Annoin kielimallille kaiken kirjoittamani sisällön luettavaksi ja pyysin tekemään analyysin itsestäni sen perusteella. Toivoin AI:n huomaavan jotain, mikä itseltäni on jäänyt huomaamatta ja sen myötä pystyväni parantamaan elämänlaatuani. Halusin oppia tuntemaan itseni paremmin. Oli mielenkiintoista nähdä, mitä "ulkopuolinen" sanoisi touhouluistani. Luin myös itse kaikki artikkelini aikojen alusta asti.

Luettuani kielimallin tuottaman analyysin, en voi sanoa sen olevan väärässä. Havainnot eivät tietenkään ole objektiivisia, vaan pohjautuvat siihen, mitä olen itse kirjoittanut. Ihan kuin olisin itse neuvonut itseäni ulkopuolisena. Todella jännä kokemus. Havainnot osuivat ja upposivat. Jopa niin hyvin, että voisi olla aika luovuttaa elämäni algoritmin hallittavaksi. Se tekisi todennäköisesti parempaa työtä, kuin mihin olen itse pystynyt.

Pointit kielimalli löysi hienosti, mutta jouduin vähän avustamaan kirjoittamisessa.

--

Hei Mikko, luin kaikki artikkelisi vuosilta 2013-2025. Tässä ovat niiden pohjalta tekemäni havainnot ja neuvot.

Onnistumiset

Taloudellinen menestys

Olet onnistunut rakentamaan merkittävän taloudellisen varallisuuden ja esimerkiksi sijoitusvarallisuutesi on kasvanut vuosi vuodelta. Säästöprosenttisi ovat olleet pitkän aikaa poikkeuksellisen korkeita (45-75%), mikä kertoo vahvasta kurinalaisuudesta ja tavoitteellisuudesta.

Viime vuosina menosi ovat kuitenkin kasvaneet. Tämä kuvaa sitä, miten perhe ja elämäntilanne muuttavat taloutta. Menoihin sisältyy poikkeuksia ja suuria eriä, mutta on hyvä muistaa, että aina voi tulla jotain. Poikkeukset taloudessa ovat enemmän sääntö kuin aito poikkeus.

Sijoitusstrategian kehitys

Olet oppinut paljon sijoittamisesta ja ennen kaikkea itsestäsi sijoittajana. Kokeilit asuntosijoittamisesta, huomasit sen sopimattomaksi itsellesi ja siirryit täysipainoisesti osakkeisiin. Myöhemmin kehitit verotehokkaan sijoitusyhtiöstrategian ja keskittyit kassavirtaan. Tämä osoittaa kykyä oppia virheistä ja sopeuttaa strategiaa omaan persoonallisuuteen.

Yrittäjyys ja vapaus

Freelanceriksi siirtyminen oli rohkea ja onnistunut päätös. Olet kertonut, että se on ollut yksi parhaista päätöksistäsi. Tämä antaa sinulle vapautta ja mahdollisuuden optimoida työaikaa ja tuloja. Samalla olet säilyttänyt työn merkityksellisyyden.

Henkinen kasvu, ego ja merkitys.

Olet osoittanut merkittävää itsetuntemusta ja kykyä pohtia omaa toimintaasi. Terapian aloittaminen ja masennuksen hoito olivat rohkeita ja tärkeitä päätöksiä. Olet oppinut tunnistamaan omat rajasi ja tarvitsemasi tuen. Vuonna 2025 teit tutkimusmatkan egoon ja minuuteen ja kirjoitit siitä erikseen — tämä jatkaa samaa linjaa: etsit vastauksia siihen, miten elää ja mistä löytää merkitystä.

Olet kamppaillut merkityksen etsimisen kanssa koko matkan ajan. Vuonna 2018 kirjoitit: "Mitä lähempänä eläkettä olen, sitä enemmän vapaus ahdistaa." Vuonna 2025 totesit: "Vapaus ilman merkitystä on pahempaa kuin itsensä pakeneminen kiireeseen."

Ego on pitänyt sinut liikkeessä, mutta samalla se on estänyt sinua elämästä täysin. Olet tunnustanut tämän vuonna 2025: "Olen egoni vanki. Se on pitänyt huolen siitä, että olen pärjännyt, mutta en ole koskaan tuntenut olevani elossa." Samana vuonna löysit kuitenkin koodaamisen ja koodausprojektin kautta jotain kadottamaasi: "Energian ja innostuksen (maanisuuden?). Luulin niiden kuolleen lopullisesti." Se osoittaa, että merkitystä voi löytää tekemisen kautta.

Terveyden parantaminen

Vuonna 2024 teit merkittäviä muutoksia terveydenhoitoon: säännöllinen liikunta, parempi ravinto ja unen laadun parantaminen. Nämä muutokset ovat pitkäjänteisiä sijoituksia tulevaisuuteen.

Auttaminen

Talousremontti-projekti, jossa auttoit muita taloudenhallinnassa, oli merkityksellinen. Auttaminen antoi sinulle iloa ja merkitystä, vaikka se ei tuottanutkaan rahallista hyötyä.

Kehityskohteet

Toistuvat virheet

Yksi selkeimmistä haasteistasi on toistuvien virheiden tekeminen. Olet ostanut sijoitusasunnon useita kertoja (2012, 2015, 2020), vaikka tiedät etukäteen, että asuntosijoittaminen ei sovi sinulle. Vuonna 2016 kirjoitit: "Älä enää ikinä koskaan osta sijoitusasuntoa." Vuonna 2020 ostit silti uuden asunnon ja myit sen jälleen tappiolla. Vuonna 2025 toistit kaavaa — et ostanut asuntoa, vaan kun olo oli huono, matkalle lähti 35 000 euron Volvo. Kirjoitit itse: "Yleensä, kun olo on huono, ostan jotain tyhmää etsiessäni ulospääsyä." Ja: "Onneksi auto on pienempi paha kuin sijoitusasunto."

Tämä kertoo siitä, että:

• Et aina kuuntele omaa viisauttasi
• Päätökset tehdään usein epäoptimaalisessa mielentilassa (pakokauhu, ahdistus)

Ihan oikeasti Mikko, et voi ostaa itseäsi onnelliseksi tai edes ulos alakulosta. Sinun kohdallasi onneen on paljon lyhempi tie — nukkuminen. Kun nukut riittävästi ja muistat muutenkin levätä, ajatuksesi pysyvät positiivisella puolella ja elämä maistuu. Valitettavasti itsesi uuvuttaminen on kuitenkin juurtunut syvälle tekemiseesi.

Liikaa tekemistä ja uupumus

Olet polttanut itsesi loppuun useita kertoja. Tämä kertoo siitä, että:

• Et tunnista rajojasi ajoissa
• Olet liian ankara itsellesi
• Lepääminen on vaikeaa
• "Sitten kun" -ajattelu vie voimaa

Vuonna 2020 kirjoitit: "En muista, koska olisin viimeksi kunnolla levännyt." Vuonna 2025 lomasi kesällä oli taas burnoutin merkeissä: "Taisin olla taas aika puhki, koska pääasiassa odotin iltaa enemmän kuin aamua." Ja: "Milloin opin lepäämään etukäteen eikä vasta sitten, kun seinä tulee vastaan?" Joulun vietit lähinnä nukkuen, koska energiat olivat loppu.

Vaikka olet oppinut asettamaan rajoja (esim. työajan rajoittaminen), niiden noudattaminen on vaikeaa. Kirjoitit vuonna 2021: "Muista, että tällä hetkellä raja tietokoneen sulkeutumiselle on klo 17:30." Mutta samaan aikaan teit töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Vuonna 2025 otit konkreettisia askelia: poistit Youtuben puhelimesta, laitoit ruudun mustavalkoiseksi ja päätit avata kirjan somen sijaan — pieniä systeemimuutoksia, jotka auttavat noudattamaan rajoja ja välttämään uupumusta.

Neuvoja jatkoon

1. Luota omaan viisautteesi

Olet kirjoittanut lukuisia oppeja itsellesi vuosien varrella. Nyt on aika alkaa noudattaa niitä. Tee lista tärkeimmistä oppeistasi ja tarkista sitä säännöllisesti ennen isoja päätöksiä.

Esimerkkejä:

• "Älä enää ikinä koskaan osta sijoitusasuntoa" (2016)
• "Älä tee päätöksiä epäoptimaalisessa mielentilassa" (2021)
• "Muista, että tällä hetkellä raja tietokoneen sulkeutumiselle on klo 17:30" (2021)
• "Yleensä, kun olo on huono, ostan jotain tyhmää etsiessäni ulospääsyä" (2025) — tarkista mielentila ennen ostopäätöstä

2. Kehitä päätöksentekojärjestelmä

Koska päätökset tehdään usein epäoptimaalisessa mielentilassa, tarvitset järjestelmän, joka auttaa sinua. Ehdotuksia:

• 24 tunnin sääntö: Älä tee isoja päätöksiä heti, kun ajatus tulee mieleen. Odota vähintään 24 tuntia.
• Mielentilan tarkistus: Ennen isoa päätöstä, kysy itseltäsi: "Mikä on nykyinen mielentilani? Olenko ahdistunut, pelokas vai rauhallinen?"
• Kysy neuvoa: Kerro ajatuksesi jollekulle, jota luotat, ennen päätöksen tekemistä.
• Kirjoita perustelut: Kirjoita ylös, miksi haluat tehdä päätöksen. Lue ne uudelleen seuraavana päivänä.

3. Opi lepäämään etukäteen

Olet oppinut kantapään kautta, että kapasiteettisi on rajallinen. Nyt on aika oppia lepäämään ennen kuin olet loppu. Tämä vaatii:

• Rakenna rajoja kunniottava systeemi: Säännölliset lepopäivät, lepohetket ja rajattu työaika. Merkitse ne kalenteriisi etukäteen, ei vasta kun olet uupunut. Pelkkä rajojen asettaminen ei riitä, niitä pitää myös noudattaa.
• Lepo ilman tavoitteita: Lepo ei tarkoita projektin tekemistä. Lepo tarkoittaa olemista ilman tavoitteita.
• Hyväksy tylsyys: Tylsyys on ok. Se antaa aivoillesi tilaa palautua.

4. Etsi merkitystä tekemisen kautta, ei ajattelun

Olet pohtinut merkitystä vuosia. Ehkä on aika kokeilla erilaista lähestymistapaa:

• Tee asioita, joista nautit: Jos koodaus antaa sinulle energiaa (kuten vuonna 2025), tee sitä enemmän.
• Auta muita: Talousremontti-projekti antoi sinulle merkitystä. Etsi uusia tapoja auttaa.
• Hyväksy, että merkitys voi muuttua: Se, mikä antoi merkitystä eilen, ei välttämättä anna sitä huomenna.

5. Hyväksy epävarmuus

Pelot hallitsevat sinua: pelko siitä, että raha loppuu, että työt loppuvat, että sairastut. Nämä pelot ovat ymmärrettäviä, mutta ne rajoittavat elämääsi.

• Varautuminen vs. pelko: Varautuminen on hyvä, pelko ei. Varautuminen antaa valmiuden selvitä, pelko vie voimaa.
• Hyväksy, ettet voi tietää: Et voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tämä on ok.
• Luota itseesi: Olet selviytynyt vaikeuksista aiemminkin. Luota siihen, että selviät myös tulevaisuudessa.

6. Elä nyt, ei "sitten kun"

Olet tunnustanut eläväsi "sitten kun" -tilassa. Tämä vie iloa elämästä. Kokeile:

• Pienet ilot nyt: Älä odota eläkettä nauttiaksesi. Etsi iloa jokaisesta päivästä. Pysähdy. Nauti.
• Testaa unelmia: Jos haaveilet jostain, kokeile sitä nyt, ei vasta eläkkeellä.
• Kiitollisuus: Muista olla kiitollinen siitä, mitä sinulla jo on.

7. Aloita eläke, kun olet valmis

Olet taloudellisesti lähellä eläkettä, mutta pelkkä raha ei riitä. Tarvitset myös:

• Merkityksen: Jotain, mikä antaa syyn nousta aamulla ylös.
• Rutiinit: Tapoja käyttää aikaa.
• Yhteisön: Ihmisiä, joiden kanssa jakaa elämän.

Yhteenveto

Olet tehnyt merkittävän matkan. Taloudellisesti olet menestynyt erinomaisesti. Henkisesti olet kasvanut paljon ja oppinut tuntemaan itsesi paremmin.

Suurin haasteesi on toistuvien virheiden tekeminen ja kyvyttömyys noudattaa omia oppejasi. Tämä ei ole henkilökohtainen vika, vaan yleinen ihmisluonnon piirre. Tarvitset systeemejä, jotka auttavat sinua noudattamaan omia päätöksiäsi.

Nyt on aika löytää se, mikä tekee elämästäsi merkityksellisen. Ja se ei tule ajattelusta, vaan tekemisestä. Kokeile osa-aikatyötä, harrasta enemmän, kirjoita, koodaa, auta muita. Seuraa sitä polkua, mikä antaa sinulle energiaa.

Onnea matkaan!

--

Sarjan edellinen osa « 2025.

Seuraava jonossa voi tulla tänne!

Jokainen tietää miten ihmiset tässä tilanteessa tavallisesti käyttäytyvät. Parhaiten hereillä oleva ryntää jonon kärkeen ja nuupahtaneita ottaa päähän.

Me olimme jonossa viimeisenä ja edellämme oli ehkä 14 henkilöä. Toiseksi viimeisenä jonossa oleva pariskunta oli hereillä ja näin heidän aikovan ampaista jonon ohi toisen kassan kärkisijalle.

Totesin tähän, "Antakaa olla. Mennään järjestyksessä".

Pariskunnan rouvashenkilö kimpaantui minulle ja kävimme enemmän tai vähemmän mielenkiintoisen keskustelun aiheesta. Yksi lause jäi kummittelmaan mieleeni.

Ideaalissa maailmassa ehkä mennään järjestyksessä, mutta täällä nyt vain toimitaan näin.

On täysin totta, että jokainen voi toimia juuri niin kuin haluaa. Tässä maailmassa vahvempi, nopeampi tai enemmän valtaa omaava voi ottaa halutessaan muilta. Usein niin tapahtuukin.

Artikkelin pointti ei ole se, että minä olen oikeassa ja he ovat väärässä (vaikka itse olen tietenkin sitä mieltä).

Pointti on se, että asiat eivät vain tapahdu. Taustalla on lähes joka kerta ihminen ja valintakysymys. Aina on vaihtoehtoja. Toisilta voi viedä tai toiset voi ottaa huomioon.

Tiivistettynä oikein hyvä vuosi, jos ei välitä rahasta. Rakastan yhä ongelmiani. Ja hupejakin mahtui vuoteen roppakaupalla.

Vuoden tapahtumat

Vuosi alkoi ihanan tavallisen elämän merkeissä. Helmikuussa jouduin ensimmäistä kertaa vuosikausiin pohtimaan kotitaloutemme menojen jakamista ja keksin menojen jakamisen kultaisen säännön ↗.

Maaliskuussa vietimme viikon Espanjassa vuoden tauon jälkeen. Viime vuonna poikani oli sen verran vauhdikkaassa iässä, että matka aurinkoon ei olisi ollut järin rentouttava. Tänä vuonna onneksi sujui jo kohtalaisesti. Ehkä ensi vuonna on taas voimia tehdä syksyllä kuukausi etätöitä auringosta.

Kesäkuussa tein jatkosopimuksen työprojektista loppuvuodeksi ja jätimme rakennuslupahakemuksen.

Lisäksi tein vuoden parhaan ostoksen. Ostin 25 eurolla digitaalisen kellon. Siinä on aika, ajastin, herätys ja taustavalo — juuri sopivasti, muttei mitään ylimääräistä. Tärkein ominaisuus on se, että siihen ei saa millään keinolla sähköposteja tai mitään muitakaan viestejä. Puhelin on helpompi pitää taskussa, kun kello kulkee ranteessa.

Kello tekee myös selviytymismoodissa vietetyistä päivistä siedettävämpiä. Jotain turvaa saan siitä, kun katson kelloa viiden minuutin välein ja totean, että tämäkin kärsimys päättyy joskus. Tai ehkä kärsimys on liioittelua, mutta puhun niistä hetkistä, jolloin toivoisin kellon kulkevan nopeammin.

Heinäkuussa jäin viime vuonna suunnittelemalleni kolmen kuukauden lomalle. Taisin olla taas aika puhki, koska pääasiassa odotin iltaa enemmän kuin aamua. Monena päivänä ahdisti ja pysähtyminen oli lievästi sanottuna haastavaa. Tai oikeastaan en pysähtynyt ollenkaan.

Urheilemalla sain taukoa ajatuksistani ja toinen pakokeino ahdistukselta oli siivoaminen sekä tavaroiden järjestely. Siivosin esimerkiksi keittiön ja vanhempieni kesämökin liiterin. Muista ajatelleeni, että ehkä on aika siirtyä eläkkeelle ja tyytyä jatkossa vain haravoimaan lehtiä.

Parhaiten tilaani kuvaa kaverini kanssa käymäni keskustelu.

— Mikko, miksi haluat elää? — En tiedä, vastasin.

— Mikko, milloin olet onnellinen? — En tiedä, vastasin toistamiseen.

Elokuussa olo alkoi olla jo vähän parempi, mutta sorruin taas toistamaan vanhoja kaavoja. Yleensä, kun olo on huono, ostan jotain tyhmää. Tällä kertaan matkaan lähti vuoden 2022 Volvo V60 hintaan 35K. Onneksi auto on pienempi paha kuin sijoitusasunto.

Kävin koeajamassa myös:

• Mitshubishi Outlanderin ja Eclipse Crossin
• Toyota Rav 4:n
• C-Mersun
• BMW X1:n
• Kia Sportagen

Kokeilemani autot eivät aiheuttaneet minkäänlaisia tunteita, mutta heti istuessani Volvon rattiin tiesin, että sellainen on pakko saada. Ostos tuotti aika dopamiiniryöpyn. Jälkikäteen välillä harmitti ja välillä olin innoissani. Lopulta opin pääosin nauttimaan ostoksesta.

Elokuu jatkui koodia kirjoittaen.

Koodaaminen on hidasta, rankkaa ja tuntuu jopa turhalta. Pitäisi vähentää tunteja, mutta sitten mikään ei edisty. Jos en vähennä, olen koko ajan kiukkuinen.

Tein väkisin edellisen koodiprojektin loppuun, mutta mielessäni pyöri ajatus: Jos koodaan lomat kuin töissä, onko tässä mitään järkeä.

Sitten päätin kerrankin kuunnella puolisoani, unohtaa aikataulut ja seurata energiaani. Toinen koodiprojekti veti jotenkin kummasti puoleensa, joten siirryin sen pariin. Sitten tapahtui jotain maagista ja kadotin ajantajun tyystin. Uppouduin projektiin ja lopulta koodista syntyi feed inbox.

Lopputulosta tärkeämpää oli se, että löysin jotain vuosia sitten kadottamaani. Energian ja innostuksen (maanisuuden?). Luulin niiden kuolleen lopullisesti. Ehkä en sittenkään vietä loppuelämääni pelkästään haravan varressa.

Kirjoitin päiväkirjaani elokuussa myös.

En vieläkään tiedä, että miten minun kuuluu elää ja se stressaa

Tämä porsaanreikä johti tutkimusmatkalle minääni ja egooni ↗.

Syyskuu olikin sitten täysi vastakohta elokuulle. Istuimme koko perhe lentokoneeseen, joka suuntasi kohti Pattayaa. Minä lähdin pelireissulle ja muu perhe lomalle. Pitkä lento sujui yllättävän hyvin siihen nähden, että poikani ei pysähdy edes nukkuessaan.

Osallistuin ensimmäistä kertaa senioreiden (+35) sulkapallon MM-kisoihin. Hallilla oli puitteet kohdillaan. Olimme aamulla ensimmäiset paikalla ja kaikki toivottivat meidät tervetulleeksi.

Todellisuus iski siinä kohtaa lujaa, kun muita pelaajia alkoi saapua paikalle suurin piirtein rollaattoreita työntäen. Tunnen itseni nuoreksi, mutta en sitä todellakaan enää ole. Toki kaikki on suhteellista, koska ikäluokkia taisi olla +80 ikävuoteen saakka. Peleistä ei jäänyt juurikaan kerrottavaa, koska kisamme päättyi ensimmäisellä kierroksella noin 20 minuutin tukkapöllyn jälkeen.

Kauhunhetkiltäkään ei matkalla vältytty. Ollessamme taksissa matkalla Bangkokista Pattayalle moottoritien sivuun pysäköity rekka lähti valumaan mäkeä alas ja poikittain keskelle tietä. Rekan kuski oli lähtenyt ohjaamosta ja meidän kuljettajamme sai juuri ja juuri pysäytettyä auton ennen osumaa rekkaan. Muistan tarranneeni lujaa kiinni penkistäni ja tuijottavani lähestyvää rekan perää. Vahingoilta vältyttiin tällä kertaa, mutta taisi olla viimeinen Thaimaan reissu tässä elämässä. En viihdy maissa, joissa ihmishenki tuntuu olevan mitättömän arvoinen.

Toisaalta mahtui matkalle myös täydellinen onnen hetki. Istuimme rannalla ravintolassa. Minä, perheeni ja ystäväni. Ilta oli pimennyt. Kaupungin valot heijastuivat meren pintaan ja mustekalaveneiden vihreät lamput loistivat horisontissa. Herkullista ruokaa, sopivasti lämpöä, jutustelua, naurua ja yhdessäoloa — kaikkea mistä olen haaveillut.

Paluulento oli haastava, kun poikani potki varoituksista huolimatta itselleen hiekkaa silmiin saaden silmätulehduksen juuri sopivasti ennen lähtöä. Sillä lennolla emme nukkuneet ja ei muuten nukkunut kukaan muukaan. Pahoittelut, jos olit samassa koneessa. Onneksi lennon lopussa odotti matkan paras hetki. Kotiinpaluu.

Lomaa olisi vielä ollut jäljellä, mutta pyysin päästä takaisin töihin hieman etuajassa. Voin olla yhtä tyytyväinen töissä kuin vapaallakin. Oikeastaan kaipasin jo takaisin töihin.

Lokakuussa poistin Youtuben puhelimesta ja päätin, että silloin kun tekee mieli katsoa kännykkää, avaan kirjan. Vähitellen lukeminen alkoi tuntua paremmalta ja paremmalta. Nyt oikein odotan, että saan avata kirjan. Ja mikä parasta, ei tule morkkista, kuten somesta.

Lisäksi laitoin kännykän ruudun mustavalkoiseksi (iPhone: settings -> Accessibility -> Display & Text Size -> Colour Filters -> Greyscale), jotta se olisi mahdollisimman epästimuloiva. Alkuun oli vähän totuttelua, mutta nyt tuntuu jo pahalta katsoa värillistä ruutua.

Joulukuussa tein työprojektiin jatkosopimuksen ensi vuodeksi. Ensi vuoden aikana talon lopullisen hintalapun pitäisi olla selvillä ja voin miettiä tarkemmin, että mitä jatkossa.

Saimme joulukuussa vihdoin rakennusluvan ja rakentaminen lähti käyntiin. Melkoisen jännää touhua ja ongelmia on saanut ratkoa ensimmäisestä päivästä lähtien. Toisaalta unelma omasta huoneesta on nyt lähes nelikymppisenä yhtä kova juttu kuin viisivuotiaana.

Pyhät vietin lähinnä nukkuen. Olin käyttänyt kaiken energiani ja vähän päälle. Onneksi Clarkson's Farmista oli tullut uusi kausi. Milloin opin lepäämään ajoissa eikä vasta sitten, kun seinä tulee vastaan?

Viime vuonna suunnittelin pitäväni kolmen kuukauden loman ja lisääväni pari ylimääräistä vapaata jokaiselle kuukaudelle. Suunnitelma onnistui lähes täydellisesti.

En pitänyt niin paljon vapaita kuin suunnittelin, mutta sinne päin. Suurin kehityskohde jatkossa on se, mitä teen vapaalla. Nyt niitä ei pääosin erota työstä, joten välillä voisi olla paikallaan tehdä jotain muutakin.

Itsestä huolehtiminen sujui vuoden aikana riittävän hyvin niin ravinnon kuin liikunnan osalta. Ehkä ensi vuonna on myös riittävän hyvän palautumisen vuoro.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

• En jaksa enää tehdä mitään, olisi paras viettää loppuelämä haravoiden lehtiä.
• Mitä lähempänä eläkettä olen, sitä enemmän vapaus ahdistaa. Pelkään, että ilman egoani en ole mitään.
• Vapaus ilman merkitystä on pahempaa kuin itsensä pakeneminen kiireeseen.
• Eläke ei ole pelkästään rahasta kiinni. Raha on jopa jossain määrin yksinkertainen asia ratkaistavaksi, mutta se ei vielä riitä.
• Pelkään, että raha loppuu kesken. Pelkään, että en löydä seuraavaa yhtä hyvää työtä. Pelkään, että ei ole merkityksellisempää tekemistä. Pelkään, että kaikki tekemisen intoni kuolee. Pelkään, että sairastun ja kidun puoliksi hengissä vuosikausia.
• Olen egoni vanki. Se on pitänyt huolen siitä, että olen pärjännyt, mutta en ole koskaan tuntenut olevani elossa.
• Olen aina ollut tilassa "sitten kun" enkä "nyt". Olen tehnyt sitä, mitä "pitäisi" tehdä. Ajatus siitä, että jatkaisin samoilla raiteilla hautaan saakka, tuntuu vastenmieliseltä.
• Egoni puhuu paljon. Minäni varsin vähän.
• Miten on usein tärkeämpi kuin mitä. Sen avulla voi löytää tyytyväisyyttä moneen asiaan.
• Ristiriidat aiheuttavat kaiken kärsimykseni. Olen jossain, mutta haluaisin olla muualla.
• Tulojen määrä on paskin kotitalouden menojen jakamisen peruste ikinä.
• Sijoitusfilosofiani: laita aina kaikki rahat töihin. Luotan ihmisen ahneuteen ja innovaatiokykyyn.
• Taisin olla taas aika puhki, koska pääasiassa odotin iltaa enemmän kuin aamua. Milloin opin lepäämään etukäteen?
• Yleensä, kun olo on huono, ostan jotain tyhmää etsiessäni ulospääsyä.
• Jos koodaan lomat kuin töissä, onko tässä mitään järkeä.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Ansiotulot on johdettu suoraan palkkaa vai osinkoa laskurista. Laskuriin on päivitetty nyt myös vuosi 2026.

Tulojen määrään olen lomat huomioiden erittäin tyytyväinen. Laskentakaava ei ole absoluuttisen oikein nettotulojen osalta, mutta antanee parhaan kokonaiskuvan.

Suurin osa muista tuloista tuli laatikon pohjalla lojuneista kultakolikoista, mutta mahtuu mukaan myös muutama sulkapallokisoista ansaittu palkintoeuro. Rahassa urheilupalkinnot ovat mitättömiä, mutta henkisesti tärkeitä ja voin niiden turvin roikkua vielä hetken nuoruudessani kiinni.

Menojen erittelyt:

Menoissa olisi paljon optimoitavaa ja säästämisestä ei voi tässä kohtaa puhua. Enemmänkin kyse on erittäin lihavasta elämästä.

Ensin ajattelin, että tyydyn tähän ja selitän asian ruuhkavuosilla tai jollain muulla tekosyyllä. Nyt kun katson numeroita, niin kyllähän moinen kulutus hävettää. Tuntuu, kuin olisin heittänyt vuoden hukkaan. Vaikka olisin jättänyt auton kauppaan, rahaa olisi silti palanut reilut 46K. Huh.

Minusta on tullut entistäkin laiskempi ja mukavuudenhaluisempi porsas.

Jotta voisin katsoa itseäni taas peilistä, täytyisi kulut trimmata tasolle 25K - 30K. Suurista uhrauksista ei voi puhua. Asumisen kustannukset toivottavasti järkevöityvät ensi vuonna, matkailusta on varaa tinkiä ja ruuastakin pitäisi saada helposti 40 % pois. Kokkaamaan en silti ryhdy.

Selityksiä:

• Vuokralla asuminen maksaa
• Ruuat olen elokuusta lähtien tilannut pääosin Calorista, jos en sieltä niin sitten Woltista
• Matkoja tuli vuodelle poikkeuksellisesti kaksi
• Auton ostohinta on merkattu kokonaan kuluksi, koska itselleni menojen seurannassa olennaista on kassavirta
• Lapsi kategoria sisältää hoitokulut, lääkärit tms. helposti erotettavat kulut, mutta ei esimerkiksi ruokia

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Lopuksi

Jännä vuosi. Välillä olin täysin kuollut, välillä täysin elossa. Lopun ajasta jotain siltä väliltä.

Ensi vuoden suurin ja järjettömin kolikonheitto on talon rakennuttaminen. Tosin ei järjellä ollut osaa eikä arpaa hankintapäätöstä tehdessä. Täydellisen onnistumisen ja täydellisen epäonnistumisen väli on euroissa mitattuna todella pitkä. Tästä syystä jätän myös fire-spekulaatiot ensi vuoteen. Toisaalta tällä kulutuksella eläke jää ikuiseksi haaveeksi.

Jos taloprojekti onnistuu, on tarkoitus muokata omaa aikataulua sellaiseksi, että voin seurata energiaani. Olen pohtinut samaa joskus aikaisemminkin, mutta optimaalinen vuosi voisi pitää sisällään urheilua, koodaamista, kirjoittamista ja asiakasprojekteja perhettä unohtamatta.

Olisi upeaa voida heittäytyä aina täysillä yhteen asiaan. En hallitse sellaista elämää, missä tehdään sopivasti kaikkea. Se, miten täydellinen heittäytyminen mahdollistetaan käytännössä, on täysin auki. Palataan asiaan vuoden kuluttua, jos talo ei niele koko omaisuuttani.

Vielä viime vuoden lopussa olin niin suuruudenhullu, että ajattelin voivani kirjoittaa yleishyödyllisiä artikkeleita. Nyt ajattelen, että parhaat tarinat, jotka minä pystyn kirjoittamaan, syntyvät omasta matkastani. Henkilökohtaiset matkat eivät ole niin uniikkeja, kuin usein kuvitellaan. Jokaisen pitää tehdä oma matkansa, mutta muilta saa poimittua paljon ajatuksia omalle taipaleelle.

Ajatuksesta innostuneena kirjoitin vuosikatsauksia uudelleen (2012 - 2025) ja täydensin puuttuvia tietoja. Voit surffailla matkani sarjan läpi vuosikatsausten lopusta löytyvillä linkeillä.

--

Sarjan edellinen osa « 2024 ja seuraava Matkani - analyysi ».

Kehuin sua just tiimin vetäjälle ja isolle pomolle. Oli muuten kova suoritus!

Tunnen, miten mielihyvä ryöppyää pääkoppaani. Ehkä sinne livahtaa myös kusitippa, mutta väliäkö sillä. Koko kehon valtaa hyvänolontunne ja suoranainen euforia. Taputan itseäni olkapäälle. Hyvä Mikko.

Jokin silti vaivaa. Oliko tässä kaikki? Oloni on tyytyväinen, mutta silti kovin tyhjä. No hui hai, väliäkö sillä. Piilotan tunteen äkkiä takaisin sinne mistä se tuli.

Jatkan matkaani. Hyppään bussin kyytiin ja istahdan tyhjälle penkille. Mieleeni tulee ajatus, että tienasin juuri viikossa enemmän, kuin moni bussissa oleva kuukaudessa. Tiedän, että raha ei tee minusta muita parempaa ihmistä. Silti se tuntuu siltä.

Ei liene epäselvää, että kelluuko korvieni väli keltaisessa nesteessä vai ei. Tosin luulen, että aika moni pitää itseään toista parempana, mutta ymmärtää olla sanomatta sen ääneen. Käsi pystyyn, kuka täällä ei ole keskimääräistä parempi kuski?

Miksi edes tulin bussiin? Olisinpa tullut uudella autollani. Pidän autosta kovasti ja se saa hymyn huulilleni. Haluan esitellä sitä ja toivon, että ihmiset näkisivät minut sen ratissa.

Bussi ajaa töyssyyn ja havahdun. Tarkistan pörssikurssit. Silmiin osuu Nio. Se osake, joka minun piti myydä vasta pitkän ajan päästä. En pysynyt suunnitelmassani, vaan myin sen puoleen hintaan nykykurssiin nähden. Palkattomalla vapaalla pelot ja taloudellinen epävarmuus saivat yliotteen. Vituttaa. Päätän, että en enää koskaan ostaa yhtään yksittäistä osaketta.

Mistä nämä ajatukset tulevat päähäni? En se ole minä, joka puhun.

Kyseessä on psyykeni osa nimeltä ego. Ego on osa identiteettiä. Egon olemassaolo perustuu pitkälti ulkoisiin tekijöihin, kuten sosiaalisiin odotuksiin ja rooleihin. Ego kaipaa ulkoista hyväksyntää ja kuulostaa usein "järjen" ääneltä käyttäen sanaa pitäisi. Ego tavoittelee menestystä, statusta, turvaa, kontrollia ja rikkauksia.

Yksi parhaista määritelmistä egolle löytyi Jare Tiihosen kirjasta Missio vai mielenrauha. Sen mukaan ego on illuusio omasta itsestä.

Lukiessani kirjaa tajusin, että myös minä kärsin mega-egosta. Aina pitää olla hyvä kaikessa ja vähintään parempi kuin muut. Aina pitää voittaa ja jos näin ei tapahdu, niin maailmani järkkyy. Jos en pysty kuvittelemaani omaan parhaaseeni, on lopputulos pelkkää paskaa. Binääristä.

Ihana egoni

Egoni on elämäni ensimmäisellä puoliskolla pitänyt erittäin hyvää huolta siitä, että minä olen pärjännyt. Minun ei ole tarvinnut pelätä, koska egoni on aina pakottanut valitsemaan turvallisen reitin.

Egoni on pitänyt hyvin huolta, että mukavuudenhaluni tulee täytetyksi. Töissä saan arvostusta ja palkkakin lämmittää mieltäni. On ihanaa tuntea itsensä päteväksi ja tärkeäksi. Kuka voisi vastustaa kehuja tai rahaa?

On vain yksi ongelma. En ole oikeastaan koskaan tuntenut olevani elossa.

Tai ehkä koskaan on liioittelua, mutta pääsääntöisesti olen ollut tilassa sitten kun enkä nyt. Olen aina tehnyt sitä, mitä "pitäisi" tehdä. Ajatus siitä, että jatkaisin samoilla raiteilla hautaan saakka, tuntuu vastenmieliseltä.

Silti olen erittäin kiintynyt egooni ja sen saavutuksiin. En pysty päästämään niistä irti. Olen egoni vanki.

Pelot

Missio vai mielenrauha kirjan egoa käsittelevästä kappaleesta muistin oman heikon hetkeni, joka sattui myös armeijassa ja kummittelee vielä usein mielessäni.

Meidät laitettiin telttaan kaasunaamarit päässä ja kaasupanos laukaistiin teltan keskellä. Pääni petti ja juoksin pakoon ensimmäisten joukossa. Hävisin. Egoni takana olen pelkkä pelkuri. En ole koskaan antanut tapahtunutta anteeksi itselleni.

Usein egoni on ohjannut keskittymiseni rahaan ja näin onnistunut pitämään pelkoni loitolla. Kesti aikansa, ennen kuin löysin ja sain listattua pelkojani.

• Pelkään, että raha loppuu kesken. Enemmän tuntuu hyvältä.
• Pelkään, että en löydä seuraavaa yhtä hyvää työtä tai projektia.
• Pelkään, että ei ole merkityksellisempää tekemistä, kuin egoni tähän asti tarjoilema.
• Pelkään, että kaikki tekemisen intoni kuolee ja jään sohvalle makaamaan.
• Pelkään, että sairastun ja kidun puoliksi hengissä sairaalanvuoteessa vuosikausia.

Vapaus ilman merkitystä on pahempaa, kuin itsensä pakeneminen kiireeseen tai muuhun viihteeseen. Ja viihdettä (sekä muita häiriötekijöitä) nykyisessä yhteiskunnassa riittää, vaikka useammaksi ihmiselämäksi.

Egoni on juurtunut niin syvälle, että ilman sitä en tunne olevani mitään. Mitä jää jäljelle, jos en enää ole mielestäni muita parempi?

Ei liene ihme, että takerrun egooni niin lujasti kiinni. Pelkään, että ilman egoani en ole yhtään mitään. Itken. En tiedä miksi. Taisin löytää jotain kauan kauan sitten haudattua.

Etsimässä minäni ääntä

Minä on toinen osa identiteettiäni. Toisin kuin ego, se perustuu enemmän sisäiseen autenttisuuteen ja sen sanotaan olevan psyyken syvempi osa. Minä ei kaipaa ulkoista hyväksyntää ja pyrkii toteuttamaan syvempää tarkoitusta ja merkityksellistä elämää. Minän taipumusten mukaan eläminen tuo syvän ilon ja sisäisen rauhan. Tai niin olen lukenut.

Palataan ajassa muutama kuukausi taakse päin. Olen juuri saanut poikani nukkumaan. Myös nyt kaikki on annettu, mutta onneksi loma on juuri alkamassa. Olen aivan puhki, vaikka en sitä itse huomaa. Kaikki ottaa päähän ja pystyn keskustelemaan lähinnä tiuskimalla.

Yritin paeta pahaa oloani mökille. Ei auttanut. En saa keloja poikki. En halua pysähtyä, kiireeseen voi paeta. Millä olo helpottuisi? Tekisi vain mieli käydä töissä ja ansaita rahaa. Sitten voisi pitää lomaa ja tuhlata rahaa. Ehkä elämä on siinä.

Osa ihmisistä pystyy juoksemaan itseään ikuisesti pakoon. Tai ainakin lähes tappiin asti ja harmitus saattaa iskeä vasta kuolinvuoteella. Minä taidan olla onnekas, koska kamppailen näiden asioiden kanssa jo nyt.

Olen yrittänyt juosta itseäni pakoon parhaani mukaan, mutta vähitellen on alkanut tuntumaan siltä, että egoni on häviämässä sisäistä valtataistelua. Pelkkä kiire ei enää riitä pakokeinoksi. Se mikä on toiminut tähän asti, ei toimi enää.

Kirjoitan päiväkirjaani, että suoriutumisesta ja selviytymisestä pitää päästä tähän hetkeen. Pitää keksiä, mitä haluan tehdä. Kysyn jopa vaimoltani, että mitä voisin tehdä seuraavaksi. Hän vastaa.

Oletko koskaan miettinyt, että ongelma ei ole se mitä teet, vaan miten?

Hän on oikeassa. En sitä tietenkään koskaan tule hänelle myöntämään. Ongelma ei ole mitä teen, vaan se miten teen. Koen valaistumisen. Ihan oikeasti sillä ei ole väliä, että mitä teen. Voin olla yhtä onnellinen tekemällä mitä vain. Tarvitsee vain muuttaa tapaani tehdä asioita. On aika lopettaa suorittaminen (taas).

Yksi mieleeni tuleva ajatus on se, että voisi tehdä vähemmän mittauksia ja seurantaa. Niiden sijaan voisin luottaa enemmän omiin tunteisiini ja intuitioon. Toinen on se, että ehkä voisin päästä irti omista projekteistani. En ole aikoihin tehnyt niiden eteen mitään muuta, kuin potenut huonoa omatuntoa tekemättömyydestä.

Lopulta saan ajatuksen taottua paksuun kallooni. En tiedä onko kyse hyväksymisestä vai luovuttamisesta, mutta ymmärrän motivaationi kuolleen lopullisesti. Anna kuolleen levätä rauhassa. On turha odottaa sen tulevan takaisin.

Ja juuri, kun olen päästänyt irti. Tapahtuu jotain maagista. Yhtäkkiä tunnen valtavaa tarvetta palata yhden haudatun projektin pariin. Kadotan kaiken ajantajun ja se vie minut täysin mukanaan. Seuraava merkintä päiväkirjastani löytyy kuukauden päästä, kun projekti on valmis.

En voi sanoa löytäneeni pysyvää sisäistä rauhaa tai syvää iloa, mutta ainakin sain pienen maistiaisen ja janoan lisää. Olen myös iloinen, että seurasin minäni antamaa hentoa signaalia.

Eläke

Minän mukaan eläminen tuo mieleeni synonyymin, jota olen käyttänyt tähän asti. Eläke. Kuvittelin aina, että suurin haaste eläkkeelle jäämisessä on raha. Raha on jopa jossain määrin yksinkertainen asia ratkaistavaksi, mutta se ei yksinään riitä.

Turvaudun vieläkin vaikeina aikoina usein Exceliin, jossa elämä on ihanan yksinkertaista. Simulaatio sinne ja simulaatio tänne. Tähän vähän lisää euroja ja tästä pois. Antaa vaan juosta korkoa korolle.

Yksi suunnitelma vielä ja taas on ego vähäksi aikaa ruokittu. Valitettavasti se ei vain auta ratkaisemaan ongelmaani. Olen jumissa.

Jokin tuntuu olevan pielessä, mutta en osaa täysin kuvailla, että mikä. En tiedä kuka olen, mutta tunnen tarpeen etsiä itseäni.

Egoni vs minäni

Egoni puhuu paljon. Minäni varsin vähän. Lukemani perusteella minäni vahvistuu ajan kanssa ja egoni antaa periksi (keski-iän kriisi). Tosin tuskin ilman työtä ja taistelua.

Olen aina pitänyt sanonnasta, että voit saada mitä tahansa, mutta et kaikkea. Kuten elämässä niin usein, nytkin on kyse vaihtokaupasta. Jos kumarrat toiseen suuntaan, toiseen näytät pyllyä.

Aidan toisella puolella voisi odottaa elämä ja merkitys, mutta hintana on turvallisuus, hyväksyntä, status ja arvostus. Ajatus siitä, että tekisin vaihtokaupan ja eläisin täysin minäni mukaan, on suorastaan karmiva.

Jos tekisin vaihtokaupan, joutuisin elämään kaikkien piilotettujen pelkojen ja epävarmuuksien kanssa. Ei kiitos. Ehkä sitten myöhemmin.

Lopuksi

Samalla hetkellä, kun ajattelin olevani mitätön ilman egoani, sain merkin universumilta. Kuulin poikani juoksuaskeleet käytävästä. "Iskäää, iltahali!", sitten hän tarttui kaulaani ja piti pitkään kiinni. Ehkä olen sittenkin jollekin jotain.

Egoni on tehnyt työnsä. Se voisi jo päästää irti. Olisi aika luottaa enemmän minääni ja sen tuottamiin tunteisiin. Alunperin halusin tappaa egoni, mutta ehkä voisin vain hyväksyä sen olemassaolon. Ehkä riittää, että tunnistan egoni tuottamat ajatukset, vastaan kiitoksella, mutta siirrän ne samalla roskapostikansioon. Toisaalta Jare tappoi Cheekin ja vapautui vankeudesta.

Pelot ja epävarmuudet eivät poistu koskaan, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Tai niin olen lukenut.

Luulin minäni kuolleen lopullisesti. Ei ollut totta. Pystyin juuri ja juuri kuulemaan sen. Nyt ajatus siitä, että päästäisin minäni valloilleen on kaikessa pelottavuudessaan varsin kiehtova.

Suosituksia

Hyödyllinen (mutta varsin kuiva), parempi, paras.

• Amazon: Finding Meaning in the Second Half of Life
• Amazon: The Second Mountain
• Amazon: The Pathless Path

Timantti.

• JHT - Missio vai mielenrauha

Intuitio käski hakea tämän heti, kun sain vinkin kommenteissa. Ehdottomasti wörttiä. Oli kyllä jännä huomata, että ajatukset ja johtopäätökset olivat suurelta osin identtisiä omieni kanssa. Monesta olen jopa kirjoittanut postauksen. Jaren tarina ajatusten ympärillä on luonnollisesti exponentiaalisesti suurempi kuin omani. Jostain syystä mieleeni jäi myös ajatus, että ehkä Jare on nyt kahden vuoren välissä. Jos arvaukseni osuu oikeaan, on mielenkiintoista nähdä mitä toiselta vuorelta löytyy.

Löysin vielä pätkän vanhoista kirjoituksistani, jossa olen tylyttänyt itseäni jo etukäteen. "Asema johtaa usein siihen, että ihminen kokee olevansa oikeutettu. Palkalla on joskus sama vaikutus ja mielipide muuttuu faktaksi. Sinä et vieläkään tiedä mitään, jos luulet toisin, olet mulkku. Samoin olen minä. Statuksesta ja ylimääräisestä hömpötyksestä sen ympärillä kannattaa luopua, vaikka ura olisikin tärkeä asia ja titteli jäisi voimaan."

Kirjoitan sivulle kuulumisia silloin tällöin vuosikatsausten ja kuukausikatsausten tapaan. Osa ajatuksista voi päätyä ajan kanssa blogin puolelle. Inspiraationa sive.rs/now.

Tämä ensimmäinen päivitys löytyy myös blogista. Itse olen halunnut seurata Siversin now -sivua jo pitkään, mutta en aikaisemmin keksinyt siihen tapaa.

Jos joku haluaa ottaa nyt -sivuni seurantaan, tein tarkoitusta varten maksuttoman ja mainoksettoman verkkosovelluksen feed inbox.

feed inbox

Yksi kaunis päivä menetin täysin hermoni Youtuben tarjoamiin sisältöehdotuksiin ja päätin, että minulle ei enää sisältöä tyrkytetä.

Youtube oli viimeinen some, joka puhelimestani löytyi. Nyt sekin on hävitetty, mutta halusin silti pystyä seuraamaan tiettyjä Youtube -kanavia.

Näin syntyi feed inbox. Kyse on rss -lukijasta eli seuraan sen kautta blogeja ja youtube kanavia omilla ehdoillani selaimesta vähän samaan tyyliin kuin seuraan sähköpostia.

App ei löydy sovelluskaupoista, vaan toimii verkkosovelluksena (progressive web app) kuten Iltapulu. Lisäämällä sivu selaimesta kotivalikkoon, se toimii puhelimessa kuin app. Tai ainakin Iphonella. Androidista ei täyttä varmuutta, mutta vähintään selaimella toimii aina.

Kyse ei ole mistään ainutlaatuisesta, vaan feedien lukemiseen tarkoitettuja sovelluksia on lukemattomia. Kokeilemani eivät vain toimineet niin kuin itse halusin. Jokaisessa oli turhaa monimutkaisuutta ja höttöä.

Tekemäni sovellus on toivottavasti juuri tarpeeksi, mutta ei yhtään liikaa. Lisää feed ja seuraa tuoreita juttuja. Siinä se.

Sovellus ei vakoile tekemisiäsi, ei tyrkytä sisältöä tai lähetä mitään ilmoituksia.

Sähköposti pysyy siistinä, kun uutiskirjeistä voi luopua ja lukemista voi harrastaa itselle sopivana aikana.

Toistaiseksi sovelluksen käyttö ei maksa mitään ja jos joku nyt innostuu rekisteröitymään, niin sovellus on maksuton niin kauan kuin se on olemassa.

Ohjeistus on vielä vähän vaiheessa, joten alla tärkeimmät.

Ohjeet:

• Lisää feed: Manage -> Feed -> Add, esim. mkkvkmn.com
• Lisää Youtube: Manage -> Feed -> Add, esim. youtube.com/@JeremyEthier
• Lisää staattinen sivu: Manage -> Follow a Page -> esim. mkkvkmn.com/nyt/

Käyttö:

• Pyyhkäise oikealle -> Merkitse luetuksi / lukemattomaksi
• Klikkaa artikkelin kuvaketta -> Valitse useita

Bugeja voi löytyä, koska toistaiseksi olen käyttänyt sovellusta yksin. Eli oikein mielellään saa pistää viestiä, jos löydät virheitä. Kirjautumissähköposti ja salasana kannattaa muistaa, koska toistaiseksi ei ole tapaa palauttaa unohtunutta salasanaa.

Palautetta ja toiveita voi pistää tulemaan meilillä.

Kirjoittaminen

Artikkeleita työn alla:

• Digitaaliset aivot
• Elämän tarkoitus
• Tyhjätasku

Lisäksi kokeilen uutta tapaa, jossa kirjoitan lähes päivittäin päiväkirjaa.

Kirjoittamista varten kaivoin komerosta pienen helposti mukana kulkevan läppärin ja laitoin siihen Omarchyn. Tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Lukeminen

Youtuben hävittämisen jälkeen lukemiselle on jäänyt mukavasti aikaa:

• Blogi: Way of Work - äärimmäisen mielenkiintoinen, jos meinaat luopua töissä käymisestä
• Amazon: Atomic Habits - jos haluat luoda uusia tapoja
• Amazon: Finding Meaning in the Second Half of Life - ikäkriisiläisille
• Amazon: The Second Mountain - ikäkriisiläisille
• Amazon: The Pathless Path - ikäkriisiläisille
• Artikkeli: The Seasons of a Mans's Life - ikäkriisiläisille

Ei liene vaikea arvata, minkälaisia ajatuksia päässäni liikkuu tällä hetkellä. 40 lähestyy kovaa vauhtia...

WWW

Innostuin kirjoittamaan kesällä enemmänkin koodia ja uusin hieman python pätkää, jolla esimerkiksi tämä sivu on luotu.

Projekti löytyy Githubista ja on avointa lähdekoodia. Jos "static site converterit" ovat lähellä sydäntäsi niin tässä yksi vaihtoehto lisää bones. Ajatuksena on, että yhdellä kääntäjällä voi pyörittää useita sivuja.

Blogissani on nyt noin 270 artikkelia + sivut päälle ja sen kääntäminen kestää noin 7s. Bonesissa on mahdollista kääntää myös valittu yksittäinen sivu, jolloin kesto reilusti alle 1s.

Tarkoitus oli tehdä yksinkertainen vekotin, mutta tarvitsin yritykselleni kaksikieliset sivut, joten sen myötä tuli vähän turhan monta riviä koodia lisää. Lisäksi ajatuksena on, että sisältö asuu yksityisessä repossa, mutta kääntäjä on yleinen.

Seuraavan inspiraation iskiessä yritän tehdä tästä yksinkertaisemman. Nyt en ole varma, onko vekotin ymmärrettävä muille kuin itselleni. Mitään testejä yms. ei tietenkään ole.

Talon rakennuttaminen

Rakennuttaminen on kaunis ajatus, mutta jo luvan saaminen Helsingissä tuntuu olevan täysi mahdottomuus. Hakemus on jätetty kesäkuun lopussa eli käsittely on tällä hetkellä kestänyt 140 päivää. Tarkoitus oli aloittaa rakentaminen syksyllä.

Jouluksi uuteen kotiin, vain vuosi on enää epäselvä.

Lopuksi

Huikkaa, jos sivu lähtee seurantaan ja näillä eväillä ensi kertaan!

Sitten, kun minulla on vähän enemmän aikaa...

Sitten, kun saavutan ihannepainoni...

Sitten, kun nostan 150 kiloa penkistä...

Sitten, kun minulla on miljoona euroa...

Sitten, kun voitan maailmanmestaruuden...

Sitten, kun ostan unelmieni asunnon...

Sitten, kun saan ylennyksen...

Sitten, kun saan projektin valmiiksi...

Sitten, kun löydän rinnalleni sen täydellisen ihmisen...

Sitten, kun jään eläkkeelle...

Sitten, kun olen kuollut ja tuhkani on levitetty tuuleen...

...voin olla onnellinen ja tyytyväinen.

Lopuksi

Aiheeseen liittyen: Pakkomielteenä onni.

Sijoitusfilosofiani

Sijoitusfilosofiani on varsin yksinkertainen: Laita aina kaikki rahat töihin.

Sijoitan osinkoa maksaviin yrityksiin ja tuottoja jakaviin etf:iin aina, kun pystyn. Jos minulla olisi enemmän kärsivällisyyttä, sijoittaisin verotehokkaampiin arvopapereihin, mutta tällä hetkellä kassavirran keräily on persoonallisuuteeni peilaten sopivin tapa sijoittaa.

Periaatteet

Sijoitusfilosofiani pohjautuu totuuksiin, joihin ei ole muutosta näkyvissä:

1. Ihmisen ahneus
2. Ihmisen innovaatiokyky
3. Jokaista kurssilaskua on aina seurannut uusi kurssihuippu

Siihen on voinut aina luottaa, että ihmisiltä ei lopu ahneus eikä innovaatiokyky kesken.

Ahneuden ja rahanhimon ilmentymä tai toisin sanoen talouden kulmakivi nykyisessä talousmallissa ovat yritykset. Raha ohjautuu yrityksille ja sieltä yritysten omistajille. Yrityksiä pyörittävät ihmiset, jotka tähän asti ovat kokonaisuutena aina kyenneet sopeutumaan muutoksiin ja pitkällä aikavälillä tuottavuus on kasvanut.

Toisin sanoen uskon siihen, että pitkässä juoksussa voittajia ovat yritysten eli osakkeiden omistajat.

Pörssiromahdus

Jokaisen kriisin alussa tulevaisuus on normaaliakin tuntemattomampi. En tiedä mitä jatkossa tapahtuu, mutta luotan parempaan huomiseen ja siihen, että valitsemani periaatteet ovat totta myös tulevaisuudessa.

Sijoitusfilosofiani takia tililläni ei ole koskaan käteistä odottamassa romahdusta. Olen ratkaissut haasteen hakemalla salkkuun luoton. Normaalisti vipu on enintään 5 % salkun ath lukemasta.

Pörssiromahduksen osuessa kohdalle on vipua tarkoitus nostaa asteittain. Katto ylimääräiselle vivulle on 20 % salkun ath lukemasta.

Ostopisteet olen määrittänyt S&P 500:n ath lukemasta katsotun kurssilaskun perusteella:

1. 20 % lasku: käytä vivusta 12 %
2. 30 % lasku: käytä vivusta 20 %
3. 40 % lasku: käytä vivusta 29 %
4. 50 % lasku: käytä loput 39 %

Ostoslistalla on vain S&P 500 indeksiä ja ostot ovat sitä suurempia, mitä enemmän kurssilaskua on takana. Tällä menetelmällä salkun pitäisi kestää noin 70 % lasku. En tosin tiedä, että miten laskumarkkina vaikuttaa lainoitusasteisiin.

Paremman tiedon puuttuessa ostotasot pohjautuvat löyhästi aikaisempiin karhumarkkinoihin ja toivon, että musta joutsen ei osu kohdalle. Inspiraatiota sain Omavaraisuushaasteesta.

Romahduksesta ostetut arvopaperit myyn, kun kurssit ovat palautuneet 95 % ja salkun vipu ei ole sitä ennen palautunut perustasolle.

S&P 500 Karhumarkkinat ja niistä toipuminen

LPL Researchin sivuilta löytyy nätti taulukko aikaisemmista karhu- ja laskumarkkinoista.

Koska karhumarkkinat ovat hyvin eri mittaisia, olen asettanut ostotasot takana olevan laskun mukaan. Lisäksi jatkan normaalia strategiaani.

Ennen vanhaan olisin luultavasti ollut välittämättä tuon taivaallista markkinatilanteesta ja jatkanut pelkästään normaalilla strategialla. Nykyisin tuntuisi hullulta jättää tilaisuus käyttämättä. Toivon, että nämä eivät ole niitä kuuluisia viimeisiä sanoja.

Toimintahistoria

Helmikuu 2025

• Noudatin strategiaani: osto 8.4.2025 (SXR8 497.37) ja myynti 16.6.2025 (SXR8 554.68)
• Kommentti: epäsuotuisten valuuttakurssimuutosten takia SXR8 tuotto jäi reilusti pienemmäksi kuin S&P 500 indeksin

Lopuksi

Kun paniikki meinaa korvata järjen äänen, luen uudelleen tämän tarinan ja rauhoitan mieleni.

Toivottavasti artikkelilla on sama vaikutus sinulle.

Pidin kysymystä kotitalouden menojen jakamisesta ja sen vastausta varsin yksinkertaisina elämäni ensimmäiset 38 vuotta. Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa elämäni aikana riidellyt puolisoni kanssa raha-asioista. Sen myötä olen oppinut katsomaan menojen jakamista uudella tavalla.

Mikä on paras tapa jakaa kakku? Se, että toinen leikkaa ja toinen saa valita ensimmäisenä palan.

Valitettavasti rahan kanssa ei ole ihan yhtä yksinkertaista ratkaisua.

Taustaksi

Taustatutkimusta tehdessäni lueskelin kaikenlaista aiheeseen liittyvää selvittäessäni omia ajatuksiani teemasta. Yhden lukemani artikkelin kommenteissa oli todennäköisesti tahaton vitsi, mutta koska tästä tarinasta tuli pitkä päätin aloittaa sen alkukevennyksellä.

Kommentti kuuluu näin:

Mielestäni rahasta ei kannata tehdä ongelmaa parisuhteessa, koska negatiivinen energia tuhoaa suhdetta. Yleisimmät riidan aiheet parisuhteessa lienevät raha, seksi ja kotityöt. Mielelläni blokkaan kaksi näistä tyystin, mikäli se lompakkoa levittämällä on mahdollista.

Toisaalta kommentti myös tiivistää kauniisti koko menojen jaon problematiikan. Se mikä yhden mielestä on oikein, voi toisen mielestä olla täysin väärin.

Säännöt ja seuraukset

Lähtökohtaisesti ajattelen, että ihmistä ei voi syyttää, jos hän laadittuja sääntöjä noudattamalla ajaa omaa etuaan. Vika on säännöissä eikä pelaajassa.

Olympialaisissa nähtiin kerran sulkapallo-ottelu, jossa kumpikin puoli yritti parhaansa mukaan hävitä ottelun. Tämä johtui siitä, että molemmat olivat pääsemässä jatkopeleihin, mutta häviäjälle oli tiedossa helpompi vastustaja seuraavalla kierroksella.

Intialaisen kylän päällikkö julisti palkkion jokaisesta pyydetystä myrkkykäärmeestä tavoitteenaan vähentää käärmeiden määrää ja niiden aiheuttamia haittoja. Ihmiset alkoivat kasvattamaan käärmeitä, jotta saisivat lunastettua enemmän palkkioita.

Nimeltä mainitsemattomassa valtiossa työttömät saivat enemmän rahaa, kuin matalapalkkaisia töitä tekevät. Ihmiset lopettivat työt ja elivät tyytyväisenä työttömyyskorvausten varassa.

Ja juuri vastaavien esimerkkien takia on äärimmäisen tärkeä luoda kotitalouden menojen jakamiseen sellaiset säännöt, että niiden välittömät ja epäsuorat seuraukset kannustavat käyttäytymään kaikkien osapuolten kannalta reilusti.

Ennen sääntöjen luomista on hyvä aloittaa menojen jakamisen periaatteista.

Kotitalouden menojen jakamisen periaatteet

1. Oikeudenmukaisuus
2. Läpinäkyvyys
3. Helppous
4. Joustavuus
5. Yhteinen hyöty

Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokainen osapuoli kokee valitut menojen jakamisen säännöt reiluiksi. Se voi tarkoittaa jakoa tulojen, kulutuksen tai tarpeiden mukaan. Ei ole itsestään selvää, että esimerkiksi suurempi tuloinen maksaa isomman osuuden kuluista tai että kaikki maksavat yhtä paljon.

Läpinäkyvyys tarkoittaa, että kaikkien pitää tuntea oma, toisten ja yhteinen taloudellinen tilanne. Tämä koskee kaikkea varallisuutta sekä tuloja ja menoja. Sopiva läpinäkyvyyden taso riippuu kotitalouden tyypistä. Kimppakämpässä riittää, kun tietää toisilla olevan varaa maksaa osuutensa vuokrasta. Isompia yhteisiä hankintoja tehdessä toimivin on täydellinen läpinäkyvyys.

Helppous tarkoittaa, että sääntöjen sopimisen jälkeen asiaan ei tarvitse uhrata energiaa tai aivokapasiteettia. Paras, jos menojen jakaminen on täysin automaattista. Sen sijaan säännöistä sopiminen ei aina ole helppoa, mutta aina vaivan arvoista.

Joustavuus tarkoittaa, että elämäntilanteet muuttuvat ja valittujen menojen jakosääntöjen täytyy joustaa mukana. Joskus iskee työttömyys, joskus joku pamahtaa paksuksi tai elämä heittää jonkun muun kierrepallon.

Yhteinen hyöty tarkoittaa, että molempien pitää tuntea hyötyvänsä menojen jaosta. Joskus se voi tarkoittaa kuluissa säästämistä, joskus korkeampaa elintasoa ja joskus hyvän mielen saamista toisen auttamisesta.

Sääntöjen seisova pöytä

Yhteiset menot voi jakaa:

• Suhteessa nettotuloihin
• Suhteessa kulutukseen
• Suhteessa hankinnan tärkeyteen ja maksuvalmiuteen
• Suhteessa henkilömäärään

Tuloista voi siirtää yhteiseen hyvään:

• Yhtä suuren prosenttiosuuden
• Progressiivisesti
• Kaiken

Näistä ei tietenkään tarvitse ottaa vain yhtä, vaan seisovasta pöydästä voi nauttia sen mukaan mikä maistuu. Jos ei ole valmisruuan ystävä, voi luonnollisesti luoda kokonaan uuden menetelmän.

Menojen jakaminen tulojen suhteen

On oikeudenmukaisinta jakaa menot suhteessa nettotuloihin.

Verojen myötä Suomessa on totuttu siihen, että enemmän tienaavat tukevat yhteiskuntaa enemmän. Yhteiskunnan normien mukaan on siis reilua sakottaa enemmän paremmin tienaavaa.

Toisaalta voi olla merkitsevä asia, että miten tuloero on syntynyt. On paljon eroa siinä, että johtuuko tuloero keskinäisestä sopimuksesta, laiskuudesta, onnesta vai omista valinnoista.

Toisaalta, jos toisella on täysi karkkipussi ja toisella ei mitään, on jakamisen jälkeen kaikilla yleensä parempi mieli.

Menojen jakaminen kulutuksen suhteen

On oikeudenmukaisinta jakaa menot suhteessa kulutukseen.

Jos yksi henkilö taloudessa ajaa autolla ja muut taloudessa eivät sitä käytä, on reilua, että käyttäjä maksaa auton kulut.

Jos parisuhteessa toinen syö kuin porsas ja toinen hieman maistelee, on oikeudenmukaista, että enemmän syövä maksaa porsaan osuuden ruokamenoista. Ravintolassa molemmat maksavat sen minkä tilaavat.

Kotona molemmat tekevät omat kauppatilauksensa, vesilasku voidaan jakaa suihkussa vietettyjen minuuttien mukaan ja vuokra käytetyn tilan mukaan.

Menojen jakaminen tasan

On oikeudenmukaisinta jakaa menot tasan.

Jos henkilö vie puolet sängystä, kuuluu hänen maksaa puolet sängystä. Lähtökohtaisesti etu syntyy jo siinä, kun kokonaisen sängyn sijasta tarvitsee ostaa vain puolikas.

Vuokra maksetaan puoliksi, koska lasku on yhteinen, vaikka toinen olisi vienyt suuren osan kaappitilasta.

Menojen jakaminen asian tärkeyden mukaan

On oikeudenmukaisinta jakaa menot suhteessa henkilön maksuvalmiuteen ja asian tärkeyteen.

Jos parisuhteessa toinen ei voi elää ilman jotain asiaa ja toinen ei halua olla sen kanssa missään tekemisissä, on reilua, että asian halunnut myös sen maksaa. Jos molemmat haluavat asiaa yhtä paljon, kulut pistetään puoliksi.

Menot voidaan jakaa käyttäen hyödyksi parisuhteen menojen jakamisen kultaista sääntöä. Tästä lisää myöhemmin artikkelissa, kun kerron meidän omasta kotitaloudestamme ja miksi päädyimme tähän menetelmään.

En ole törmännyt menetelmään aikaisemmin ja se valkeni itselleni vasta artikkelin kirjoittamisen myötä.

Tuloista menoihin samalla prosentilla

On oikeudenmukaisinta, että kaikki laittavat yhtä suuren prosentin tuloista yhteisiä menoja varten.

Toisen tulot ovat 100K vuodessa ja toisen 50K. Molemmat laittavat 20 % tuloista yhteisiä menoja varten. On ihanaa, kun ei tarvitse laskea menoja niin tarkkaan. Jos yhteisessä kassassa on rahaa, niin kotitalousvero on säädetty sopivalle tasolle.

Tällä menetelmällä lopputulos on sama kuin menojen jakaminen nettotulojen suhteessa olettaen, että yhteiseen kassaan laitetaan vain menojen verran rahaa.

Tuloista progressiivisella prosentilla

On oikeudenmukaisinta, että enemmän tienaava käyttää suuremman prosenttiosuuden tuloistaan yhteisiin menoihin. Verottaja on mainio esikuva ja erehtymätön, joten samoja periaatteita kannattaa soveltaa myös kotitaloudessa.

Kaikki raha on yhteistä

On oikeudenmukaisinta, että kaikki raha mikä ansaitaan menee yhteiseen kassaan.

Me olemme joukkue ja yhteisen potin kartuttaminen on paras motivaattori maan päällä. Meitä eivät kiinnosta erotilastot tai riskit liittyen yhteiseen omaisuuteen.

Mikä lopulta on oikeudenmukaisinta?

Todennäköisesti sait juonesta kiinni. Se mikä on oikeudenmukaista, riippuu lähinnä neuvottelun osapuolista, heidän suhteensa laadusta ja heidän persoonallisuuksistaan.

Se mikä on yhden mielestä reilua, voi toisen mielestä olla siipeilyä. Se mikä on yhden mielestä hyväntekeväisyyttä, on toisen mielestä reilua.

Menojen jakamisesta sopiminen onnistuu yleensä hyvin, jos

• Enemmän tienaava haluaa maksaa suuremman osan menoista
• Vähemmän tienaava haluaa maksaa vähintään puolet
• Menojen määrä suhteessa tuloihin on pieni
• Osapuolet ovat yhtä mieltä halutusta elintasosta ja kulutuksesta
• Osapuolilla on samankaltaisen motivaation lähteet
• Yhteisten menojen jälkeen jokainen päättää omista rahoistaan

Menojen jakamisesta sopiminen on haastavampaa, jos

• Vähemmän tienaava vaatii enemmän tienaavaa maksamaan suuremman osan
• Enemmän tienaava haluaa maksaa korkeintaan puolet
• Yhteiset menot vievät suurimman osan tuloista
• Osapuolet ovat eri mieltä halutusta elintasosta ja kulutuksesta
• Osapuolilla on eriävät motivaation lähteet
• Puututaan toisen omien rahojen käyttöön, jos sellaisia on

Tylsä totuus on se, että keskusteleminen on ainoa tapa selvittää, että mikä on kenellekin sopivin menojen jakotapa. Toisaalta ennen kuin voi keskustella toisten kanssa, pitää selvittää, että mikä on itsestä oikeudenmukainen tapa jakaa menot. Osalle tämä on itsestään selvää, minä jouduin käyttämään päiväkausia asian pohtimiseen.

Miten menojen jakamisen voi toteuttaa?

Jos menojen jakosäännöissä päästään sopuun, on tekninen toteutus yleensä varsin helppoa. Ainakin, jos kotitalouden tulot ja menot ovat tiedossa.

Jos talouspuoli ei ole hallussa, lue oman talouden seurannasta ja valitse sopivin työkalu.

Käytännön tekniikat:

1. Siirretään yhteiselle tilille joka kuukausi rahat yhteisiä menoja varten
2. Sovitaan kuka maksaa minkäkin laskun

Näin meillä - esimerkki elävästä elämästä

Meidän taloudessamme on kaksi aikuista. Siirrämme molemmat kuukausittain tai viikoittain yhteisille tileille rahaa. Tilejä on ollut käytössä kolme eli ruoka, laskut ja matkailu.

Päädyimme yhteisiin tileihin, koska tilisiirtojen summia on helpompi muokata, kuin arpoa laskuille maksajia muutosten yhteydessä. Lisäksi summat on helpompi laskea kuin yrittää ynnäillä laskuista sopivia määriä yhteen.

Menojen määrä

Pidämme yhteiset menot kurissa sillä, että yhteisiltä tileiltä käytetään vain sinne sovittuna päivänä siirrettyä rahaa ja ylimääräisiä tilisiirtoja ei tehdä. Matkoihin säästämme ensin ja reissamme, kun rahat ovat kasassa.

Omia rahoja saa meillä puhaltaa taivaalle niin kuin lystää. Minulla on tapana ostella proteiinijauheita ja puolisolla lankoja.

Säästäminen

Meidän perheessämme säästäminen on hyvä asia, joten siitä ei rankaista. Toisin sanoen omaisuutta tai pääomatuloja ei ole huomioitu mitenkään menojen jaossa. Toisille tämä voi tuntua epäreilulta, jos varallisuuserot ovat suuret.

Me säästämme itsellemme. Meillä on myös omat tulot ja omat sijoitukset. Yhdessä ostetut omistusasunnot olemme omistaneet puoliksi. Molemmilla on ollut oma laina ja asuntojen kulut sekä kunnossapito on maksettu puoliksi.

Ymmärrän, että toisille voi olla motivoivaa kerryttää yhteistä pottia. Minulle ei. Jos yksikin osapuoli kotitaloudessa on sitä mieltä, että yhteinen potti ei maistu, on parempi jättää se välistä.

Jos kotitalous veisi sen mikä verottajalta jää, masentuisin, menettäisin kaiken motivaation ja heittäytyisin puolisoni elätettäväksi.

Lähtökohtaisesti uskon, että ihmiset pitävät parempaa huolta omista kuin yhteisistä asioista. Tosin joitakin poikkeuksia on (pojalle terveisiä).

Tilanteet muuttuvat

Ennen vanhaan kaikki oli meillä niin helppoa. Asuimme puolisoni kanssa kaksin, kävimme molemmat töissä ja tienasimme suunnilleen yhtä paljon. Molemmilla jäi rahaa säästöön ja menot oli helppo jakaa 50–50.

Sitten yhtenä kauniina päivänä kävi niin, että minulta tipahti loinen puolisoni sisälle. Ensin kaikki jatkui normaalisti, mutta lopulta keskivartalosta turvonnut puolisoni joutui jäämään tilapäisesti pois työelämästä. Koska tilanne oli minun syytäni, maksoin aluksi kaikki kotitalouden menot.

Noin 9 kuukautta myöhemmin kävimme sairaalassa ja kaksin alkanut matka on siitä lähtien jatkunut kolmen hengen perheenä.

Ensimmäiset kaksi kuukautta poikani elämästä olimme kodittomia, mutta onneksi vanhempani olivat niin ystävällisiä, että saimme asua heidän luonaan. Meillä oli tulossa suuria rahaan liittyviä haasteita, mutta niiden tarkka määrä ei ollut tiedossa.

Tässä vaiheessa sovimme puolisoni kanssa, että nyt minulla on hyvä tilaisuus ottaa riski ja alkaa työllistää itseni oman yritykseni kautta. Jos homma ei alkaisi rokkaamaan puolessa vuodessa, voisin yrittää palata takaisin palkkatöihin. Jos paluu töihin ei olisi onnistunut, puolisoni olisi voinut tukea kotitalouttamme taloudellisesti.

Kaikki sujui onneksi paremmin kuin hyvin ja haasteet ratkesivat odotettua paremmin.

Elämä jatkui ja vähitellen siirryimme nettotulopohjaiseen yhteisten menojen jakoon. Koska puolisoni oli yhä äitiyslomalla, jäi hänen osuudekseen noin 10 %. Sovimme, että hän voi olla lapsen kanssa kotona niin kauan kuin haluaa.

Puolisoni palasi ensin osa-aikaisesti töihin, jolloin hänen osuutensa yhteisistä menoista oli noin 13 %. Tällä hetkellä hän on täysipäiväisesti töissä ja hänen osuutensa yhteisistä menoista on ollut 33 %.

Onko tämä oikeudenmukaista?

On osaksi puolisoni ansiota, että tienaan tällä hetkellä enemmän kuin hän. Kun hän ei ollut täysipäiväisesti töissä, tuntui oikeudenmukaiselta, että maksan enemmän menoista. Nyt molemmilla on yhtä paljon aikaa käydä töissä.

Toisaalta haluan tukea puolisoni säästämistä. Toisaalta en ymmärrä miksi tulojen määrä olisi oikeudenmukainen menojen jakamisen peruste.

Pitäisikö puolisoni maksaa kaikki yhteiset kulut, jos lopettaisin ansaitsemisen?

Rahariita

Rahariitamme alkoi siitä, että puolisoni siirtyi tilaamaan ruokansa palvelusta, jossa voi valita aterioiden päivittäisen kalorimäärän. Tällainen palvelu on tyyriimpi kuin syöminen muuten ja täysin puolisolleni kohdistuvaa menoa ei oikein voi pitää enää yhteisenä.

Tuntui hullulta, että minä osallistuisin puolisoni erikoisruokavalion kustannuksiin, joten sovimme, että emme enää siirrä rahaa yhteiselle ruokatilille. Minä voisin maksaa omat ja poikamme ruuat, jolloin puolisoni maksaisi vain omansa.

Haasteeksi muodostui se, että erikoisruokavalio oli voimassa vain maanantaista perjantaihin. Minun mielestäni olisi ollut helpointa, jos molemmilla on täysin omat ruuat. Puolisoni taas oli sitä mieltä, että hän voisi osallistua yhteisiin ruokamenoihin käyttöön perustuvalla summalla.

Näin riidan ainekset olivat kasassa ja täysi mylly päällä.

Nyt jälkikäteen kyllä naurattaa, että kuinka pienestä asiasta sitä voi saada riidan aikaiseksi. Se ei vaikuta omaan talouteeni millään tavalla, jos puolisoni syö viikonloppuisin ostamiani ruokia. Ei vaikka hän ei osallistuisi kustannuksiin ollenkaan.

Rahaa suurempi asia konfliktissa minulle taisi olla se, että hetken aikaa minulla oli asia, mistä ei tarvinnut sopia kenenkään kanssa mitään. Oli ihanaa, kun sain hetken olla oman jääkaappihyllyni kuningas.

Tulojen määrä ei ole reilu menojen jakoperuste

Leikitellään vielä ajatuksella, että se kuka ansaitsee enemmän myös maksaa enemmän, mutta vaihdetaan rahan tilalle aika. Lähtökohtaisesti aikaa on jokaisella vuorokaudessa yhtä paljon, mutta vapaa-aikaa ei.

Meillä kotityöt on jaettu hyvin lähelle tasan. Jos siirtyisin osa-aikatöihin eli minulla olisi enemmän ylimääräistä aikaa, pitäisi minun ottaa suurempi vastuu kotitöistä? Tai jos alkaisinkin tekemään pidempää työviikkoa, voisinko jättää kotityöt kokonaan väliin?

Kuvitellaan seuraavaksi pariskunta. Toinen tienaa moninkertaisesti enemmän kuin toinen. Pitäisikö enemmän ansaitsevan maksaa enemmän kotitalouden menoista?

Jatketaan ajatusleikkiä.

Kuvitellaan, että pariskunnasta vähemmän tienaava tekee unelmaduuniaan ja toteuttaa intohimojaan, mutta enemmän ansaitseva inhoaa työtään ja on valinnut priorisoida rahan ennen muita asioita. Onko silloin oikeudenmukaista, että enemmän ansaitseva maksaa suuremman osuuden?

Ihmisen ansainta ei ole vain omasta tahtotilasta kiinni. Vaikuttavia tekijöitä on paljon ja onni on yksi merkittävimmistä. Toisaalta ennen kuin ihminen alkaa ansaitsemaan, on hän tehnyt monta hyvää tai vähemmän hyvää valintaa.

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä vahvemmaksi mielipiteeni muuttuu. Tulojen määrä on paskin kotitalouden menojen jakamisen peruste ikinä.

Ajatusten jalostamista

En pidä tulojen määrää reiluna menojen jakamisen perusteena, joten päätin keksiä vaihtoehtoisen tavan.

Aloitin listaamalla kotitaloutemme yhteiset menot ja omat ajatukseni niistä:

• Viikonloppujen ruuat
• Asuminen
• Jälkikasvun kulut
• Matkailu

En tietenkään tule sitä ikinä myöntämään, mutta puolisoni taisi olla oikeassa jäljelle jääneistä yhteisistä ruokamenoista. On helpointa, jos hän osallistuu viikonloppujen aamupaloihin valitsemallaan osuudella.

Suurin asumiskulumme on vuokra. Rakastan vuokrakuluja, joten maksan mielelläni suurimman osan niistä. Puolisoni taas kannattaa omistusasumista. Koska asumme tällä hetkellä niin kuin minä haluan, on oikeudenmukaista, että maksan suuremman osan asumisen kustannuksista.

Todennäköisesti muutamme ennemmin tai myöhemmin omistusasuntoon. En ole siitä erityisen innoissani, mutta voin elää sen kanssa enkä odota puolisoni maksavan kaikkia kustannuksia.

Jälkikasvun hankkiminen oli minulle tärkeämpi asia kuin puolisolleni, joten maksan mielelläni suurimman osan kuluista.

Matkailu on meille yhtä tärkeä asia, mutta koska jälkikasvu aiheuttaa lähes kolmasosan kustannuksista, on oikeudenmukaista, että maksan suuremman osan.

Parisuhteen kultainen menojen jakosääntö

Reiluin menojen jako tapa riippuu kahdesta asiasta:

1. Kuinka paljon osapuoli haluaa kyseistä asiaa
2. Kuinka paljon osapuoli on valmis maksamaan siitä

Tästä ajatuksesta syntyi neliportainen asteikko ja numeraalinen arvo vaihtoehdolle:

• A: 100% - Minun on pakko saada tämä ja olen valmis maksamaan sen
• B: 75 % - Mielestäni paras vaihtoehto ja mielelläni maksan siitä
• C: 25 % - Voin osallistua kustannuksiin, mutta oma valintani olisi toinen
• D: 0 % - En halua tätä enkä maksa siitä penniäkään

Asteikosta voidaan johtaa parisuhteen menojen jaon kultainen sääntö:

henkilön valinta / valinnat yhteensä = henkilön osuus

Jos valinnat yhteensä jäävät alle 100 %, tarkoittaa se, että asia kannattaa jättää hankkimatta.

Kultaisella säännöllä voidaan yhteensovittaa hyvin erilaiset kulutustottumukset. Kysymystä voi tarkentaa tarpeen mukaan ja sillä voidaan ratkoa pienempienkin hankintojen kohtalo. Esimerkiksi lomamatka ja viiden tähden hotelli voidaan erottaa omiksi kysymyksiksi.

Jos tuntuu, että menetelmä ei ihan toimi, voi B ja C vastausten prosentteja viilata tarpeen mukaan. A ja D vaihtoehtojen prosentit jättäisin koskemattomiksi.

Kultainen sääntö on vain lähtökohta ja aina voi halutessaan maksaa suuremman osuuden kuin mikä säännön mukaan olisi oikeudenmukaista. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi, jos toinen haluaa kovasti jotain asiaa, mutta ei pysty sitä maksamaan.

Menojen jakaminen meillä

Koska kultaista sääntöä ei ollut aikaisemmin olemassa, pääsi puolisoni intoa puhkuen täyttämään kyselylomakkeen.

Yleisellä tasolla suosittelen täytättämään lomakkeen jo ennen kuin päätät hankkia yhteisiä kuluja toisen ihmisen kanssa. Ei ehkä ensimmäisillä treffeillä, mutta kolmansilla tämä on varmasti kovaa valuuttaa.

Alla ensimmäisenä on oma vastaukseni, toinen puolisoni ja niistä on johdettu minun osuuteni menosta.

• B | C = 75 % (vuokra) ( kaava: 75 % / (75 % + 25 %) )
• B | B = 50 % (muut asuinkulut)
• A | B = 57 % (jälkikasvu)
• A | B = 57 % (matkailu)

Voilà!

Euroissa laskettuna lopputulos on käytännössä identtinen aikaisempaan nähden. Olisi helppoa ajatella, että kaikki tämä pohdinta meni hukkaan. Oma mielipiteeni on täysin päinvastainen.

On todella iso ero aikaisempaan, että nyt taloutemme menojen jako tuntuu minusta oikeudenmukaiselta.

Ehkä myös sinä sait pohdinnoistani rakennuspalikoita neuvottelupöytään.

Samalla logiikalla minun pitäisi ottaa suurempi hoitovastuu pojasta myös muuten, mutta toistaiseksi resurssini eivät siihen riitä.

Puolet totuudesta

Rehellisyyden nimissä tunnustan, että kyselylomake sai jopa tavanomaista nyrpeämmän vastaanoton puolisoltani. Arvasin, että hän ei asiasta innostu. Ensin ajattelin sen johtuvan muutosvastarinnasta, mutta vähitellen totuus selvisi.

Luulin, että puolisoni käytti tuloihin perustuvaa menojen jakoperustetta, mutta todellisuudessa hän olikin tehnyt paljon monimutkaisemman diilin kertomatta minulle.

Sanoin aikaisemmin, että kotityöt on jaettu hyvin lähelle tasan. Kun näytin tämän tarinan puolisolleni, hän esitti muutaman tarkkaan harkitun kysymyksen.

"Kultaseni, oletko koskaan ihmetellyt minne kaikki poikamme tuottavat muruset häviävät keittiöstä?"

"Entä oletko koskaan miettinyt, että miten pojan vaatteet päätyvät aina viikattuina hänen laatikkoonsa?"

"Tiedätkö, missä lattianpesuvälineet sijaitsevat?"

"Oletko koskaan miettinyt, että kaikki kertomani lastenkasvatukseen liittyvä tieto ei välttämättä ilmesty explisiittisesti päähäni?"

"Oletko laskenut, että kuinka paljon olemme säästäneet rahaa, kun olen etsinyt pojalle käytettyjä tavaroita?"

Myönsin, että en ollut koskaan miettinyt. Silloin tällöin olen nähnyt Roope nimisen pienen purkin pyörivän lattialla, mutta silloinkin olen enimmäkseen huolehtinut siitä, että purkki ei ole päällä, kun olen kotona.

Olen myös tarkoituksella vältellyt imurointia. Hankimme tähän tarkoitukseen kerran ylihintaisen Dysonin, joka on mielestäni yhtä hyödyllinen kuin harja. Aina, kun näen Dysonin, muistelen satoja turhaan kuolleita euroja ja sen myötä imuroinnista on tullut vielä normaaliakin kivuliaampi kokemus.

Ja älkää ymmärtäkö väärin. Puolisoni ei suinkaan ollut tyytymätön jakoon. Hän oli tietämättäni tehnyt oikeudenmukaisen diilin, jossa minä maksan enemmän kuluja ja hän hoitaa vastaavasti isomman osan kotitöistä.

Keskustelu ei suinkaan loppunut tähän, vaan pöydälle nousi teeman ulkopuolelta lisää komponentteja. Ennen pitkään artikkelista seurasi meillä kivulias, mutta hyvin antoisa juttu tuokio.

Kaikelle ei voi laskea rahallista arvoa ja toisaalta sopimukset on hyvä tehdä läpinäkyvästi yhdessä toisen ihmisen kanssa. Ei kannata olettaa toisen olevan samalla viivalla.

Ei ole ihme, että raha-asiat menevät tunteisiin, koska niihin sisältyy yleensä myös paljon muuta.

Onneksi kirjoitin tämän tarinan ja onneksi puolisoni luki sen.

Lopuksi

Menojen jakamisen pitää olla: oikeudenmukaista, läpinäkyvää, helppoa, joustavaa ja yhteistä hyvää aikaansaavaa.

Se mikä toimii meillä, ei välttämättä toimi teillä. Se mikä tuntuu minusta oikeudenmukaiselta, ei välttämättä tunnu sinusta samalta.

Riippumatta mihin tapaan päädyt, kannattaa olla tarkkana, että menetelmä kannustaa tekemään hyviä päätöksiä pitkällä aikavälillä. Välttäisin kaikki mahdolliset riskit liittyen yhteiseen omaisuuteen ja valitsisin säännöt, jotka kannustavat ansaitsemiseen ja säästämiseen ennemmin kuin siivellä elämiseen.

Onneksi olen yhä jääkaappihyllyni kiistaton yksinvaltias.

Näin meillä, entä teillä?

Tiivistettynä voimani riittivät pitkästä aikaa huolehtimaan itsestäni, vaikka arki on melko hektistä.

En saa artikkelin tuotemaininnoista mitään korvausta, mutta asioista on helpompi puhua niiden oikeilla nimillä.

Vuoden tapahtumat

Tammikuussa sain uuden projektin puolen vuoden sopimuksella, joten taloudellinen stressi unohtui sen sileän tien. Aloitin myös valmistautumisen kesällä luvassa olevaan tuumaustaukoon ↗.

Helmikuussa tein härvelin, joka on tarkoitettu oman talouden seurantaan ↗. Lisäksi vietimme pojan kanssa miniloman hotellissa. Ensimmäistä kertaa hänen syntymänsä jälkeen tuntui siltä, että elämästä voi vielä joskus nauttia pelkän selviytymisen sijaan. Eikä tähän pisteeseen pääsemiseen mennyt kuin hieman vajaat kolme vuotta.

Maaliskuussa optimoin yrityksestä nostamani rahan määrää laskemalla palkan ja osingon optimaalisen suhteen ↗.

Toukokuussa kirjoitin tuoreet ajatukset passiivisesta sijoittamisesta yhtiön kautta ↗ ja ostimme tontin osan. Asumme yhä vuokralla ja jos asia olisi pelkästään minusta kiinni, asuisin vuokralla hautaan saakka.

Tontin osan ostaminen antaa kuitenkin viitteitä muusta eli tarkoitus on jollain aikavälillä pystyttää talo. Sijainti oli tärkein tekijä, mutta se on nyt kiinnitetty ja rakentamisella ei ole kiire. Toki tontin pitämisellä on vaihtoehtoiskustannus. Elämä on.

Kesäkuussa tein jatkosopimuksen eli töitä on tiedossa ainakin vuoden loppuun saakka. Olen odottanut, milloin kysyntä vähenee, mutta toistaiseksi sellaisesta ei ole merkkejä ja kyselyitä tulee tasaiseen tahtiin. Kun työt vähenevät, olen ainakin keskimääräistä paremmin varautunut työttömyyteen.

Olen yhä sitä mieltä, että freelanceriksi lähteminen on ollut yksi parhaita päätöksiäni. Tarkoitus on kirjoittaa aiheesta joskus tarkemmin.

Heinäkuussa vein pitkäaikaisen ystäväni yli 14 vuoden takaa tapettavaksi. Koiramme tuli matkansa päähän. Se oli oireillut jo jonkin aikaa ja teki lopulta ruokalakon. Oikeastaan se päätti itse, että nyt riittää.

Viimeisen matkansa se taittoi omassa pedissään, jossa oli nukkunut melkein siitä lähtien, kun tuli taloon. Peti alkoi olla jo aika ällö ja yritin sen vaihtaa, mutta uusi ei vain kelvannut. Olin sen vierellä loppuun asti. Suru oli suuri ja kyyneliä riitti, mutta kerrankin uskalsin tuntea ja hyväksyä tilanteen. Surun jälkeen pystyin muistelemaan sitä ilolla.

Syksy meni pitkälti sairastellessa. Ennen poikani syntymää minulla oli ehkä 1-2 flunssaa vuoteen. Nyt erilaisia variantteja tuntuu riittävän 1-2 kuukauteen ja se on tuonut myös tiettyä harrastuneisuutta apteekissa käymiseen. Vicks nenäsumute ja Strefen kurkkuspray ovat todellisia ihmeaineita.

Marraskuussa otin käyttöön uuden mediadieetin eli vähensin entisestään puhelimen käyttöä ↗. Totesin, että oloni on sitä huonompi, mitä enemmän somea tai uutisia selaan. Jos sisälläsi on inhottava tunne, joka helpottaa hetkeksi, kun selailet somea tai uutisia, suosittelen kokeilemaan taukoa ja tekemään omat hygieniasäännöt.

• Jos koskaan ei ole hiljaista, et saa tietää mitä siellä on.
• Jos koskaan ei ole tylsää, et saa tietää mitä ajatuksia aivojesi syövereissä muhii.

Lisäksi yritin marraskuussa keksiä keinoja, joilla saisin lisää aikaa ↗.

Joulukuussa kirjoitin muistutuksen, että on ihan ok antaa itselleni välillä enemmän siimaa ↗. Lisäksi kirjoitin työprojektissa jatkosopimuksen ensi vuoden kesäkuun loppuun asti.

Ajatuksia

Asuminen

Tärkein sääntö asumisessa: asu lähellä niitä ihmisiä, keiden kanssa haluat viettää eniten aikaa.

Suurin syy talohankkeelle on se, että se on puolisoni unelma. Todennäköisesti itsekin viihdyn valmiissa talossa mainiosti, mutta sinne pääseminen on toinen asia.

Rakennusprojektia en pelkää, mutta rakentajia kyllä.

Oikeastaan homma pelottaa ihan perkeleesti. Välillä mietin, että onko mitään järkeä riskeerata käytännössä koko omaisuutensa talon takia, kun vuokralla voi asua edullisesti ja vailla huolia. Itselleni 1500 € / kk tuntuu pieneltä rahalta verrattuna miljoonaan euroon.

Emme suinkaan ole lähtökohtaisesti miljoonan taloa tekemässä. Ottaen huomioon rakennusalalla toimivien yritysten maineen, sopiva budjetti menee näin:

• 700K tonttiin ja talon rakentamiseen
• 300K oikeudenkäyntiä varten
• 5K takaisin vuokralle muuttoon, kun talofirma on konkurssissa tai muuten varaton ja uusi talo on asuinkelvoton

En tiedä mitä maksaa oikeudenkäynti, kun kyseessä on uusi talo, joten käytin referenssinä pahimpia hometalokeissejä. Niissä kulut voivat muistaakseni olla jopa 150K per puoli. On syytä varautua myös häviämään, koska käynti oikeudessa ei suinkaan tarkoita, että oikeus toteutuisi.

Saatan kuulostaa pessimistiltä, mutta...

Talopakettien toimittajat

Kertomukset ongelmista talojen ja talotoimittajien kanssa ovat erittäin karua luettavaa. Alla muutama esimerkki. Valitettavasti osa maksumuurien takana.

• Blogi: Sievitalo ja yhteydenotot kilpailu- ja kuluttajavirastoon
• Talouselämä: Kastelli-talot, Den Finland (Designtalo, Finlamelli ja Ainoakoti), Sievitalo, Deko-Talo, Kannustalo
• HS: Desingtalo
• Blogi: Den Finland
• Kaleva: Dekotalot

Lainaus edellä mainitusta Taloussanomien jutusta:

valvonnan puute on Juvan mukaan pienrakentamisessa suurin ongelmakohta. Tyypillisesti rakentaja havahtuu sen merkitykseen vasta siinä vaiheessa, kun jokin asia on mennyt pieleen.

Öööö ei.

Kyllä suurin ongelma on se, että ammattilaisten pitää haluta ja osata rakentaa määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaan valvomattakin.

Toki virheitä sattuu kaikille. Osalla ihmisistä on tapana kantaa virheistään vastuu.

Mutta näin tapahtuu vain Mikä-Mikä-Maassa.

Todellisuudessa rakennusalan motto tuntuu olevan, että viilaa linssiin niin paljon kuin ehdit, koska huijatun rahavuoren päällä saa parhaat naurut ja makoisimmat unet.

Ymmärrän vielä jotenkin pienet virheet, mutta asuinkelvottomien talojen rakentamista ja vastuun välttelyä en. En tietenkään tiedä pitävätkö kaikki lukemani jutut paikkansa, mutta silti riski tuntuu kohtuuttomalta.

Omalla toiminnalla voi vaikuttaa asioihin ja kaikki voi mennä hyvin. Tai sitten ei.

Täytyy tämän aiheen parissa tehdä vielä paljon lisää tutkimustyötä. Katsotaan sitten miltä todellisuus näyttää. Todennäköisesti ainoa järkevä tapa rakentaa on käyttää järjetön määrä aikaa sekä rahaa valvontaan ja oikeiden kontaktien löytämiseen, jotta virheiltä vältytään. Eikä omasta osaamisestakaan haittaa olisi.

Perhe

Arki lapsen kanssa on vuoristorataa. Maisema vaihtuu sujuvasti helvetin syvimmistä syövereistä pilvilinnan tornin huipulle. Yleensä useita kertoja päivässä.

Oma kärsivällisyyteni kasvaa päivä päivältä, samoin poikani taidot koetella sitä.

On myöhäistä jossitella, mutta olisi pitänyt aikoinaan katsoa peiliin ja miettiä sen jälkeen kahdesti. Tai kolmesti.

Ehkä sateenkaaren päässä odottaa aarre. Ehkä hyvä ei tule helpolla.

Oman laskelmani mukaan yhden lapsen kasvattamiseen tarvitaan 3-6 aikuista. Olen yhä äärimmäisen kiitollinen, että meillä on niin hyvä tukiverkosto.

Hyvinvointi

Olin vuosikausia vankina lievästi ylipainoisen miehen kropassa. Vuosi 2024 oli pitkästä aikaa ensimmäinen, jolloin pidin parempaa huolta itsestäni. En vielä niin hyvin kuin haluisin, mutta suunta on oikea ja pääsin takaisin normaalipainoisten sarjaan.

• söin aamiaista 365 kertaa
• pesin hampaat 727 kertaa
• nukuin keskimäärin 8h 44min (8h 40min)
• kävelin keskimäärin 11 245 (8 349) askelta päivässä
• kävin salilla 157 (42) kertaa
• harrastin enemmän hyötyliikuntaa
• palasin sulkapallossa kilpakentille 8 vuoden tauon jälkeen

Ennen ajattelin, että liikunnan pitäisi olla hauskaa ja energisoivaa. Nyt rinnastan sen enemmän hampaiden pesuun tai säästämiseen. Sen ei tarvitse olla kivaa ja sitä tehdään, vaikka ei huvittaisi pätkääkään. Liikunta on pakollista, koska se mahdollistaa pidemmän aikavälin hyvinvointia.

Alkuun oli haastava saada tarpeeksi askeleita päivään. Sitten keksin yhdistää vähemmän keskittymistä vaativien palaverien yhteyteen paikallaan kävelyn.

Erityisen ylpeä olen siitä, että 2024 pystyin lähes täydellisesti keskeyttämään sen mitä tein (yleensä työt) ja siirtymään liikunnan pariin. Aikaisemmin näin ei ole tapahtunut. Lisäksi erilaisia sairauksia päiväkodin tuliaisina on riittänyt, joten olen tyytyväinen, että pääsin aina heti uudestaan liikkeelle voinnin sen salliessa.

Yleisin treeniaikani on aamupäivällä 10-11 eli lounaan yhteydessä. Liikunta katkaisee mukavasti työpäivän ja samalla poistuivat kaikki niska- ja hartiaseudun ongelmat.

En ole koskaan pitänyt salilla käymisestä, joten tärkeintä on tehdä siitä tapa. Ensin kävin salilla arkipäivisin ja tein vain yhden sarjan jokaista liikettä. Helpotti paljon, kun tiesi, että edessä ei ole mahdoton urakka. Saan täydet pisteet siitä, että menen paikan päälle.

Nyt rytmi on 4 kertaa viikossa kaksijakoisella ohjelmalla yleensä 3 sarjaa per liike. Ohjelmat lainattu pienillä muutoksilla Jeremy Ethieriltä.

Muutoksia kehossani seurasin Bodymajan kehonkoostumusmittauksilla. Ne antavat suuntaa, mutta voisivat olla tarkeampiakin. Hyvän käsityksen virhemarginaalista saa tekemällä useamman peräkkäisen mittauksen. Esimerkiksi rasvaprosentissani on ollut jopa yhden prosenttiyksikön heitto verrattuna pari minuuttia aikaisemmin tehtyyn mittaukseen.

Aamupala

Ravintoon en ole pahemmin panostanut, vaan se koostuu pääosin siitä mitä lähialueen ravintolat tarjoavat. Elämä on liian lyhyt kokkaamiseen.

Aamupalaan tein silti dramaattisen muutoksen. Aikaisemmin en ole syönyt aamupalaa ollenkaan ja parhaimmillaankin vain paahtoleivän palan. Jossain vaiheessa vuotta löysin Bryan Johnsonin Blueprintin ja sen jälkeen aamupala on kuulunut rutiineihini.

En ole koskaan huomannut suurta korrelaatiota syömäni ruuan ja energiatasojeni välillä. Sen sijaan aamupäivän treenit on mukava tehdä ravittuna. Lisäksi parempi aamupala on vähentänyt selvästi iltasyömistä ja iltasyömisen vähentyminen näkyy parempina yöunina.

Kokeilin syödä iltapalan eri aikaan välillä 12-19, mutta noin klo 17 tuntuu olevan paras aika. Ei tule yöllä nälkä, mutta ruuansulatus ei myöskään häiritse uniani.

Blueprintissä on resepti nimeltä "nutty pudding", josta tein oman version. Perheen kesken kutsumme herkkua tuggeksi, joka tulee sanoista tuhti jogurtti.

Jos joku innostuu kokeilemaan, niin alla resepti. Voit luonnollisesti muokata reseptiä oman makusi ja tarpeesi mukaan.

Tugge:

• 110 g jogurttia
• 80 g marjoja
• mehua oman maun mukaan
• 10 g manteleita
• 10 g saksan pähkinöitä
• 10 g macadamia pähkinöitä
• 1/2 parapähkinä
• oliiviöljyä luraus
• 1 dl tugge pulveria

Jogurttina olen käyttänyt Juustoportin Hyvin jogurtteja, koska ne sopivat myös pojalleni hyvin. Marjat ovat Pakkasmarjan kotimaisia ja yleensä sekoitus mustikkaa, mansikkaa ja mustaherukkaa yms. Valmiista sekoituksesta en pidä, joten ostan kaikki erikseen. Elämä on liian lyhyt myös metsässä kyykkimiseen.

Mehuna käytän Valion hedelmätarhan omena-mangoa ja granaattiomenamehua, jonka merkkiä en valitettavasti muista. Granaattiomenaa otan pakkasesta jääpalan verran ja hedelmätarhalla säädän aterian koostumuksen mieluisaksi.

Oliiviöljyä (Puhdistamo) ja manteleita (Aduki), saksanpähkinöitä (Aduki) ja macadamia pähkinöitä (Foodin) laitan yleensä sen mukaan, tarvitsenko enemmän vain vähemmän kaloreita. Pähkinät syön erikseen, öljyn sekoitan mukaan sörsseliin.

Tuggepulveria teen yleensä noin 20 dl annoksen varastoon, mutta jos haluat testata sörsseliä viikon (1 dl / annos), niin annostele näin:

• 2 dl chian siemeniä (Rawsom)
• 1 dl pellavan siemeniä (Aduki)
• 1 dl kaakaota (Foodin, luomu)
• 1 dl auringonkukkalesitiiniä (Nutriworks, Aminopörssi)
• 0.5 dl ceylon kanelia (Foodin luomu)
• 1 dl hamppuproteiinia (Foodin)
• 0.5 dl viherjauhetta (Puhdistamo)

Yhdestä annoksesta saa ~19 g proteiinia, ~650 Kcal ja se maksaa ~4 €.

Suosituksia

Ehdin katsomaan vuoden aikana valitettavan vähän kuvaradiota, mutta ylivoimaisesti positiivisin yllättäjä oli Clarkson's Farm. Toinen pakollinen katsottava entiselle pelisarjan ystävälle oli Fallout, joka ei ehkä ihan ollut omaan makuun.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Merkitys

• Mistä saat lisää energiaa?

Ahdistus

• Oloni on sitä huonompi, mitä enemmän somea tai uutisia selaan.
• Tarvitsen hiljaisuutta ja tylsyyttä, jotta voin kuulla itseni.
• Inhoan tunnetta, joka pakottaa kaivamaan kännykän taskusta (addiktio).

Aika, raha ja terveys

• Lisää aikaa? Aikaa voi ostaa. Jos käytät palveluita, saat oman aikasi takaisin. On ok sanoa ei. Laita lapset hoitoon. Tee vähemmän töitä.
• Vanhuuden viivyttäminen? Käy salilla. Syö hyvin. Pidä mieli virkeänä. Mene kohti jotain. Varaa aikaa sille, mikä tuo lisää energiaa.

Itsemyötätunto

• Olen liian ankara itselleni. Ajatusmaailmaani on kuulunut vahvasti se, että aina voi olla vähän parempi.
• Eroon piiskurista: katkaise negatiivinen puhe heti, kun huomaat sen. Muotoile lause uudelleen niin kuin sanoisit sen parhaalle ystävällesi.
• Muista olla armollinen itsellesi. Ajatuksia tulee ja ajatuksia menee. Jos ajatus on hyödyllinen, käytä sitä ja toimi. Jos ajatus on hyödytön, unohda se ja pyydä parempi tilalle.

Realismi

• Pysähdyn liian harvoin. Lailla ravihevosen painan menemään laput silmillä ja tukka putkella. Yhtäkkiä huomaan, että kokonainen vuosi on taas kadonnut.
• Hyväksyn sen, että olen etsijä, jolla on välillä tarve löytää uusi suunta. Pimeässä on vaikea nähdä, mutta uusi päivä tuo uutta valoa.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Ansiotulot on johdettu suoraan palkkaa vai osinkoa laskurista. Yritän tammikuun aikana päivittää laskuriin vuoden 2025.

Menojen erittelyt:

Menojen määrä voisi olla optimoitu paremminkin, mutta tilanne ei ole paha tähän elämäntilanteeseen. Maksoin noin 80 % perheen yhteisistä menoista ja luvut sisältävät vain oman osuuteni kolmen hengen taloudessa.

Selityksiä:

• Asuminen -> vuokra & pieniä hankintoja
• Ruoka -> ravintoloiden osuus 50 %
• Lapsi -> pääosin hoitomaksut & lääkärimaksut
• Harrastukset -> sulkapallo & sali
• Lemmikit -> koiralla tuli loppusuoralla muutama lääkärikäynti

Suurimmat erot vuoteen 2023:

• Osuuteni yhteisistä menoista vuonna 2023 95 % ja 2024 80 %
• Asuminen -446, vuonna 2023 oli kahden asunnon kuluja
• Ruoka -111, menee kulujaon muutoksen piikkiin
• Lapsi -208, vähemmän yksityisiä hoitopalveluita
• Matkailu - 216, energia ei riittänyt pimeältä pakenemiseen
• Harrastukset +167, harrastin enemmän ja tuli hankittua uusia vermeitä

Pidin kassavirran koko vuoden liian tiukalla eli kaikki mikä tuli myös meni välittömästi. Loppuvuodesta lisäsin vähän löysää systeemiin ja oli huomattavasti stressittömämpää olla, kun tilillä on koko ajan yksi "ylimääräinen" kuukausi.

Tulojen ja menojen seurantaan käytän härveliä. Tein juuri aika paljon uudistuksia ja tarkoitus on uudistaa joskus myös raportoinnin käyttöliittymä ja luopua Power BI:stä. Nyt on mahdollista esimerkiksi tuloihin ja menoihin perustuvien tavoitteiden asettaminen sekä parempi muutosten seuranta.

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Eläkekassan kasvu jäi vaatimattomaksi, koska käytin tontin osan ostamiseen noin 100K. Toinen iso syy on se, että vuoden loppu oli REIT papereille mollivoittoinen.

Kassan arvo on tavallaan toissijainen asia enkä oikeastaan edes tiedä miksi seuraan sitä. Voisin hyvin seurata vain kassavirtaa ja heittää hyvästit stressille.

Eläkekassa jakautuu tällä hetkellä kahteen osaan:

• 95 % keskittyy kassavirtaan
• 5 % keskittyy kasvuun

Suunnitelmissa on kasvattaa osinkojen bruttomäärä 36K asti (nyt 31K) ja sen jälkeen allokoida kaikki uusi raha kasvusalkkuun.

Kasvusalkkua parempi termi olisi tällä hetkellä pelisalkku, koska sieltä löytyy toistaiseksi ainoastaan NIO. Sen kanssa suunnitelma on katsoa kumpi tulee nopeammin vastaan $100 vai $0.

Kassavirtasalkkuun ostin uusina Evolutionia, Olvia, Nexstar Media Grouppia, Pepsiä ja Bank OZK:ta. Yhdistävä tekijä näillä kaikilla on tai oli synkkien pilvien aiheuttama edullinen hinta. Se jää nähtäväksi ovatko pilvet haihtuvaista sorttia.

Vuoden lopussa sijoituksissa oli noin 5 % vipu käytössä. Jos romahdus sattuisi kohdalle, niin tarkoituksena on nostaa vipua suuremmaksi.

Lopuksi

Eniten vuodessa 2024 harmittaa se, että kesälle suunnittelemani tuumaustauko jäi pitämättä. Jos ei missään vaiheessa pysähdy, elämä saattaa mennä ohi autopilotilla ajellen.

Olen tähän asti ajatellut, että ehdin pitää tauon sitten, kun tulee töiden puolesta hiljaisempi jakso. Nyt laitoin kesälle pidennetyn loman ja ilmoitin siitä jo nykyiselle asiakkaalleni. Täytyy vain uskoa siihen, että tekemistä löytyy myös tauon jälkeen.

Toivottavasti vuoden 2025 lopussa olen taas piirun verran viisaampi.

Minkälainen oli sinun vuotesi 2024?

--

Seuraavaksi

Sarjan edellinen osa « 2023 ja seuraava 2025 ».

Kehittyminen vaatii ponnisteluita. Kannustuksen sijaan, olen keskustellut itseni kanssa erittäin negatiivisempaan sävyyn. Olen suorastaan piiskannut itseäni, jos lopputulos ei ole ollut tyydyttävä.

Saatanan luuseri! Miten voi ihminen olla noin tyhmä! Ihan käsittämätöntä... mikä minussa on oikein vikana.

Voisi kuvitella, että jotain olisi mennyt pahastikin pieleen. Onneksi kyseessä ei ollut mitään vakavaa. Vesilasi vain sattui kaatumaan. Lasi ei edes hajonnut. Ilmeisesti omasta mielestäni olisi jo aika osata pitää lasi pystyssä. Siitä huolimatta keskustelun aloitus oli melkoinen ylilyönti.

En tiedä, missä kohtaa olen keksinyt negatiivisen sävyn olevan hyvä asia itseni kanssa keskustellessani. Se on vain tullut jostain. Ehkä annoin negatiivisuudelle joskus pikkusormen ja se veikin koko mielen. Nyt tuntuu, että negatiivisuus nousee pintaan kuin autopilotilla.

Ehkä sinäkin olet käynyt joskus itsekeskustelun pimeällä puolella. En osaa. En pysty. En voi. Liian tyhmä siihen. Liian vanha tähän. Liian jotain joka tapauksessa ja ei vaan pysty.

Et ole yhtä ajatustesi kanssa

Olen kuullut otsikon lauseen "et ole yhtä ajatustesi kanssa" lukemattomia kertoja. Yleensä olen ohittanut sen hartioita kohauttamalla ja toteamalla, että "Ookoo". Tällä kertaa olin sen verran tympääntynyt itsekeskusteluni negatiiviseen sävyyn, että päätin tutkia tuota ajatusta hieman pidemmälle.

Nopeasti huomasin, että minä olen yhtä ajatusteni ja kokemani kanssa. En pystynyt erottamaan ajatuksiani ja sitä mitä oikeasti olen. Otetaan kaksi esimerkki ajatusta.

1. Olen masentunut.
2. Koen tällä hetkellä alakuloisia ajatuksia, mutta olen myös paljon muuta

Olin jumiutunut vaihtoehtoon numero yksi. Kaikki negatiivinen mikä päähäni pompsahti, tuntui todelliselta. Huomasin eron lukiessani Arto Pietikäisen artikkelia, jossa hän esittää mainion kysymyksen.

Jos olisit yhtä kuin ajatuksesi, niin kuka sitten huomaisi ne?

Konsepti on nimeltään ajatusten eriyttäminen. Jutun juoni on siinä, että automaattisesta itsepuhelusta pitää tehdä tiedostettua. Sen jälkeen omia ajatuksiaan voi havainnoida ja tulkita.

Ajatusten huomaaminen

Minä olin unohtanut, että itseasiassa ajatukset eivät vain tule, vaan minä itse luon ne. Kaikkia ajatuksiani en luo tietoisesti tai tiedä etukäteen, mitä ajattelen seuraavaksi. Siitä huolimatta voin vaikuttaa ajatuksiini ja vähintäänkin siihen, miten reagoin niihin.

Ihmisen mielellä on tapana lisätä selostus kaikkeen ympärillä tapahtuvaan. Esimerkkinä tässä artikkelissa Here’s Why You Are Not Your Thoughts on niin arkinen asia kuin koiranulkoiluttajan näkeminen.

Haaste on siinä, että pidämme luomaamme selostusta usein totena ja valitettavasti selostus on usein negatiivissävytteistä.

Elämä menee äkkiä aika vaikeaksi, jos mielesi Mertaranta kertoo sinulle, mikä on totta ja mikä ei.

Jos negatiiviset asiat olisivat totta, silloin myös kaikkien kuviteltujen haaveiden pitäisi olla totta. Valitettavasti aina selostus ei osu kohdilleen ja totuus selviääkin vasta hidastuksen jälkeen.

Toimimalla ajatustesi tarkkailijana, voit hyödyntää hidastuksen tuoman uuden tiedon ja päättää vasta sen jälkeen, miten toimit.

Negatiivisten ajatusten positiivinen voima

Negatiiviset tai masentavat ajatukset eivät läheskään aina kerro sairaudesta. Usein kyse on yksinkertaisesti siitä, että sinulla on täyttämätön tarve. Negatiiviset ajatukset kertovat, että nyt on aika tehdä muutos.

Kannattaa katsoa video This could be why your depressed.

Aina ei ole helppo tunnistaa negatiivisten ajatusten aiheuttajaa. Negatiiviset ajatukset ovat kuitenkin tärkeä vihje eikä niitä kannata heti sivuuttaa. Jos löydät negatiivisten ajatusten aiheuttajan, voit tehdä muutoksen parempaan.

Eroon piiskurista

Yksi keino päästä eroon negatiivisesta äänestä päässä, on muuttaa keskustelun sävyä. Opin tekniikan aikanaan terapeutiltani.

1. Katkaise negatiivinen puhe heti, kun huomaat sen
2. Muotoile lause uudelleen niin kuin sanoisit sen parhaalle ystävällesi

Sama menetelmä keskustelusta Attia & Huberman.

Lopuksi

Artikkelin asiat eivät ole uusia, mutta kaipasin itse muistutusta. Jos ihan tarkkoja ollaan, kirjoitin tarinan vuosia sitten, mutta unohdin julkaista sen. Onneksi löysin sen juuri nyt, kun sitä tarvitsin.

Muista olla armollinen itsellesi. Ajatuksia tulee ja ajatuksia menee.

Jos ajatus on hyödyllinen, käytä sitä ja toimi. Jos ajatus on hyödytön, unohda se ja pyydä parempi tilalle.

Siten mieleeni tuli toinen ajatus. Jos viihdyn mielikuvitusmaailmassa paremmin kuin oikeassa, teenkö jotain väärin?

Kiire on äärimmäisen hyvä keino paeta todellisuutta. Jos tähän yhdistää puhelimen tuijotuksen kaikkina rauhallisempina hetkinä, ei tarvitse viettää ollenkaan aikaa omien ajatusten kanssa. Koko elämän voi elää vahingossa autopilotilla olematta lainkaan läsnä.

Oma haasteeni on se, että en ole varma haluanko edes olla läsnä.

Haastetta ratkoessani päädyin taas ei niin yllättäen YouTuben ihmeelliseen maailmaan. Vastaani tuli konsepti vapaa-ajan, rahan ja terveyden muutoksista ihmisen elämänkaaren aikana.

Resurssit elämän eri vaiheissa

Artikkelin kuva heijastaa muutoksia vapaa-ajan määrässä, rahassa ja terveydessä elämän eri vaiheissa.

Elämän vaiheille olisi voinut keksiä paremmatkin nimet, mutta toivottavasti saat silti ajatuksesta kiinni. Kyse on ajasta työelämän alussa tai ennen sitä, työelämän aikana ja työelämän jälkeen.

• Nuoruus: rahaa on vähän, terveyttä ja vapaa-aikaa enemmän
• Aikuisuus: vapaa-aikaa on vähän, terveyttä ja rahaa enemmän ("ruuhkavuodet")
• Vanhuus: terveyttä on vähän, vapaa-aikaa ja rahaa enemmän

Nuoruudessa harva tienaa vielä merkittäviä summia rahaa, mutta terveyttä ja vapaa-aikaa riittää. Aikuisuudessa usein hankitaan perhe, jälkikasvua ja työpaikka. Töistä saa rahaa ja iän puolesta terveys on vielä kunnossa, mutta vapaa-aikaa ei pahemmin jää, kun on lainat maksettavana ja lapset hoidettavana. Vanhuudessa ikä alkaa painaa, mutta vapaa-aikaa ja rahaa on enemmän käytössä.

Kaikki eivät tietenkään elä samalla tavalla ja matkalla on paljon muuttujia, mutta keskimäärin kuva on lähellä totuutta. Toistaiseksi malli osuu omaan elämääni melko hyvin.

Mallin ensimmäinen opetus on se, että elämää ei tarvitse elää tämän stereotypian mukaan. Jos tunnet itsesi, voit elää omien arvojesi ja valintojesi mukaan. Valinnat on helpompi tehdä etukäteen, kuin tehdä muutoksia jälkikäteen.

Lisäksi malli ei kerro koko totuutta, vaikka elämä sen mukaan menisikin.

Tasapainoa välivaiheissa

Nuoruuden ja aikuisuuden välissä on todennäköisesti vaihe, jossa rahaa tulee mukavasti sisään, mutta ei ole ehtinyt hankkia liikaa sitoumuksia ja resurssit ovat mukavasti tasapainossa.

Samoin aikuisuuden ja vanhuuden välissä on vaihe, kun on riittävästi sekä vapaa-aikaa, rahaa että terveyttä.

Minun on turha enää haikailla nuoruuteni perään. Ollessani nuori aikuinen, käytin tasapainon hyödykseni lähinnä eläkekassaa kartuttamalla. Sen sijaan aikuisuuden ja vanhuuden välissä olevaan aikaan voin vielä vaikuttaa.

On itseasiassa erittäin lohdullinen ajatus, että tulevaisuudessa odottaa nykyistä mukavampi elämänvaihe.

Tasapainon maksimointi

Käytännössä kyse on ruuhkavuosien ja vanhuuden välissä olevan ajan maksimoinnista. Ensimmäinen keino on saada lisää aikaa tässä ja nyt. Toinen keino on viivyttää vanhuuden saapumista.

Miten saada lisää aikaa?

• Aikaa voi ostaa. Jos käytät palveluita, saat oman aikasi takaisin
• On ok sanoa ei, kaikkiin kissanristiäisiin ei ole pakko osallistua
• Laita lapset hoitoon
• Tee vähemmän töitä (auttaa, jos on harrastanut säästämistä)

Lisää aikaa käytännössä

Osaan kokata puhelimella ja muutenkin palveluiden käyttö on sujuvaa, osallistun harvoin kissanristiäisiin ja pojankin kärrään sujuvasti hoitopaikkaan.

Sen sijaan kohta "tee vähemmän töitä" aiheuttaa piston sydämessä. Voisin tehdä vähemmän töitä ja hyödyntää eläkekassaani, mutta en ole sitä aikoihin tehnyt ja koen jopa huonoa omatuntoa asiasta.

Viime aikoina arki on ollut pelkkää puurtamista, joten pieni irtiotto tuntuu oikein hyvältä ajatukselta.

Suunnitelma:

• Lisää kuukauteen pari ylimääräistä vapaapäivää
• Pidä pitkä kesäloma (~3 kk)

Miten vanhuuden tuloa voi viivyttää?

• Käy salilla
• Syö hyvin
• Pidä mieli virkeänä
• Mene kohti jotain
• Varaa aikaa sille, mikä tuo lisää energiaa

Vanhuuden viivyttäminen käytännössä

Käyn salilla ja syön riittävän hyvin, mutta sitten tuleekin ongelmia.

Tiedän mitä haluan paeta, mutta minulla ei ole aavistustakaan mitä kohti haluaisin mennä. Olisi kiva löytää jossain kohtaa taas joku suunta elämälle, mutta se ei ole mielestäni akuutti ongelma.

Takamuksessani on sellainen tunne, että olen ollut tässä kuopassa aikaisemminkin.

Olen hukassa, koska pääsin perille. Ihanaa, että sain jotain aikaiseksi ja voin taas miettiä uusia kuvioita. Hukassa ei ole huono olla, vaikka se välillä unohtuu. Hukassa olemisen voi käyttää valmistautumalla uuteen seikkailuun.

Hyväksyn sen, että olen etsijä, jolla on välillä tarve löytää uusi suunta. Pimeässä on vaikea nähdä, mutta uusi päivä tuo uutta valoa.

Suunnitelma:

• Juttele ihmisile, joilta voisi saada ideoita
• Lue So Good They Can't Ignore You
• Lue Mastery
• Pidä pidennetyllä lomalla kunnon tuumaustauko
• Etsi suuntaa, älä määränpäätä

Lisäsin tuumaustaukoon mielestäni olennaisen kysymyksen:

• Minkälaisia ongelmia haluaisit yrittää ratkoa vielä tässä elämässä?

Luulen, että tuon kysymyksen kautta voisi löytyä oikea suunta. Luulen myös olevani aika hyvin jyvällä oikeasta suunnasta, mutta ajatuksia pitää vielä selkeyttää.

Akuutimpi ongelma on se, että en tiedä mikä tekeminen toisi minulle lisää energiaa.

Vietin vähän aikaa sitten ensimmäiset ylimääräiset vapaapäiväni ja käytin ne koodailemalla härvelin seuraavaa versiota. Lähinnä halusin testata GitHub Copilottia ja pitkästä aikaa opetella jotain uutta. Odotin vapaitani innoissani, mutta jälkeen päin olo oli aivan paska.

Nyt tiedän yhden asian lisää, josta en saa uutta energiaa tai iloa.

Suunnitelma:

• Kokeile seuraavana vapaapäivänä jotain aivan muuta

Tarpeeksi monen testin kautta luulisi löytyvän jotain energisoivaa.

Pelottaako?

Kun asiaa tarkemmin mietin, en muista milloin olisin viimeksi kokeillut jotain uutta. Ihminen on mukavuudenhaluinen ja rutiineihin taipuvainen. Minä olen varmasti pahemmasta päästä molemmissa.

Toinen syy jättää asioita tekemättä on pelko. Olen aina ajatellut, että enhän minä pelkää.

Mitä jos pelkään sittenkin, mutta en vain tiedä sitä?

Pelko ei aina tunnu siltä, että polvet tutisevat ja nesteitä valahtaa pöksyihin. Myös epämukavuus voi olla oikeasti pelkoa. Tai se, että ei pidä jostain. Tai se, että asia tuntuu vaikealta. Tai se, että ei huvita.

Jatkosuunnitelma:

• Kun kokeilet uusia asioita, älä unohda vaikeita, epämukavia tai vaivalloisia juttuja
• Jos et halua tehdä jotain, tee se silti (ellei oikeasti vaarallista)

Ruuhkavuodet

Ruuhkavuodet todella ovat ruuhkaisia. Elämä pienen lapsen kanssa on usein yhtä helvettiä (useammasta puhumattakaan), joten on täysin sallittua karata hetkeksi Mikä-Mikä-Maahan. Sitä kutsutaan selviytymiseksi.

Toisaalta olen varma, että joskus tulee vielä ikävä näitä hetkiä, joten kaikkea aikaa ei kannata viettää pakosalla.

Toivottavasti myös tekemilläni muutoksilla on positiivisia vaikutuksia jaksamiseeni.

Lopuksi

Tutkiessani aihetta tuli vastaan sitaatti, joka kolahti.

The Dalai Lama, when asked what surprised him most about humanity, answered: Man. Because he sacrifices his health in order to make money. Then he sacrifices money to recuperate his health. And then he is so anxious about the future that he does not enjoy the present; the result being that he does not live in the present or the future; he lives as if he is never going to die, then dies having never really lived.

Varsinkin loppu osa osuu ja uppoaa. Ehkä sinä voit auttaa minua.

Mikä on sellainen harrastus tai tekeminen, josta saat lisää energiaa? Milloin tunnet olevasi elossa?

Keskivertoihminen käyttää lähteestä riippuen noin 2-3 tuntia päivässä tuijottaen puhelintaan. Puhelinta kaivetaan taskusta noin 60 kertaa päivässä eli unen määrästä riippuen noin 4 kertaa jokaisena tuntina, kun ihminen on hereillä. En tiedä sinusta, mutta minulle tuli tunne, että käytän puhelintani liikaa.

Puhelimeni ja erityisesti sen sisältö eli some ja uutiset ovat maailman taitavimpia huomiovarkaita. Valitettavasti huomio eli toisin sanoen aika on arvokkain resurssimme. Ei siis liene ihme, että tulen vihaiseksi, kun minulta yritetään varastaa se ainoa asia, jota on rajallisesti.

Tarina alkoi jo vuonna 2021, kun häpesin sitä, että en tiedä samoja asioita kuin muut. Olin suorastaan kyllästynyt olemaan idiootti. Silloin en muistanut pöytäkeskustelussa Suomen pääministerin nimeä. Hups.

Monien silmissä tällainen tietämättömyys tekee minusta idiootin. Itse päädyin siihen, että kulutin yhä liian paljon aikaa turhan "tiedon" parissa.

Nyt oli täydellinen aika luoda pelisäännöt puhelimen käytölle ja ryhtyä samalla mediadieettille.

Miksi mediadieetti?

1. Oloni on sitä huonompi, mitä enemmän somea tai uutisia selaan
2. Tarvitsen hiljaisuutta ja tylsyyttä, jotta voin kuulla itseni
3. Inhoan tunnetta, joka pakottaa kaivamaan kännykän taskusta

Oma oloni ja ahdistukseni ei ainakaan parantunut kännykkää selaamalla, joten oli aika luopua suurimmista huomiosyöpöistä. Ensin lähti some ja sitten luovuin uutisista. Jos se tarkoittaa, että olen idiootti, niin sitten on suorastaan ihanaa olla idiootti.

Kyse on informaatiodieetistä. Tai oikeammin pysyvästä ruokavalion muutoksesta.

Jos näet kadun varressa purilaispaikan, ajatko ohi vai astutko peremmälle ja tunget sisääsi kaiken mahdollisen paskan mitä on listalla?

Niinpä. Silti usein imemme itseemme mediasta tavaraa isolla kauhalla sen kummemmin asiaa miettimättä.

Ja älä ymmärrä väärin. Rakastan hampurilaisia ja rakastan syömistä, mutta välitän myös terveydestäni. Ei kukaan yhteen purilaiseen kuole, mutta ei niitä kaikkia tarvitse joka päivä syödä.

Somen ja uutisten rajoittaminen käytännössä ei ole ollut helppoa. Kyse on taistelusta riippuvuutta vastaan. Olin tottunut täyttämään jokaisen tylsän hetken selailemalla milloin mitäkin. Enkä taida olla ainoa.

SOME

Luovuin Facebookista vuosia sitten. En koskaan ollut kovin aktiivinen, mutta stalkkasin kyllä "kavereideni" elämiä.

Twitteriä käytin melko pitkään, mutta lopetin, kun Tweetbot kuoli vuoden 2023 tammikuussa.

Viimeinen sosiaalinen media katosi puhelimestani noin pari kuukautta sitten, kun poistin LinkedInin.

Youtube löytyy yhä puhelimestani. Ehkä sekin pitäisi laskea sosiaaliseksi mediaksi, vaikka ainoa toimintani siellä on videoiden katsominen.

Sinulla on todennäköisesti vielä enemmän eri alustoja käytössä ja saatat ihmetellä, että miten voin elää ilman jatkuvia ärsykkeitä ja dopamiini tötsyjä.

En voinut.

Jatkoin kännykkäkoukussa ja korvasin somen uutisilla. Seurasin niitä tunnollisesti, kuten jokaisen kunnon kansalaisen kuuluu tehdä.

Valitettavasti oloni vain paheni vaihtamalla somen uutisiin.

Uutiset

Jos sitä voi klikata, se on uutinen. Uutisen tärkein tehtävä on varastaa huomiosi, jotta sen kirjoittaja saa palkkansa.

Oman näkemykseni mukaan 99 % uutisista on melua - siis ihan täyttä sensaationhakuista paskaa, millä ei ole kenellekään mitään käyttöä.

Maailmassa ei yksinkertaisesti tapahdu niin paljon tärkeitä asioita, että joka päivä kaikki uutisvirrat voisi kirjoittaa uusiksi.

Farnam Street nostaa ilmoille muutaman tärkeän kysymyksen uutisiin ja kuluttamaamme mediasisältöön liittyen artikkelissa Why You Should Stop Reading News

Rarely do we stop to ask ourselves questions about the media we consume: Is this good for me? Is this dense with detailed information? Is this important? Is this going to stand the test of time? Is the person writing someone who is well-informed on the issue?

Lähtökohtaisesti vastaus kaikkiin kysymyksiin on ei. Toki poikkeuksiakin on, mutta kuinka paljon aikaa pitää käyttää löytääkseen hälinästä poikkeuksen?

LIIKAA.

Uutisten opiskeluun voi käyttää tunteja päivässä vain huomatakseen, että ei ole oppinut mitään hyödyllistä.

Päädyin siihen, että en tarvitse uutisia. Jos jotain oikeasti tärkeätä tapahtuu, kuulen siitä kyllä. Nyt laitan tulpat korviin ja Odysseuksen tavoin purjehdin seireeneistä huolimatta kohti määränpäätäni.

En tosin tiedä mikä määränpääni on, mutta ainakaan se ei ole olla kaikkien aikojen uutistietäjä.

Ehkä vielä löytyy tapa, jolla saan uutisvirroista tietooni itselleni vain hyödyllistä informaatiota. Ehkä olen siitä myös joskus valmis maksamaan.

Lisäsin uutiset kiellettyjen asioiden listalle, mutta addiktio ei vieläkään helpottanut.

Muut sovellukset

Ainoa puhelimeeni jäänyt sosiaalinen media on YouTube. Sitä en juurikaan käyttänyt enkä lukenut uutisia edes selaimesta, mutta silti kaivoin puhelinta taskustani säännöllisin väliajoin.

Uutisten tilalle tuli asuntojen, sähkön hinnan, autojen ja sähköpostin selailu. Työsähköpostia minulla ei ole ollut puhelimessa vuosikausiin, mutta omaan imboxiin aina silloin tällöin jotain tipahtaa.

Aamulla herätessäni tarkistin ensimmäisenä sähkön hinnan. Illalla katsastin viimeisenä uudet ilmoitukset autoista ja asunnoista.

On suorastaan pelottavaa, miten koukuttava puhelin on ja miten levoton olo siitä seuraa.

Ja mikä pahinta, poikani katsoo jatkuvasti mallia. Hän osaa jo sujuvasti pyytää puhelinta ja haluaa katsoa videoita. Hän osaa myös menettää malttinsa, jos videot häneltä kielletään.

Tauon paikka

Jo ennen poikani syntymää näin usein vanhempia, jotka keskittyivät enemmän puhelimeensa kuin lapsiinsa. Se sai minut tuntemaan surua.

Nyt ymmärrän hyvin, että jokainen tarvitsee tauon. Korjaan. Tarvitsisi tauon, mutta sen sijaan kaivaa puhelimen taskusta tai laukusta ja täräyttää aivoille valtavan määrän ärsykkeitä lyhyessä ajassa.

Niin tein myös minä.

Olin poikani kanssa puistossa. Kun omat energiani alkoivat käydä vähiin, kaivoin puhelimen taskusta. Tarkistin sähköpostin. Ei taaskaan mitään. Sitten tajusin, että poikani oli sanonut minulle jotain ja odotti vastausta.

Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta mitä hän oli sanonut. Yritin kysyä, että mitä hän sanoi, mutta hän ei vielä silloin osannut vastata. En saa koskaan tietää mitä menetin.

Todennäköisesti selviydymme molemmat, vaikka en tiedä mitä hän sanoi. Toisaalta aloin miettimään, että kuinka monta asiaa minulta jää vielä tässä elämässä näkemättä, kun tuijotan puhelintani? Tai kuinka moni asia jää tekemättä, kun täytän tylsyyden puhelimellani?

Virallisesti idiootti

Lopulta päädyin siihen, että en kotoa poistuessani tarvitse älykästä puhelinta. Tyhmä tai suorastaan idiootti puhelin riittäisi.

Marssin liikkeeseen ja ostin Nokia 3210 puhelimen hintaan 89 €.

Nopeasti puhelimesta paljastui mielenkiintoinen ominaisuus eli se käynnistyi uudelleen tai ainakin hukkasi yhteyden sim-korttiin aivan itsekseen, jolloin puhelin päätyi jatkuvasti tilaan "syötä sim-koodi".

Kyllästyin puhelimeen, johon ei voinut koskaan soittaa ja menin liikkeeseen kysymään mitä olisi tehtävissä.

Valitettavasti keskustelu "asiakaspalvelijan" kanssa ei oikein sujunut. Kun olin kolmannen kerran saanut häneltä ohjeen, että ÄLÄ SAMMUTA PUHELINTA, alkoi kärsivällisyyteni loppumaan.

Sain kohtalaisen hyvin pidettyä hermoni ja selitin tilanteen neljännen kerran.

Lopulta sain vaihdettua puhelimen, sen jälkeen sim-kortin, mutta mikään ei tilanteeseen auttanut. Kyllästyin ja irtisanoin liittymän.

Jos ostat tyhmän puhelimen kannattaa varautua siihen, että myös sinua kohdellaan kuin idioottia.

Nyt

Tein itselleni säännöt puhelimen ja median käyttöön.

Sallittua:

• oura
• sää
• tv-ohjelma
• ilmoitukset / äänet: vain puhelut ja sms
• katsoa pojan kanssa yhdessä jotain, jos omasta energiasta on pulaa
• oppiminen: kirjat, videot, blogit yms. (joskus myös kävellessä, mutta ei aina)

Kiellettyä:

• puhelin mukaan sänkyyn
• tylsyyden täyttäminen passiivisella median selailulla
• sähköpostin lukeminen
• autojen tai asuntojen selailu
• sähkön hinnan tarkistaminen
• uutiset (harkitsen uudelleen, jos joku keksii tavan löytää pelkät timantit)
• puhelimen esille ottaminen, jos touhuan pojan kanssa

Rakastan tv:n katselua, mutta siinä hygieniasäännöt ovat paljon yksinkertaisemmat kuin puhelimen kanssa. Jos haluan katsoa jotain, niin sitten katson. Tylsyyden täyttäminen on kiellettyä ja samoin uutiset.

JOMO

Meidän ei tarvitse pysyä kartalla kaikesta mahdollisesta ympärillä tapahtuvasta. Välillä on parempi olla läsnä tai olla tekemättä mitään.

Tässä pari videota inspiraatioksi:

• Can We Auto-Correct Humanity?
• How Boredom Can Lead to Your Most Brilliant Ideas

Hauska poiminta jälkimmäisestä:

The only people who refer to their customers as "users" are drug dealers and technologists -Manoush Zomorodi

Nyt voin keskittyä siihen, mikä on oikeasti tärkeätä ja auttaa saavuttamaan pitkän aikavälin hyvinvointia. #JOMO.

Lopuksi

Jos sisälläsi on inhottava tunne, joka helpottaa hetkeksi, kun selailet somea tai uutisia, suosittelen kokeilemaan taukoa ja tekemään omat hygieniasäännöt.

Hiljaisuudesta saattaa löytyä:

• rauhaa ja tyytyväisyyttä
• tyhjyyttä, pelkoa, epätoivoa tai pelkkää v*tutusta
• jotain ihan muuta

Jos koskaan ei ole hiljaista, et saa tietää mitä siellä on.

Jos koskaan ei ole tylsää, et saa tietää mitä ajatuksia aivojesi syövereissä muhii.

Loppujen lopuksi

Oma ahdistukseni ei poistunut pelkästään luomiani sääntöjä noudattamalla. Tyhjyyden lisäksi vaadittiin tarkoituksellista ajatustyötä, inspiraatiota YouTubesta ja toimintaa. Ironista, että tavallaan osa ongelmaa (YouTube) oli myös osa ratkaisua.

Viime aikoina tosin YouTuben käyttöni on lisääntynyt huolestuttavalla vauhdilla, joten saa nähdä olenko taas matkalla samaan kanin koloon uudella kulkuneuvolla. Kun poikani poistuu huoneesta, on suorastaan ihana paeta hetkeksi videoiden pariin (tällä hetkellä aiheena yleensä osakkeet tai elämäntavat).

Valitettavasti en myöskään kerännyt tarkemmin dataa puhelimeni käytöstä ennen ja jälkeen muutoksen, mutta nyt seuranta on päällä niin voin katsoa miten käyttö kehittyy tästä eteenpäin.

Edit: mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä enemmän puhelin ja YouTube vaikuttavat pakokeinolta. Jos Mikä-Mikä-Maassa on parempi olla kuin oikeassa elämässä, teen luultavasti jotain väärin. Tästä lisää myöhemmin.

Yhtiö voi harjoittaa sijoitustoimintaa aktiivisesti tai passiivisesti. Jos toiminta on aktiivista ja yrityksen elinkeino, puhutaan sijoitusyhtiöstä. Jos sijoitustoiminta on passiivista, on kyse yksinkertaisesti sijoittamisesta yrityksen kautta. Jos yhtiö omistaa passiivisesti muita yhtiöitä, puhutaan holdingyhtiöstä.

Aikaisemmin sijoitin yritykseni kautta, mutta sijoittaminen ei ollut yrityksen elinkeino. Nykyisin harjoitan sijoitustoimintaa passiivisesti holdingyhtiön kautta. Passiivinen tapa sopii omaan sijoittamiseeni ja lisäksi tarjoaa mielestäni etuja, joita ei voi saavuttaa aktiivista sijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön kautta. Aktiivista sijoitusyhtiötä minulla ei ole koskaan ollut.

Jos haluat sukeltaa historiaan ja lukea aikaisemman pohdintani sijoitustoiminnan yhtiöittämisestä, löydät sen tästä. Otin vanhasta artikkelista ajankohtaiset asiat mukaan tähän artikkeliin, joten osa tekstistä on vanhan kertausta. Vanhassa on sen sijaan enemmän ajatuksiani oman sijoitustoimintani yhtiöittämisestä.

Milloin sijoitustoiminnan yhtiöittäminen kannattaa?

Olen usein nähnyt kysyttävän kannattaako sijoittaa yksityishenkilönä vai sijoitusyhtiön (oy) kautta? Vastaus on, että se riippuu.

Yleisin syy sijoitusyhtiön perustamiselle on se, että yksityishenkilön pääomatulon verokanta on 30 % tai 34 %, kun yhteisövero eli osakeyhtiön tuloksestaan maksama vero on tällä hetkellä 20 % (vuonna 2024).

Looginen johtopäätös on se, että sijoitustapasi pitää mahdollistaa veroedun hyödyntäminen. Jos sijoitat:

• passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksiin, on sijoitukset todennäköisesti helpointa ja kannattavinta pitää suoraan itsellä
• aktiivisesti tai keräilet osinkoja, on yhtiöittämisen kautta mahdollista saada etua verosuunnittelun myötä

Oman lisänsä kuvioon tuo osakesäästötili. Omavaraisuushaasteessa on tästä kattava artikkeli otsikolla osakesäästötili vai arvo-osuustili. Artikkelin johtopäätös on, että osakesäästötili sopii kotimaisten osinkojen keräilyyn etenkin yli 10 vuoden aikajänteellä.

Itse rakastan kassavirtaa ja sijoitan osinkoja jakaviin yhtiöihin sekä tuottoja jakaviin ETF:iin ympäri maailman. Vuonna 2024 näiden verotus on seuraava.

• Pörssiyhtiöiden osinkojen vero on yksityishenkilölle 25.5 % (0.85 * 30 %)
• tai 28.9 % (jos yli 30K)
• ETF:n yksityishenkilölle jakamien tuottojen ja vuokratuottojen vero on 30 %
• tai 34 % (jos yli 30K)
• Yhteisövero on aina 20 % tuloksesta

Sijoitustapani veroedun vuoksi olen päätynyt sijoittamaan yrityksen kautta. Valitsemani sijoitustapa ei ole lähellekään verotehokkain, mutta se on itselleni innostavin tapa eli sijoitan näin enemmän kuin mitä häviän veroissa - ainakin teoriassa.

Hyvin paljon yksinkertaistetulla matematiikalla voisi ajatella, että yhtiön kautta saa vähintään 5 % veroedun.

Jos yhtiöstä aiheutuu kuluja 1500 € vuodessa, etua alkaa syntyä yli 30 000 € tuloilla (1500 / 5%). 30K osinkoihin vaaditaan 5 % osinkotuotolla 600K salkku (30 / 5%). Tämä karvalakki esimerkki jättää kuitenkin monta näkökulmaa huomioimatta.

Jos olet kiinnostunut varojen jakamisesta yhtiöstä ja verojen optimoinnista, kannattaa lukea artikkeli palkkaa vai osinkoa ja ladata laskuri. Artikkeli pätee yhtä lailla sijoitusyhtiöön kuin mihin tahansa muuhun osakeyhtiöön.

Kun pohdin itse sijoitusyhtiön perustamista, tein avuksi kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta Excel -taulukon. Tulos ei varmasti ole yllätys. Jos maksat identtisellä sijoitusstrategialla vähemmän veroja, kertyy pääomaa enemmän.

Tekemässäni taulukossa verrataan vain kertyvän pääoman määrää, koska en näillä näkymin tule koskaan tyhjentämään sijoitusyhtiötäni. Taulukko ei sellaisenaan ole kovin mielenkiintoinen, mutta voit ladata sen itsellesi ja jalostaa sen omiin tarpeisiisi sopivaksi.

Sinun kohdallasi tilanne voi olla toinen. Saatat joutua laskemaan vielä lisäksi, että onko yhtiöittäminen järkevää ottaen huomioon sen, miten koko potin saa aikanaan siirrettyä yhtiöltä sinulle itsellesi. Myös yhtiön purkamiseen löytyy laskuri artikkelista palkkaa vai osinkoa.

Sijoitustoiminnan yhtiöittäminen ja kustannukset

Sijoitusyhtiön tai sijoitustoimintaa passiivisesti harjoittavan yhtiön yhtiömuodoksi kannattaa valita osakeyhtiö. Se tarjoaa parhaat mahdollisuudet verosuunnitteluun.

Kustannukset:

• perustaminen verkossa 280 € (2024)
• pankkipalvelut 10-20 € / kk
• Danskessa maksoin 22 € / kk
• OP:ssa noin 12 € / kk
• kirjanpito 1 500 € / vuosi (halvempiakin löytynee)

Luonnollisesti yhtiöön tarvitaan pääomaa sijoittamista varten, mutta tästä lisää myöhemmin otsikon varojen siirto yhtiöön alla.

Kun perustat yhtiötä, kannattaa olla tarkkana, mitä tietoja PRH:lle luovuttaa. Kaikki julkiset tiedot menevät aina suoraan puhelinmyyjien käyttöön. Jos annat numeron, puhelimesi pirisee jatkuvasti - yleensä turhaan. Itse jättäisin kaikki julkiset yhteystiedot antamatta.

Lisäksi kannattaa tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta vältyt huijauksilta eli ei sensitiivisiä tietoja yrityksen dokumentteihin, tee rekisteröintikielto ja tilaa ilmoitukset muutoksista yrityksesi kaupparekisteritiedoissa.

Aktiivinen vai passiivinen sijoitusyhtiö?

Tämä on itseasiassa kompakysymys, koska vastaus on molemmat. Jos harjoitat aktiivista sijoitustoimintaa tai mitä tahansa muuta aktiivista yritystoimintaa, voi olla järkevää tehdä yritysjärjestelyt niin, että passiivinen eli holdingyhtiö omistaa aktiivisen yhtiön.

Järjestelyssä on kolme merkittävää etua:

1. Varat ovat paremmassa turvassa holdingyhtiössä, kun aktiivinen toiminta on erotettu erilliseen yhtiöön. Joskus rapatessa roiskuu.
2. Kun kyse on ei listatuista yhtiöstä, voi tytäryhtiö maksaa emoyhtiölle osinkoja verottomasti. Tytäryhtiö on luonnollisesti maksanut tuloksestaan 20 % yhteisöveron ennen osingonmaksua, joten verovapaasta rahasta ei ole kyse.
3. Kun aktiivinen toiminta ei enää nappaa, pystyy kulut optimoimaan paremmin passiivisessa yhtiössä.

Järjestelyn järkevyys riippuu siitä kuinka monta vuotta tai vuosikymmentä raha ehtii tekemään töitä passiivisessa sijoitusyhtiössä ja kuinka monta vuotta sieltä aikoo nostaa palkkaa. Ja tästä päästäänkin passiiviseen sijoittamiseen yrityksen kautta.

Miksi passiivinen sijoittaminen?

Passiivisen yhtiön kautta välttää sekä YEL- että tilintarkastusvelvollisuuden.

En pidä itseäni sijoittajana enkä käytä sijoittamiseen juurikaan aikaani. En ole kiinnostunut markkinoiden ajoittamisesta tai yksittäisten yhtiöiden syvällisestä analysoinnista.

Tykkään kyllä ostella arvopapereita ja pitää niistä kiinni. Olen siis arvopaperikeräilijä joka rakastaa kassavirtaa eli osinkoja maksavia yhtiötä tai tuottoja jakavia ETF:ä. Silloin tällöin salkkuuni päätyy myös yksittäisiä kasvupapereita, mutta niiden kohdalla kyse on lähinnä fiilispohjalta tehdyistä ostoista.

Passiivinen tyylini mahdollistaa sen, että yhtiöitetty sijoitustoimintani voidaan luokitella passiiviseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitukset ovat yrityksen kirjanpidossa luokassa muu omaisuus.

Käytännössä arvopaperit toimivat samankaltaisesti kuin yksityishenkilön sijoituksissa eli yrityksen tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ja myyntitappiot. Normaalin yritystoiminnan kuluvähennysoikeuteen nähden muuhun omaisuuteen sisältyy poikkeus, jossa siihen kuuluvista arvopapereista syntyvät tappiot voidaan vähentää vain muun omaisuuden myyntivoitoista. Sen sijaan sääntö ei päde toisin päin eli myyntivoitoista ja osinkotuloista voidaan vähentää kaikki yrityksen kulut.

Aktiivisissa sijoitusyhtiöissä sijoitukset kuuluvat vaihto-omaisuuteen eli arvopapereiden myynti (ei pelkkä myyntivoitto) lasketaan liikevaihdoksi, joka nostaa tulosta ja ostot puolestaan vähentävät tulosta. Lisäksi tarvitaan varaston muutos, jonka kautta vaihto-omaisuus arvostetaan tilinpäätökseen. Myös varastonmuutoksella on tulosvaikutus.

Sekä aktiivisessa että passiivisessa sijoitusyrityksessä arvopaperit arvostetaan yleensä tilinpäätöksessä hankintahintaan tai sitä alempaan käypään hintaan. Jos käytetään muuta kuin hankintahintaa, on arvostamisen muutoksella tulosvaikutus.

En tiedä onko aktiiviselle ja passiiviselle sijoitustoiminnalle olemassa tarkkoja määrityksiä. Todennäköisesti ääripäät ovat selviä ja kaikki siltä väliltä on enemmän tai vähemmän kiinni omasta tahdosta ja kirjanpitäjästä - ja lopulta mahdollisesti verottajasta.

Ei tilintarkastusvelvollisuutta

Yksi syy, miksi olen halunnut pitää yhtiöni passiivisena, on juuri liikevaihdon laskentatapa eli pienellä liikevaihdolla ja luonnollisesti ilman liikevaihtoa yritys välttää tilintarkastusvelvollisuuden.

Käytännössä, jos kaksi alla olevista kriteereistä täyttyy, tarvitaan tilintarkastaja:

• taseen loppusumma on yli 100K
• liikevaihto yli 200K
• töissä keskimäärin yli 3 hlöä

Tilintarkastuslaki sanoo myös näin:

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

En ole täysin varma pykälän tulkinnasta, mutta laittamalla passiivisen sijoitusyhtiön toimialaksi jonkun muun ja sijoittamalla pörssiyhtiöihin tämä ei varmastikaan täyty.

Ei YEL-velvollisuutta

Toinen syy yhtiön passiiviselle sijoittamiselle on se, että passiivisen yhtiön ei katsota harjoittavan elinkeinotoimintaa. Jos yhtiö ei harjoita elinkeinotoimintaa, ei sen omistajaa voida pitää yrittäjänä eikä näin ollen velvoittaa ottamaan YEL-vakuutusta.

Passiivisen sijoitusyhtiön omistajaa ei voida myöskään pitää työntekijänä eli sijoitusyhtiön omistajalleen maksamasta palkasta ei voida periä TYEL-maksuja.

• YEL-maksu on vuonna 2024 24,1 % tai 25,6 %
• TYEL-maksu on noin 25 %, josta osa peritään työntekijältä
• Esimerkiksi 50K eurosta 25 % on 12 500 euroa

Itse uskon eläkejärjestelmään yhtä paljon kuin joulupukkiin, joten pyrin kaikin (laillisin) keinoin laittamaan sinne mahdollisimman vähän rahaa.

Todennäköisesti laitan lapun aktiivisen yritykseni luukulle ennen kuin joudun täysimääräisen YEL:n piiriin. Tuskin olen ainoa. Ja älä ymmärrä väärin, mielelläni maksan käyttämistäni palveluista joko suoraan tai veroina, mutta pyramidihuijauksia en toistaiseksi ole vapaaehtoisesti tukenut.

Passiivinen holdingyhtiöni toimii omana eläkeyhtiönäni. Vanhaan hyvään aikaan YEL-maksujen perustana olevan työtulon pystyi määrittämään itse ja silloin sillä ei ollut juurikaan merkitystä, mutta tilanne muuttui vuonna 2023. Lopputuloksena alivakuuttaminen ei jatkossa onnistu.

YEL-työtulo on käytännössä mielikuvitusrahaa. Se ei perustu todelliseen palkkaan, vaan on "se summa joka vastaavasta työstä pitäisi maksaa palkkaa". Maksua voi saada pienennettyä todistamalla tekevänsä lyhennettyä työaikaa. En tiedä mikä olisi ammattisijoittajalle todennäköinen työtulo, mutta esimerkin vuoksi voidaan kuvitella sen olevan välillä 40-60K.

Vaikka kävisi niin huonosti, että lainsäädäntö muuttuisi ja joskus myös passiivisen yhtiön omistaja joutuisi YEL-velvolliseksi, uskoisin olevan mahdollista perustella työtulon määrä paljon pienemmäksi kuin aktiivisessa yhtiössä. Jos passiiviseen sijoitusyhtiöön tekee vuodessa päivän töitä, liikevaihto on 0 ja tulos on suunniteltu pieneksi, niin on vaikea keksiä millä perusteilla tällaisen yrityksen omistajalla asetettaisiin kovin suuri YEL-sakko.

Jos lasken säästäväni 12 500 euroa vuodessa esimerkiksi 30 vuoden ajan, tulee loppusummaksi 375 000 euroa. Jos kuvittelen, että sijoitan saman summan pörssiin eli 1000 euroa kuukaudessa 7 % vuotuisella tuotolla 30 vuoden ajan, tulee loppusummaksi noin 1,17 miljoonaa euroa.

Joulupukki in mai ääs.

Riskit yhtiöitetyssä ja passiivisessa sijoitustoiminnassa

Kun aikoinaan pohdin sijoitustoiminnan yhtiöittämistä, konsultoin yritystä, joka tietää näistä asioista selvästi enemmän kuin minä. Yhdessä sivulauseessa sanottiin näin: Huomioi, että yrityksen toimille on riittävät liiketaloudelliset perusteet, toiminta riittävän kattavaa ja täyttää yritystoiminnan tunnusmerkit. Jos teet vastikkeettoman ison sijoituksen yhtiöön, verottaja voi kysyä lisäselvitystä rahojen alkuperästä ja liiketoimen tarkoituksesta.

EVL ei määrittele elinkeinotoiminnan käsitettä, mutta verottajan mukaan oikeuskäytännössä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä on pidetty muun muassa voiton tavoittelua, toimintaan sisältyvää riskiä sekä toiminnan itsenäisyyttä, laajuutta, jatkuvuutta ja suuntautumista rajoittamattomaan tai laajaan henkilöjoukkoon. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

Ymmärrän tämän itse niin, että erittäin huonolla tuurilla, joku voisi kännipäissään tulkita passiivisemman sijoitustoiminnan sellaiseksi, jota ei saisi harrastaa yhtiömuotoisena. En valitettavasti löytänyt tähän mitään kättä pidempää, joten saa laittaa palautetta.

Uskoisin omalla kohdallani ja myös yleisesti riskin olevan aika pieni. Oman yhtiöni toimiala on kattavasti määritelty, yritys on ollut pystyssä vuosia, liiketoimintaa on ollut vaihtelevasti ja montaa laatua.

Nykyisin passiivisessa yhtiössäni ei ole liiketoimintaa ja se toimii ainoastaan holdingyhtiönä.

Ylipäänsä on todella erikoista, että passiivisempi osakkeiden tai ETF:ien omistaminen ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Kaikkialla kuitenkin muistetaan aina varoittaa sijoittamisen riskeistä.

Lisäksi aina on olemassa se mahdollisuus, että tulevat muutokset lainsäädäntöön tai verotukseen eivät ole suotuisia sijoitusyhtiöiden kannalta. Murehditaan niitä sitten, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Varojen siirto yhtiöön

Sijoitustoimintaa harjoittavaan yhtiöön voi kerryttää varallisuutta useilla eri tavoilla.

1. Henkilökohtaisten varojen sijoittaminen tai lainaaminen
2. Tytäryhtiöstä osingonjako holdingyhtiöön
3. Osakevaihdolla yhdistäen kaksi olemassa olevaa yritystä
4. Yhtiön toiminnan esimerkiksi sijoittamisen kautta tehdyt tuotot

Osingonjako tyttäreltä emolle ja yhtiön toiminnan kautta saadut tuotot ovat suoraviivaisia, mutta kaksi muuta tapaa tarjoavat enemmän ulottuvuuksia.

Henkilökohtaisten varojen siirto

Henkilökohtaisten varojen siirto yhtiöön ei periaatteessa vaadi kuin tilisiirron omalta tililtä yrityksen tilille. Käytännössä pitää tehdä valinta haluaako rahat laittaa yritykseen SVOP-sijoituksena vai lainana.

Laina on joustavampi, mutta SVOP-sijoitus lisää yhtiön nettovarallisuutta ja sen johdosta edullisimmin jaettavan osingon määrää. Myös SVOP-rahan voi palauttaa omistajalleen ilman veroja, mutta ei ihan yhtä joustavasti kuin lainan. SVOP-sijoitusta tehdessä kannattaa pitää huolta, että sen edellytykset täyttyvät, jotta verottaja pitää näppinsä tästä rahasta erossa.

Lisää SVOP asiaa voit lukea verottajan ohjeesta.

Jos joku miettii käytännössä tuota varojen siirtämistä SVOP-rahana, niin asiasta tarvitaan hallituksen päätös ja tilisiirto. Yhden miehen yhtiössä voi siis pitää keskenään kokouksen ja laittaa pöytäkirjaan kohdan:

Päätettiin osakkeenomistajien tekemän vastikkeettoman pääomasijoituksen (xxx €) vastaanottamisesta ja sijoittamisesta vapaan pääoman rahastoon. Sijoituksen tekijä on ainoa osakkeen omistaja xxx. Pääomasijoitus tehdään vapaaehtoisesti, eikä yhtiö anna sijoitusta vastaan osakkeita tai muita oikeuksia. Pääomasijoitukselle ei makseta korkoa tai muuta hyvitystä.

Tämä pätkä on lainattu pääosin internetistä, mutta lisäsin varmuudeksi nimen tuohon, jotta varojen nostaminen ei sitten aikanaan aiheuttaisi ongelmia. Olennaista pöytäkirjamerkinnästä on se, että sijoitus on vastikkeeton, koroton ja sillä ei ole takaisinmaksupäivää. Kannattaa vielä tarkistaa vaatimukset omalta kirjanpitäjältä, niin menee varmasti oikein.

Kun itse perustin sijoitusyhtiön, siirsin sinne varat, jotka kohtuullisilla veroseuraamuksilla oli mahdollista muuttaa käteiseksi.

Jos omat rahat ovat kiinni sijoituksissa, kannattaa tehdä tarkemmat laskelmat, koska siirto yhtiölle tarkoittaa käytännössä henkilökohtaisen verotuksen realisoitumista sekä omaisuuslajista riippuen myös varainsiirtoverojen maksua.

Yhtä ja ainoata oikeata vastausta varojen siirtoon ei ole. Paljon riippuu siitä, mikä on nyt tilanteesi ja minkälainen yhtiö sinulla on tai ei ole tällä hetkellä.

Osakevaihto

Osakevaihto on yritysjärjestely, jossa yhden yrityksen osakkeita vaihdetaan toisen yhtiön osakkeisiin. Tämä aihe nousi yhdessä vaiheessa uutisiin teemalla somevaikuttajat saavat merkittäviä veroetuja yritysjärjestelyillä.

Käytännössä osakevaihdon yhteydessä yhdistettävät osakkeet saa arvostaa ilman veroseurauksia käypään arvoon. Käyvälle arvolle taas ei ole olemassa määrityksiä. Jos käypä arvo on paljon suurempi kuin yhdistettävän yrityksen nettovarallisuus, voi jatkossa maksaa enemmän edullisia osinkoja. Se täytyy muistaa, että varainsiirtovero realisoituu järjestelyssä.

Tulkitsen tämän itse näin: Jos yrityksen nettovarallisuus on irrallisena yhtiönä 100K, saa edullisinta osinkoa maksaa 8K vuodessa (8% nettovarallisuus sääntö). Osakevaihdon yhteydessä arvoon voidaan lisätä esimerkiksi yksi nolla perään, jolloin yrityksen omapääoma kasvaa 100K sijaan 1M, jolloin edullisinta osinkoa voikin maksaa 80K (huomioiden vain tämän järjestelyn vaikutus).

Tämä on sen verran mielenkiintoinen juttu, että pitää laittaa listalle selvitys, että miten voin hyödyntää porsaanreikää täysimääräisesti ja mielelläni otan vinkkejä vastaan.

Sijoitettujen varojen nostaminen yhtiöstä

Jos varat siirtää yritykseen lainana, ei juuri tarvitse miettiä rahojen pois saantia yrityksestä. Yritys maksaa velan takaisin ja sillä selvä. Vapaan pääoman rahaston (SVOP) varojenjako on sitten aavistuksen kinkkisempi juttu.

Pääsääntö sanoo, että varojen jakoa SVOP-rahastosta kohdellaan osinkona, mutta se voidaan myös käsitellä luovutuksena. Osingosta maksat osinkoveron, luovutuksesta et maksa veroa niin kauan kuin luovutus on korkeintaan samansuuruinen kuin tehty SVOP-sijoitus. Luovutus kuulostaa omaan korvaani selkeästi paremmalta vaihtoehdolta.

Mitkä ovat ehdot luovutuksena käsiteltävään varojen jakoon?

Jotta varojenjako voidaan käsitellä luovutuksena, on pystyttävä tarjoamaan luotettava selitys luovutuksen edellytysten täyttymiselle:

• varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä
• jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta
• pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle
• pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Itse tulkitsen tämän niin, että oikealla dokumentaatiolla ja ilmoituksilla verottajalle homma sujuu ongelmitta. Jokainen voi tehdä oman tulkintansa jo mainitusta verottajan ohjeesta.

Kannattaa muistaa, että SVOP rahoja on mahdollista myös veivata eli välillä nostaa pois osakeyhtiöstä ja laittaa uutena SVOP-sijoituksena takaisin, jos tuo 10 vuoden aikaraja meinaa tulla vastaan.

Passiivisten sijoitusten kirjanpito

Hoidin kirjanpitoa aikaisemmin vuosia itse, mutta en voi sanoa nauttineeni siitä. Paljon mieluummin käytän kirjanpitoon kuluneen ajan ansaitsemalla enemmän ja ulkoistamalla inhoamani työt. Jos kirjanpito ei kuulu harrastuksiisi, voit hyvin skipata koko osion.

Ajattelin käyttäväni kirjanpitoon noin 10 tuntia vuodessa, mutta todellisuudessa siihen taisi mennä jonkin verran enemmän. Jos maksan kirjanpidosta 1500 € vuosi, tulisi tuntihinnaksi 150 €. Toisille tämä voi kuulostaa kalliilta ja toisille halvalta.

Ennen en nähnyt järkeä ulkoistamisessa, mutta nykyisin ajattelen toisin. En käytä enää euroja tämän valinnan taustalla, vaan laskentakaava pohjautuu v*tutuksen määrään.

• Itse tehtynä: v*tutuksen määrä on rajaton
• Ulkoistettuna: -

Tällä kaavalla valinta on yksiselitteinen.

Oletan, että joku teistä innostuu kuitenkin tekemään kirjanpidon itse, joten käytännön kirjanpito voi myös olla mielenkiintoista luettavaa. Vaihtoehtoisia kirjaustapoja on varmasti, mutta tässä oma tulkintani vuosien takaa.

Sijoitukset passiivisessa yhtiössä kuuluvat omaisuuslajiin nimeltä muu omaisuus. Tämä ei käytännössä vaikuta kirjanpitoon, vaan on vain verotuksen käsite. Tilikarttana itselläni oli Tilittimen vakio osakeyhtiön tilikartta, josta joitain tilejä on nimetty uudelleen.

Varojen siirtäminen SVOP-rahastoon ja sijoituksen tekeminen

• per pankkitili (1910) an sijoitetun vapaan pääoman rahasto (2071)
• per sijoitusrahasto-osuudet (1461, pysyvät vastaavat, sijoitukset) an pankkitili (1910)

Osinkojen ja sijoitusten kulujen kirjaaminen

• per pankkitili (1910) an osinkotuotot (9090, rahoitustuotot)
• per muut kulut rahoitusarvopapereista (9670) an pankkitili (1910)
• muut kulut, jos jotain mikä ei osa hankintahintaa, kuten kaupankäyntikulut

Sijoitusten arvon muutos

• Arvon noustessa en tee kirjauksia, vaan sijoitukset näkyvät taseessa ostohinnoin
• Arvon alentuminen per osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset (9340) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• Arvon alentumisen peruuttaminen per sijoitusrahasto-osuudet (1461) an arvonalentumisen palautukset (9360)
• Verotuksessa huomioidaan vain realisoituneet tappiot

Sijoitusten myynnit ja luovutusvoitot

• tasearvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• voitto: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an muut tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista (9140)

Sijoitusten myynnit ja luovutustappiot

• myyntiarvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• tappio: per muut rahoituskulut (9690) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)

Kirjanpidossa oli oikeastaan kaksi rasittavaa kohtaa: arvonalentuminen ja luovutustappiot. Arvonalentuminen ei kelpaa verotuksessa vähennykseksi, joten tilit piti muistaa huomioida veroilmoituksessa.

En tehnyt arvonalentumia kirjanpitoon eikä niitä ole tarvinnut vieläkään tehdä olennaisuuden periaatteeseen nojaten, vaikka osa sijoituksista on tappiolla.

Myös KILA on korostanut olennaisuuden periaatetta lausunnossaan 2004/1725 osakkeiden tilinpäätösarvostuksesta. Lausunnon bongasin Tilisanomien mainiosta sijoitusrahastoja käsittelevästä artikkelista.

Lisäksi piti muistaa huomioida veroilmoituksessa todellinen luovutustappio ja että se on vähennyskelpoinen vain luovutusvoitoista. Voitoista ja tappioista pidin simppeliä kirjanpitoa Excelissä samalla tavalla kuin henkilökohtaisista sijoituksista.

Sijoitukseni yhtiössä

Aina silloin tällöin joku kysyy, että minkälaisia papereita salkussani on.

• Arbor Realty Trust
• Bank Of Nova Scotia
• CubeSmart
• Healthcare Realty Trust
• HP
• Ingredion
• iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD (Dist)
• iShares Core FTSE 100 UCITS ETF GBP (Dist)
• iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Dist)
• iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)
• iShares Edge MSCI World Value Factor UCITS ETF
• iShares EM Dividend UCITS ETF USD (Dist)
• iShares MSCI Brazil UCITS ETF USD (Dist)
• iShares MSCI Europe Quality Dividend ESG UCITS ETF EUR (Dist)
• iShares STOXX Europe 600 Insurance UCITS ETF (DE)
• iShares STOXX Global Select Dividend 100 UCITS ETF (DE)
• iShares UK Dividend UCITS ETF GBP (Dist)
• Johnson & Johnson
• KeyCorp
• ManpowerGroup
• Manulife Financial
• Microsoft
• National Retail Properties
• Omega Healthcare Investors
• Pfizer
• Realty Income
• Shopify
• Target
• Unilever
• United Parcel Service
• Unum Group
• Valmet Corporation
• Verizon Communications
• XACT Norden Högutdelande

Olen kokeillut passiivisia indeksirahastoja, sijoitusten ajoittamista, yksittäisten osakkeiden analysointia, päivätreidausta ja arvosijoittamista, mutta kassavirtasijoittaminen on ollut ainoa, minkä parissa jaksan toimia säännöllisesti ja pitkäjänteisesti.

Yksi näkökulma sijoittamiseeni on se, että olen hullu, kun väkisin haluan sijoittaa mahdollisimman epäverotehokkaasti.

Toinen näkökulma on se, että laskusuhdanteessa osingot eivät tipu yhtä rajusti kuin pörssikurssit ja veroja voi optimoida muutenkin kuin sijoitusstrategian kautta (oletan, että luit artikkelin palkkaa vai osinkoa).

Sijoitusyhtiöstä muualla

Jos haluat vertailla erilaisia sijoitusyhtiö strategioita tai lisää yksityiskohtia jostain tietystä teemasta, kannattaa lukea huolella läpi sijoitusyhtio.net sivuston artikkelit tai heidän uusimmat kirjoituksensa Inderesistä.

Saa vinkata muista hyvistä lähteistä.

Lopuksi

Sijoitustoiminnan yhtiöittämisen kautta on mahdollista saada etuja sijoitusstrategiasta riippuen. Oma sijoitustapani on sellainen, jota on kannattavampi harjoittaa yhtiön kautta.

Kun yhtiöni kassavirta ylittää pisteen, jossa verotusta voi järkevästi palkan kautta säätää, siirryn sijoittamaan verotehokkaampiin arvopapereihin.

Kun yhtiöni eli eläkekassani on turvonnut tarpeeksi suureksi, ajatuksissa on nostaa sijoittamani raha ulos ja minimoida sen avulla elämisen kuluja.

Kun minusta aika jättää, jää yhtiöni jälkikasvuni ongelmaksi.

Jos haluat vain laskea kannattaako maksaa palkkaa vai osinkoa, voit ladata suoraan laskurin Excel -muodossa:

• palkkaa vai osinkoa 2024 -laskuri
• palkkaa vai osinkoa 2025 -laskuri
• palkkaa vai osinkoa 2026 -laskuri

Huom! Älä pyydä oikeuksia laskuriin, vaan klikkaa tiedosto -> lataa laitteelle. Jos lataaminen Google drivestä ei onnistu, kokeile täältä.

Tarina on kirjoitettu vuoden 2024 laskurin pohjalta, mutta periaatteet ovat yhä samat. Voit käyttää vuoden 2024 laskuria tukena lukiessasi artikkelia.

En lähtökohtaisesti ole kotimaisen verotuksen ystävä. Jo pelkkä ansiotuloverotus on aikamoinen sotku. Väkisin herää ajatus, että monimutkaisuuden tarkoitus tehdä tavalliselle tallaajalle verotuksesta mahdotonta ymmärtää. Esimerkiksi kaikille tietyllä kaavalla lasketut vähennykset tuntuvat sulalta hulluudelta. Olen melko varma, että pienellä pohtimisella löytyisi yksinkertaisempikin tapa.

Onneksi sinun ei tarvitse murehtia verotuksen koukeroita, koska minä olen tehnyt suurimman osan selvitystyöstä valmiiksi. Voit vain ladata laskurin, syöttää omat tietosi ja nauttia työni hedelmistä.

Jos monimutkaisuudesta huolimatta olet kiinnostunut ajatuksista laskurin taustalla, on tämä artikkeli kattava paketti verotuksen perusteista aina verotuksen optimointiin.

Verotuksen perusteet

Verojen optimointia varten on ymmärrettävä verotusta. Valitettavasti Suomen verotuksesta on tehty turhan monimutkaista. Syykin on selvä - jos ymmärtäisimme paljonko oikeasti maksamme veroja, emme luultavasti olisi niin iloisia veronmaksajia.

Ansiotuloverotus

Ansiotuloverotus on Suomessa progressiivista. Mitä enemmän tienaat, sitä suurempi osa tuloistasi menee veroihin.

Osakeyhtiön omistajan palkkaan pätee sama progressiivinen ansiotuloverotus kuin muihinkin palkansaajiin, mutta sillä poikkeuksella, että yrittäjän palkasta ei vähennetä eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua (7,15 % + 0.79 % vuonna 2024).

Ansiotuloverotuksen piiriin pääsee noin 15 000 euron tuloilla ja sitä pienempiä palkkoja ei Suomessa veroteta.

Pääomatuloverotus

Pääomatuloja verotetaan myös progressiivisesti, mutta ei onneksi niin monimutkaisesti kuin ansiotuloveroa.

• 30K asti verokanta on 30 %
• 30K ylittävältä osalta verokanta on 34 %

Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen verotus

Listamaattoman osakeyhtiön osinko on pääomatuloa ja sen verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti yhtiön varat - velat.

Listamaattoman yhtiön pääomatulo-osinkoja eli ns. 8 % nettovarallisuus osinkoja verotetaan seuraavasti:

• 150K asti 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta
• 150K jälkeen 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta

Listaamattoman yhtiön ansiotulo-osinkoja eli 8 % nettovarallisuuden arvon ylittävää osinkoa verotetaan seuraavasti:

• 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verotonta

Esimerkki 1 - tulosta tehneen yrityksen osingonjako

• Yhtiö maksaa tuloksestaan 20 % yhteisöveron
• Edullisimman osingon veroprosentti on henkilölle 7.5 % (0.25 * 30 %)
• Kokonaisvero on 26 % = 20 % + 6 % (0.8 * 7.5 %)

Toisin sanoen edullisimmillaan osinkoa voidaan jakaa 26 % veroasteella yrityksen tuloksesta. Laskukaavan luku 0.8 tarkoittaa, että yritys on jo maksanut rahasta yhteisöveron. Yrityksen tulokseen nähden edullisimman osingon veroprosentti on 6 %.

Palkkaa vai osinkoa -laskuri

Verotuksen monimutkaisuuden vuoksi oli kätevintä rakentaa logiikka laskuriksi. Tällä kertaa päädyin Exceliin. Tekemästäni laskurista löytyy:

• Ansiotuloverolaskuri 1K - 1M
• Pääomatulovero-osingon verolaskuri 1K - 1M
• Palkkaa vai osinkoa laskuri (sisältäen ansiotulovero-osingon)
• Tulosta tekevän ja ei osinkoa jakavan yrityksen verojen optimointi
• Yhtiön purkamisen verolaskuri

Kaikki laskelmat on tehty siitä näkökulmasta, että omistaja lasketaan yrittäjäksi, jolloin ainoa suoraan palkasta perittävä sivukulu on sairasvakuutusmaksu.

Ansiotuloverolaskuri

Ansiotuloverolaskuri laskee verot jokaiselle tuhannelle eurolle 15K alkaen. Laskurista löytyy myös marginaaliveronlaskenta, joka on olennainen osa verosuunnittelua. Tästä lisää myöhemmin artikkelissa.

Aikaisemmin olen ymmärtänyt, että yhtiön omistajan marginaaliveroa voisi hahmotella vähentämällä palkansaajan veroprosentit -taulukosta työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ja omassa tapauksessani vielä kirkollisveron eli yhteensä noin 10 %-yksikköä.

Käytännössä palkansaajien taulukko jätti vähän toivomisen varaa, joten sisällytin omaan laskuriini taulukon ansiotulon verotuksen laskemiseksi.

Tarkistin oman ansiotuloverolaskurini käyttämällä vero.fi:n veroprosenttilaskuria. En päässyt ansiotuloverolaskurissani sentilleen vero.fi laskurin lukuihin, mutta en antanut noin parinkympin heittojen lopullisessa verossa häiritä (heitot merkattu taulukkoon niiltä osin, kun tein tarkistuksia). Otin taulukossa huomioon verottajan automaattisesti tekemät vähennykset, mutta muita ei toistaiseksi ole mukana.

Kun olet muuttanut laskurini lähtötietoja, ei kentillä "vero.fi laskuri" tee mitään. Nämä ovat ne luvut, mitä sain ulos verottajan laskurista käyttämilläni tiedoilla.

Vero.fi laskurissa käyttämäni kentät:

• kunta, Helsinki
• kirkollisvero, ei
• syntymävuosi, 1990
• palkat ja luontoisedut, koko vuoden arvio
• palkka YEL- tai MYEL-vakuutetusta toiminnasta, sama summa kuin edelliseen
• YEL-työtulo 9 010,28 (vuoden 2024 minimi)

En kokeilut toimiiko ansiotuloverotuksen laskurini oikein kaikilla mahdollisilla lähtötiedoilla, joten lopullinen ansioveron tulos (palkkaa vai osinkoa) kannattaa varmistaa verottajan laskurista. Voit lisätä samalla mukaan ne vähennykset, joita laskurini ei kata.

Listaamattoman osakeyhtiön pääomatulo-osingon verolaskuri

Tekemässäni Excelissä on omalla välilehdellä listaamattoman yhtiön pääomatulo-osingon verolaskuri. Siinä on laskettu 1000 € välein osingon verot olettaen, että kaikki raha on pääomatulo-osinkoa.

Palkkaa vai osinkoa välilehti

Palkkaa vai osinkoa välilehti hyödyntää sekä ansiotuloverolaskuria että pääomatulo-osingon verolaskuria ja voit käyttää välilehteä laskemaan suotuisimman varojenjako menetelmän. Palkkaa vai osinkoa -laskuri huomioi myös ansiotulo-osingon.

Pääomatulo-osinko tarkoittaa osinkoa, joka jaetaan 8 % nettovarallisuus säännön puitteissa Ansiotulo-osinko tarkoittaa osinkoa, joka ylittää 8 % piirissä jaettavan osingon määrän

Laskurille pitää antaa nämä tiedot:

• Yhtiön nettovarallisuus edellisessä tilinpäätöksessä
• Yhtiön kuluvan vuoden tulos ennen omistajan palkanmaksua
• Omistajan rahan tarve

Laskuri laskee verojen kannalta optimaalisen palkan, pääomatulo-osingon ja ansiotulo-osingon suhteen. Optimaalisella tarkoitetaan tässä minimaalisia veroja eli tilannetta, jossa omistajan ja yhtiön yhteenlaskettu nettovarallisuus kasvaa eniten (tai laskee vähiten).

Käytännössä laskuri laskee verot tuhannen euron välein jokaiselle palkkasummalle 15K eurosta alkaen ja tunnistaa sen rivin, jossa minimaaliset verot toteutuvat.

Osakeyhtiön purkamisen verolaskuri

Joskus yhtiöstä tarvitaan kaikki rahat kerralla, joten lisäsin Exceliin välilehden yhtiön purkamisen veroseuraamusten arvioimiseen.

Varojen jakaminen listaamattomasta osakeyhtiöstä

Varojen jakamiseen yhtiöstä vaikuttaa se, mitä haluaa optimoida ja kuinka paljon rahaa tarvitsee käyttöönsä.

Yrityksen maksama palkka on kulua, joka pienentää yrityksen verotettavaa tulosta, mutta toisaalta ansiotulon verotus on progressiivinen ja suurempi palkka kasvattaa omistajan veroprosenttia.

Verojen optimointia voidaan lähestyä ainakin kahdesta suunnasta.

1. Pelkästään verojen optimointi
2. Verojen optimointi tietyllä tulotasolla (palkkaa vai osinkoa)

Ensimmäinen ajatus verojen optimoinnissa on usein se, että yhtiöstä kannattaa nostaa palkkaa niin paljon, että ansiotulovero jää hieman alle 20 % eli veron, jonka yritys joutuisi maksamaan tuloksestaan. Tämä tarkoittaisi nykyisellä verotuksella reilun 45K palkkaa (2024). Valitettavasti tällä logiikalla mennään metsään.

Ansiotulon kokonaisvero-% ei kerro totuutta, vaan oikea tarkasteltava ja merkityksellinen luku on ansiotulon marginaalivero-%. Se mihin marginaaliveroprosenttia pitää täsmälleen verrata, riippuu tilanteesta. Pyrin käymään erilaiset tilanteet läpi tässä artikkelissa.

Se mikä alla olevista vaihtoehdoista on lopulta paras, riippuu yrityksen tilanteesta ja omistajan rahan tarpeesta.

1. Vältä verot kokonaan

Vanha sanonta kuuluu, että ainoat pakolliset asiat elämässä ovat kuolema ja verojen maksu. Tämä on vain puoliksi totta, koska veroilta (tai ainakin tuloverolta) voi välttyä kokonaan. Tämän edellytyksenä on se, että yhtiöstä maksetaan vain pientä palkkaa, omistajalla ei ole muita ansiotuloja ja yhtiö ei tee voittoa.

Käytännössä:

• noin 15K palkkasummalla ansiotulon veroprosentti on 0
• yhtiön ei tee voittoa eikä näin ollen maksa yhteisöveroa

Lisäksi ilman veroseuraamuksia:

• SVOP -palautuksia voi maksaa sen verran, kun niitä on yhtiöön tehnyt
• kulukorvauksia voi maksaa sen verran, kun niitä on aiheutunut

Optimitilanteessa veroja ei tule lainkaan maksettavaksi. Lisää artikkelissa nollaveroteoria. En tiedä alkaako verokarhu jossain kohtaa ihmettelemään vuodesta toiseen nollatulosta tekevää yritystä, mutta pidän riskiä maltillisena. Varsinkin, jos tulos vähän heittelehtii nollan ympärillä.

Jos haluaa pitää verotuksen lähellä nollaa ja yhtiöön on laittanut omaa rahaa kiinni, kannattaa harkita tulonjaossa vaihtoehtoa, jossa maksaa voittoa tekevän yrityksen minimi verotuksen mukaisen palkan ja loput tarvitsemansa rahat ottaa joko SVOP-palautuksena tai lainan takaisinmaksuna.

Etuja yrityksen kautta

Yrityksen kautta tarjotut edut eivät suoraan liity verosuunnitteluun, mutta ne pienentävät yrityksen tulosta palkan tavoin. Käytännön hyöty riippuu siitä, mikä etu on kyseessä, minkälainen yritys on kyseessä ja käyttäisikö palvelua muutenkin.

Edut:

• puhelin
• netti
• hammashoito
• työterveys
• terveysvakuutukset
• fillari
• työsuhdematkalippu
• kokous ja neuvottelukulut
• matkakulut
• liikunta (400 € / vuosi)
• hieronta (360 € / vuosi)
• asunto
• auto
• ravinto
• oikeastaan mitä tahansa

Kannattaa huomioida, että esimerkiksi ravinto-, hieronta- tai liikuntaedun käyttö ei vaadi kolmatta osapuolta. Voit ostaa palvelut suoraan niiden tuottajalta. Osa vaatii sopimuksen palvelun tuottajan kanssa ja osaan riittää, että maksun hoitaa yrityksesi.

2. Voittoa tekevä yhtiö ilman osinkoja

Voittoa tekevässä yhtiössä jotain tuloveroja tulee väkisin maksuun. Palkkasummaa säätämällä on mahdollista valita, kuinka suuri osa tuloksesta verotetaan yhteisöveron ja kuinka suuri osa ansiotuloveroasteikon mukaan.

Optimaalinen verotus saavutetaan pisteessä, jossa ansiotulon marginaalivero-% jää vielä juuri alle yhteisövero-%.

Osinkoa ei jaeta lainkaan, koska sen jakaminen tarkoittaisi lisää veroja yhteisöveron päälle.

Oletukset:

• yrityksen tulos ennen omistajan palkanmaksua on vähintään 20K
• omistaja ei saa verotettavaa tuloa muualta

Käytännössä:

• noin 18K palkkasumma
• osinkoja ei jaeta

Tulokset:

• 18K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 2.5 %
• 19K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 23.7 %

Tässä verojen leikkauspiste kuvana:

Ja tässä taulukkona euroina:

Taulukon esimerkissä käytin yritystä, joka tekee 50 000 euroa voittoa ennen palkkaa, mutta sama optimointi pätee aina, kun yritys tekee yli 19K voittoa ennen palkkaa.

3. Palkkaa vai osinkoa?

Valitettavasti aina ei voi optimoida pelkästään veroja, vaan yleensä joutuu ottamaan huomioon elämiseen tarvittavan rahan.

Palkan ja osingon suhteen optimointi ei ole yksinkertaista edes yksittäisenä vuotena. Puhumattakaan siitä, että optimoitaisiin verot nykyhetkestä hautaan saakka.

3.1. Palkkaa vai pääomatulo-osinkoa? (max 150K)

Oletetaan, että yrityksessä on sen verran kertynyttä varallisuutta, että raha riittää elämiseen pääomatulo-osinkoa ja palkkaa jakamalla. Pääomatulo-osinkoa jaetaan tässä esimerkissä enintään kevyimmin verotettu määrä eli 150K.

Oletukset:

• osinkojen jako tapahtuu 8 % nettovarallisuuden puitteissa
• pääomatulo-osinkoa jaetaan enintään 150K

Optimaalinen verotus on pisteessä, jossa ansiotulon marginaalivero-% jää vielä juuri alle pääomatulo-osingon kokonaismarginaalivero-% (26-26.8%). Kokonaismarginaaliveroprosentti tarkoittaa tässä yhteisöveroprosentti + pääomatulo-osingon marginaaliveroprosentti.

Käytännössä:

• noin 25K palkkasumma on optimaalinen
• loput pääomatulo-osinkoa

Tulokset:

• 24K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 22.1 %
• 25K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 23.8 %
• 26K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 30.4 %

Tässä verojen leikkauspiste kuvana:

Ansiotulojen marginaalivero-% näyttäisi pompsahtavan noin 35K euron kohdalla, mutta sitä ennen erot verotuksessa ovat melko pieniä.

Maksimi bruttotulo tällä strategialla on 175K jolloin omistajalle jää käteen noin 161K, joka riittänee isolle osalle ihmisistä. Omistajan veroprosentiksi tulee 7.6 % ja kokonaisveroprosentiksi 23.4%.

Yhtiö ei tee tulosta (max 150K)

Kuvitellaan sama tilanne, mutta yhtiö ei tee tulosta nyt tai tulevaisuudessa eli se ei pysty vähentämään mahdollisia tappioita verotuksessa. Pääomatulo-osinkoa jaetaan yhä enintään 150K.

Optimaalinen verotus saavutetaan pisteessä, jossa ansiotulon marginaalivero-% jää vielä juuri alle osinkojen marginaalivero-% (7.5-8.5%).

• palkka 18K
• pääomatulo-osinkojen marginaalivero-% on 7.5 - 8.5 %
• 18K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 2.5 %
• 19K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 23.7 %

3.2. Palkkaa vai pääomatulo-osinkoa? (yli 150K)

Oletetaan yhä, että yhtiössä on niin paljon varallisuutta, että kaikki osingonjako tapahtuu pääomatulo-osinkona. Nyt osinkoa jaetaan yli progression rajan eli 150K.

Optimaalinen verotuspiste on sama kuin alle 150K osingoilla eli ansiotulon marginaalivero-% jää vielä juuri alle pääomatulo-osingon kokonaismarginaalivero-% (43.1%), mutta kokonaismarginaaliveroprosentti on eri.

Käytännössä:

• Pääomatulo-osinkoa 150K asti
• Sen jälkeen palkkaa kannattaa maksaa 89K asti riippuen tarpeesta (marginaaliveroprosentti max 42.3 %)
• Loput osinkoina

Palkan määrän voi laskea kaavalla:

• palkka = bruttotarve - 150K
• palkka enintään 89K

Esimerkki:

• Tarve bruttona 220K
• 220 - 150 = 70K palkka

Esimerkissä omistajalle jää nettona n. 189K. Omistajan veroprosentti on 14 % ja kokonaisveroprosentti 26.5 %.

Yhtiö ei tee tulosta (yli 150K)

Kuvitellaan taas, että yhtiö ei tee tulosta nyt tai tulevaisuudessa eli se ei pysty vähentämään mahdollisia tappioita verotuksessa.

Optimaalinen verotus saavutetaan pisteessä, jossa ansiotulon marginaalivero-% jää vielä juuri alle osinkojen marginaalivero-% (max. 28.9%).

• palkka 25K
• pääomatulo-osinkojen marginaalivero-% on enintään 28.9 %
• 25K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 23.8 %
• 26K palkalla ansiotulon marginaalivero-% on 30.4 %

3.3. Palkkaa vai ansiotulo-osinkoa?

Jos osakeyhtiöön ei ole kertynyt tarpeeksi nettovarallisuutta suhteessa rahan tarpeeseen, voidaan palkan ja pääomatulo-osinkojen lisäksi maksaa ansiotulo-osinkoja.

Laskurin mukaan näissä tilanteissa ansiotulo-osinkoa kannattaa maksaa vähän, mutta kuitenkin enemmän kuin 0. En keksinyt tämän tuloksen yksinkertaistamiseen sääntöä, joten tein johtopäätökset laskurista.

Tulokset:

• Pääomatulo-osinkoa sen mitä pystyy
• Vähän ansiotulo-osinkoina, mutta enemmän kuin 0 (max 3K)
• Palkka riippuu yhtiön tuloksesta ja nettovarallisuudesta

Esimerkkejä:

1. Nettovarallisuus 10K ed.vuosi, tarve 50K, tulos ennen palkkaa 50K

• palkka 48K
• pääomatulo-osinko 960 €
• ansiotulo-osinko 1040 €

Esimerkissä omistajalle jää nettona n. 40K. Omistajan veroprosentti on 19.8 % ja kokonaisveroprosentti 20.6 %.

2. Nettovarallisuus 100K ed.vuosi, tarve 50K, tulos ennen palkkaa 100K

• palkka 36K
• pääomatulo-osinko 13K
• ansiotulo-osinko 880 €

Esimerkissä omistajalle jää nettona n. 43K. Omistajan veroprosentti on 12.3 % ja kokonaisveroprosentti 17.5 %.

Yhtiö ei tee tulosta (tapaus ansiotulo-osinko)

Kuvitellaan, että yhtiö ei tee tulosta nyt tai tulevaisuudessa eli se ei pysty vähentämään mahdollisia tappioita verotuksessa.

Käytännössä:

• minimi palkka 15K
• loput osinkoina

Kun palkka ei pienennä yrityksen verotettavaa tulosta, on edullisempaa maksaa ansiotulo-osinkoa kuin palkkaa tarkasteltaessa vain yhtä vuotta. Sama pätee kaikilla tulotasoilla, mutta vain "ei tee tulosta" -erikoistapauksessa.

4. Yhtiön purkaminen

Jos kaikki rahat tarvitaan yhtiöstä kerralla, voidaan yhtiö myös purkaa.

Ensin yhtiön realisoitumattomat voitot ja tappiot realisoidaan ja yhtiö maksaa yhteisöveron. Sen jälkeen lasketaan omistajan voitto yhtiön purkamisesta ja sitä verotetaan pääomatulona.

Veroseuraamukset:

• Yhtiö maksaa tuloksesta 20 %
• Omistajan pääomatuloa on luovutushinta - hankintahinta

Hankintahintana voidaan käyttää myös hankintameno-olettamaa:

Jos purkamisen verotukseen käytetään hankintameno-olettamaa, kannattaa yrityksestä tyhjentää ennen purkua vähintään kaikki se raha, jonka saa alle 18 % verolla ulos.

Yhteenveto

Optimaalinen palkka riippuu yhtiön nettovarallisuudesta ja omasta rahan tarpeestasi. Alla yhteenveto läpikäydyistä tilanteista.

Huom! Laskelmani eivät ole täydellisiä, kaikkia mahdollisia vähennyksiä ei vielä ole mukana eikä kaikkia erilaisia tilanteita huomioitu. Toivottavasti pääset silti laskurin avulla riittävän hyvään lopputulokseen.

Koska en päässyt ansiotuloverolaskurissa täsmälleen verottajan lukuihin, kannattaa ensin katsoa laskurillani optimaalinen palkan määrä ja sen jälkeen varmistaa tulos ansiotuloverojen osalta verottajan laskurilla. Näin saat samalla myös muut vähennykset mukaan, joita laskurissani ei ole ja voit tarvittaessa hienosäätää palkkaa suuntaan tai toiseen.

Jos innostut räpläämään laskuria ja löydät virheitä, niin mielelläni otan päivityksiä vastaan. Olisi suorastaan ihme, jos tämä kokonaisuus menisi kerrasta täydellisesti.

Olen kaikissa laskelmissa olettanut, että yhtiöön kertynyt varallisuus on ollut sellaista, joka on verotettu joskus yhteisöveron mukaan. Osakevaihto tuo tähän mielestäni poikkeuksen, koska nettovarallisuutta on mahdollisuus luoda tyhjästä. Tai siis arvostaa osakkeet "käypään arvoon". Jos yhtiösi varallisuus on tätä kautta hankittu, suhtaudu varauksella lukuun kokonaisveroprosentti. Samalla voit laittaa minulle viestiä tulemaan, että miten osakevaihto toimii käytännössä.

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista jatkaa ajatuksia pidemmän aikavälin verojen optimoinnilla ja laskea auki myös skenaario, jossa kaikki omaisuus päätyy lopulta omalle tilille. Nämä vaativat valitettavasti vielä lisää ylimääräistä aikaa ja päänrapsuttelua.

Lopuksi

Maksan itselleni tänä vuonna palkkaa 34K. Tuossa on pieni veropreemio suhteessa optimaaliseen tilanteeseen. Toisaalta pääsen vähän helpommalla ja kirjanpitokulut huomioiden ero on vielä pienempi. Jos tarvitsen enemmän rahaa elämiseen, palautan yritykseeni laittamaani pääomaa.

Mihin ratkaisuun sinä päädyit?

p.s. Jos osakevaihto tai SVOP menivät ohi, kannattaa lukea artikkeli sijoitusyhtiö ja holdingyhtiö.

Laskurin tulokset omilla asetuksillani eri vuosilta:

• 2024: 25K
• 2025: 23K
• 2026: 33K

Laskurit:

• palkkaa vai osinkoa 2024 -laskuri
• palkkaa vai osinkoa 2025 -laskuri
• palkkaa vai osinkoa 2026 -laskuri

Huom! Älä pyydä oikeuksia laskuriin, vaan klikkaa tiedosto -> lataa laitteelle. Jos lataaminen Google drivestä ei onnistu, kokeile täältä.

Meidän taloudessamme Excelöinti käy jopa esileikistä. Mikään ei sytytä tunnelmaa paremmin kuin pari vlookuppia sisäkkäin höystettynä ehdollisella muotoilulla. Heitetään peliin vähän VBA:ta tai Power BI:tä niin johan alkavat pikkarit pyöriä jaloissa!

Mutta ei siitä sen enempää tällä kertaa.

Tässä artikkelissa tehdään ensin lyhyt katsaus talouden seurantani historiaan ja tutustutaan sen jälkeen uusimpaan tulokkaaseen - ehkä sinä löydät näistä esimerkeistä itsellesi sopivan vaihtoehdon ja innostut seuraamaan omaa talouttasi.

Jokainen tyylillään

Aloitin tulojen ja menojen seurannan vuonna 2013. Myöhemmin seurantaan ovat päätyneet myös varat ja velat.

Jos aloittaisin alusta, säilyttäisin kaiken datan tapahtumatasolla. Valitettavasti en ollut vuonna 2013 niin fiksu, vaan otin talteen ainoastaan pankkini tarjoaman koonnin. Ongelma ei ole suuren suuri, mutta joskus olisi kiva hifistellä historiaa nykyistä tarkemmalla tasolla.

Koontien ongelma on lisäksi se, että ne pitää kerätä raportointijaksolla. Toisin sanoen, jos haluat seurata talouttasi kuukausitasolla, joudut hakemaan joka vuosi jokaisesta lähteestä datan 12 kertaa.

Tapahtumataso sen sijaan sisältää aina päivämäärän, joten on mahdollista hakea pankista vaikka 5 vuoden tapahtumat kerralla ja seurata omaa taloutta millä tahansa vähintään päivän pituisella jaksolla.

Oman talouden seuranta ei tarkoita, että pitäisi joka päivä tai kuukausi tehdä kattava kirjanpitoharjoitus. Sopiva taso ja aikajakso riippuu jokaisen omasta tarpeesta.

Olen siirtynyt kuukausittaisesta seurannasta puolivuosittaiseen tai jos intoa on oikein paljon, niin saatan tehdä seurannan kvartaaleittain.

Tykkään tehdä seurannan tarkalla tasolla, mutta toisaalta yritän myös päästä mahdollisimman helpolla.

Vaatimukset ja joustavuus

Oman talouden seurantaan on olemassa jos jonkinlaista välinettä ja sovellusta. Niissä jokaisessa on puolensa, mutta itselläni on tällä hetkellä kolme vaatimusta, joita yksikään valmis ratkaisu ei tietääkseni täytä.

1. Voin yhdistellä dataa useasta lähteestä
2. Dataa ei tarvitse syöttää tapahtuma kerrallaan
3. Saan halutessani datan tapahtumatasolla itselleni

Ehkä neljäntenä voisi vielä lisätä, että raportointipuolen pitäisi olla viriteltävissä, koska tuskin kukaan seuraa täysin samoja asioita kuin minä. Ja juuri tästä syystä voit ottaa itsellesi minkä tahansa tekemistäni ratkaisuista ja virittää omaan käyttöösi sopivaksi.

Historia

Olen seurannut talouttani useilla erilaisilla tavoilla. Sen verran innoissani olen aiheesta, että uusin härveli tuskin jää viimeiseksi. Seurantatavat ovat vaihtoehtoisia eli olen käyttänyt niistä yhtä kerrallaan.

Sinä voit katsoa esimerkit läpi ja pohtia, että mikä tapa toimisi sinulle parhaiten. Jos mikään ei tunnu täysin omalta, voit poimia inspiraatiota vaikka kaikista ja rakentaa kokonaan oman versiosi.

Jos yhdistelmä python & Power BI ei aiheuta pakokauhua, voit hypätä historian yli suoraan vuoteen 2024.

1. Sijoitussuunnitelma ja oman talouden seuranta Excel

Sijoitussuunnitelma on peräisin vuodelta 2015. Se sisältää suunnitelman lisäksi tulojen ja menojen seurannan sekä varojen ja velkojen seurannan. Tätä taulukkoa käytin itse 2015 - 2019. Ajatuksena on laskea eläköitymiseen (taloudelliseen riippumattomuuteen) riittävä sijoitusten määrä ja sitten tehdä tasaisen tahdin sijoitussuunnitelma laskurin tuloksen mukaan. Sen jälkeen taulukkoon täytetään toteumia, jotta nähdään pitääkö aikataulu. Lisää infoa artikkelissa Sijoittaja sumussa.

• Sijoitussuunnitelma Excel

Plussa: suunnittelu ja toteumat samassa

Miinus: tietojen syöttäminen työlästä

2. Simppeli ja suoraviivainen Google Sheets

Aloitin vuonna 2017 talousremontti nimisen projektin, jossa sparrasin kahta vapaaehtoista oman talouden hallinnassa. Projektin ensimmäinen vaihe oli saada selville koekaaninien lähtötilanne eli varat ja velat. Seuraavaksi oli aika tehdä tulojen ja menojen seuranta teemalla kuumottava kulukartoitus.

Molempia harjoituksia varten tein Google Sheet tiedoston. Tiedostot täytetään käsin, ne pohjautuvat suoraan kategorioiden summiin ja niissä ei ole graafeja. Silti ne toimivat ja kertovat kyllä lopputuloksen.

• Varat ja velat taulukko
• Tulojen ja menojen seuranta taulukko

Plussa: helppo käyttää

Miinus: tietojen syöttäminen työlästä

3. Talouden seuranta Excel - tilitapahtumat

Yksinkertainen taulukko ei täytä kaikkien tarpeita, joten seuraavaksi julkaisin artikkelin talouden seurantataulukko - Excel hifistelyä. Sen käyttäminen vaatii jo hieman enemmän harrastuneisuutta tai vähintään mielenkiintoa, mutta se mahdollistaa helpomman kassavirran, tulojen ja menojen sekä jonkinlaisen sijoitusten seurannan.

Tässä taulukossa seuranta perustuu tilitapahtumiin, mutta rajat tulevat vastaan, kun pitäisi seurata useampaa tiliä ja sijoituksia tarkemmalla tasolla.

• Tulojen ja menojen seuranta Excel

Plussa: kaunis ajatus

Miinus: useiden tilien seuraaminen ei onnistu, kategorisoinnin turpoaminen

4. Oman talouden seurannan automatisointi - Power BI

Seuraavaksi oli vuorossa oman talouden seurantaa teemalla talouden seurannan automatisointi - Power BI. Tätä käytin itse pitkään ja se toimii mainiosti niin kauan kuin datan lähteet pysyvät samoina.

Tässä versiossa on tuettuna lähinnä itse käyttämäni datalähteet sekä innokkaiden lukijoiden pyynnöstä lisättyjä lähteitä esim. Nordnet, S-Pankki, OP, Seligson, Amex jne. Tarkemmin löydät tuetut lähteet mainitun artikkelin lopusta.

• Tiedostot: Talouden seuranta Power BI

Tämän menetelmän rajoitteet tulevat vastaan siinä, että jokaiselle tietolähteelle piti lisätä erikseen käsittely Power BI:ssä. Jossain kohtaa itseltäni loppuivat voimat niiden lisäämiseen ja toisaalta ymmärrän hyvin, että Power BI:n opettelu ei kiinnosta kaikkia.

Plussa: tiedot yhdistyvät nätisti useasta lähteestä

Miinus: jokaisen lähteen käsittely pitää tehdä erikseen

2024 - Python & Power BI

Tällä hetkellä käytän talouden seurantaan systeemiä, jossa lähdetiedostot prosessoidaan nätiksi dataksi pythonin avustuksella ja Power BI tekee laskennan visualisointeineen python scriptin tuottaman taulukon päälle.

Käytän systeemistä nimeä FiRePy tai kavereiden kesken härveli.

Tein ensin datan käsittelyn Excelin makroilla ja parsin Nordnetin hankalan muotoisen salkkuraportin Power BI:ssä, mutta lopulta päädyin siihen, että "oikealla" koodilla lopputulos on parempi.

Teknologian vaihdon lisäksi uutta tässä versiossa on se, että se syö mitä tahansa taulukkomuotoista dataa (.csv tai .xlsx) ja tapahtumia voi jakaa usealle henkilölle. Tällä versiolla onnistuu siis vaikka koko kotitalouden menojen seuranta.

Negatiivista tässä on se, että ratkaisu vaatii pythonin asentamista koneelle ja perehtyminen vaatii hieman ponnisteluita.

Toisaalta toteutus on askeleen lähempänä sitä, että se voisi toimia myös muualla kuin Microsoft maailmassa. Ehkä innostun jossain kohtaa tekemään myös visualisoinnit jollain muulla työkalulla kuin Power BI:llä.

Koitin alle luoda ohjeet niin, että vähemmälläkin kokemuksella saisi tämän koneen käyntiin.

• Saat koodit Githubista

Plussa: syö minkä vain taulukon (csv tai Excel)

Miinus: käyttöönotto vaatii hieman vaivannäköä. Ja vielä enemmän, jos python tai Power BI eivät tuttuja. Ja toki olisi kiva, jos datan saisi haettua automaagisesti.

Härvelin raportin sisältö

1. Yhteenveto vuosista: tulot, menot, säästöaste, nettovarallisuus
2. Tulojen seuranta: erittely ja 12 kk keskiarvo, trendi, vertailu edelliseen vuoteen
3. Menojen seuranta: erittely ja 12 kk keskiarvo, trendi, vertailu edelliseen vuoteen
4. Osinkojen seuranta: erittely ja 12 kk keskiarvo, trendi, vertailu edelliseen vuoteen. Graafeissa mukana myös menot, koska itselleni kiinnostava seurantakohde on se, että kuinka suuren osan menoistani osingot kattavat.
5. Varat & velat: erittely, trendi, vertailu edelliseen vuoteen / kuukauteen. Voit valita osittajasta haluamasi vertailuajankohdan.
6. FiRe ennuste: perustuu kulutukseesi ja syöttämiisi lähtötietoihin. Tässä lasketaan, että milloin voisit olla taloudellisesti riippumaton laskennan oletusten mukaan.
7. Tapahtumat: rivitason data
8. Tarkistus: pois luokan tutkimiseen käytettävä sivu. Kaikkea dataa ei välttämättä haluta raportille esim. tilisiirrot omalta tililtä toiselle, joten ne voi laittaa luokkaan "pois". Tällä sivulla voi tarkistaa, että pois luokkaan ei päädy mitään sinne kuulumatonta eli oikeaa dataa, jonka kuuluisi olla raportilla.

Miten härveli toimii?

1. Henkilö kerää datan esim. tallentaa tilitapahtumat .csv tiedostoksi
2. Härveli yhdistää datan eri lähteistä yhdeksi pitkäksi dataksi
3. Härveli luokittelee datan käyttäjän määritysten mukaan
4. Härveli uudelleen luokittelee poikkeukset
5. Härveli jakaa tapahtumat henkilöille prosenttiosuuksilla
6. Valmis data visualisoidaan Power BI:llä

Pikaohje

• Lataa koodit ja .pbix
• Asenna kirjastot: pip install -r requirements.txt
• Aja datan käsittely scripti: python3 fire.py
• Vaihda fire.pbix tiedoston parametri p_filepath osoittamaan data tiedostoon (\fire\data\output\data.csv)
• Lisää input kansioon omaa dataa ja files.csv tiedostoon määrittelyt lisätyille tiedostoille
• Aja luokittelu python3 fire.py ja päivitä categories.csv -tiedostoa
• Päivitä raportti ja nauti näkymistä

Käyttöönotto ja toimintaperiaatteet

Seuraavaksi käyn eri vaiheet läpi, jotta voit soveltaa niitä ja vaihtaa demo datan tilalle omasi. Laita palautetta tai jätä kommentti, jos joku kohta kaipaa täsmennystä.

0. Asennus

Python (itselläni näyttäisi olevan 3.8.10)

• Asenna python
• Avaa komentorivi: Windows koneessa kirjoita hakuun cmd

Lataa koodit

• Lataa "code" napista Githubista.
• Kloonaa jos tuttua, muuten download

Koodihakemiston sisältö:

• congif - aputiedostot
• input - sisään menevä data
• output - valmis data (luokiteltu, jaettu jne.)
• pbi - raportti eli Power BI tiedosto (.pbix)
• fire.py - datan käsittely scripti
• ext_nordnet_portfolio.py - erillinen scripti "lisäosa" Nordnetin salkkuraportin parsintaan
• utils.py - yhteiset apufunktiot
• settings.py - asetukset, tiedostoviittaukset, oletusomistaja jne.

Asenna kirjastot komentorivillä

• Navigoi hakemistoon, jonne latasit koodit: cd C:\polkukoneellasi\fire
• Luo virtuaaliympäristö: python -m venv venv (pyydetään, että venv tekee venv nimisen ympäristön, dokumentaatio kiinnostuneille )
• Aktivoi virtuaaliympäristö: .\venv\Scripts\activate
• Asenna kirjastot: pip install -r requirements.txt

Prosessoi data komentorivillä

• aja komento: python fire.py tai python3 fire.py
• tämä luo tiedoston \fire\data\output\data.csv
• (tiedosto tulee kyllä valmiina koodien mukana, mutta ajamalla näet, että kaikki toimii)

Data raportille

Asenna Power BI Desktop (maksuton) täältä tai Windows storesta.

Avaa fire.pbix koneeltasi. Raportilla on valmiina esimerkki data, mutta raportti vaatii pienen muutoksen, jotta voit vaihtaa datan tai päivittää sen refresh napista.

Klikkaa transform data Power BI desktopissa:

Vaihda parametrin p_filepath polku osoittamaan /data/output/data.csv tiedostoon koneellasi ja klikkaa sitten Close & Apply:

Voilà - asennus on valmis, demo data näkyy raportilla ja härveli on valmiina käyttöön! Testaa päivitys painamalla refresh nappia.

Seuraavaksi voit tutustua tarkemmin härvelin logiikkaan.

1. Datan yhdistely

Tarkoitus: muutetaan lähdetiedostojen sarakkeiden nimet, jotta data voidaan yhdistää yhdeksi taulukoksi.

Aputiedosto: files.csv

Datan yhdistely tehdään aputiedoston avulla. Aputiedostossa kuvataan lähdetiedoston ominaisuudet ja lisäksi päätetään, että mitkä sarakkeet halutaan sisällyttää mukaan raportointiin. Valitut sarakkeet nimetään uudelleen yhdenmukaisiksi kaikkien lähdetiedostojen kesken, jotta data voidaan yhdistää yhdeksi pitkäksi taulukoksi.

Aputiedoston sarakkeiden selitteet:

• id: tunniste, ei toistaiseksi käytetä mihinkään, pidä uniikkina
• pattern: teksti, joka tiedoston nimen pitää sisältää käyttääkseen ko. sääntöä
• account: määritetään tiedostolle tili esim. OP tilitapahtumilla se voisi olla OP
• delimiter: erotinmerkki lähdetiedostossa
• dateformat: päivämääräkentän muotoilu lähdetiedostossa (erottimella | voi antaa useita arvoja)
• day_first: onko päivä päivämäärän ensimmäinen tieto
• columns: määritetään käytettävät lähdetiedoston sarakkeet ja muutetaan niiden nimet

Scriptin käyttämät sarakkeet:

Aputiedoston columns määrittelystä poimitaan tieto, että mitkä lähdetiedoston sarakkeet säilytetään ja uudelleen nimetään. Käytännössä vain alla olevia sarakkeiden nimiä voi käyttää. Sarakkeet sisältävät päivämäärän, summan ja kaksi kuvaus kenttää tapahtuman tunnistamiseen.

• date
• amount
• description (valitse, mitä kenttää haluat käyttää tapahtuman kuvauksena)
• info (valitse, mitä kenttää haluat käyttää tapahtuman info tietona)

Esimerkki sarakemäärittelystä (lähdetiedosto -> määritys):

• Kirjauspäivä -> date
• Summa -> amount
• Saajan nimi -> description
• Tapahtumalaji -> info

Ja toisessa tiedostossa voisi olla:

• TransactionDate -> date
• EUR -> amount
• jne...

Kun lähdetiedostojen määritykset on tehty, osaa härveli yhdistää datan yhdeksi pitkäksi taulukoksi luokittelua varten.

2. Datan luokittelu

Tarkoitus: luokitellaan tapahtumat tilin, kuvauksen, summan ja / tai infon perusteella.

Aputiedosto: categories.csv

Data luokitellaan aputiedostolla. Aputiedostossa viitataan lähdetiedoston tietoihin ja päätetään mihin luokkaan, kategoriaan ja alakategoriaan sääntöön täsmäävät rivit halutaan luokitella.

Jokainen viittaus lähdetiedostoon on "sisältää" -tyyppiä eli ei tarvitse antaa koko lähdetiedoston tekstiä. Esimerkiksi "pankkitili" nimisen lähdetiedoston luokitteluun voi käyttää sanaa "pankki", koska se sisältyy ensimmäiseen. Tyhjä tarkoittaa, että mikä vain tieto kelpaa. Jos ehtoja on useampia, lähdetiedoston rivin täytyy täsmätä kaikkiin määriteltyihin ehtoihin, jotta se luokitellaan säännön mukaan.

Huom! Sallitut arvot aputiedoston sarakkeiden selitteissä alla tarkoittavat, että Power BI laskenta perustuu niihin. Laskenta ei toimi, jos käytät jotain muuta termiä.

Aputiedoston sarakkeiden selitteet:

Sarakkeet ehtojen asettamiseen

• id: luokittelurivin id, valmiista datasta voi katsoa, millä säännöllä rivi on luokiteltu. Kannattaa käyttää uniikkia arvoa per rivi.
• account: files.csv tiedostossa määritetty tili tiedostotunnisteelle
• description: lähdetiedoston description kenttä (määrittelystä riippuu mikä oli alkuperäinen kentän nimi)
• info: lähdetiedoston info kenttä (määrittelystä riippuu mikä oli alkuperäinen kentän nimi)
• amount: lähdetiedoston summan tyyppi, sallitut arvot: zero, pos, neg, any

Sarakkeet datan luokitteluun

• class: luokka, sallitut arvot: tulot, menot, varat, velat, pois
• category: kategoria, voit lisätä vapaasti omia, power bi mittareissa viittauksia näihin: ansiotulot, pääomatulot, sijoitusvarallisuus, sijoitusvelat
• sub_category: alakategoria, voit lisätä vapaasti omia, power bi mittareissa viittauksia näihin: osinkotulot

Sinun ei tarvitse käyttää kaikkia kolmea tasoa luokitteluun, mutta halutessasi voit niin tehdä.

Esimerkki ehtojen käytöstä:

Kuvitellaan, että lähdetiedostossa menot.csv on kaksi riviä:

• date | description | amount
• 31.1.2024 | joku kulu | -500
• 31.1.2024 | joku muu kulu | -500

Menot.csv tiedostolle on files.csv tiedostossa määritetty tiliksi menot.

Luokitteluvaihtoehtoja:

1:

• account = me
• -> täsmää molempiin riveihin ja kaikkiin muihin tileihin, jotka sisältävät kirjaimet me.

2:

• account = menot
• description: joku kulu
• -> täsmää vain riviin 1

3:

• description = joku
• -> täsmää molempiin riveihin

4:

• amount = neg
• -> täsmää molempiin riveihin

5:

• account = menot
• amount = pos
• -> ei täsmää kumpaankaan riviin

Huom! Säännöt ajetaan järjestyksessä ylhäältä alas. Väljemmät säännöt kannattaa laittaa tiedoston alkuun ja tiukemmat loppuun.

Esimerkki:

• sääntö 1: description -> "K-", kategoria = ruoka
• sääntö 2: description -> "K-Rauta", kategoria = kodin ylläpito

Ensimmäinen sääntö täsmää sekä K-Kauppa että K-Rauta kuvauksiin. Säännön 1 kohdalla molemmat kuvaukset saavat kategorian ruoka, mutta sääntö 2 korjaa K-Raudan kategorian kodin ylläpitoon.

3. Poikkeukset

Tarkoitus: korjataan luokittelu epätyypilliselle tapahtumalle.

Aputiedosto: fix.csv

Tällä tiedostolla voidaan tehdä poikkeuksia sääntöihin. Esimerkiksi Prismasta ostetaan yleensä ruokaa, mutta kevään kynnyksellä haetaankin grilli. Categories.csv ohjaa ostoksen ruokaan, mutta fix.csv tiedostossa voidaan ylikirjoittaa automaagisesti annettu luokittelu.

Luokittelun ylikirjoitus tapahtuu lisäämällä aputiedostoon tapahtuman id (transaction_id) ja antamalla uusi luokittelu. Tapahtuman id pitää kaivaa valmiista datasta eli data.csv tiedostosta tai Power BI raportin sivulta Tapahtumat.

4. Henkilöjako

Tarkoitus: jaetaan yhteisiä menoja henkilöiden kesken.

Aputiedosto: splits.csv

Aputiedostossa voidaan määrittää tilikohtaisesti prosentuaaliset osuudet tietyllä aikajaksolla tietylle henkilölle.

Kahden hengen taloudessa esimerkiksi näin:

Käytön harjoittelu

Datan uudelleen luokittelu

Tiedostossa s-pankki_2023_01-2023_06.csv on tehty ostoksia Prismasta ja categories.csv tiedostossa kuvaus (description) ohjataan säännössä 4. alakategoriaan "ruoka".

Raportilla se näkyy Menot välilehdellä näin:

Tee categories.csv tiedostoon muutos ja vaihda säännössä 4. "ruoka" sanan tilalle teksti "ruoka ja talousmenot". Tallenna muutos:

Aja sen jälkeen komentorivillä datan prosessointi (python fire.py):

Päivitä raportti painamalla refresh:

Voilà - olet luokitellut Prisman ostokset uudelleen:

Datan lisääminen ja luokittelu

Tiedostossa tulot.csv on kuvitteellisia ansiotuloja. Tee taulukkoon kaksi uutta riviä. Laita toiseen kuvaukseksi "kultakalan myynti" ja toiseen "blogitulot".

Aja sen jälkeen datan prosessointi, koska näille ei löydy sääntöjä, komentorivi sanoo näin:

Lisää haluamasi sääntö koneellasi olevaan categories.csv tiedostoon kansiossa config ja paina enter, esimerkiksi näin:

Saat viestin DONE, voit päivittää raportin ja katsoa vaikutuksen tulot-välilehdeltä:

Uuden tiedoston lisääminen

1. Tee märittelyt uudelle datalle aputiedostoon files.csv
2. Aja luokittelu scripti ja päivitä categories.csv tiedostoa tarpeen mukaan
3. Päivitä raportti

Demo datan tuhoaminen

Vaihtoehto 1:

1. Poista määrittelyt files.csv tiedostosta
2. Poista demo tiedostot input kansiosta
3. Päivitä raportti

Vaihtoehto 2:

fire.py -tiedoston alussa on muuttuja FILES_FOLDER. Voit luoda rinnakkaisen rakenteen omalle datallesi toiseen kansioon ja vaihtaa tämän muuttujaan arvon osoittamaan sinne. Itse toimin näin. Kuten fire.py koodistakin voi arvata, oma datani on kansiossa "../fire_data/". Halutessasi voit luonnollisesti pitää erillisen datan erillisessä versionhallinnassa.

Muuta

Hiljaa hyvä tulee

Härveli ei ole aivan yksinkertainen, joten kannattaa tehdä demoon ensin pieniä muutoksia. Kun pääset jyvälle härvelin sielunelämästä, anna palaa isommin.

Raportti

Suurimmalla osalla sivuista / välilehdistä data on rajattu sisältämään edelliset 12kk viime kuusta lähtien. Voit muuttaa valintaa tai poistaa sen tarpeesi mukaan.

Graafin otsikossa teksti vuosi/kvartaali/kuukausi tarkoittaa, että voit graafin oikean yläkulman nuolista valita jakson, mitä haluat tarkastella. Kalenterista löytyy lisää jaksoja, jos nykyisissä on puutteita.

Power BI:ssä näyttäisi kirjoitushetkellä olevan bugi, jossa palkki- ja viivagraafi yhdistelmässä toisella y-akselilla oleva luku eli viiva käyttää eri mitta-asteikkoa kuin pääluku, vaikka "secondary y-axis" on pois päältä. Jos näin käy, laita toisella y-akselilla arvo ensin päälle ja sitten pois. Sen jälkeen lukujen pitäisi näkyä samalla asteikolla.

Jos haluat vaihtaa Power BI raportin värimaailmaa, löydät assets kansiosta avuksi Power BI teeman (mkkvkmn_pbi_theme.json). Teemaa editoimalla ja ottamalla sen käyttöön Power BI:ssä saat vaihdettua kaikki haluamasi värit kerralla.

Muutettavat asetukset

Asetukset löydät tiedostosta settings.py. Voit muuttaa esimerkiksi oletusomistajan nimen ja valita käytetäänkö Nordnet salkkuraporttia vai ei. Lähtökohtaisesti tiedostojen polkuja ei tarvitse muuttaa.

Positiiviset ja negatiiviset luvut

Härveli olettaa, että kulut sekä velat ovat negatiivisia ja tulot sekä varat ovat positiivisia. Härveliin on mahdollista syöttää kulujen vähennyksiä positiivisina ja tulojen vähennyksiä negatiivisina.

Käytännössä esimerkiksi Pennon datassa menot näyttävät olevan positiivisia, joten nämä pitää muuttaa negatiivisiksi, jotta ne toimivat härvelissä oikein (jos ei tuttua, niin Excelissä voi kopioida luvun -1 leikepöydälle ja paste specialilla kaikkien menojen päälle, jolloin niiden etumerkki muuttuu).

Käyttö

Asennuksen jälkeisellä käyttökerralla nämä komennot riittävät härvelin pyörittämiseen:

• Aktivoi virtuaaliympäristö: .\venv\Scripts\activate
• Prosessoi data: python fire.py tai python3 fire.py

Jos virtuaaliympäristön haluaa laittaa jostain syystä pois päältä, se tapahtuu komennolle deactivate. Tiedät ympäristön olevan käytössä, kun komentorivi alkaa tekstillä "(venv)". Jos tekstiä ei ole, virtuaaliympäristö on pois päältä ja härveli ei toimi.

Debuggaus

Oletettavasti jossain kohtaa tulee ongelmia vastaan. Niiden selvittämiseksi voit lisätä datan prosessointi scriptin kutsuun -v tai --verbose (Python3 fire.py -v). Tämä muuttaa asetuksen debug=True. Se tarkoittaa, että komentoriville tulee enemmän selostusta ajosta ja lisäksi jokaisen välivaiheen jälkeen tallennetaan data tiedosto output\debug kansioon, niin pääset tutkimaan, missä vika voisi olla.

Lopuksi

Jos käyttöönotossa tulee haasteita, niin kysy kommenteissa ohjeita tai laita meiliä. Ymmärrän, että liikkeelle pääsemiseen vaaditaan viitseliäisyyttä ja hieman teknistä osaamista. Se kannattaako alkupanostus riippuu pitkälti siitä, että millä tasolla haluat seurantaa tehdä.

Jos joku innostuu projektista, mukaan saa ilman muuta liittyä. Tähän härveliin voisi lisätä vaikka mitä kivaa - ehkä juuri sinun tekemänäsi. Koodini ei varmasti ole täydellistä, mutta toimii omiin tarpeisiini.

Nyt tulee toivottavasti testattua, toimiiko se myös sinulle.

Edit: files.csv asetusten tekeminen voi olla alkuun hankalaa. Lisäsin nordean.csv:n ja penno.xlsx tiedostot vielä mukaan esimerkkeihin.

Huom!

Härveliin on tullut tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen päivityksiä, joten artikkeli ei ole täysin ajantasalla. Saat uusimmat koodit yhä Githubista ja voit sieltä katsoa myös ohjeet käyttöön. Saa laittaa viestiä, jos innostut kokeilemaan, mutta kohtaat vaikeuksia matkalla.

Antoisaa oman talouden seurantaa!

Minne vuosi katosi? Olenko menossa oikeaan suuntaan? Tiedänkö edes minne yritän päästä?

Paljon kysymyksiä, ei vastauksia. Se on tämän tarinan juoni.

Toivottavasti kysymykset auttavat sinua löytämään uuden suunnan tai vahvistamaan nykyisen oikeaksi.

Pidä tuumaustauko jokaisen kysymyksen jälkeen.

1. Jos sinulla ei olisi taloudellisia rajoitteita, mitä tekisit? Entä mitä jättäisit tekemättä?
2. Jos et pelkäisi, mitä tekisit toisin?
3. Jos tietäisit kuolevasi kuukauden kuluttua, mitä tekisit eri tavalla ja miksi?
4. Mitä haluat vielä kokea tässä elämässä? Mitä kohtaan olet utelias?
5. Mistä jäät paitsi, jos jatkat nykyisellä tavallasi?
6. Minkä ongelmien parissa haluaisit vielä tässä elämässä työskennellä? (edit 7.11.2024)
7. Mihin sellaiseen käytät resursseja, joka ei tuo iloa tai tyytyväisyyttä?
8. Jos miettisit vain itseäsi, mitä tekisit toisin?
9. Pidätkö kiinni jostain sellaisesta, joka ei ole enää totta?
10. Mitä haluat, että läheisesi ajattelevat sinusta?
11. Jos kuolisit nyt, mitä katuisit?
12. Mistä saat lisää energiaa? (edit 3.10.2025)

Tuumaustaukojen jälkeen ota 100 pelinappulaa kuvastamaan elämääsi. Miten allokoisit nappulat elämän eri osa-alueille?

Jos katsot kalenteriasi edelliseltä vuodelta, vastaako se sitä jakoa, jonka teit 100 pelinappulan avustuksella?

Vastaus on usein ei. Jos sinulle kävi niin, voi olla aika tehdä muutoksia.

Omalla kohdallani vastaus oli ei. Elämäni ei täysin vastaa sitä, mitä haluaisin sen olevan. Toisaalta harmitus ei ole vielä niin suuri, että se saisi aikaan välittömän muutoksen. Ennakoin, että muutoksen aika ei ole kaukana tulevaisuudessa.

Jos huomasit, että haluaisit tavoitella jotain uutta tai erilaista, kannattaa vielä kerran tarkistaa, että haluat jotain oikeasti haluamisen arvoista. Yleensä ei voi tietää kokeilematta.

Voit myös ottaa toisenlaisen näkökulman. Kuvittele, että menetät kaiken mitä sinulla on. Omaisuus, terveys ja läheiset kaikki menevät.

Tarvitsetko sittenkään suurta muutosta? Ehkä kaikki onkin jo paremmin kuin hyvin.

Lopussa ihmiset katuvat enemmän tekemättömiä kuin tehtyjä asioita. Ja se vasta ottaa aivoon, jos käytti ison osan elämästä murehtien asioita, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.

Mennyttä ei kannata murehtia. Tulevaa ei kannata murehtia. Ei oikeastaan kannata murehtia lainkaan.

Muista myös, että olet erittäin onnekas, jos sinulla on varaa pohtia näitä kysymyksiä.

Epäilen, että tuumaustauot jäivät sinulta pitämättä ja jatkoit lukemista. Niin minä ainakin olisin tehnyt.

Ennemmin tai myöhemmin meistä kumpikin tarvitsee tuumaustauon ja kysymykset ovat silloin täällä valmiina odottamassa.

Tule takaisin sitten, kun olet siihen valmis.

Niin tulen minäkin.

P.S. Sain vihdoin remontoitua blogia parempaan kuntoon. Ensimmäinen muutos on kommentoinnin aukeaminen eli laita näpit sauhuamaan ja kommentoi oikein urakalla, jos on jäänyt jotain sanomatta! Lisäksi pelastin P.Ohatan, joten vanhat artikkelit ovat luettavissa ja taulukoiden yms pitäisi nyt toimia.

Tiivistettynä vietin vuoden lähinnä töissä ja selviytyen arjesta pienen lapsen kanssa.

Olen onnekas, että elän juuri tässä todellisuudessa. Vuosi 2023 olisi voinut olla todella erinäköinen ja oikeastaan koko loppu elämäni. Onneksi vuoden mittaan kaikki ongelmat ovat haihtuneet ja saan taas tuskailla normaalin mittakaavan asioiden kanssa.

Ihan oikeasti - rakastan nykyisiä ongelmiani.

Joskus mörkö kurkkii olkapäilläni ja muistutan itseäni. Silloin, kun menee hyvin, siitä saa nauttia.

Vuoden tapahtumat

Keskityin koko vuoden töiden tekemiseen ja pienen lapsen kanssa arjesta selviytymiseen.

Varauduin siihen, että tarvitsen tänä vuonna rahaa moninkertaisesti sen mitä lopulta kului. Käytännössä tämä on tarkoitti pitkiä työviikkoja (45-50h). Samasta syystä en ehtinyt alkuvuodesta blogiin kirjoitella. Se aika mikä töiltä on jäänyt, on kulunut perheen kanssa.

Siirryin freelanceriksi viime vuonna, joten onneksi suurin osa ylimääräisestä panostuksesta menee omaan taskuun. Itseni työllistäminen on todennäköisesti ollut yksi parhaista päätöksistäni.

Olen odottanut, että milloin työt loppuvat tai tulee muita ongelmia, mutta toistaiseksi kaikki on sujunut mainiosti. Jopa kuukauden etätyöt Espanjassa ↗.

Poikani piti meitä hereillä myös tänä vuonna. Minä tarvitsen paljon unta, joten toistakymmentä kertaa yössä herääminen ei maistunut. Riittävä uni on yksi merkittävimmistä onnellisuuteeni vaikuttavista tekijöistä.

Nyt täällä nukutaan jo kohtuullisesti, mutta kyse on yhä vuorotöistä ja vieläkään emme tee perheenä mitään. Jokainen lepohetki minkä toiselle pystyy antamaan on kultaakin kallisarvoisempaa.

Haaveilin aina perheen lisäyksestä, mutta minulla ei ollut aavistustakaan kuinka rankkaa se on. Kateellisena kuuntelen muiden tarinoita yönsä nukkuvista lapsista.

Olen äärimmäisen kiitollinen saamastamme avusta ja siitä, että meidän haasteemme olivat sellaisia, jotka helpottivat ajan kanssa. Ainakin tällä erää.

Ehkä ensi vuonna on taas aikaa ja energiaa kirjoitella ajatuksistani artikkeleiden muotoon.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Tietämättömyys ja epävarmuus

• Lähes koskaan ei voi tapahtumahetkellä tietää onko joku asia hyvä vai huono. Jokin asia voi vaikuttaa onnen potkulta, mutta onkin todellisuudessa aivan karmea. Toisaalta, voi olla tilanteita, jotka tuntuvat alkuun hirveiltä, mutta myöhemmin paljastuvat todellisiksi onnenpotkuiksi.
• Hyvin harvoin on niin pahoja asioita, että niistä ei seuraisi jotain hyvää. Usein on myös hyviä asioita, joista seuraa jotain pahaa.
• Et voi kokeilematta tietää, mistä tykkäät tai mitä haluat. Moni asia voi vaikuttaa unelmalta, jos sitä ei ole kokeillut. Vain käytännön kautta voit oikeasti tietää, mistä tykkäät.
• On lähes mahdotonta tietää, että mitä oikeasti haluat tässä ja nyt. On täysin mahdotonta tietää, mitä haluat tulevaisuudessa. Sinä muutut. Se mistä tykkäät tänään, ei välttämättä ole suosikkejasi enää huomenna.
• Koskaan ei voi tietää, minkälaisten tapahtumien ja sattumien kautta toinen ihminen on päätynyt nykyiseen tilanteeseensaan. Eikä koskaan voi tietää, mitä sinulle tapahtuu tulevaisuudessa. Onnella on usein paljon suurempi vaikutus kuin halutaan myöntää. Älä tuomitse.
• Koskaan ei voi tietää, kuka ei vielä tiedä. Ajatuksen voi kääntää myös toisin eli koskaan ei kannata olettaa, että kaikki tietävät.

Säästäminen ja raha

• Säästäminen oikein tehtynä on itseasiassa harkittua kuluttamista eli rahan käyttämistä tärkeisiin asioihin samalla jättäen turhuudet pois. Kyse on yksinkertaisesti paremman elämän tavoittelusta.
• Jos säästäminen on mielestäsi kurjaa, teet sen väärin.
• Minulle säästämisessä on aina tärkeintä ollut vapaus - vapaus valita, miten käytän oman aikani.
• Paras tapa säästää on ollut tehdä paljon töitä. Kun päivät ovat riittävän pitkiä, ei niiden jälkeen ehdi tai jaksa enää tehdä mitään. Samalla kertaa tulot nousevat ja kulut pienenevät.
• Automaattinen säästäminen tarkoittaa sitä, että siirrät automaattisesti rahankäyttösuunnitelmasi mukaiset summat oikeisiin paikkoihin heti palkkapäivänä. Paras järjestelmä on sellainen, jota oikeasti noudatat!
• Aikaa on rajallinen määrä, rahaa voi lähes aina tienata lisää.
• Suuret kulut eivät tee onnelliseksi eivätkä pienet menot eivät tarkoita köyhää elämää.
• Kyllä - vuokraan menee rahaa, mutta se on myös todella helppoa ja riskiprofiili on vertaansa vailla.
• Tällä hetkellä on talouden kannalta tehokkaampaa ostaa palveluita ja viettää säästynyt aika töissä.

Työ ja yrittäminen

• Itseni työllistäminen on todennäköisesti ollut yksi parhaista päätöksistäni.
• Tällä hetkellä teen noin 45-50 työtuntia viikossa. Pitkällä aikavälillä tämä on liikaa eikä nykytila ole kovin lähellä sitä mistä haaveilin, mutta toistaiseksi näin.
• En väitä pitkien työpäivien olevan elämän kannalta optimaalisin ajanviete, mutta säästämiseen se toimii mainiosti.
• Jos toinen ihminen ei pysty useiden päivien selityksen jälkeen ymmärtämään mitä olet tehnyt, on vika todennäköisesti muualla kuin toisen henkilön kyvyssä ymmärtää.
• Päätin, että en enää koskaan tee mörköjä. Päätin, että annan kaikkeni, jotta saan tehtyä monimutkaisista asioista selkeästi ymmärrettäviä.
• Rakastan yksinkertaisuutta, minimalismia ja etenkin selkeyttä.

Matkailu ja elämäntapa

• Olen haaveillut talvista lämpimässä niin pitkään kuin muistan. Tämä on ollut kategoriassa "sitten eläkkeellä". Onneksi en odottanut niin pitkään.
• Kuvittelin aina haluavani olla koko talven pois Suomesta, mutta kuukausi on itseasiassa enemmän kuin tarpeeksi. Ei voi tietää, jos ei kokeile.
• Minä toimin aurinkoenergialla, joten kohteen ensimmäinen kriteeri oli valo. Kirkasvalolamppu toimii hyvin, mutta aito aurinko vielä paremmin.

Kehumisesta

• Älä saatana kehu sitä, ettei turhaan ylpisty. Niin väärin!
• Meillä jokaisella on työkaveri, ystävä tai anoppi, jota olemme unohtaneet kehua. Älä emmi, vaan anna nielaistu kehu sille kenelle se kuuluu!

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Menojen erittelyt:

Vuoden 2022 haasteisiin liittyneet kulut on kirjattu vuodelle 2022 vaikka lasku olisi tullut tänä vuonna maksettavaksi.

Asumme tällä hetkellä vuokralla. Vuokra on noin 1500 € / kk ja päälle teimme vielä joitain hankintoja kotiin. En ole aikaisemmin asunut vuokralla, mutta nautin siitä suuresti. Jos asia olisi pelkästään minusta kiinni, asuisin vuokralla hautaan saakka. Tai ainakin siltä tuntuu nyt.

Kyllä - vuokraan menee rahaa, mutta se on myös todella helppoa ja riskiprofiili on vertaansa vailla.

Aika ja jaksaminen olivat niin tiukilla, että käytin mielelläni vuokraamisen lisäksi rahaa muihinkin palveluihin. Toisaalta tällä hetkellä on myös talouden kannalta tehokkaampaa ostaa palveluita ja viettää säästynyt aika töissä.

Muut menot:

• ruoka -> syömme paljon ulkona
• lapsi -> käytimme yksityisiä hoitopalveluita
• matkailu -> tarvitsen auringosta energiaa, lue Etätöitä Espanjassa
• vaatteet -> ostin aikuisten vaatteita, idiotismi olisi parempi kategoria

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

FIRE

En tiedä uskaltaako tästä aiheesta enää äänen puhua, kun FIRE:ttäjät ovat nykyisin saatanasta ja riistävät tavallisilta työntekijöiltä voin leivän päältä (Yle, Pekka Seppäsen kolumni: Rahalla ei ole arvoa, jos muut eivät halua tehdä työtä). On Pekan artikkelissa oikeita pointtejakin, mutta osin menee pahasti metsään. Tosin samaa voi sanoa kaikista omista tarinoistani.

Suhtautumiseni taloudelliseen riippumattomuuteen on vaihdellut suuresti. Välillä se oli henkireikä ja välillä en ole ajatellut sitä ollenkaan. Välillä se on ollut tavoitteena ja välillä ei. Ensin kyse oli tiukasta säästämisestä, mutta viime aikoina lähinnä tulojen optimoinnista.

Jotenkin aina vaikeuksien osuessa kohdalle ajatukseni kääntyvät taloudelliseen riippumattomuuteen. Pitää varmaan hetki vielä istua näiden ajatusten kanssa ja kirjoittaa sitten FIRE -teemasta yhteenveto.

Nyt tehdään ajatusleikki.

Sanotaan, että tulevaisuudessa maksan 50 % meidän taloutemme menoista. Tällä hetkellä kuluja ei ole optimoitu millään tavalla, joten osuuteni on noin 27K. Eläkekassani tuottaa osinkoina noin 30K vuodessa (seuraavan 12 kk aikana). Jos 30K verotus optimoidaan, menee siitä noin 3K veroja. Olenko perillä?

Oman tulkintani mukaan kyllä. Tämä tarkoittaisi, että en lopulta ollut kuin vuoden myöhässä alkuperäisestä tavoitteesta (kolmevitosena eläkkeelle). Saa olla erimieltä.

Toisaalta kyse oli isolta osin onnenkantamoisesta, joten ei tällä kovasti voi keulia. Monessa muussa todellisuudessa olisi käynyt paljon huonommin.

Uskaltaisinko heittäytyä vapaaherraksi näillä spekseillä? Tuskin. Hieman lisää marginaalia, niin hyvä tulee. One more year!

Eläkekassa osinkoprosentti on omaan makuuni liian korkea, joten luultavasti tuunailen sitä alaspäin keskittyen matalamman, mutta kasvavan osingon yrityksiin. Tosin yksittäisten yritysten ongelma on se, että ne menevät konkurssiin ennemmin tai myöhemmin.

Koska eläkekassan osinkotuotto on verotuksen kannalta tapissa, siirryn tuunauksen jälkeen sijoittamaan fiksusti (tai edes vähän fiksummin).

Jos osa tästä osiosta meni ohi, älä huoli. Sijoitusyhtiöstä on tulossa uusi artikkeli perusteluineen jossain välissä.

Lopuksi

Vapaus on aina ollut minulle tärkeä asia ja nyt sitä on taas mukavasti.

En ole suunnitellut radikaaleja muutoksia seuraavalle vuodelle. Keksin tähän kaksi syytä.

1. Elämäni on jo täsmälleen sellaista kuin haluan
2. Olen idiootti enkä näe tilanteen täyttä potentiaalia

Ratkaisu piileksii todennäköisesti jossain mainittujen vaihtoehtojen välissä. Nautin suuresti työstäni, mutta esimerkiksi kirjoittamista on ollut ikävä. Ja on niitä muitakin projekteja jonossa perhettä unohtamatta.

Nyt jatkan pysähtymättä eteenpäin, mutta kesällä on ajatuksissa pitää tuumaustauko. Ehkä sen jälkeen olen viisaampi.

--

Sarjan edellinen osa « 2022 ja seuraava 2024 ».

Älä saatana kehu sitä, ettei turhaan ylpisty.

Niin väärin!

Siitä huolimatta olen joskus itsekin vitsaillut noin. Tai ainakin se on ollut puoliksi vitsi.

Palataan ajassa neljä vuotta taakse päin. Olin saanut valmiiksi todella monimutkaisen datan käsittelyprosessin sql-koodin ja lisäksi olin käyttänyt toista viikkoa perehdyttääkseni kaiken seuraavalle tekijälle.

Voisi kuvitella, että olisin tuossa kohtaa ollut tyytyväinen. Olinhan ratkonut monimutkaisen ongelman, saanut jotain valmiiksi ja vielä perehdyttänyt muita.

Väärin!

Olin luonut hirviön. Jotain sellaista, minkä ei olisi koskaan kuulunut herätä henkiin. Näin pitkään painajaisia tekeleestäni ja tuo samainen mörkö kummittelee yhä olkapäilläni. Ehkä pitäisi kysyä, että mitä mörölle kuuluu nykyisin, niin voisin vihdoin päästää irti.

Jos toinen ihminen ei pysty useiden päivien selityksen jälkeen ymmärtämään mitä olet tehnyt, on vika todennäköisesti muualla kuin toisen henkilön kyvyssä ymmärtää.

Jälkikäteen katsottuna tuon mörön tekeminen on ollut positiivisessa mielessä yksi tärkeimmistä tapahtumista urallani. Miksi?

Päätin silloin, että en enää koskaan tee mörköjä. Päätin, että annan kaikkeni, jotta saan tehtyä monimutkaisista asioista selkeästi ymmärrettäviä. Ja sillä tiellä olen yhä. Joka päivä syntyy uusia oivalluksia. Rakastan yksinkertaisuutta, minimalismia ja etenkin selkeyttä.

Jos en olisi tuntenut sekasorron tuskaa, en osaisi arvostaa selkeyttä ja yksinkertaisuutta samalla tavalla kuin nyt.

Koodin kirjoittaminen ei välttämättä ole lähellä sydäntäsi, mutta esimerkiksi jokainen tavaran paljoudesta kärsinyt ja minimalismin löytänyt ymmärtää mistä puhun.

Palataan tähän päivään tai oikeastaan eiliseen. Yksi kollegoistani, todellinen pitkän linjan koodari ja rautainen ammattilainen, sanoi näin katselmoituaan koodini.

Toi on kyllä niin hienoa koodia, että mulla on nyt uusi standardi sille, miten SQL:ää pitää koodata.

Tunnustan, että tämän kehun seurauksena tuli tippa linssiin. Osui ja upposi. Muistan kommentin koko loppu elämäni ja luultavasti keulin sillä ylpeänä vielä lapsenlapsilleni. Upea päätös upealle vuodelle!

Ja nyt on sinun vuorosi. Meillä jokaisella on työkaveri, ystävä tai anoppi, jota olemme unohtaneet kehua.

Älä emmi, vaan anna nielaistu kehu sille kenelle se kuuluu!

Joka vuosi viimeistään marraskuussa Suomi muuttuu ihanan kesän jäljiltä kylmäksi, märäksi ja pimeäksi paikaksi. Sen jälkeen tulee loska. Sitten tulee vielä kylmempää ja sen jälkeen lisää loskaa. Koko ajan ketuttaa ja energiatasot ovat pohjalukemissa.

Monesti olen miettinyt, että olisi kiva viettää tämä pahin aika suotuisammassa ilmastossa. Aikaisemmin olen hammasta purren haudannut ajatuksen. Ehkä sitten joskus.

Viime vuonna vitkuttelu loppui ja pakkasimme laukut.

Minä toimin aurinkoenergialla, joten kohteen ensimmäinen kriteeri oli valo. Kirkasvalolamppu toimii hyvin, mutta aito aurinko vielä paremmin. Muita kriteereitä meidän perheellemme olivat sopiva lämpötila (~20) ja inhimillinen lentomatka.

Kun kriteerien rinnalle nostetaan se, että puolisoni puhuu espanjaa ja LinkedIn aikajanani täyttyi Pasi Vuorion Espanja aiheisista postauksista, niin homma oli selvä.

¡Viva España!

Valmistautuminen

Mittavat valmistelut olisivat hyvä tekosyy jättää tällainen reissu tekemättä, mutta meille lähteminen oli helppoa. Puolisoni oli äitiyslomalla ja minä työllistän itseni, joten meidän ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa lähdöstä.

1. Varasimme Airbnb:stä kolmion
2. Ostimme lentoliput
3. Pakkasimme laukut, veimme koiran hoitoon ja lähdimme

Eniten työtä oli löytää asunto, joka oli sekä vauva että etätyö yhteensopiva. Facebook ryhmästä Aurinkorannikon vuokra-asunnot löytyi varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta Airbnb oli mielestämme lopulta paras.

Kohteessa

Kirjoitin tähän yliromanttisen lurituksen palmuista ja hiekkarannoista. Poistin sen hyödyttömänä, mutta toivon artikkelin kuvan tuovan sinulle inspiraatiota. Ei ole ollenkaan hullumpaa aloittaa aamuja aurinkoisella rannalla jumpan tai kylvyn merkeissä.

Jos Suomessa olisi aurinkoa, en kokisi tarvetta karata muualle. Puut ovat Etelä-Espanjassa eri näköisiä ja ilmasto on parempi kuin Suomessa talviaikaan. Siihen tottuu nopeasti.

Tietokoneen näyttö on sen sijaan identtinen molemmissa maissa. Kun suunnittelet omaa reissuasi, kannattaa miettiä kuinka paljon haluat näyttöä matkalla tuijottaa.

Suomessa olen tottunut siihen, että ravintolat ja kaupat ovat säännöllisesti auki. Espanjassa en päässyt lainkaan kärryille paikallisten aikatauluista. Toisina päivinä ravintolat olivat kiinni, toisina päivinä auki. Välillä ruokakauppa oli kiinni, välillä auki.

Epäselvyyksistä huolimatta nääntyminen ei ollut lähellä ja saatoimme jopa tuoda jonkun ylimääräisen kilon mukanamme kotiin.

Espanjalaiset ruokakaupat ovat kaukana kotimaisesta tasosta. Pienissä kaupoissa ei ole mitään, isoissakaan kaupoissa ei ole juuri mitään. Tai sitten kävimme väärissä kaupoissa. Onneksi Glovon lähetit kuljettavat kaiken tarvittavan kotiovelle.

Ennen lähtöä olin huolissani netin laadusta, mutta 600 Mb/s valokuitu riitti paremmin kuin hyvin.

Kohteeksi meille valikoitui lopulta Torremolinos. Se voi osalla nostaa karvat pystyyn. Me asuimme parin junapysäkin päässä keskustasta oikein viihtyisällä ja rauhallisella Los Alamoksen alueella, jota voin lämpimästi suositella.

Kustannukset

Yleisellä tasolla Espanja on hieman edullisempi kuin Suomi. Söimme reilusti ulkona, mutta rahaa kului yllättävän vähän. Yhteensä noin 3000 euroa.

• 1800 € Asuminen
• 200 € Lennot (800 € ilman Norwegianin pisteitä)
• 920 € Syöminen yms.
• 80 € Lastenvaunut (käytettynä paikan päällä)

Tänä vuonna 3K meni jo pelkkiin lentoihin ja majoitukseen, joten 4500 € lienee realistisempi budjetti meidän perheelle.

Ensi kerralla

Kirjoitin itselleni ylös muutaman asian, jotka ensi kerralla teen toisin.

• Varaa matkasta toipumiseen päivä per suunta
• Jos mahdollista, tee vähemmän töitä
• Varaa asunto, jonka parvekkeelle / pihalle paistaa aurinko
• Läppärillä ja jakkaralla selviää, mutta kunnon työpiste olisi ihana

Viime vuonna lähdimme matkaan hetken mielijohteesta, mutta reissu sujui sen verran mukavasti, että päätimme tehdä siitä vuotuisen perinteen. Nyt talvelta karkaaminen on osa automaattista säästämistämme.

Lopuksi

Olen haaveillut talvista lämpimässä niin pitkään kuin muistan. Tämä on ollut kategoriassa "sitten eläkkeellä". Onneksi en odottanut niin pitkään. Kuvittelin aina haluavani olla koko talven pois Suomesta, mutta kuukausi on itseasiassa enemmän kuin tarpeeksi. Ei voi tietää, jos ei kokeile.

Jos sinulla on samankaltaisia ajatuksia, lopeta haaveilu ja lähde.

Bon voyage!

Mihin se raha menee? Miten voi vähentää rahan käyttöä ja säästää? Miten voi ansaita enemmän ja säästää enemmän? Miten säästämistä voi helpottaa? Nämä ja paljon muuta löydät tästä artikkelista.

On aika ottaa uusi näkökulma rahan säästämiseen. Yleensä säästämisen ajatellaan olevan luopumista, kituuttamista, itse kuria vaativaa, vaikeata ja kaikin puolin kurjaa. Ei ole ihme, että säästäminen ei kiinnosta tai innosta. Mitä, jos nämä mielikuvat ovatkin täysin vääriä? Mitä, jos säästäminen onkin itseasiassa aivan ihanaa ja mahdollistaa sinulle kaikin puolin rikkaamman elämän?

Jos säästäminen on mielestäsi kurjaa, teet sen väärin.

Säästäminen oikein tehtynä on itseasiassa harkittua kuluttamista eli rahan käyttämistä tärkeisiin asioihin samalla jättäen turhuudet pois.

Kyse on yksinkertaisesti paremman elämän tavoittelusta. Kuka ei haluaisi tehdä enemmän elämää rikastuttavia asioita?

Haaste on siinä, että kuluttamalla rahaa miten sattuu, tuskin saavutat tyytyväisyyttä, onnellisuutta tai millään tavalla parempaa elämää. Itseasiassa myös rahan kuluttamisesta voi tulla kurja olo. Jos näin käy, teet myös sen väärin.

On aika opetella kuluttamaan oikein ja säästämään kuin itsestään.

Miksi säästää?

Kuluttaminen ja säästäminen ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Kukaan ei pysty kertomaan toiselle mikä on oikein. Se mikä on toiselle oikein, voi olla jollekin muulle täysin väärin.

Olennaista on löytää ne itselle tärkeät asiat, jotta voi tehdä tietoisen valinnan mihin haluaa kuluttaa rahaa ja mihin ei. Kaikkea ei voi valitettavasti saada, mutta melkein mikä tahansa on vielä sormien ulottuvissa.

Minulle säästämisessä on aina tärkeintä ollut vapaus - vapaus valita, miten käytän oman aikani. Jo ennen poikani syntymää päätin, että minä en ole yksi niistä vanhemmista, joka kuolinvuoteellaan miettii, että olisi pitänyt töiden teon sijasta viettää enemmän aikaa lasten kanssa.

Lisäksi en ole erityisen innostunut ruuan laitosta, siivoamisesta tai erilaisten asioiden kunnossapidosta (auto, talo jne.), joten mielelläni usein ulkoistan näitä.

Uusin asia miksi -listallani on vuoden pimeimmän ajan viettäminen jossain muualla kuin Suomessa. Toimin aurinkoenergialla ja masennun pimeässä.

Mihin sinä haluat käyttää rahaa ja miksi?

Jos et heti keksi sinulle tärkeimpiä rahan käyttökohteita, voit listata muuten tärkeitä asioita prioriteettijärjestyksessä ja katsoa voisiko joku asioista parantua entisestään, jos siihen käyttäisi enemmän rahaa.

Useimmille ihmisille ei tuota vaikeuksia keksiä käyttökohteita rahalle, mutta silti voi olla apua niiden ylös kirjoittamisesta.

Listasta ei kannata tehdä liian pitkää, koska saatat pian huomata, että raha ei riitä kaikkeen.

Miten rahan saa riittämään paremmin?

Tähän on olemassa tasan kaksi keinoa. Kuluta vähemmän tai ansaitse enemmän.

Ei ole helppoa päättää, mihin rahaa käyttää. Hyvä lähtökohta voisi olla esimerkiksi I Will Teach You How To Be Rich -sivuston (2) ehdottama tietoisen rahan käytön jakauma:

• 50 % pakollisiin menoihin
• 30 % valintoihin
• 20 % säästöön ja sijoituksiin

Älä luovuta, jos sinulla ei vielä jää rahaa sijoituksiin, vaan jatka lukemista.

Teknisesti et kuluta rahaa ostamalla sijoituksia, koska todennäköisesti sijoitukset säilyttävät tai jopa kasvattavat arvoansa. Ei kuitenkaan ole täysin väärin ajatella sijoittamista kulutuksena, koska sijoituksiin laitettu raha pienentää käyttörahasi määrää tässä hetkessä.

Jos nyt käytettävissä olevan rahan allokointi on haastavaa, on täysin mahdotonta tietää, että mihin haluaa käyttää rahaa joskus tulevaisuudessa. Laittamalla osan sijoituksiin, varaudut myös tuleviin tarpeisiin ja haluihin.

Itse tykkään ajatella asioita vaakana. Vaa'an puolilla voi tasapainotella erilaisia asioita. Voit verrata kahta eri kulutuksen kohdetta ja päättää kumpi on tärkeämpi.

Yksi kuppi kahvia voi olla tärkeämpää kuin munkki, mutta ei välttämättä enää kolmas kuppi. Toisaalta voit verrata myös sijoittamista ja kuluttamista. Yleensä jostain kohtaa löytyy leikkauspiste, jossa sijoittamisen prioriteetti nousee kuluttamista tärkeämmäksi.

Miten sitten voit päästä tilanteeseen, jossa voit tehdä tietoisen päätöksen rahan käytöstä? Tiedät jo vastauksen.

Kuluta vähemmän ja tienaa enemmän.

Pienituloisen säästäminen

Pienituloisen säästämiseen liittyen kannattaa lukea arkistojen kätköistä Lauran tarina. Pienillä tuloilla on mahdollista säästää, mutta kulujen karsiminen alle tietyn pisteen on mahdotonta.

Pienituloisena olet todennäköisesti jo äärimmäisen hyvä karsimaan kuluja ja suurempi ongelma on todennäköisesti tulojen puute.

Jos näin on, suosittelen ohittamaan kokonaan kulujen karsimiseen liittyvät tekstit ja siirtymään suoraan kohtaan tulojen kasvattaminen.

Kulujen karsiminen

Tärkein näkökulma kulujen karsimissa ei ole luopuminen, sinä vain yksinkertaisesti haluat toisia asioita enemmän kuin toisia. Luopumalla vähemmän tärkeistä voit kuluttaa tärkeimpiin asioihin.

Jos pitäisi valita vain yksi asia, joka vaikuttaa kaikkein eniten säästämiseen, olisi se oman talouden seuranta. Jos haluat säästää enemmän ja et vielä tunne talouttasi, nyt on hyvä hetki aloittaa seuranta. Kun tiedät mihin raha menee, voit päättää mitkä asiat ovat kuluttamisen arvoisia ja mitkä eivät.

Olen kirjoittanut oman talouden seurannasta kattavan artikkelin. Lue se ja valitse sinulle sopiva työkalu.

Jos oman talouden seuranta on sinulle täysin uusi asia, voit katsoa vinkkejä myös talousremontista.

Seurannan aloittaminen vaatii hieman jumppaa, mutta on varmasti vaivan arvoista.

Mistä karsia?

Säästämisessä pääsee helpoimmalla, kun pitää isot kulut, kuten asumisen, liikkumisen ja syömisen hallinnassa.

Jos et halua säästää, osta iso talo, uusi auto ja syö aina ulkona tai Wolttaa. Jos haluat säästää, toimi päin vastoin.

Isonakin voi asua kimppakämpässä, joko perheen, kavereiden tai kämppisten kanssa. Ateriat voi suunnitella sen sijaan, että valitsee aina helpoimman tien. Liikkuminen onnistuu monissa paikoissa pyörällä tai bussilla.

Yksikään säästämiseen liittyvä artikkeli ei voi olla luotettava, jos siinä ei kerrota miten paljon voit säästää luopumalla 2,5 euron päivittäisestä noutokahvista (n. 700 € vuodessa).

Isäni on aina ollut säästäväinen mies. Hyvä esimerkki tästä on se, että hän on käynyt parturissa viimeksi vuonna 1973. Hiustenleikkuu on sen jälkeen sujunut mukavasti omalla koneella. Samalla koneella on myös minun kuontaloani tuunattu lukemattomia kertoja.

Heräteostokset saattavat olla suuri rahasyöppö. Olen kokeillut erilaisia tapoja hillitä näitä. Voit esimerkiksi tehdä itsellesi säännön, jossa heräteostot eivät ole lainkaan sallittuja ja jokaista ostosta pitää harkita vaikka 14 päivän ajan.

Toisaalta joskus pienet heräteostokset saattavat aiheuttaa tarpeetonta stressiä. Silloin parempi sääntö on, että summan x alle jäävää ostosta ei tarvitse stressata.

Toistuvia maksuja kannattaa tarkastella kriittisemmin kuin kertaluonteisia. Kertaluonteiset ovat usein uusia elämyksiä, mutta kymmenelle suoratoistopalvelulle ei välttämättä ole yhtä aikaa käyttöä jokaisena vuoden kuukautena.

Asioiden ostaminen saa aikaan hetkellisen hyvänolontunteen, mutta voi tulla kalliiksi. Halvin ja nopein tapa saada itselleen hyvänolontunne, on käydä kylmässä suihkussa.

Joskus viilasin jokaista senttiä kuluissani ja yritin säästää aivan kaikesta. Se ei ole kovin fiksua. Jossain kohtaa hyödytä jäävät todella pieniksi. Pienissä asioissa voi säästää, mutta kannattaa punnita milloin se on järkevää ja milloin ei.

Jos joku asia kuulostaa säästönäpertelyltä, suhtaudu siihen epäillen ja tee omat laskutoimituksesi. Minä hirtin aikoinani itsessäni asuvan säästönäpertelijän ja suuntasin katseen tulojen kasvattamiseen.

Tulojen kasvattaminen

Tulojen kasvattamisen paras puoli on se, että siinä ei ole ylärajaa. Huono puoli on puolestaan se, että kaikki lisätienestit eivät saavu tilille asti, vaan verottaja muistaa kyllä ottaa omansa.

Tulojen lisäämiseen on useita keinoja. Kaikki eivät toimi jokaiselle, mutta joku toimii varmasti lähes kaikille.

• ansaitse enemmän nykyisestä työstäsi
• ansaitse enemmän vaihtamalla työtä
• ansaitse lisätuloja sivutyöstä

Nykyisestä työstäsi on todennäköisesti mahdollista ansaita enemmän. Valitettavasti tämä ei koske ihan kaikkia ammatteja, mutta suurinta osaa.

Yksi tapa on se, että pyydät palkankorotusta. En ole ammattilainen palkkaneuvotteluissa, mutta uskoisin internetin syövereistä löytyvän hyvät neuvot siihen, miten saat neuvoteltua itsellesi paremman palkan. Ei kai siitä ainakaan haittaa ole, jos tiedustelet asiaa kattavien perusteluiden kera?

Se, että tarvitset lisää rahaa, on muuten työnantajan näkökulmasta paskin perustelu ikinä.

Toinen vaihtoehto on, että selvität muista yrityksistä, että millä rahalla he olisivat valmiit palkkaamaan sinut. Jos parempi tilipussi ja muutenkin sopiva työpaikka osuu kohdalle, niin mikään ei estä vaihtamasta. Joskus voi olla hankala saada heti alusta himoitsemasi palkka, mutta silloin voit koittaa sopia etukäteen, että kun tietyt ehdot täyttyvät, palkka nousee pisteeseen x.

Ensimmäiset palkkani työelämässä eivät olleet kovin kummoisia. Mitä enemmän opin, sitä suuremmaksi nousivat tuloni. Välillä saman työnantajan palveluksessa, välillä toisen.

Villeinä nuoruusvuosinani kouluttauduin puusepäksi. Huomatessani ammatin tarjoaman palkan vaihdoin alaa. Pidän puutöistä yhä paljon, mutta kaikista kivoista asioita tai harrastuksista ei kannata tehdä ammattia.

Toiselle matalapalkkainen työ on unelma ja kutsumus, toiselle helvetti. Jos kuulut jälkimmäiseen porukkaan, kannattaa tutkia vaihtoehdot alanvaihtoon.

Joskus harrastus ei sovi päätyöksi, mutta siitä voi sivutyönä tienata lisätuloja. Aloitin sulkapallon 7-vuotiaana. Kahdeksan vuotta myöhemmin olin oppinut tarpeeksi, jotta pystyin valmentamaan muita. Lopulta tein valmennuksia sivutyönä noin 10 vuoden ajan. En rikastunut, mutta parhaimmillaan tienasin noin tonnin kuussa palkkatyöni päälle.

Alla on muutamia esimerkkejä sivutöistä, joita voit harkita sopivalla kokemuksella (tai perehtymällä).

• koiran ulkoiluttaminen (10-20€ / lenkki)
• lasten vahtiminen (15-25€ / h)
• autopesu (15-20€ / 'a)
• siivous (20-35€ / h)
• polkupyörähuolto (50-100 € / 'a)
• auton renkaiden vaihto (15-25€ / a')
• kotitalkkari
• talovahti
• harrastuksen opetus (20-50 € / h)

Muista, että ihmiset rakastavat palveluita, jotka tulevat heidän luokseen.

Urheiluvalmennusten lisäksi olen tehnyt sivutyönä sulkapallomailan jänteiden vaihtoa, kotien remontteja, keittiökaappien maalauksia, verkkosivuja, sisällöntuotantoa, talousvalmennuksia ja myynyt mainoksia edelliseen blogiini.

Nykyisin on helppoja vaihtoehtoja tehdä sivutöitä laillisesti esimerkiksi kevytyrittäjänä. Edes oikean yrityksen perustaminen ei vielä tee kenestäkään yrittäjää, mutta työttömällä on siihen suuri riski.

Paras aika perustaa sivutoiminen yritys on palkkatyön rinnalla. Näin voit tarvittaessa osoittaa, että kyse on sivutoimisesta yrityksestä ja silloin sillä ei ole vaikutusta esimerkiksi työttömyysturvaan. Jokaisella on hyvä olla yksi firma pöytälaatikossa, jonka voi sopivan tilaisuuden tullen kaivaa esille.

Jos sinulla on teknisiä taitoja tai olet kiinnostunut opettelemaan niitä, voit yrittää tienata esimerkiksi Upwork nimisessä freelancereita välittävässä palvelussa. Tulot riippuvat paljon siitä minkälaista ja minkä tasoista työtä palvelussa teet.

Itse tein Upworkissa alkuun muutaman euron keikkoja ja myöhemmin pidempiä keikkoja 60$ tuntipalkalla. Upwork ottaa vähintään 10 % tienesteistäsi välityspalkkiona, mutta on mielestäni paras tämän kaltainen palvelu töiden tarjonnan ja palkkioiden suhteen.

Sivutoimisesta yrityksestä voi kasvaa joskus täysipäiväinen ja toisaalta aina on mahdollista perustaa suoraan yritys, joka voi työllistää sinut täysipäiväisesti.

Itse hyppäsin tyhjän päälle ja irtisanouduin palkkatyöstäni ennen kuin minulla oli töitä sovittuna yritykseni kautta. Tällainen riski on tarpeeton olettaen, että töiden löytäminen ei vaadi täyttä aikaasi. Onneksi hommia löytyi aika nopeasti. Ensin Upworkin kautta, sittemmin kotimaisten freelancereita välittävien toimistojen kautta.

Tyypillinen tuntipalkka itsensä työllistäjälle on välillä 50-150€, mutta ylärajaa ei oikeastaan ole. Kannattaa vilkaista, mitä laskulla lukee esimerkiksi seuraavalla kerralla, kun viet auton huoltoon tai soitat putkimiehen paikalle.

Seuraavat portaat tulojen kasvattamiselle ovat monilla joko työntekijöiden palkkaaminen tai omaa työtä pidemmälle skaalautuvan tuotteen tai palvelun myynti.

Paras tapa säästää?

Minulle ylivoimaisesti paras tapa säästää on ollut tehdä paljon töitä. Kun päivät ovat riittävän pitkiä, ei niiden jälkeen ehdi tai jaksa enää tehdä mitään.

Tällä hetkellä teen noin 45-50 työtuntia viikossa. Pitkällä aikavälillä tämä on liikaa eikä nykytila ole kovin lähellä sitä mistä artikkelin alkupuolella haaveilin, mutta toistaiseksi näin.

En väitä pitkien työpäivien olevan elämän kannalta optimaalisin ajanviete, mutta säästämiseen se toimii mainiosti. Samalla kertaa tulot nousevat ja kulut pienenevät.

Toinen hyvä keino säästämiseen on se, jos kulut saa jaettua jonkun kanssa. Meidän taloudessamme kulut jaetaan tulojen suhteessa.

Automatisointi - säästä kuin itsestään

Kun tulot ja menot on viilattu kohdilleen, voit palata takaisin rahan käytön allokointiin. Pelkkä suunnitelma rahankäytöstä ei riitä, vaan sen rinnalle tarvitaan järjestelmä, joka auttaa sinua noudattamaan suunnitelmaasi.

Jos kaiken tulovirran jättää käyttötilille makaamaan, rahat katoavat enemmän kuin todennäköisesti ellet omaa valtavaa itsekuria. Tarvittavan itsekurin määrää voi vähentää merkittävästi siirtymällä automaattiseen järjestelmään.

Automaattinen säästäminen tarkoittaa sitä, että siirrät automaattisesti rahankäyttösuunnitelmasi mukaiset summat oikeisiin paikkoihin heti palkkapäivänä. Jos päätät laittaa esimerkiksi 20 % sijoituksiin, niin tee palkkapäivälle automaattinen tilisiirto pois palkkatililtä. Näin olet hoitanut sijoittamisen tai säästämisen ensimmäisenä alta pois ja voit käyttää hyvällä omalla tunnolla kulutukseen määrittämäsi rahasumman.

Ei ole mitään rajaa, kuinka montaa tiliä voit käyttää apuna automaattisessa säästämisessä. Käytä mielikuvitustasi ja rakenna sellainen systeemi, joka toimii sinulle. Minimi on kaksi tiliä ja yksi toistuva tilisiirto.

Tällä hetkellä omassa järjestelmässäni on 6 tiliä:

• KESKUS: tänne saapuu palkka ja täältä lähtevät siirrot muille tileille
• SÄÄSTÖTILI & SIJOITUKSET: jemmaan laitettavat rahat
• HUPI: tuhlattavaksi vailla omantunnontuskia
• YHTEINEN RUOKA: ruoka ja ravintolat
• YHTEISET LASKUT: vuokra, vakuutukset, sähkö, lemmikit ja lapset jne.
• YHTEINEN HUPI: säästäminen matkailuun yms. kalliimpiin asioihin

Ruoka on erotettu laskuista omalle tililleen, koska syömiseen saattaa lipsahtaa huomaamatta enemmän rahaa kuin olen tietoisen kulutuksen suunnitelmassani ajatellut. Haluan helposti nähdä kuinka paljon rahaa voin vielä tällä viikolla käyttää syömiseen, joten olen asettanut ruokatilille toistuvat tilisiirrot neljä kertaa kuussa. Viikoittainen siirto olisi optimaalinen, mutta sellaista ei oma pankkini tarjoa vaihtoehdoksi.

Laskut tilille saapuvat laskut olen jakanut mahdollisimman moneen erään ja niiden summat ovat melko stabiilit, joten tilille on helppo allokoida rahaa kuun alussa ja ajan saatossa sinne kertyy hieman puskuria yllätyksiä varten. Esimerkiksi vakuutuksista voisi säästää muutaman euron maksamalla laskun kerran vuodessa, mutta nykyisen systeemin helppous vie voiton.

Paras järjestelmä on sellainen, jota oikeasti noudatat!

Joskus olen sanonut, että kannattaa ensin allokoida säästöihin ja sijoituksiin pieni osa tuloista ja kasvattaa summaa vähitellen. Tämä voi toimia, mutta vaatii aktiivista toimintaa. Jos olet yhtä laiska kuin minä, laita allokaatio suoraan sellaiseksi, että voit olla siihen tyytyväinen pidemmän aikaa.

Oma ratkaisuni on tällä hetkellä allokoida sopivasti rahaa kulutukseen ja kaikki loput menevät sijoituksiin.

Mitä tehdä, kun kaikki menee päin persettä?

Minulla ja tietoisella kuluttamisella on vuosikausia kestänyt rakkaus- hälläväliäsuhde. Välillä olen mennyt säästämisessä äärimmäisyyksiin ja välillä olen unohtanut tyystin koko sanan merkityksen.

Mitä tarkoitan äärimmäisyyksillä? Edellistä 10 vuoden aikana olen vähimmillään käyttänyt 10K euroa vuodessa eli reilusti alle tonnin kuussa ja parhaimpana säästövuotena talteen on jäänyt yli 75 % nettotuloista. Toisaalta enimmillään rahaa on mennyt lähes tuplasti bruttotulojen verran vuodessa. No hei - eihän käärinliinoissa ole taskuja!

Elämäntilanteella on ollut iso merkitys kulutukseen, mutta toisaalta olen myös nähnyt painajaisia (1) hallitsemattoman rahankäyttöni seurauksena.

Eniten onnettomuutta raha aiheuttaa juuri silloin, kun sen käyttö ei ole hallinnassa tai siitä on pulaa. On yksi paskimmista tunteista, kun yrität kaikkesi ja jokainen euro tuntuu vain katoavan omasta tekemisestä riippumatta.

Toinen itselleni kurjuutta aiheuttava asia on ollut motivaation katoaminen hallittua kulutusta kohtaan. Minä aloitin säästämisen aikoinaan, koska halusin saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden. Lopetin säästämisen ennen maalia, koska kuvittelin saavuttaneeni riittävän vapauden.

En juurikaan perusta tavoitteista, mutta kannattaa tasaisin väliajoin kerrata muistiinpanot otsikon miksi alta motivaation ylläpitämiseksi. Jos unohdat, miksi olet tällä matkalla, saatat poiketa reitiltä.

Kun minulla on vaikeata, toivon, että olisin säästänyt enemmän. Kun on helpompaa tai rahaa on enemmän, saatan unohtaa, miksi säästän.

Elämässä sattuu ja tapahtuu. Moniin asioihin voi vaikuttaa, kaikkiin ei. Ennemmin tai myöhemmin tulet tekemään virheen tai asiat tulevat menemään päin persettä.

Parasta mitä voit silloin tehdä, on ottaa opiksi ja suunnata katse tulevaisuuteen.

Vuosihuolto

Jos et päivitä kuluttamisen prioriteettejasi sekä automaattisen säästämisen systeemiäsi, ne saattavat vanheta ja aiheuttaa sinulle enemmän harmia kuin iloa.

Ihminen muuttuu, elämäntilanteet muuttuvat ja maailma muuttuu.

Tasaisin väliajoin on hyvä tarkistaa, että oma tietoisen kuluttamisen systeemi palvelee yhä sellaista elämää, jota sinä haluat elää. Toisin sanoen tarkista, että vaaka on yhä tasapainossa ja raha kuluu oikeisiin asioihin.

Jos et ole varma mitä haluat, voit testata erilaisia rahankäyttökohteita ja määriä. Sen jälkeen olet viisaampi tekemään valintoja olettaen, että testit eivät lähteneet aivan lapasesta. Kirjassaan How to Get Rich Felix Dennis kertoo käyttäneensä miljoonia maksullisiin naisiin ja huumeisiin. Hänellä oli siihen varaa, sinulla luultavasti ei.

Totuus ei välttämättä paljastu heti, mutta älä silti luovuta. Joskus ymmärtäminen vaatii aikaa. Joskus yksi asia on toista tärkeämpi. Joskus harkittu elämys tai asia on arvokkaampi kuin eurot pankkitilin saldossa. Joskus toisin päin.

Tärkeä asia määrittämään tietoista kuluttamistasi ei ole se miltä sinusta tuntuu nyt, vaan se mitä haluat joskus myöhemmin. Tulevan itsesi tunteminen etukäteen onkin sitten monimutkaisempi juttu, mutta käytä parasta arvaustasi.

Vuosihuolto ei missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi säästää tai sijoittaa enemmän. Menoja lisäämällä ja ulkoistamalla tehtäviä, joista et välitä, voit saada itsellesi enemmän aikaa käytettäväksi niihin asioihin, joihin haluat panostaa. Ja juuri tämä on tietoisen kuluttamisen ydin.

Mitä tekisit, jos sinulla olisikin vapaa-aikaa tunti enemmän päivässä?

Minä ulkoistan esimerkiksi ruuan laiton useita kertoja viikossa. Kokeilin myös jokaisen aterian ulkoistamista. Se säästää aikaa, mutta pilasi ison osan nautinnosta. Kaikkeen tottuu ja turtuu. Filosofiani mukaan välillä on parempi kärsiä tai kuvitella kärsivänsä, jotta osaa myös oikeasti nauttia.

Aikaa on rajallinen määrä, rahaa voi lähes aina tienata lisää.

Lopuksi

Rahan kuluttaminen tuo usein nautintoa hetkessä, mutta säästämisellä ja sijoittamisella voi luoda pidemmän aikavälin tyytyväisyyttä. Useimmat meistä haluavat molempia sopivassa suhteessa. Elämä ei tapahdu Excelissä, eikä elämä todennäköisesti pääty tähän päivään.

Sinun tehtäväsi on optimoida tietoinen kulutuksesi itsellesi sopivaksi. Älä pelkää tehdä virheitä tai kokeilla uusia asioita. Älä myöskään ota riskejä joihin sinulla ei ole varaa.

Suuret kulut eivät tee onnelliseksi eivätkä pienet menot eivät tarkoita köyhää elämää.

- - -

1. mainitsin artikkelissa rahapainajaisestani. Löysin sen vielä arkistojeni kätköistä.
2. mielipiteeni Ramit Sethin I Will Teach You To Be Rich sisällöstä on vaihdellut vuosien varrella. Ennen olin enemmän fire tai jopa ere -henkinen, mutta tällä hetkellä Ramitin filosofia on lähempänä sydäntäni. Vahva suositus hänen Netflix -sarjalleen.

1. Et voi tietää, onko asia hyvä vai huono

Viime aikoina olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että lähes koskaan ei voi tapahtumahetkellä tietää onko joku asia hyvä vai huono.

Jokin asia voi vaikuttaa onnen potkulta, mutta onkin todellisuudessa aivan karmea. Toisaalta, voi olla tilanteita, jotka tuntuvat alkuun hirveiltä, mutta myöhemmin paljastuvat todellisiksi onnenpotkuiksi.

Yhden teeman parhaista tarinoista luin ensimmäistä kertaa Derek Siversin blogista. Alla vapaa suomennos.

Maanviljelijällä oli yksi hevonen. Eräänä päivänä hevonen karkasi.

Tähän naapuri kommentoi, "Olen niin pahoillani. Tämä on kauhean huono uutinen. Sinun täytyy olla todella järkyttynyt."

Viljelijä vastasi, "Se jää nähtäväksi..."

Muutaman päivän kuluttua hevonen palasi tuoden mukanaan kahdenkymmenen villihevosen lauman. Viljelijä ja hänen poikansa ottivat kaikki kaksikymmentäyksi hevosta kiinni.

Tähän naapuri kommentoi, "Onneksi olkoon! Tämä on todella hyvä uutinen. Sinun täytyy olla erittäin onnellinen!"

Viljelijä vastasi, "Se jää nähtäväksi..."

Seuraavana päivänä yksi villeistä hevosista potkaisi miehen ainoaa poikaa murskaten pojan molemmat jalat.

Tähän naapuri kommentoi, "Olen niin pahoillani. Tämä on kauhean huono uutinen. Sinun täytyy olla todella järkyttynyt."

Viljelijä vastasi, "Se jää nähtäväksi..."

Sitten maa joutui sotaan ja jokainen työkykyinen nuori mies värvättiin taistelemaan. Sota oli kauhea ja tappoi lukemattoman määrän ihmisiä. Maanviljelijän poika säästyi, koska hän ei murskautuneiden jalkojensa vuoksi pystynyt taistelemaan.

Tähän naapuri kommentoi, "Onneksi olkoon! Tämä on todella hyvä uutinen. Sinun täytyy olla erittäin onnellinen!"

Viljelijä vastasi, "Se jää nähtäväksi..."

Toisin sanoen hyvin harvoin on niin pahoja asioita, että niistä ei seuraisi jotain hyvää. Usein on myös hyviä asioita, joista seuraa jotain pahaa.

Aina ei kuitenkaan kannata tyytyä kohtaloonsa. Ensin pahalta tuntuvista asioista voi saada itselleen uutta voimaa ja omien tekojen myötä muuttaa pahalta vaikuttaneen asian hyväksi.

2. Et voi kokeilematta tietää, mistä tykkäät tai mitä haluat

Moni asia voi vaikuttaa unelmalta, jos sitä ei ole kokeillut. On helppoa kuvitella, että haluaa tai tykkää jostain asiasta, mutta käytännön kautta selvitetty totuus voi olla täysin toinen. Olen aikaisemmin käyttänyt termiä luulounelma.

Tällaisia ajatuksia voivat olla esimerkiksi:

• Maaseudulta saat samalla rahalla isomman talon ja omaa rauhaa, mutta käytännössä saattaisit kaivata lähellesi enemmän ihmisiä
• Pienipalkkainen työ voi kuulostaa unelmalta, mutta käytännössä saattaisit haluta enemmän rahaa vaativan elämäntyylin
• Omistusasuminen voi olla haaveesi, mutta käytännössä saattaisit nauttia enemmän vuokralla asumisen helppoudesta
• Omakotitalo voi olla unelmasi, mutta käytännössä saattaisit haluta tehdä ajallasi mieluummin jotain muuta kuin talon ylläpitoaskareita
• Esimiesasema voi olla unelmasi, mutta käytännössä saattaisit tykätä enemmän tekemisestä kuin delegoinnista ja muista vastuista

Ja muutamia esimerkkejä omasta elämästäni:

• Luulin, että matkailu nähtävyyksineen on upeata, mutta käytännössä nautin enemmän akselilla hotelli-allas-ravintola
• Kuvittelin asuntosijoittamisen olevan aivan mahtavaa, mutta useiden yritysten kautta paljastui, että itsesiassa inhoan sitä
• Ajattelin, että asunnon ominaisuudet ovat sijaintia tärkeämpi tekijä, mutta nyt ajattelen päin vastoin

Tuleeko sinulle mieleen vastaavia tilanteita omasta elämästäsi?

Lopulta vain käytännön kautta voit oikeasti tietää, mistä tykkäät.

3. Et voi tietää edes arvaamalla, mitä haluat tulevaisuudessa

On lähes mahdotonta tietää, että mitä oikeasti haluat tässä ja nyt. On täysin mahdotonta tietää, mitä haluat tulevaisuudessa.

Sinä muutut. Se mistä tykkäät tänään, ei välttämättä ole suosikkejasi enää huomenna. Tai vaikka tänään haluaisit jotain, et välttämättä arvosta asiaa lainkaan tulevaisuudessa.

Esimerkkejä:

• Juuri nyt saatat arvostaa rahan kuluttamista tässä hetkessä, mutta tuleva sinä kiittäisi, jos jätät hänelle vaihtoehtoja ja pelivaraa
• Juuri nyt voi tuntua hyvältä idealta sitoutua koiranpentuun, mutta tuleva sinä saattaisi arvostaa enemmän vapautta
• Pienipalkkainen työ voi tuntua unelmalta nyt ja voit olla sinut käytettävissäsi olevan rahamäärän kanssa, mutta tulevaisuudessa saatat haluta enemmän rahaa vaativan elämäntyylin
• Saavutit pitkäaikaisen tavoitteen, mutta valitettavasti perille päästyäsi et enää ollut sama henkilö, joka tavoitteen asetti

Vaikka käytännön kautta olisit todennut pitäväsi jostain, voit käytännön kautta todeta myös muuttaneesi mieltäsi.

On paras suunnitella tulevaisuus niin, että sinulla on vaihtoehtoja ja voit muuttaa mieltäsi. Yksi hyvä keino on säästäminen.

4. Et voi tietää toisen tarinaa kysymättä

Ihminen istui toisen viereen kauppakeskuksen penkillä. Viimeksi istunut henkilö siirtyi nopeasti kauemmaksi toisesta, kun huomasi ilmassa leijuvan kaljan ja kusen hajun. Muutenkin penkillä ensimmäisenä ollut henkilö näytti siltä, että itsestä huolen pitäminen ei kuulunut hänen tapoihinsa.

Ensimmäinen ajatus on usein mallia "ryhdistäytyisi" tai "menisi nyt töihin". Samaa huomaan välillä yhdessä suosikkisarjoistani eli rikkaat ja rahattomat. Hyväosaiset kuvittelevat, että pelkästään ryhdistäytymällä voi saada asiansa järjestykseen. Pahimpia ovat ne, jotka ovat siinä itse onnistuneet.

Onneksi sarjassa tutustutaan toisten elämään useiden päivien ajan ja molemmat osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan paremmin. Ja juuri tämä on jutun ydin.

Koskaan ei voi tietää, minkälaisten tapahtumien ja sattumien kautta toinen ihminen on päätynyt nykyiseen tilanteeseensa. Eikä koskaan voi tietää, mitä sinulle tapahtuu tulevaisuudessa. Onnella on usein paljon suurempi vaikutus kuin halutaan myöntää.

Penkille istunut henkilö siirtyi lähemmäksi toista pienestä tuoksusta piittaamatta. Lyhyen juttelun jälkeen kävi ilmi, että dopingiin turvautuvan henkilön elämä oli muuttunut täysin, kun hänen lapsensa ja puolisonsa kuolivat onnettomuudessa.

Miten itse reagoisit vastaavassa tilanteessa?

Älä tuomitse ketään tai tee johtopäätöksiä pelkän näkemisen tai lyhyen kohtaamisen perusteella. Jokaisella on tarina kerrottavana.

Auttaminen ei aina ole mahdollista, mutta sen yrittäminen voittaa tuomitsemisen joka kerta.

5. Et voi tietää, milloin tapaatte uudelleen

Ne ihmiset, jotka ohitat matkallasi ylös, tapaat jälleen matkallasi alas.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että miten meidän pitäisi kohdella muita ihmisiä. Emme koskaan tiedä milloin tai missä tapaamme heidät uudelleen. Sattuma voi tuoda ihmisiä takaisin elämäämme odottamattomissa olosuhteissa.

En ole koskaan matkannut ylös. Siitä huolimatta en ole aina onnistunut kohtelemaan ihmisiä oikein. Toivottavasti sinä olet viisaampi.

6. Et voi tietää, että kuka ei tiedä

Olipa kerran kylä. Kaikki kylässä asuvat tiesivät, että missä päin metsää iso paha hirviö asuu. Aluksi hirviöstä puhuttiin kylällä, mutta vähitellen puheenaihe jäi unholaan. Myöhemmin kylään muutti uusi perhe. Perheen lapset saivat ulkoilla vapaasti. Yhtenä päivänä perheen lapsista pienin eksyi väärän osaan metsään ja hirviö söi lapsen.

Välillä pohdin, että kannattaako minun kirjoittaa ajatuksista, joista moni muukin puhuu. Silloin kerron itselleni oheisen tarinan hirviöstä. Koskaan ei voi tietää, kuka ei vielä tiedä.

Ajatuksen voi kääntää myös toisin eli koskaan ei kannata olettaa, että kaikki tietävät.

Tästä ajatuksesta innostuneena kirjoitan uudelleen joitain vanhoja artikkeleitani siivoten samalla turhat tarinat pois.

Lopuksi

Älä tee päätöksiä sen perusteella mitä luulet tai kuvittelet. Kyseenalaista ja testaa oletuksesi ennen sitoutumista. Älä unohda tulevaisuutta. Joskus totuus paljastuu vasta ajan kanssa.

Onko tämä neuvo hyvä vai huono? Se jää nähtäväksi...

Tiivistettynä paska vuosi, mutta selviydyttiin.

Luulin aina, että pörssissä on isoja ylä- ja alamäkiä. Tänä vuonna pörssi jäi volatiliteetissa toiselle sijalle ja elämä paineli kirkkaasti kärkeen.

Vuoden tapahtumat

Vuosi alkoi toivoa täynnä ja näytti, että tästä tulisi vain yksi vuosi muiden joukossa.

Ehdin tammikuussa pohtimaan filosofiaani ↗ ja hyviä asioita oli tulossa. Hyvistä asioista kannattaa nauttia, vaikka ne eivät olisi vielä täysin varmoja. Tässä elämässä ei voi olla liikaa ilon aiheita ↗.

Sitten tuli ongelmia ↗. Valitettavasti en voi kertoa niistä enempää, koska siitä seuraisi vielä lisää ongelmia. Kannattaa tyytyä tähän ja olla iloinen, jos sinun ei tarvitse samanlaisessa paskassa rypeä.

Mahtui vuoteen myös hyviä asioita. Sain muistutuksen, että kuinka arvokkaita läheiset ovat, kun vanhempani toivottivat meidät avosylin tervetulleiksi asumaan heidän luokseen.

Kaksi viikkoa myöhemmin poikani syntyi. Joku viettää syntymän jälkeiset päivät vauvakuplassa, mutta minä en saanut siihen mahdollisuutta. Jätin seuraavana päivänä puolisoni sairaalaan kaksin vauvan kanssa ja suuntasin ei niin miellyttävään tilaisuuteen yrittäen luoda meille jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät.

Poikani ei ollut nukkuvaa tai muutenkaan tyytyväistä sorttia, joten sain heti perään toisen muistutuksen, että kuinka arvokkaita läheiset ovat. Itseasiassa hän nukkui vain liikkeessä ja sylissä, joten kävelyä tuli paljon. Välillä mietin, että loppuuko ikuiselta tuntuva huuto koskaan. Hermot olivat tiukilla.

Asuimme koko kesän vanhemmillani. Koska tiesin ongelmien maksavan rahaa päätin työllistää itse itseni ja luoda oman onneni. Lopullisesta onglmien hintalapusta ei tässä kohtaa ollut tietoa ja pelkäsin, että pahimmassa tapauksessa koko eläkekassani olisi kadonnut kuin tuhka tuuleen. Päätin, että ilman taistelua en kaadu saatana!

Toisaalta olin haaveillut yrittämisestä niin kauan kuin muistin. En koskaan löytänyt tarpeeksi rohkeutta. Lopulta pakko oli riittävä motivaattori.

Kuvittelin aina, että yrityksen tarvitsee olla jotain muuta kuin mitä olen tähän asti tehnyt. Kuinka väärässä olin. Ehkä yrittäminen on liian voimakas sana, mutta työllistän itseni oman yrityksen kautta tekemällä freelance data engineerin hommia.

Toistaiseksi itseni työllistäminen vaikuttaa hyvältä, mutta vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Saan tehdä asiat omalla tavallani, tekemistä on ollut kohtuullisesti hitaasta alusta huolimatta. Samalla työn merkitys on lisääntynyt selvästi.

Syksyllä muutimme vuokralle, kun näytti siltä, että rahaa tulee mukavasti sisään ja toisaalta toisten nurkissa asumisen ahdistus kävi liian suureksi. Päätimme samalla, että niin kauan kuin poikani on pieni, emme muuta kovin kauas vanhemmiltani. Olen heille ikuisessa kiitollisuuden velassa.

Loppuvuodesta olimme kuukauden Espanjassa tehden töitä sieltä käsin ↗. Poikani lähti konttaamaan ja kävelemään tukea vasten, eikä ole sen jälkeen pysähtynyt.

Vuoden opetukset itselleni:

• Ole huolellinen - älä hätäile!
• Ole läsnä perheellesi tilanteesta riippumatta

Toivottavasti joskus on taas suurempia unelmia, mutta nyt katse on tiukasti selviytymisessä.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Filosofia ja elämänasenne

• Ainoa järkevä tavoite elämässä on olla onnellinen. Nopein tie onneen on tyytyväisyys. Nopein tie tyytyväisyyteen on haluta asioita, joita meillä jo on. Nopein tie haluta asioita, joita meillä jo on, on kuvitella menettävänsä ne.
• Negatiivinen visualisaatio auttaa löytämään iloa niistä asioista, jotka itsellä jo on. Tarkoituksena ei ole tuntea surua tai tukahduttaa tunteita, vaan yksinkertaisesti löytää iloa olemassa olevista asioista.
• Mitä pienemmistä asioista pystymme iloitsemaan, sitä todennäköisemmin olemme onnellisia. Keskity, nauti, ole läsnä, ole kiitollinen, ole iloinen ja ole onnellinen.
• Elämä menee hukkaan unissakävelemällä. Aina voisi olla huonomminkin.
• Merkitys on yliarvostettua. En vietä seuraavia kolmeakymmentäviittä vuotta etsien tai yrittäen keksiä merkitystä.
• Koin paljon mieluummin aitoa iloa mahdollisimman monesta asiasta, en vain muutamasta.

Onni ja nauttiminen

• Silloin, kun menee hyvin, siitä saa nauttia. Yksinkertaista, mutta ei aina helppoa.
• Itselläni on huono tapa rajoittaa omaa iloisuuttani. Olen pelännyt hyvien asioiden loppuvan. Olen suojellut itseäni, koska en halua pettyä. Kyllä - olen välttänyt pettymykset, mutta samalla kieltänyt itseltäni valtavan määrän iloa.
• Olen elänyt periaatteilla, että "pessimisti ei pety" tai "ettei vaan sattuis mitään". Valitettavasti aina voi sattua jotain.
• Jokaisen hyvän ajatuksen ja ilon hetken voi sabotoida omalla ajattelulla. Joskus pelottaa, mutta ei sen takia kannata iloa kadottaa. Pelot liityvät aina tulevaan, eivät tähän hetkeen.
• Iloa ei voi olla liikaa. Auta muita, mutta älä unohda itseäsi. Kaikki loppuu aikanaan, joten turha pelätä.
• Kun sinulla menee hyvin, parasta, mitä voit tehdä, on nauttia siitä hyvällä omalla tunnolla.

Ongelmat ja suhteellisuus

• Kaikkeen tottuu ja kaikki on suhteellista. Se on hyvä muistaa, kun seuraavan kerran sinun ongelmasi tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.
• Joskus tapahtuu niin pahoja asioita, että niitä on vaikea uskoa todeksi. Joskus tapahtuu niin hyviä asioita, että niitä on vaikea uskoa todeksi. Joskus pienet asiat tuntuvat isoilta ja joskus isot asiat pieniltä. Sellaisia asiat vain ovat.

Yksinkertaistaminen ja vähentäminen

• Aina ei tarvitse lisätä, myös poistamalla voi tehdä asioista parempia. Joskus -1 on enemmän kuin +10.
• On älyttömän vaikeata huomata turhuuksia sellaisissa asioissa, jotka ovat juurtuneet osaksi omaa dna:ta. "Less is More" ei ole uusi ajatus, mutta silti harmillisen vähän käytetty.

Työ ja uupumus

• Ihmiset eivät ole koneita, vaan palavat loppuun tai vähintään uupuvat liiallisen kuorman alla.
• Pidä työt töinä ja lomat lomana.
• Johtajista katsotaan mallia. Usein korkeampi asema korreloi suoraan vähentyneen vapaa-ajan kanssa. Myös työkavereista katsotaan mallia ja kiireestä saattaa tulla vahingossa ihailtua.
• Huonolla ajanhallinnalla ei kannattaisi keulia. Pysähdy ja mieti, että minkälaista esimerkkiä näytät.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Rahaa meni paljon enemmän kuin vuoden tienestit. Valitettavasti en voi avata menoja tarkemmin. Menojen määrä selvisi vasta myöhemmin, mutta kaikki on kirjattu tälle vuodelle riippumatta siitä, milloin lasku todellisuudessa maksettiin.

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Vaikka kuluja tuli paljon, nettovarallisuuteni otti lopulta vain pienen kolauksen. Onneksi elämme tässä todellisuudessa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Lopuksi

En tiennyt, että yhteen vuoteen voi mahtua näin paljon. Selvisimme. Nyt toivotan sinulle rauhallisempaa uutta vuotta 2023!

--

Sarjan edellinen osa « 2021 ja seuraava 2023 ».

Töissä lomalla

Olin työhaastattelussa ja yritysesittelyn kohdalla oli isolla sanat "työn ja vapaan tasapaino". Kuulosti hyvältä, mutta kaikki yrityksen puolelta haastatteluun osallistuneet olivat keskeyttäneet lomansa haastattelun takia.

Olin otettu, että haastattelu oli yritykselle niin tärkeä.

Toisaalta tässä välittyi minulle myös vääränlainen viesti, koska en itse haluaisi tehdä töitä lomalla.

Pidä työt töinä ja lomat lomana.

Kiire

Johtajista katsotaan mallia. Usein korkeampi asema korreloi suoraan vähentyneen vapaa-ajan kanssa.

Myös työkavereista katsotaan mallia ja kiireestä saattaa tulla vahingossa ihailtua.

Ymmärrän, että työ on monelle tärkeätä. Se ei kuitenkaan voi mennä arvoasteikolla terveyden edelle.

Huonolla ajanhallinnalla ei kannattaisi keulia. Nostan oman käteni pystyyn virheen merkiksi.

Pysähdy ja mieti, että minkälaista esimerkkiä näytät.

Lisätöitä sokerikuorrutuksella

It maailmassa useat työnantajat maksavat palkitsevat vapaa-ajalla suoritetuista sertifikaateista. Toinen esimerkki on työajan ulkopuolella open source projekteihin osallistumisesta palkitseminen. Molemmat kommunikoidaan usein muodossa "meillä kannustetaan työn ja vapaan tasapainoon".

On sivuseikka, onko kyse huonosta vai hyvästä asiasta. Ongelma on harhaanjohtava kommunikointi.

Käytänteet tarkoittavat hyvää, mutta työn kaltaisiin asioihin käytetyn ajan kasvattaminen maksua vastaan voi lisätä uupumista.

Pidä työt töinä ja vapaat vapaana.

Lopuksi

Uupumista ei kannata harrastaa - ei edes vahingossa.

Automaatilla tankkaamisen prosessi on ollut pitkään muuttumaton eli valitse summa ja tankkaa.

Valtionpäämiehillä koristelluista värikkäistä paperilappusista on siirrytty korttimaksamiseen tai vielä modernimpiin maksutapoihin. Korttia veloitetaan toteuman mukaan, mutta varmennuksen vuoksi automaatit kysyvät, että laitetaanko polttoainetta 20, 40, 60 tai 80 eurolla vai oman valinnan mukaan.

Kuinkahan paljon aikaa on käytetty siihen, että on mietitty sopivat summat näytöllä esitettäviksi? Kuinkahan paljon olen itse käyttänyt aikaa siihen, että mietin mitä summaa klikkaisin? Kuinkahan monta kertaa olen ollut tyytymätön vaihtoehtoihin ja tehnyt oman valinnan? Kuinkahan monta klikkausta on tehty summia valittaessa? Kuinkahan monta riviä koodia on tarvittu kaikkien eri summien näyttämiseen ja valinnan käsittelyyn? Kuinka monta minuuttia jonottamista summan valinta on elinkaarensa aikana aiheuttanut?

Eilen tankatessa kaikki oli toisin ja uusi kone ei kysellyt turhia. En pärjännyt lähimaksulla, joten syötin kortin koneeseen pin-koodin kera ja sillä sai tankata oman maun mukaan aina 150 euroon asti.

Olin niin haltioitunut naputtelun vähentymisestä, että laitoin tankin täyteen euroista piittaamatta.

Elämme maailmassa, jossa jokaiseen vimpaimeen tulee koko ajan uusia ominaisuuksia. Parantaminen ja kehittäminen tapahtuu lähes aina lisäämällä. Lisäys aiheuttaa vielä uusia lisäyksiä ja yleensä monimutkaisuus kasvaa samalla exponentiaalisesti. Joskus vähentäminen on parempi vaihtoehto kuin lisääminen. Varmasti löytyy joku uuteen ratkaisuun tyytymätön, mutta valtaosalle prosessi toimii paremmin kuin ennen.

Tarinan pointti: aina ei tarvitse lisätä, myös poistamalla voi tehdä asioista parempia. Joskus -1 on enemmän kuin +10.

On älyttömän vaikeata huomata turhuuksia sellaisissa asioissa, jotka ovat juurtuneet osaksi omaa dna:ta. "Less is More" ei ole uusi ajatus, mutta silti harmillisen vähän käytetty.

Nostan hattuani sinulle, joka teit elämästäni yksinkertaisempaa.

Ensimmäisen kaveruksen ongelma liittyi verkkopankista löytyviin palkkakuitteihin. Hän ei koskaan muistanut, että minkä palveluntarjoajan alta oma palkkakuitti löytyy. Hän ei myöskään ollut tyytyväinen siihen, miten palvelu on ylipäänsä toteutettu. Käyttäjä on taas kerran unohdettu tyystiin.

Tarina jatkui ja ensimmäinen kaveruksista kertoi ongelmastaan äänekkäästi, antaumuksella ja pitkään. Hän otti kantaa palvelun toimivuuteen, ulkoasuun ja käyttökokemukseen sekä moniin muihin toiminnallisuuksiin ja palveluun liittyviin seikkoihin. Harvoin on kukaan osoittanut moista intohimoa verkkopalkkakuitteja kohtaan.

Toinen kaveruksista oli hiljaa. Hän oli juuri joutunut muuttamaan äkisti ja yllätteän pois kodistaan, vailla tietoa jatkosta. Stressiä ei helpottanut se, että takaisku tapahtui vain noin viikkoa ennen esikoisen laskettua aikaa.

Vähitellen ensimmäisen kaveruksen verkkopalkkatarina ohitti kliimaksinsa ja alkoi hiipumaan. Tässä vaiheessa toinen kaveruksista tokaisi:

"Olisin ihan helvetin tyytyväinen, jos minulla olisi sinun ongelmasi."

Kaikki repesivät nauruun.

Naurua seurasi hiljaisuus. Kolmas kaveruksista otti huikan tuopistaan ja pohti hetken. Sitten hän totesi tyynesti:

"...niin ja moni sodasta kärsivä olisi ihan helvetin tyytyväinen, jos heillä olisi sinun ongelmasi."

Touché.

Jutun pointti: Kaikkeen tottuu ja kaikki on suhteellista. Se on hyvä muistaa, kun seuraavan kerran sinun ongelmasi tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.

Joskus tapahtuu niin pahoja asioita, että niitä on vaikea uskoa todeksi. Joskus tapahtuu niin hyviä asioita, että niitä on vaikea uskoa todeksi. Joskus pienet asiat tuntuvat isoilta ja joskus isot asiat pieniltä.

Sellaisia asiat vain ovat.

Tämä ajatus on äärimmäisen tärkeä. Uskon sen palvelevan nyt ja jatkossa: Silloin, kun menee hyvin, siitä saa nauttia. Yksinkertaista, mutta ei aina helppoa.

Itselläni on huono tapa rajoittaa omaa iloisuuttani. Suurin osa maailmassa tapahtuvista asioista on epävarmoja ja aikaisemmin olen osannut iloita vain niistä, joissa varmuus on 100 %. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin edes varmoista asioista en ole uskaltanut nauttia täysillä. Olen pelännyt niiden loppuvan. Olen suojellut itseäni, koska en halua pettyä. Kyllä - olen välttänyt pettymykset, mutta samalla kieltänyt itseltäni valtavan määrän iloa.

Olen elänyt periaatteilla, että "pessimisti ei pety" tai "ettei vaan sattuis mitään".

Valitettavasti aina voi sattua jotain.

Jokaisen hyvän ajatuksen ja ilon hetken voi sabotoida omalla ajattelulla. Joskus pelottaa, mutta ei sen takia kannata iloa kadottaa. Pelot liittyvät aina tulevaan, eivät tähän hetkeen. Varautuminen on sallittua ja usein rauhoittaa mieltä. Toisaalta joskus riittää, että reagoi asiaan vasta, kun paska osuu tuulettimeen. On turha aina pelätä pahinta, koska yleensä kyse on jostain pienemmästä asiasta. Myös omalla filosofialla voi rauhoittaa mieltä.

Milloin asiasta saa nauttia? Jos hyvän asian todennäköisyys on 95%, voiko siitä jo nauttia? Entä, jos todennäköisyys on vasta 75% ? Entä silloin, jos asia on vasta suunnitteluvaiheessa?

En tiedä vastausta, mutta täyttä varmuutta en enää odottele. Otetaan pari esimerkkiä omasta elämästäni.

Kun olen tehnyt asunnosta tarjouksen ja tarjous on hyväksytty, voinko jo iloita? Jos odotan siihen, että kaikki on kauppojen suhteen täysin varmaa, jää ilon hetki kovin lyhyeksi. Jos uskallan nauttia heti, kun nimet ovat paperissa ja kaupan todennäköisyys on 99 %, niin saan iloita paljon pidempään.

Raskausviikon 12 jälkeen keskenmenon todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Voiko silloin jo iloita? Pitäisikö odottaa siihen asti, että lapsi syntyy? Tai täyttää 18 vuotta? Mitä aikaisemmin uskallan nauttia, sitä enemmän jää aikaa ilolle.

Jos hyvä asia on tässä ja nyt, saanko nauttia, vaikka kaikilla maailman ihmisillä ei menisi yhtä hyvin?

Jos hyvä asia on tässä ja nyt, saanko nauttia siitä, vai pitäisikö pelätä, että milloin se loppuu?

Iloa ei voi olla liikaa. Auta muita, mutta älä unohda itseäsi. Kaikki loppuu aikanaan, joten turha pelätä.

Minä sain luvan iloon ja nautiskeluun terapeutiltani ja nyt annan sen sinulle. Kun sinulla menee hyvin, parasta, mitä voit tehdä, on nauttia siitä hyvällä omalla tunnolla.

Ilon ja huolettomuuden keskellä kynttilä unohtuu palamaan. Pian sulanut steariini leimahtaa ja tuli tarttuu pöytäliinaan. Pöytäliinasta se leviää verhoihin. Palovaroitin on rikki. Häkä täyttää rakennuksen. Yläkerrassa nukkuvat tukehtuvat ensin. Herään liekkien keskellä ja yritän raahata puolisoni elottoman ruumiin ulos. Savua on joka paikassa. Hengittäminen pistelee. Menetän tajuntani kesken matkan.

Seuraavan kerran herään sairaalassa. Tajuan olevani letkuissa. Hoitaja kertoo ainoastaan minun selvinneen. Ja vaikka olen elossa, joudun viettämään lopun elämääni hengityskoneessa vailla toivoa paremmasta. Aisteistani ainoastaan tunto on entisellään. Muiden aistien kanssa on vähän niin ja näin. Toivon, että myös tuntoaistini olisi mennyt, koska tunnen pelkkää tuskaa.

Avaan silmät ja lopetan kuvittelun.

Näen läheiseni pöydässä nauttimassa sen antimista ja kuulen naurunsorinan. Tunnen valtavaa iloa siitä, että he ovat vielä täällä. Tiedostan, että niin ei tule aina olemaan. Juuri tässä hetkessä voin kuitenkin kertoa heille, että kuinka tärkeitä he ovat minulle. Olen tietoisesti läsnä enkä ota tätä hetkeä itsestään selvyytenä. Onhan sentään syntymäpäiväni.

Ennen oli ennen, nyt on nyt

Olen yrittänyt samaa tekniikkaa aikaisemminkin, mutta harjoitteenomaisen pohdinnan ja ilon löytämisen sijaan olen päätynyt murehtimaan ja vellomaan pahassa olossa. Jotain aivoissani loksahti kuitenkin uuteen asentoon luettuani kirjan The Guide To Good Life. Harvoin olen ollut näin innoissani jostain lukemastani. Vaikka ymmärrän vasta kovin vähän, päätyivät ajatukseni jo nyt kirjalliseen muotoon.

Harjoituksessa oli kyse negatiivisesta visualisaatiosta. Siinä kuvitellaan, että menettää jonkin asian, kuten tärkeän ihmisen, oman terveytensä tai omaisuutensa. Tarkoituksena ei ole tuntea surua tai tukahduttaa tunteita, vaan yksinkertaisesti löytää iloa niistä asioista, jotka itsellä jo on. Tuskin voit väittää, että et silloin tällöin sorru ottamaan asioita itsestäänselvyyksinä?

Merkitys

Aikaisemmassa artikkelissani kirjoitin merkityksestä. En ole löytänyt elämääni yhtä asiaa, joka antaisi elämälleni merkityksen ja toisaalta en ole keksinyt merkitystä asioille, joita teen. Lopetin tuon artikkelin sanoihin:

Eikö hyvä elämä ole sitä, että voi tehdä enemmän sitä mitä haluaa ja vähemmän niitä asioita, joita ei halua tehdä?

Toiset yhtyivät näkemykseeni, toisten mielestä yksinkertaistin asioita liikaa. Harkitsin pitkään muutanko mieltäni, mutta päätin toistaiseksi pitää pääni.

Kyllä hyvän elämän voi yksinkertaistaa noihin sanoihin.

Mielestäni merkitys on yliarvostettua. En todellakaan vietä seuraavia kolmeakymmentäviittä vuotta etsien tai yrittäen keksiä merkitystä, vaikka useampikin tutkimus kertoisi merkityksen merkittävyydestä tai vaikutuksesta elämänlaatuun.

Jos olet löytänyt elämääsi sopivasti merkitystä ja olet tyytyväinen, tämä artikkeli ei luultavasti tarjoa sinulle juuri mitään, mutta olen onnellinen puolestasi. Jos kuvittelet, että tarvitset merkityksen ja sen pitää olla jotain suurta, niin suosittelen artikkelia The Liberation of Cosmic Insignifficance Therapy.

Filosofia

Minä sen sijaan tarvitsen elämääni jotain muuta kuin hauraan haaveen merkityksestä. Kuvittelen, että merkitys on asia, josta kokee iloa ja se auttaa sietämään muita asioita. Merkityksen voi keksiä mistä vain tai useammasta asiasta, mutta kaikkeen sitä ei voi liittää.

Minä koen paljon mieluummin aitoa iloa mahdollisimman monesta asiasta, en vain muutamasta.

Vastaus merkityksen puuttumiseen voisi löytyä stoalaisesta elämänfilosofiasta. Tai ehkä vielä parempi termi on oma elämänfilosofiani, johon voin kerätä yhteen parhaat ajatukset sekä stoalaisilta filosofeilta että muilta fiksuilta tai vähintäänkin onnellisilta ihmisiltä.

Luulin aina, että raha-asioita opetetaan kouluissa vähän. Elämänfilosofia tai neuvot hyvään elämään vievät silti voiton. En ole ikinä kuullut niitä opetettavan lainkaan. Ainakin omat filosofian opintoni keskittyivät aivan muuhun. Joku on varmasti sitä mieltä, että kaikki koulussa opetettu liittyy parempaan elämään, mutta itse koen asian toisin.

Stoalaisuuteen liittyy Wikipedian mukaan tunteiden tukahduttamista ja askeettista elämää. The Guide to Good Life näkee stoalaisuuden aivan toisin. Sen mukaan stoalaisuudessa pyritään eroon vain negatiivisesta tunteista ja elämän tarkoituksena on kokea mahdollisimman paljon iloa ja rauhaa. Kirjan mukaan stoalaisuus ei myöskään kiellä nauttimasta. Nautinto on täysin sallittua, mutta siihen ei kannata takertua.

En oikeastaan välitä onko toinen lähteistä enemmän oikeassa kuin toinen. Valitsen näistä oman elämäni kannalta paremman vaihtoehdon. Ilo ja rauha voittavat tukahduttamisen sekä askeettisuuden joka kerta.

Kirjassa mainitaan myös toinen filosofian suuntaus eli valistunut hedonismi. Tässä elämän tarkoitus on kokea mahdollisimman paljon nautintoa. En tiennyt, että tällainen suuntaus on olemassa. Maailman yleisin elämänfilosofia, kun on aivoton hedonismi eli nautinnon hakeminen konsumerismin kautta vailla suurempaa ajatusta tai keskittymistä.

Onni

Ainoa järkevä tavoite elämässä on olla onnellinen. Nopein tie onneen on tyytyväisyys. Nopein tie tyytyväisyyteen on haluta asioita, joita meillä jo on tai jotka tulemme varmasti saamaan. Ja tähän asti minulta puuttunut osuus: nopein tie haluta asioita, joita meillä jo on, on kuvitella menettävänsä ne.

Voilâ.

Enemmän sitä, mitä haluaa

Ihminen on kyltymätön. Hedonistinen adaptaatio pitää huolen siitä, että mikään ei koskaan riitä - ei ainakaan, jos tuijottaa aina vain eteenpäin kohti kalliimpaa, isompaa tai muuten vain parempaa. Omat halunsa voi yrittää tyydyttää ostamalla, mutta vaikka olisi kuinka rikas, niin lopulta rahat loppuvat kesken. Halut voi yrittää tyydyttää myös toimimalla niiden mukaan, mutta vaikka olisi kuinka nuori, niin lopulta aika loppuu kesken.

Olen aina haaveillut kirjoittavani artikkelin otsikolla tarpeeksi. Se oli ennen kuin ystäväni vinkkasi More To That blogin artikkeliin The Many Worlds of Enough. Tämä artikkeli on paljon parempi kuin mihin olisin ikinä itse pystynyt.

Artikkelissa kysytään mikä on tarpeeksi. Käytännössä artikkelin voi tiivistää niin, että kunnianhimo ja ahneus saavat ihmisen tavoittelemaan enemmän, kun itsetutkiskelu ja ymmärtäminen auttavat tyytymään vähempään.

Yleensä ihminen asettaa tavoitteen, joka on muotoa "sitten, kun". Tavoitteen saavutettuaan hän ei ole enää samaa ihminen kuin asettaessaan tavoitteen ja tästä johtuen tavoitteilla on tapana kasvaa loputtomasti. Mikään ei ole tarpeeksi. Artikkelissa ehdotetaan tavoiteriman laskemista itsetutkiskelun ja kysymysten kautta: "Jos kirjan lukeminen tekee minut onnelliseksi, tarvitsenko hienoa autoa?". Parhaimmassa tapauksessa näiden kysymysten kautta tavoitetaso laskee alle sen, missä ihminen jo on. Näin ihminen päätyy "tarpeeksi" -alueelle, jossa haluissa on vaihtelua ylös ja alas, mutta ne eivät lähde lapasesta.

Oikeassa elämässä haaste on siinä, että avaamaalla kuvaradion, kännykän, tietokoneen, lehden tai vain omat silmät, niin meille tuputetaan asioita, joita "kuuluu" tavoitella ja haluta. Pelkkä kyseenalaistaminen ei ole koskaan riittänyt minulle, vaan aina välillä kaipaan jotain enemmän. Siitä päästäänkin takaisin stoalaisuuteen.

Negatiivisen visualisaation kautta, haluja on mahdollista muuttaa ja ennen kaikkea harjoitus auttaa arvostamaan sitä, mitä jo on. Käytännössä harjoituksen avulla hedonistista adaptaatiota voi manipuloida. Sopeudumme yhtä hyvin sekä ylös- että alaspäin. Ihminen toipuu sekä lottovoitosta että katastrofaalisesta onnettomuudesta.

Myös helppous ja mukavuus ovat äärimmäisen kiehtovia. Niin helposti ihminen jää mukavuusalueelleen. On paljon miellyttävämpää siirtyä koko ajan hienompaan ja hienompaan tai helpompaan ja helpompaan.

Haasteena on, että mitä useammin siirtyy seuraavalle tasolle, sitä vähemmän jää jäljelle asioita, jotka tuottavat iloa. Edellinen taso ei ole yhtä kiva kuin seuraava, mutta siirtymällä välillä taaksepäin, on mahdollista säilyttää enemmän iloa tuottavia asioita.

Liikaa

Olen pohjimmiltani laiska ja tykkään ulkoistaa asioita. Nautin siitä, kun pääsen helpolla. Ennen sanoin puoliksi vitsillä, että olen laiskanpulskea possu. Puolivitsi on oikeasti totta, mutta helpompi ei ole aina parempi. Joskus kannattaa valita vaikeampi vaihtoehto, vaikka ei olisi edes pakko.

Helppous teemaa miettiessäni mieleeni tulee aina MMM:n esitys World Domination Summitissa. Esitys on yksi parhaista ja hauskimmista, joita olen koskaan katsonut. Noin 12 minuutin kohdalla siinä on tarina tikku-ukosta, joka asustaa metsässä nuotion äärellä. Vähitellen skenaarioon lisätään tavaraa ja lopulta tikku-ukon elämä on palvelijoiden ympäröimänä vuoteessa makaamista. Jossain kohtaa enemmän on liikaa eikä elämä muutu paremmaksi asioita lisäämällä.

Tästä pääsen takaisin alkuperäiseen pointtiini.

Enemmän sitä, mitä haluaa ei tarkoita, että voisi tehdä vain helppoja ja mukavia asioita. Se ei tarkoita varsinkaan sitä, että voisi tyydyttää halunsa ja tehdä koko ajan mukavampia ja mukavampia asioita. Joskus vaaditaan epämukavuutta ja vaikeita asioita, jotta voi kokea enemmän iloa tai ylipäänsä iloa.

Käytännössä

Olin pitkään erittäin hyvä negatiivissa visualisaatioissa. Saatoin jatkuvasti kuvitella menetyksen, kadotuksen tai katastrofin. Tässä ei kuitenkaan ole kyse negatiivisesta visualisaatiosta, vaan ihan vain vanhanaikaisesti murehtimisesta ja pahassa olossa vellomisesta. Kaikkein tärkeintä on päättää jokainen negatiivinen kuvitelma kiitollisuuteen, onneen ja iloon. Keskity positiiviseen.

Aina ei tarvitse tyytyä vain negatiivisiin kuvitelmiin, vaan välillä voi muistuttaa itseään arvostamaan olemassa olevaa käytännön tasolla.

Jos pidät nopeista ja hienoista autoista, käytä välillä bussia tai aja autonromulla. Kun olet tyytyväinen autonromuun ja alat kutsumaan sitä vain autoksi ilman romua, voit jälleen hypätä hienomman auton rattiin.

Rakastin robotti-imuriamme kolme päivää. Sen jälkeen unohdin sen olevan olemassa. Käytin eilisen imurointiin. Selkäni on kipeä, mutta osaan taas arvostaa robotti-imuriamme, jolle annoimme nimeksi Roope.

Istuin lentokoneessa, mutta en muistanut olevani lentokoneessa. Kirjoitin tätä artikkelia, mutta ärsyynnyin, kun turbulenssista aiheutunut tärinä vaikeutti näppäimien painelua. Sitten kuvittelin, että tipumme. Kuvitteellisten kauhunhetkien jälkeen tajusin, että todellakin istun koneessa, joka lentää taivaalla ja onneksi myös pysyy siellä. Löysin uudenlaista arvostusta myös onnistuneeseen laskeutumiseen.

Kun olin yksin, haaveilin ihmisestä, jonka kanssa voisin viettää loppuelämäni. Kun löysin hänet, aloin haaveilemaan seuraavista asioista ja keskityin siihen, mitä minulla ei ole. Kun kuvittelin menettäväni hänet, annoin hänelle suudelman ja olin onnellinen.

Säästäminen ei ole kivaa hetkessä. Pidemmällä aikavälillä siitä voi saada enemmän iloa kuin tuhlaamisesta. Samankaltainen ilmiö löytyy kaupan karkkihyllyltä. Hyllyn ohittaminen ostamatta on vaikeaa, mutta kotona voit olla iloinen, kun onnistuit vastustamaan kiusausta ja valitsit pidemmällä aikavälillä terveellisemmän vaihtoehdon.

Elä kuin viimeistä päivää on yksi eniten väärinymmärretyistä neuvoista. Se ei välttämättä tarkoita, että meidän tulisi elää eri tavalla kuin elämme. Se voi myös tarkoittaa, että meidän kannattaisi nauttia jokaisesta hetkestä kuin se olisi viimeinen, riippumatta siitä, mitä me teemme.

Myös tulevaisuuden suunnittelusta saa nauttia jo tässä hetkessä. Ja samoin itse hetkestä.

Lopuksi

Mitä pienemmistä asioista pystymme iloitsemaan, sitä todennäköisemmin olemme onnellisia. Keskity, nauti, ole läsnä, ole kiitollinen, ole iloinen ja ole onnellinen.

Elämä menee hukkaan unissakävelemällä. Aina voisi olla huonomminkin. Jatkossa elämänfilosofiani kuuluu näin:

Ainoa järkevä tavoite elämässä on olla onnellinen. Nopein tie onneen on tyytyväisyys. Nopein tie tyytyväisyyteen on haluta asioita, joita meillä jo on. Nopein tie haluta asioita, joita meillä jo on, on kuvitella menettävänsä ne.

Oikeastaan kirjoitin jo kerran kuluneesta vuodesta, mutta loppuvuodesta tapahtui vielä aika isoja muutoksia. Toisaalta unohdin artikkelista sen tärkeimmän - mitä oppeja viime vuodesta jäi oikeasti käteen.

Tiivistetysti vuodesta voisi sanoa, että yhdeksän askelta eteenpäin ja kahdeksan taaksepäin.

2021:

• Aloitin vuoden masentuneena ja työttömänä
• Tein koko vuoden töitä ajatteluni kehittämiseksi (terapia)
• Sain uuden työpaikan
• Koin elämäni onnellisimmat kuukaudet pitkään aikaan
• Löysin uusia harrastuksia ja uudestaan vanhoja harrastuksia
• Menin naimisiin
• Tein pahoja virheitä ajanhallinnassa
• En kuunnellut itseäni riittävästi ja väsyin liikaa
• Kävin pitkästä aikaa etelän auringossa
• Myin ostamani sijoitusasunnon
• Pääni sisällä uteliaisuus korvasi pelkän selviytymisen

Vuoden tapahtumat

Tammikuussa aloitin terapiassa ja sain lääkityksen masennukseen ↗. Kirjoitin aiheesta, koska sain itse turvaa, voimia ja lohtua muiden kertomista kokemuksista teemaan liittyen.

Helmikuussa aloitin uudessa työpaikassa. En tiedä olinko ihan täydessä työkunnossa, mutta pärjäsin jotenkin.

Ennen kuin aloitin uudessa työpaikassa, pidin pienen tuumaus tauon sen suhteen, että mitä haluan tehdä. Tarkastelin asiaa kolmiona, jonka kulmissa lymyilevät mielenkiintoisuus, raha sekä merkitys. Päädyin ratkaisuun, jossa ennakoin ainakin mielenkiinnon ja rahan toteutuvan riittävän hyvin.

Lisäksi on mahdollista, että löydän enemmän merkitystä työstä kuin aikaisemmin. Tiedän, että merkitys on suuri vaatimus työlle. Tiedän myös, että moni pystyy tekemään työtä täysin vailla minkäänlaista merkityksen tunnetta. Minä en yksinkertaisesti ole sellainen ja toivon löytäväni lisää merkitystä sitä kautta, että uusi työ on pienemmässä firmassa ja minulla on enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Uusi työ on täysipäiväinen, joten olen vähän kuin palannut taikaisin alkuun. Haaveilen, että voisin taas joskus hieman lyhentää työviikkoa, mutta ainakin toistaiseksi jätän kaikki muut projektit pois. En tällä hetkellä kaipaa mitään ylimääräistä. Ehkä olen saanut pahimmat itseni toteuttamisen tarpeet purettua ja voin jatkossa keskittyä vain olemiseen.

Lisäsin elämääni myös hieman liikuntaa ja enemmän kasvipohjaisia ravinteita. Ei mitään vallankumouksellista, mutta ainakin suunta on oikea. Tarkoitus on lisätä energian määrää, mutta mitään stressiä en uusista asioista ota. Jos laiskottaa, en liiku. Jos herkkuhammasta kolottaa, herkuttelen. Jos haluan pihvin, paistan sellaisen.

Kesällä menin naimisiin, käytin aikaa harrastuksiin ja ostelin ihan helvetisti kaiken maailman juttuja. Toiset niistä tuottavat iloa, toiset eivät.

Loppuvuodesta syntyi myös blogiin muutama tarina, kun pohdin merkitystä ↗ sekä itseäni kummajaisena ↗.

Joulukuussa myin edelisenä vuonna ostamani sijoitusasunnon ↗.

Vuoden 2021 pointit itselleni

1. Pidä kiinni rajoistasi

Olen aina innostunut liikaa. Ensin on 100 lasissa, sitten 0. Onnistuin pitämään rajat paremmin kuin aikaisemmin, mutta vieläkin tein isoja virheitä. Kirjoitan näistä jossain välissä lisää.

Ehkä joskus saan muokattua elämäni sellaiseksi, että se tukee on / off -tyyppistä toimintatapaa. Toistaiseksi tarvitsen energiaa läpi vuoden ja vähintään viitenä päivänä viikossa. Kaikkea energiaa ei siis kannata polttaa heti, vaan osa on syytä jemmata alavireisten päivien määrän vähentämiseksi.

Muista, että tällä hetkellä raja tietokoneen sulkeutumiselle on klo 17:30.

2. Ota päivät vastaan sellaisena kuin ne ovat

Päivät ovat erilaisia. Suunnittelu on täysin ok, mutta kannattaa olla valmis muuttamaan suunnitelmaa. Urheilija ei tervettä päivää näe. Onneksi en ole urheilija, vaan voin kuunnella herkemmin kehoani.

Mikähän olisi pahinta, mitä voisi tapahtua, jos kuuntelisin täysin omia tuntemuksiani?

3. Talvi ja pimeys eivät ole minun juttuni

Inhoan pimeyttä yli kaiken. En myöskään ole kylmän tai lumen fani. Jää on hyvä asia ainoastaan juomalasissani.

Syyskuusta pidän, lokakuu menettelee, mutta marras-helmikuu väliseksi ajaksi keksin ensi kerralle jotain uutta.

4. Älä tee päätöksiä epäoptimaalisessa mielentilassa

Ostin vuoden 2020 lopussa sijoitusasunnon ja kirjoitin jutun otsikolla kolmanneksi pahin virheeni. Vika on siinä, että olen aina inhonnut asuntosijoittamista. Jo jutun otsikossa ennakoin, että teen virheen. Ja niin myös tapahtui. Vuoden 2021 lopussa myin asunnon tappiolla. En ottanut pahasti takkiin, mutta en myöskään laskenut tarkkaa summaa.

Tärkeintä tässä episodissa olisi se, että muistaisin olla tekemättä päätöksiä epäoptimaalisessa mielentilassa. Pakokauhun vallassa on vaikea nähdä kovin pitkälle. Tulevaisuus ei yksinkertaisesti kiinnosta.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Masennus ja toipuminen

• Masennuksesta ei parannuta ryhdistäytymällä.
• Masennuksen hoito kestää yhtä kauan kuin masennuksen syntyminen. Omalla kohdallani kyse on vuosien työn tuloksesta.
• En usko, että uuvutin itseni pelkästään tekemisen määrällä, vaan kyse on paljolti myös ajatuksista pääni sisällä.
• Terapeutti on mielelle sama asia kuin personal trainer kropalle. Lähes jokainen huippu-urheilija käyttää henkistä valmennusta hyväkseen, niin miksi en myös minä.
• On aivan turha hävetä mielenterveysongelmia. Sen jälkeen, kun tulin tämän aiheen osalta ulos kaapista, todella moni on kertonut minulle kärsineensä itse samankaltaisista asioista.
• Mikään tunne ei kestä ikuisesti. Jotenkin negatiiviset tunteet saavat päässäni usein ikuisen horisontin ja se johtaa epätoivoon.
• Tärkeä asia negatiivisten tai hankalien tunteiden käsittelyssä on se, että vellominen pitää katkaista, mutta oikeasti vaivaavat asiat käsitellä.

Onni ja merkitys

• Olet ihan yhtä hyvä ihminen, vaikka tekisit asioita vain huvin vuoksi ilman sen kummempaa merkitystä. Sinun ei tarvitse saavuttaa yhtään mitään.
• En ole ollenkaan varma, että elämä tarvitsisi tarkoituksen tai merkityksen. Siitä voi olla etua, kun vastaan tulee vaikeuksia, joista yrittää selviytyä, mutta pakollista merkityksen löytäminen ei ole.
• Vaikka olisin säästänyt jokaisen euron, mikään ei olisi muuttunut. Olisin yhä minä. Juuri nyt ja juuri tässä. Säästämällä ei pääse toiseen ulottuvuuteen tai seuraavalle levelille.
• Rahan ainoa tarkoitus oli tehdä elämästäni parempaa ja sitä kautta minut onnelliseksi. Näin ei käynyt. Silti pääsin perillä.
• Eikö hyvä elämä ole sitä, että voi tehdä enemmän sitä mitä haluaa ja vähemmän niitä asioita, joita ei halua tehdä?

Sijoittaminen

• En halua käyttää sijoittamiseen yhtään ylimääräistä aikaa. Se ei oikeastaan kiinnosta pätkääkään. En ole sijoittaja, mutta tykkään ostella osakkeita. Ehkä osakekeräilijä kuvaa paremmin totuutta.
• Pakokauhun vallassa on vaikea nähdä kovin pitkälle. Tulevaisuus ei yksinkertaisesti kiinnosta. Ensi kerralla yritän lykätä päätöksiä pidemmälle.
• Älä tee päätöksiä epäoptimaalisessa mielentilassa. Ostin vuoden 2020 lopussa sijoitusasunnon ja ennakoin jo otsikossa, että teen virheen. Ja niin myös tapahtui.

Raha ja säästäminen

• Vaikka olisin säästänyt jokaisen euron, mikään ei olisi muuttunut. Olisin yhä minä. Säästämällä ei pääse toiseen ulottuvuuteen tai seuraavalle levelille.
• Olen käyttänyt tänä vuonna enemmän rahaa kuin olen ansainnut. Tunnelma on ristiriitainen. Toisaalta minusta tuntuu rikolliselta, toisaalta olen onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin elämässäni.
• Murehtimalla saa pilattua elämän todella nopeasti. Murehtimatta ja toimimalla täysin vailla huolia huomisesta saa pilattua elämän yllättävän nopeasti. Molemmat ääripäät ovat huonoja. Murehtimalla sopivasti, tekee parempia päätöksiä.

Eläke ja unelmat

• Siitä lähtien, kun hylkäsin tavoitteen taloudellisesta riippumattomuudesta, olen tuntenut itseni teeskentelijäksi. Millä oikeudella enää kirjoitan tätä blogia? Sitten minulle valkeni: minähän olen teeskentelijä!
• P.Ohattaa ei ole olemassa eikä tule koskaan olemaan, joten on tullut aika jättää hyvästit yhteiselle mielikuvitusystävällemme.

Työ ja suorittaminen

• En inhoa työtäni, vaan minua kuormittaa se, kun töissä on vaikea tilanne menossa.
• Jos joku asia on mielestäni monimutkainen, luultavasti löytyy parempi tapa tehdä se. Teen jatkossa kaikkeni, että pysyn yksinkertaisen puolella.
• Tärkein asia on se, että tunnistan potentiaalisesti hankalan tilanteen mahdollisimman nopeasti. Kun tunnistan tilanteen, voin toimia fiksusti.
• Aikaisemmin olen ollut työelämässäni eristäyjä. Tällä kertaa otin uuden lähestymisen ja yritän tutustua paremmin työkavereihini.
• Jos et voi olla täysin oma itsesi, olet joko nössö tai väärässä paikassa. Tai töissä.

Introverttius ja sosiaaliset tilanteet

• Olen niin introvertti kuin introvertti vain voi olla. En tiedä mitään pahempaa kuin small talk, verkostoituminen tai väkijoukko.
• Introverttius tai ekstroverttius eivät liity sosiaalisiin taitoihin. Monesti introvertit viihtyvät paremmin tilanteissa, joissa on vähemmän ihmisiä ja sosiaalisia ärsykkeitä.
• Introverttius sekoitetaan usein myös ujouteen. Ujous on epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa. Introvertti on henkilö, joka saa lisää energiaa ollessaan yksin hiljaisuudessa.
• Sinä voit muutamalla sanalla saada hiljaisemman ja vetäytyvän ihmisen tuntemaan, että myös hän kuuluu joukkoon.

Urheilu ja harrastukset

• Oma liikuntani on aina ollut suorituskeskeistä ja vain tuloksella on ollut väliä. Terapian myötä palasin takaisin 10 vuotta sitten loppuneen harrastuksen pariin ja otin uuden lähestymisen. Ihan sama kuka pelit voittaa. Minä pyrin samaan aikaan hyviä palloralleja ja nauttimaan ajasta kavereiden kanssa.
• Ennen ajattelin, että auto on jotain millä siirrytään paikasta A paikkaan B. Nyt pidän autoilua harrastuksena, josta voi saada yllättävän paljon iloa.

Ajankäyttö ja organisointi

• Elämä ei voi olla vain jahtaamista. Tekemätöntä työtä on aina enemmän kuin aikaa tehdä. Yritän jatkossa elää niin, että jahtaan vähemmän. Nautin jokaisesta pienestä voitosta.
• Aloita - toteuta - lopeta - valmis - pysähdy - nauti - valitse seuraava aloitus. Kuulostaa paljon paremmalta kuin juokse Forest juokse!
• Ei enää ikinä loputonta keskeneräisyyttä ja toivotonta perässä juoksemista.

Realismi ja hyväksyminen

• Olet ihan yhtä hyvä ihminen, vaikka tekisit asioita vain huvin vuoksi ilman sen kummempaa merkitystä. Sinun ei tarvitse saavuttaa yhtään mitään.
• Ennen vanhaan minulla oli onnellisia hetkiä huonojen päivien sisällä. Nyt oli aluksi hyviä päiviä, sitten hyvä viikko ja lopulta jopa kuukausi. Väliin on mahtunut myös huonoja hetkiä. Huonoina hetkinä minulla on tapana unohtaa hyvät. Aina kannattaa katsoa kokonaisuutta pidemmältä aikajaksolta.
• Onnellisuus ei ole pelkästään passiivista. Ajattelemalla iloisia asioita voi tehdä itsensä onnelliseksi.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Menojen erittelyt:

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Lopuksi

Vuosi 2021 oli toipumisen vuosi, eikä tarinaa blogiin juurikaan syntynyt. Silti lukiessani ajatuksiani näin jälkikäteen huomaan, että ne voivat olla todella merkittäviä paremman loppuelämäni kannalta. Rahaa ei säästöön jäänyt, mutta henkistä pääomaa sitäkin enemmän.

--

Sarjan edellinen osa « 2020 ja seuraava 2022 ».

Viestin lähetti kirjailija ja salkunhoitaja Pasi Havia. Tiedän, että Pasi tietää mistä puhuu. Hän on yksi yhden suosikkikirjani Erilainen ote omaan talouteen - vapaus, onni ja hyvä elämä kirjoittajista.

Kirjan kappaleessa merkitystä etsimässä sanotaan näin:

Mitään yleismaailmallista "suurempaa tarkoitusta" ei nimittäin ole olemassa. Elämän tarkoitus on aina henkilökohtainen. Se myös muuttuu elämän aikana useaan otteeseen, eikä ole mahdotonta, että merkitystä tuovia asioita olisi useampia.

Nuorempana kuvittelin olevani erityinen. Ajattelin, että minun on tarkoitus saavuttaa tai tehdä jotain suurta ja mahtavaa. Nyt tiedän olevani tavallinen veroja maksava varhaiskeski-ikäinen miesoletettu.

Sen jälkeen, kun sain tietää, että elämässä ei ole mitään suurempaa tarkoitusta, käytin vuosikausia etsien onnea ja yrittäen keksiä merkitystä elämälleni.

En keksinyt.

Tällä hetkellä en ole lainkaan varma, että elämässä pitäisi olla merkitys tai tarkoitus. Siitä voi olla etua, kun vastaan tulee vaikeuksia, joista yrittää selviytyä, mutta pakollista merkityksen löytäminen ei ole. Ja vaikka merkityksen kerran löytäisi, voi se kadota uudestaan tai muuttaa muotoaan.

Jos olet löytänyt elämääsi maagisen merkityksen, onnittelen sinua. Jos olet kyllästynyt koko sanaan, höydyt ehkä seuraavasta ajatuksesta.

Olet ihan yhtä hyvä ihminen, vaikka tekisit asioita vain huvin vuoksi ilman sen kummempaa merkitystä. Sinun ei tarvitse saavuttaa yhtään mitään.

Jos haluat löytää tai oikeastaan keksiä merkityksen elämällesi, hyvä aloitus voisi olla Derek Siversin How to Live. Spoiler alert! Lopputuloksena on se, että voit keksiä merkityksen ihan mistä vain. Kirja tosin antaa mielenkiintoisia vaihtoehtoja, joista valita tai yhdistellä oma elämäsi.

Eikö hyvä elämä ole sitä, että voi tehdä enemmän sitä mitä haluaa ja vähemmän niitä asioita, joita ei halua tehdä?

Edit. tämä ajatus kehittyi filosofiaksi.

Toiset meistä ovat oppineet tarvittavat taidot ja niiden avulla pystyvät elämään ekstroverttien maailmassa. Toiset ovat oppineet selviytymään pakenemalla. Minä olen kokeillut kumpaakin vaihtoehtoa.

Pakeneminen on helppoa. Se ei vie yhtään energiaa ja hiljaisen on usein helppo kadota. Toisaalta silloin jää ulkopuoliseksi ja yksin. Pidemmän päälle helpompi päätös johtaa omalla kohdallani inhottavaan oloon. En halua jäädä yksin, enkä varsinkaan ulkopuoliseksi.

Ne meistä, ketkä ovat oppineet sopeutumaan, ovat kuin kameleontteja. Katsomalla ihmisiä täynnä olevaa huonetta, ei voi todellakaan tunnistaa onko kyse ekstrovertista vai taitavasta introvertista. Totuus selviää vasta seuraavana päivänä. Introverttia väsyttää. Ekstrovertti on saanut lisää energiaa.

Introverttius tai ekstroverttius eivät liity sosiaalisiin taitoihin. Monesti introvertit viihtyvät paremmin tilanteissa, joissa on vähemmän ihmisiä ja sosiaalisia ärsykkeitä. Toisaalta ekstrovertit kaipaavat usein paljon enemmän sosiaalista kanssakäymistä. Silti introvertti voi olla taitava keskustelija ja kovaan ääneen kailottava ekstrovertti täysi mulkku.

Introverttius sekoitetaan usein myös ujouteen. Ujous on epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa. Introvertti on henkilö, joka saa lisää energiaa ollessaan yksin hiljaisuudessa. Minussa on luultavasti myös ripaus ujoutta.

Minulle on ehdotettu monesti rohkaisuryyppyä, mutta nautin paljon enemmän kylmästä Pepsistä ja palauttavista yöunista. Myös kuplivan, tanniinisen tai vaahtoavan dopingin liiallinen käyttö aiheuttaa väsymystä. Tämä väsymys kohtelee onneksi kumpaakin ihmistyyppiä tasavertaisesti.

Minä en ole niin taitava, että osaisin sopeutua ja luovia ihmismassassa. Siitä huolimatta olin viime viikolla ehkä elämäni parhaissa pikkujouluissa, vaikka ennakkoasetelma oli kaikkea muuta kuin optimaalinen. Suurin jännityksen syy oli se, että kyse ei ollut vain meidän omista pikkujouluista, vaan koko konsernin yhteisistä. Ihmisiä oli tulossa tilaisuuteen ihan helvetisti liikaa.

Vuoden alussa sitouduin siihen, että tutustun ihmisiin elämässäni ja työkaverini ovat ihmisiä elämässäni. Mutta miten tutustuin heihin käytännössä?

Olen töissä pienessä yrityksessä. Meitä on tällä hetkellä reilu parikymmentä. Meillä on ollut oman firman yhteisiä tilaisuuksia aikaisemminkin, mutta ominaisuuksistani johtuen en ole voinut osallistua tilaisuuksiin valmistautumatta. Joku toinen voi mennä tilaisuuksiin rennosti ja intopinkeänä. Minä olen käyttänyt tilaisuuksia edeltävän illan siihen, että olen opiskellut työkavereideni taustoja ja laatinut kysymyksiä ennakkoon tilaisuutta varten.

Valmistautumiseni on mahdollistanut se, että meillä on Teamsissa kanava, jossa jokainen taloon saapuva esittelee itsensä. Kaikki eivät esittelyä ole tehneet. He eivät ymmärrä, että toisille meistä kirjallinen esittäytyminen voi olla juuri se ratkaiseva tekijä, että uskallanko tehdä aloitteen ja jutella henkilölle oikeassa elämässä.

Toinen valmistava toimenpiteeni työpaikallani on ollut se, että olen kirjoittanut Teams viestejä avoimesti, rohkeasti ja kiertelemättä. En puhu paljon, mutta kirjoitusten kautta olen tarjonnut muille mahdollisuuden tutustua minuun. Välillä jopa pakottanut. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen töissä ollut täysin oma itseni ja kirjoittanut sensuroimatonta tekstiä.

Pikkujouluja ennen pakene -reaktio oli ottamamassa minusta vallan ja olin jättämässä ne kokonaan väliin. Jotenkin ilmoittauduin mukaan. Lopulta viihdyin oikein hyvin, vaikka poistuin aikaisemmin kuin moni muu.

Viihdyin hyvin, koska lähes jokaisen kollegani suusta kuulin sanat: "Mikko, kiva, kun päätit sittenkin osallistua". Siihen ei oikeasti kovin paljon tarvita, että saa toisen ihmisen tuntemaan iloa.

En keksinyt kovin paljon sanottavaa, mutta silti ihmiset tulivat puhumaan minulle. Kuuntelen mieluummin kuin puhun. Minua ei haitannut se, että en tuntenut kaikkia. Riitti, että löysin turvallisen paikan oleskeluun omien työkavereideni seurassa. Illan kohokohta oli se, kun über ekstrovertiksi luulemani ihminen sanoi ääneen, että myös häntä ahdistaa suuri määrä ihmisiä.

En sittenkään ole kummajainen. (Vaikka kuuntelin tätä kirjoittaessa Creepiä )

Tarinan pointit:

• Äänekkäin kertoo näkemyksensä, mutta muista kysyä myös hiljaisen näkökulma
• Ekstrovertti: tarjoa introverteille ja ujoille matalankynnyksen mahdollisuus tutustua sinuun
• Ekstrovertti: tilaisuuteen osallistuva hiljainen henkilö luultavasti toivoo keskustelukumppania, vaikka ei itse tekisi aloitetta
• Taitava introvertti: älä arastele, vaan kerro se ääneen. Minä ainakin haluan oppia sinulta.
• Jos olet kaltaiseni: valmistaudu ennen tilaisuutta, tsemppaa ja poistu ajoissa
• Jos olet kaltaiseni: yritä madaltaa kynnystä live tutustumiseen kertomalla itsestäsi etukäteen kirjallisen ilmaisun kautta

Ja ennen kaikkea: sinä voit muutamalla sanalla saada hiljaisemman ja vetäytyvän ihmisen tuntemaan, että myös hän kuuluu joukkoon.

Ehkä tänä vuonna olisi aika laittaa hyvä kiertoon jo pikkujouluissa?

Kirjoitin lähes 10 vuoden ajan blogia nimimerkillä P.Ohatta. Se on pitkä aika ja ihminen muuttuu. En enää kokokenut nimimerkkiä omakseni, joten nyt kirjoitan omana itsenäni.

Jos et tunne P.Ohattaa, niin hän oli setelinippua kädessään pitävä lihava sika. P.Ohatta tavoitteli taloudellista riippumattomuutta 35-ikävuoteen mennessä. Se ei onnistunut.

Saavutin silti enemmän vapautta kuin mistä moni uskaltaa unelmoida. Lopulta kyse oli enemmän paremman elämän tavoittelusta kuin rahasta. Minä vain luulin, että siihen tarvitaan enemmän rahaa. Nyt ajattelen, että enemmän ei ole koskaan tarpeeksi.

Tämä blogi ei todennäköisesti tule merkittävästi poikkeamaan P.Ohatan aiheista.

Kirjoitan rahasta, mutta vähemmän kuin ennen. Kirjoitan kaikesta, minne uteliaisuuteni minut vie. Kirjoitan hyvin epäsäännöllisesti ja saat tilattua jutut sähköpostiin sivun alareunasta. Kirjoitan hyvästä tai paremmasta elämästä. Kirjoitan siitä, mitä teen. Kirjoitan työelämästäni ja vapaa-ajastani. Sanon yhä äänen asioita, jotka moni muu ymmärtäisi nielaista. Kirjoitan suoraan ja avoimesti. Ennen kaikkea kirjoitan omalla naamallani ja nimelläni.

Toivon, että sinä saat paljon ideoita ja elämyksiä tarinoideni myötä.

Miksi kirjoitan?

Kirjoitan, koska se on minun tapani ajatella ja nautin siitä. Aivoni eivät yksinkertaisesti sovellu nopeampiin kommunikaation muotoihin.

Toistaiseksi saamani palaute on vain lisännyt intoa kirjoittamiseen. Se on yksinkertaisesti yksi parhaista fiiliksistä, kun tarinoistani on ollut iloa myös muille. Esimerkiksi viime viikolla sain lukea tällaisen viestin.

Olet ollut minulle suuri inspiraatio ja ilman sinua en varmasti olisi näin pitkällä tällä matkallani kohti tavoitteitani. Olet ihan oikeasti muuttanut ainakin minun elämääni kohti parempaa, kiitos siitä!

Eipä kestä!

Rehellisyyden nimissä sanon kuitenkin, että suurin osa tekstistäni ei ole hyödyllistä. Onneksi paskan joukkoon on mahtunut myös muutama kelvollinen suoritus. Kirjoitin uudelleen joitain vanhoja artikkeleitani ja siirsin ne osaksi tätä blogia. Jos lempparisi puuttuu, laita palautetta tulemaan.

Jatkossa pyrin kirjoittamaan hyödyllisempää tekstiä ja pääsemään asiaan alle tuhannen sanan saatteella.

Lopuksi

Tiedän, että moni on odotellut ja toivonut uusia tarinoita. Masennuksesta toipuminen ei ole kivaa eikä kovin nopeata puuhaa. Nyt voin oikein hyvin ja energiaa on vihdoin niin paljon, että sitä on satunnaisesti pakko purkaa myös tekstinä eetteriin.

Toiveita, kommentteja ja kysymyksiä voi laittaa tulemaan meilillä. Ehkä joskus saan aikaiseksi kommentointimahdollisuuden blogiin, mutta yksityisyyttä varjelevan kommentoinnin toteuttaminen ei ole aivan yksinkertaista.

Tällä sivustolla ei ole mitään seurantaa tai evästeitä käytössä. Yritin ottaa kaiken vakoilun pois myös meiliin toimitettavista artikkeleista ja tästä voi laittaa palautetta, jos se ei onnistunut.

Tervetuloa ja toivottavasti nautit lukemisesta!

Olen käyttänyt tänä vuonna enemmän rahaa kuin olen ansainnut. Tunnelma on ristiriitainen. Toisaalta minusta tuntuu rikolliselta, toisaalta olen onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin elämässäni.

Kuluttamani rahan määrä tuli minulle järkytyksenä. Lähes koko vuoden olen käynyt töissä ja en ole edistynyt yhtään taloudessani. Ensimmäinen ajatukseni oli, että olen jämähtänyt paikalleni ja tehnyt koko vuoden turhaan töitä. Sitten tajusin (taas) jotain maagista.

Vaikka olisin säästänyt jokaisen euron, mikään ei olisi muuttunut. Olisin yhä minä. Juuri nyt ja juuri tässä. Säästämällä ei pääse toiseen ulottuvuuteen tai seuraavalle levelille. Rahan ainoa tarkoitus oli tehdä elämästäni parempaa ja sitä kautta minut onnelliseksi. Näin ei käynyt. Silti pääsin perillä.

Talous

Olen reilun kuukauden etuajassa, mutta on äärimmäisen epätodennäköistä, että tilanne muuttuisi enää merkittävästi suuntaan tai toiseen. Vuosi tiivistettynä: olen ostellut ihan helvetisti kaiken maailman juttuja. Toiset niistä tuottavat iloa, toiset eivät.

Menot:

1. Autoilu -10K
2. Asuminen ja asuntolaina -6K
3. Vapaa-aika ja harrastukset -5K
4. Ruoka -4,5K
5. Terveys ja hyvinvointi -2,5K
6. Matkailu -2K
7. Lemmikit -1K
8. Loput -1K

Kokonaisuutena vuosi tulee päätymään tulojen ja menojen osalta noin pari tonnia pakkaselle. Autoilu sisältää vain kulut, mutta ei ostohintoja. Vapaa-aika sisältää kesällä pidetyt häät. Ensi vuonna on tarkoitus saada hieman sukan varteen, mutta ei merkittävää prosenttiosuutta.

Varat & velat (ed. vuosi)

Sijoitusvarallisuus 411K (342K)
Nettovarallisuus 464K (400K)

Vuoden tavoitteet

En oikeastaan enää välitä tavoitteista. Joskus ne toimivat, mutta usein tavoitteet rajoittavat tai saavat aikaan epäonnistumisen tunteita. Terapeuttini kehotuksesta laitoin tälle vuodelle vastahakoisesti seuraavat tavoitteet:

• Olla tyytyväisempi / kiitollisempi
• Olla energisempi
• Olla positiivisempi
• Pystyä hyväksymään todellisuuden sellaisena kuin se on
• Pärjätä uudessa työssäni

Kun en voinut hyvin, minä halusin kaiken maailman asioita. Välillä halusin muuttaa maalle, ostaa isomman talon, hankkia nopeamman auton, olla nuorempi ja milloin mitäkin. En oikein jaksanut tehdä mitään ja tai saanut asioita aloitettua. Murehdin tulevia tai menneitä asioita. Murehdin jopa murehtimista.

Nyt näen asioista yhä useammin sen hyvän puolen. Tiedän, että pärjään. Hyväksyn sen mitä on. Hyväksyn menettämisen, mutta osaan nauttia hetkistä. Hymyilen useammin.

Käytännössä kaikki tavoitteeni ovat toteutuneet ja olen oppinut nauttimaan asioista aivan uudella tavalla.

Kuten sanoin, olen jo perillä.

Ajatuksia

Lista ajatuksista, joita mieleni on pyörittänyt kuluneen vuoden aikana.

Murehtiminen

Murehtimalla saa pilattua elämän todella nopeasti. Murehtimatta ja toimimalla täysin vailla huolia huomisesta saa pilattua elämän yllättävän nopeasti. Molemmat ääripäät ovat huonoja. Murehtimalla sopivasti, tekee parempia päätöksiä.

Olen myös ottanut itseäni niskasta kiinni asioista, joita olen katunut. Kaikkea ei pysty korjaamaan, mutta olen pyytänyt kahdelta ihmiseltä anteeksi. Loukkasin heitä joskus 10-15 vuotta sitten ja nyt sain vihdoin tehtyä asialle jotain.

Nyt voin myös itse päästää irti näistä möröistä. Mikä on tehty on tehty. Minkä olen voinut tehdä asian korjaamiseksi olen tehtyn. Aika siirtyä eteen päin.

Olympiavolkkari

Ennen ajattelin, että auto on jotain millä siirrytään paikasta A paikkaan B. Nyt pidän autoilua harrastuksena, josta voi saada yllättävän paljon iloa. Saan iloa ajamisesta, pesemisestä, vahaamisesta tai vain auton katselusta.

Voisin näperrellä enemmänkin auton parissa, mutta osaamispulasta johtuen oma tekeminen on jäänyt aika pieneksi lompakon nyörien aukomista lukuun ottamatta. Välillä olen hinkannut autoa sen verran paljon, että vaimo alkoi osoittamaan lieviä mustasukkaisuuden merkkejä.

Ostin yhden auton vuonna 2020 ja 2021 päivitin vielä aavistuksen tehokkaampaan. Nyt olen teho per euro suhteessa juuri sopivalla tasolla. Rahaa hommaan on toki mennyt reilusti, mutta toistaiseksi kaikki on ollut sen arvoista. Tai ei ehkä ihan, mutta toivon jatkossa selviäväni hieman kustannustehokkaammin.

Sitoutuminen

Aikaisemmin olen pyrkinyt välttelemään esimerkiksi työkavereitani ja naapureitani. Tämän vuoden alussa tein tietoisen päätöksen, että sitoudun tutustumaan elämäni ihmisiin. Olen onnellisempi, kun elämässäni on enemmän tuttuja. Toisaalta on myös enemmän menetettävää, mutta sekin on hintansa arvoista.

Vieraista en välitä vieläkään.

Ajankäyttö

Olen vielä tarkempi ajastani kuin ennen. Yritän käyttää aikani niin paljon kuin mahdollista sellaisiin asioihin, joista oikeasti pidän. Auton kanssa puuhastelu mahtuu tähän hyvin. Sen sijaan ruuanlaiton ja kirjanpidon olen ulkoistanut hyvin pitkälle.

Kirjanpidosta tulee vajaan tonnin lasku vuosittain, mutta on hintansa arvoista. En oikeastaan edes tutkinut vaihtoehtoja, vaan laitoin suoraan sijoitusyhtiö.netin Sampsalle viestiä. Olen lukenut kaikki blogin artikkelit ja saanut niistä paljon apua, joten mielelläni siirryin maksavaksi asiakkaaksi. En saa tästä tai muista tämän artikkelin maininnoista senttiäkään.

Omat intressini suuntautuvat vapaallakin hyvin helposti johonkin älylliseen toimintaan. Varjopuolena on se, että en saa tarpeeksi lepoa. Olen yrittänyt löytää mukavaa vapaa-ajan puuhastelua, joka auttaisi palautumaan.

Vaimoni osti minulle Wheel of Time -kirjasarjan neljä ensimmäistä osaa, mutta en vielä päässyt tuohon maailmaan sisään. Edellisestä satukirjastani on aikaa noin 15 vuotta. Lukiessa huomasin, että mielikuvitukseni on täysin tuhoutunut. En vielä luovuttanut, mutta ehkä joku urheilukanava voisi olla enemmän minulle sopiva. Olen aina pitänyt niitä liian kalliina, mutta nyt mielentilani on kymppi sinne kymppi tänne.

Golf. Ostin pelioikeuden kesäksi ja kävin lopulta vain neljä kertaa pelaamassa. Ne olivat elämäni kalleimmat kierrokset. Golf on suorittamiseen ja kehittymiseen mahtava areena, mutta hupina haastava. Ainakin itselleni. Ensi vuonna en ainakaan enää osta pelioikeutta. Ehkä voisin harkita jopa vermeistä luopumista. Ehkä sitten taas eläkkeellä!

Siivoaminen on myös yksi asia, joka ei kuulu lempiasioihini. Lattioista on nyt muutaman kuukauden huolehtinut Roope robotti-imuri.

Pakokauhu (sijoittaminen)

Masennukseni alussa minulle iski pakokauhu. Halusin äkkiä terveeksi ja yritin miettiä kaikkea mahdollista, joka elämässäni oli pielessä. Pakoreittiä etsiessäni erehdyin pariin otteeseen kiertotielle.

Ensimmäinen selkeä virhe on asuntosijoittaminen yritys 2. Muistan missä mielentilassa tein tämän päätöksen ja ymmärrän, että oikeastaan mikä vain häiriö olisi kelvannut siihen, että sain ajatuksen pois omasta surkeudestani. Asunto ei minua stressaa samalla tavalla kuin aikaisemmat, mutta paljon mieluummin olisin ilman sitä. Jos haluat kohtuullisella hinnalla kassavirtapositiivisen asunnon, niin minulla olisi Lahden seudulla yksi ylimääräinen.

Vuoden toinen harhalaukaus oli treidaaminen. Yritin opetella kaiken maailman kuvioita päivätreidaamisen parissa ja toisaalta seurata osakkeita svingailemalla mukana. Paitsi että hävisin rahaa, tällainen sijoittaminen on konkreettisena tekemisenä mielestäni aivan perseestä. Ehkä menestyksen kautta tämäkin homma muuttuisi mielenkiintoisemmaksi, mutta palasin aika nopeasti takaisin vanhaan.

En halua käyttää sijoittamiseen yhtään ylimääräistä aikaa. Se ei oikeastaan kiinnosta pätkääkään. En ole sijoittaja, mutta tykkään ostella osakkeita. Pitää keksiä tähän joku sopivampi termi kuin sijoittaja. Ehkä osakekeräilijä kuvaa paremmin totuutta.

Pakokauhun vallassa on vaikea nähdä kovin pitkälle. Tulevaisuus ei yksinkertaisesti kiinnosta. Ensi kerralla yritän lykätä päätöksiä pidemmälle. Päätöksillä on aina seurauksensa ja nyt elän niiden kanssa.

Lisää rahaa

Amazon Primelta löytyy dokumentti Generation Wealth. Se kuvastaa hyvin sitä, miten älytöntä raha on. Vastapainoksi DHH:n artikkeli The Day I Became a Millionaire.

Organisointi

Pidän järjestyksestä. Olen uudelleenjärjestänyt sekä digitaalista että fyysistä elämääni.

Olen käyttänyt useamman sata euroa Ikean erikokoisiin laatikoihin ja nyt keittiömme kaikilla asioilla on paikkansa. Mikään ei asu alkuperäisessä pakkauksessa, vaan kaikki tuotteet ovat siistissä järjestyksessä samanlaisissa laatikoissa. Toinen esimerkki fyysisistä asioista on sähköjohtojen kotelointi. Yksikään johto ei enää roiku lattialla, vaan kaikki on siististi koteloitu jalkalistojen päälle.

Digitaalisella puolella vaihdoin muistiinpanot Notioniin, otin käyttöön Hey sähköpostin ja salasananat asuvat nyt Bitwardenissa. Kaikki ihanasti saatavilla joka paikassa ilman ylimääräistä sähläämistä. Whatsappista yritän päästä eroon ja vaihtaa Signaliin. Facebook profiilini poistan tämän postauksen julkaisun jälkeen.

Olen myös uudelleenjärjestänyt aikatauluani. Tässä merkittävin apuri on ollut Oura. Se ei ole täysin oikeassa läheskään aina, mutta riittävän lähellä, jotta minä osaan rytmittää elämääni ja tasapainottaa levon sekä kuormituksen suhteen.

Tasapainosta tuli mieleen, että ostin myös painopeiton ja unimaskin. Painopeitosta ei ole ollut mitattavaa hyötyä. Tykkään siitä peittona, mutta nukun ihan yhtä hyvin kuin normaalillakin peitolla. Näiden ympärillä oleva hypetys on oman kokemukseni mukaan aivan turhaa.

Painopeiton mukana tuli myös painava unimaski. Se oli aivan paska ja ensimmäisen käytön jälkeen näköni oli sumea koko päivän. Kokeilin paria muuta unimaskia ja lopulta Amazonista löytyi sopiva.

Ota kiinni, jos saat

Elämä ei voi olla vain jahtaamista. Tekemätöntä työtä on aina enemmän kuin aikaa tehdä. Lainaa on usein maksamatta enemmän kuin on rahaa. Aina on jotain ja aina joutuu juoksemaan perässä.

Yritän jatkossa elää niin, että jahtaan vähemmän. Nautin jokaisesta pienestä voitosta. Suurin ero on siinä, että loputtoman backlogin tai tehtävälistan sijaan tulkitsen keskeneräisen työn luettelon idealistaksi. Ideaa ei ole pakko toteuttaa, mutta sopivassa raossa voin vapaasti valita seuraavan kohteen.

Aloita - toteuta - lopeta - valmis - pysähdy - nauti - valitse seuraava aloitus. Kuulostaa paljon paremmalta kuin juokse Forest juokse!

Ei enää ikinä loputonta keskeneräisyyttä ja toivotonta perässä juoksemista.

Lopuksi

Ainoa tarkoitus rahalla elämässäni oli tehdä minut onnelliseksi. En koskaan saanut kerättyä niin paljon rahaa, että tavoitteeni olisi toteutunut sen myötä. Ehkä summa jäi vajaaksi, ehkä olin täysin väärässä jo alun alkaen. Lopetin jahtaamisen jo jonkin aikaa sitten.

Siitä lähtien, kun hylkäsin tavoitteen taloudellisesta riippumattomuudesta, olen tuntenut itseni teeskentelijäksi. Millä oikeudella enää kirjoitan tätä blogia? Sitten minulle valkeni.

Minähän olen teeskentelijä!

P.Ohattaa ei ole olemassa eikä tule koskaan olemaan, joten on tullut aika jättää hyvästit yhteiselle mielikuvitusystävällemme. Minun nimeni on Mikko ja minä olen löytänyt taas pitkästä aikaa kirjoittamisen ilon. Jatkossa kerron tarinoitani omalla nimelläni osoitteessa www.mkkvkmn.com.

Tulevaisuuden sisältö tuskin poikkeaa merkittävästi P.Ohatan tarinoista. Kynäni on ihan yhtä terävä, vaikka naamani on paljon tylsempi. Harkitsin monia muita lyhempiä vaihtoehtoja uudelle domainille, mutta lopulta tykästyin omaan nimeeni ilman vokaaleita. Tämä kirjainyhdistelmä on mahdoton muistaa ja äärimmäisen epäsuosittu, joten se on minulle juuri sopiva.

Pidätän oikeuden muuttaa mieltäni, jos keksin jotain minimalistisempaa.

Jos olet P.Ohatan sisäpiiri listalla, niin saat jatkossa tarinani sinne kokonaisina ja otin myös kaiken seurannan pois käytöstä. Twitteriin päivitin nimimerkkini ja Facebookista luovun pian kokonaan eli sinne en enää tämän jälkeen juttujani päivitä.

Julkaisen jatkossa yhtä epäsäännöllisesti kuin tähänkin asti, joten voit liittyä P.Ohatan vanhalle listalle tai Mikon uudelle listalle, koska kyse on yhdestä samasta asiasta.

Kokeilin uuteen blogiin eri teknologiaa kuin aikaisemmin ja toistaiseksi kommentointi siellä ei ole mahdollista. Kaikki muut viestikanavat tulevat kyllä perille, joten ota rohkeasti yhteyttä, jos jokin jäi askarruttamaan!

Alku

Eletään alkusyksyä 2020. Makaan sängyssä. Ei jaksa nousta. Öiset painajaiset eivät jätä rauhaan. Laitan silmät kiinni, torkahtelen. Aurinko ehtii laskea ennen kuin pääsen liikkeelle. Välillä mietin kuolemaa. Olo on toivoton, mutta en silti halua kuolla. Kunhan leikittelen ajatuksella. Haluaisin olla iloinen. Haluaisin elää, en vain olla olemassa. Loogisesti ajateltuna mikään ei ole huonosti. Siitä huolimatta kaikki tuntuu turhalta. Ei jaksa. Ei pysty.

En tiedä milloin masennuin. En tiedä milloin kaikki alkoi. Olen aina ollut enemmän negatiivisen puolelle taipuva. Luulen, että olen ollut masentunut jo 10 vuotta sitten. Kliimaksin saavutin syksyllä 2020, kun soitin työpaikalleni ja kerroin, että en enää jaksa tulla sinne. Halusin irtisanoutua, mutta pomoni suositteli työterveydenhuollon puoleen kääntymistä. "Ota P.Ohatta nyt alkuun sairaslomaa ja katsotaan sitten uudelleen". Olin jo loman aikana käynyt kerran kysymässä apua, mutta homma ei heti lähtenyt rullaamaan.

Tein työtä käskettyä. Uusi aika työterveyteen ja tuloksena keskivaikeamasennus. Kiva.

Eniten nolotti se, että olin juuri ollut kaksi kuukautta kesälomalla. Miten on mahdollista, että olin aivan lopussa? Loman aikana energiaa olisi pitänyt tulla jo vaikka ja kuinka? Syytin itseäni. Saatanan luuseri.

Hoidon aloitus

Epäröin hoitoon hakeutumista ja olin aikaisemmin ennakkoluuloinen. Kuvittelin, että selviäisin yksin. Eihän masennus ole edes oikea sairaus! Tämä on maailman typerin ajatus, mutta tuskin olen ainoa tähän sortunut. Jos sinulla on yhä tämä ajatus, niin odota vuoroasi ja varaudu sitten muuttamaan mielipidettäsi.

Nyt tiedän kuinka paljon paremmin voi mennä, kun tukeutuu muiden apuun. Onneksi avopuolisoni kannusti minua potkaisemalla hellästi korkokengällä anukseeni. Ilman tuota potkua en olisi hakenut apua.

Ennen lääkärissä käyntiä en ymmärtänyt, että minussa oli jotain vialla. Olin jo tottunut siihen, että olen aina väsynyt ja negatiivinen. Kiukustuin tai suorastaan raivostuin todella helposti ja välillä yksinkertaiset asiat, kuten golfmailojen laskeminen tuntuivat yllättävän haastavilta. Ajattelin, että vanhuus ei tule yksin.

Simppeliltä kuulostava tilanne oli itseasiassa aika pelottava kokemus. Jos joku asia minulla on tässä elämässä aikaisemmin toiminut, on se ollut korvien välini.

Olin lähdössä golfista kohti kotia ja yritin tarkistaa, että olenko ottanut kaikki mailat mukaan kentältä ja pakannut ne auton konttiin. Jouduin yrittämään useita kertoja, ennen kuin onnistuin laskemaan kaikki 14. Vasta neljännellä kerralla sain oikean lopputuloksen. Kai aikuisen ihmisen pitäisi pystyä laskemaan neljääntoista ilman suurempia ongelmia?

Sairaslomalle

Työterveydestä sain masennusdiagnoosin jälkeen lähetteen psykiatrille. Hän tarjosi lääkkeitä. En halunnut. En kai minä nyt niin sairas ole. Ensin sain sairaslomaa muutaman päivän, sitten viikon ja sitten kuukauden.

Psykiatrin vinkistä aloin tutkimaan mielenterveystalon sivuilta masennuksen omahoito-ohjelmaa. Mielestäni ohjelma oli hyödyllinen ja sain paljon tietoa, joka auttoi ymmärtämään tilannetta. Sairaslomasta sain hieman uutta energiaa ja olo helpotti hieman. Olin kuitenkin liian hätäinen ja yritin korjata tilannetta liian nopeasti.

Kuvittelin, että voin suorittaa tai pakottaa itseni terveeksi. Yritin noudattaa mielenterveystalon ohjeita. Yritin tehdä harjoituksia. Yritin myös korjata elämääni tekemällä uutta sijoitussuunnitelmaa, kokeilemalla treidaamista, opiskelemalla pokeria ja yrittämällä suunnitella uutta tulevaisuutta.

Arvaat jo varmaan, miten tässä kävi? Tulipaloa on vaikea sammuttaa bensalla.

Huonosta huonommaksi

Muutamaa sairaslomaviikkoa myöhemmin energiatasoni oli vajonnut vieläkin alemmas. Ei vain kerta kaikkiaan jaksa. Seuraavalla psykiatrikäynnillä pyysin lääkityksen. Pelkona oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, joten sain alkuun tasaavan lääkkeen.

Lääkityksestä seurasi levottomuutta, pahoinvointia, nälän tunnetta ja näön tarkennushäiriöitä. Välillä kuvittelin lääkkeistä olevan apua, mutta se ei kestänyt kauaa. Pahinta oli jäätävä väsymys. Sain päiväunista huolimatta taistella, että jaksoin valvoa ilta kahdeksaan. Aamulla heräsin ennen kuutta.

Sivuoireet eivät helpottaneet.

Sisälläni oli koko ajan tunne, että en voi rentoutua. Olo oli todella inhottava. En voinut enää maata sängyssä, mutta en myöskään pystynyt tekemään mitään järkevää. Pomputtelin ja potkin lentopalloa ympäri kämppää. Se oli ainoa, mikä helpotti. Päätin, että mieluummin masentunut kuin tällainen olo. Lopetin lääkkeen ja pian sen jälkeen helpotti.

Vain masennus oli jäljellä.

Välikommenttina voin todeta, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäileminen oli omalla kohdallani todellinen vikatikki. Ymmärrän, että psykiatri joutuu pelaamaan varmaan päälle ja jos kaksisuuntaisesta kärsivälle annetaan suoraan masennuslääke niin mopo voi lähteä pahasti käsistä. Tai ehkä vastuu on itselläni, mutta tähän aikaan epäilin kaikkea sitä, minkä olin itsestäni oppinut.

Nyt voin sanoa, että olen ihminen, jonka luonteeseen kuuluu se, että välillä innostuu tai suorastaan hurahtaa johonkin. Välillä energiaa taas on vähemmän. Tällä ei ole mitään tekemistä sairauden kanssa.

Luota itseesi ja epäile sairautta vasta, jos siihen on oikeasti perusteita.

Terapeutin etsintä

Terapeutin löytäminen on lähes mahdoton tehtävä. Oma masennukseni ei ollut pahimmasta päästä ja silti se oli aika tuskaista touhua. En käsitä miten vaikeasti masentunut kykenisi ikinä löytämään tai edes etsimään terapeuttia.

Rautalangasta vääntäen systeemi on täysin paska. En edes halua kuvitella kuinka moni jää tämän johdosta ilman apua. Tässä päättäjille ilmainen vinkki. Uskoisin, että paljon parempi järjestely saataisiin aikaiseksi yhtälöllä Tinder + jonotusnumero. Masentuneen tarvitsisi vain täyttää alustalla profiili ja odotella sopivan terapeutin vapautumista. Jos ei heti tärppää, niin uudestaan jonoon.

Terapeutin etsintä kävi myös itselläni työstä. Väkisin sain kerran viikossa lähetettyä yhteydenottoja ja laitoin viestiin, että etsin terapeuttia useamman kuukauden päähän. Vapaita terapeutteja on vähän. Ennakkoon sopivia vielä vähemmän. Ehkä noin kolmenkymmenen yhteydenoton jälkeen olin yhä tyhjän päällä.

Jatkoin silti yrittämistä ja lopulta sain yhden tutustumiskäynnin sovittua.

Olin todella innoissani tutustumiskäynnistä. Halusin valtavasti, että siitä syntyisi jotain, mutta näin ei käynyt. Luojan kiitos kyseinen terapeutti neuvoi kuuntelemaan sisäistä ääntäni, ja minä uskalsin epätoivon keskellä sanoa, että ei kiitos. Oli vaikea paikka todeta, että ainoa löytynyt terapeutti ei vain tuntunut minulle sopivalta.

Jatkoin yrittämistä, mutta turhaan.

Tilanne ratkesi lopulta, kun psykiatrini suosittelemalla terapeutilla vapautui yksi aika. Tarrasin siihen kiinni kuin sika limppuun. Aika tosin vapautuisi vasta vuodenvaihteessa 2021, eikä sitä ennen ollut mahdollisuutta tutustumiskäynnille.

Luin, että merkittävin tekijä terapian onnistumiselle on se, miten hyvin tulee terapeutin kanssa toimeen. Paljon jäi siis täysin hyvän tuurin varaan. Toivoin vain, että tämän epätoivon keskellä kävisi munkki.

Pisteet työpaikalleni

Tässä kohtaa haluan antaa erityispisteet aikaisemmalle työpaikalleni. He eivät antaneet minun irtisanoutua, vaikka tämä olisi ollut heille halvin tapa päästä eroon ongelmasta. He ohjasivat minut hoitoon. He järjestivät työpsykologin. He järjestivät työpsykologin lisäksi Auntien palvelun. He kustansivat koko lystin. He ymmärsivät. He olivat tukenani. He jakoivat omia kokemuksiaan.

On jännää, miten yksin kuvittelin olevani masennuksen kanssa. Vaan kun rohkaistuin tästä kertomaan, niin ympäriltäni löytyi masentuneita vino pino.

Sinäkään et ole yksin.

Odotellessani terapian alkua, kävin psykiatrin lisäksi työpsykologilla. Epäilen, että kohdalleni osui työhönsä kyllästynyt yksilö ja käynnit olivat mielestäni ihan yhtä tyhjän kanssa. Onneksi työpaikallani oli sopimus Auntien kanssa ja sieltä saamani apu oli selvästi toimivampaa. Kymmenellä tapaamisella pääsin hyvään alkuun oman ajatteluni kehittämisessä.

On ihana huomata, kun joku saa kiinni omien ajatustesi vinoumat ja pystyy antamaan tilalle erilaisia ajattelumalleja. Auntien kanssa tein töitä myös arvojen, radikaalin hyväksymisen, omien vahvuuksieni ja tulevaisuuden visioni parissa.

Työt

Lepo ja ajatteluni kehittäminen toimivat sen verran hyvin, että parin kuukauden sairasloman jälkeen palasin töihin. Ensin osa-aikaisesti ja sitten täysipäiväisesti.

Alkuun työt sujuivat hyvin, mutta hyvin nopeasti lipsuin tekemistäni rajoista ja tein töitä yötä myöden. Pian energiavarani olivat käytetty ja loputon väsymys palasi takaisin.

Palasin töihin liian nopeasti.

Sairasloman pitäisi olla palauttavaa, mutta tunsin lähinnä häpeää ja huonoa omatuntoa siitä, että jouduin olemaan pois töistä.

Päätin irtisanoa itseni. En nähnyt enää mitään muuta ratkaisua. Halusin vain kadota. Työterveyslääkärilleni sanoin, että voin oikein hyvin ja että hänen ei enää tarvitse olla yhteydessä.

Valehtelin.

Jaksoin kuin jaksoinkin vääntää kaiken valmiiksi ja sain perehdytettyä työni seuraajalleni. Viimeisen työviikon perjantaina kävin palauttamassa koneen. Ajoin kotiin ja istuin sohvalle. Olin täysin loppu ja tuijotin tyhjyyteen. Sitten purskahdin itkuun.

Työt peruutuspeiliin katsoen

Olen irtisanoutunut aikaisemminkin ja aina ennen siitä on seurannut intoa ja suoranainen energiapiikki. Nyt mikään ei muuttunut. Aloin heti katumaan tekoani.

Tuntui, että pilasin elämäni entistä pahemmin. Minulla oli hyvä työ, sopivat työajat, mukavat työkaverit ja nyt se kaikki oli mennyttä.

Jos sinulla on vaikeata jaksaa töissä, hanki apua ja hyödynnä työterveyttä. Sairaslomasta saa nauttia, kun sille on oikeasti tarvetta. Jos nyt tekisin valinnan uudelleen, jäisin suoraan puolen vuoden sairaslomalle. Työt eivät maailmasta lopu tekemällä. En suosittele irtisanoutumista kenellekään. Olin itse liian sokea, enkä nähnyt muita ratkaisuja.

Onneksi loppupalkkani oli usean kuukauden kulujen suuruinen ja tililläkin oli hieman käteistä. Taloudellista stressiä ei pahemmin syntynyt ja sain kaipaamani tauon.

Vihdoin myös omatuntoni antoi minun levätä.

Töiden loppumisen jälkeen nukuin ensimmäiset neljä viikkoa. Pääosin kaikki sujui hyvin, mutta aina välillä jouduin antamaan uudelleen itselleni luvan olla tekemättä mitään. Jostain mieleeni hiipi ajatus, että pitäisi tehdä jotain hyödyllistä. Vanhat ajatukset ovat joskus tiukassa.

Masennuksen teoria

Yritin tutkia, että mistä masennuksessa on kyse, mutta asia ei ole niin yksiselitteinen kuin voisi alkuun kuvitella. Vähän lähteestä riippuen masennuksia on aina muutamasta tyypistä yli kymmeneen tyyppiin asti. Kaikissa oireet ovat hieman erilaisia ja samoin hoito. Tyypillisiä masennustiloja ovat melankoliset masennustilat, epätyypilliset masennustilat ja psykoottiset masennustilat. Samoin masennuksen vakavuus vaihtelee lievästä vakavaan.

Erilaiset masennustilat voivat syntyä eron, trauman, liiallisen stressin, biologisen alttiuden, persoonallisuuden, temperamentin, yksinäisyyden, päihteiden käytön, synnytyksen tai vuoden ajan seurauksena.

Masennuksen oireita voivat olla esimerkiksi:

• pitkittynyt alakuloinen mieliala
• uupumus ja väsymys
• ärsyyntymisherkkyys
• aikaansaamattomuus
• kiinnostuksen puute asioihin, jotka ennen tuottivat mielihyvää
• itsesyytösten lisääntyminen
• unihäiriöt
• toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset.

Pelkkä väsymys ei vielä ole masennusta, mutta uupumus voi johtaa masennukseen. Samoin suru ja alakulo ovat normaaleja esimerkiksi menetyksen yhteydessä. Uupumus puolestaan silloin, kun töitä on liikaa. Sen sijaan pitkittyneet olotilat ja usean eri oireen yhdistelmät kertovat usein jo masennukseen asti edenneestä tilasta. Jos lepo ei lievitä väsymystä, voi kyse olla masennuksesta.

Joka viides kokee masennuksen elämänsä aikana, joten harvinaisesta ilmiöstä ei ole kyse. Tärkeintä on ymmärtää, että masennuksesta ei parannuta ryhdistäytymällä.

Olen kuullut sanottavan, että masennuksen hoito kestää yhtä kauan kuin masennuksen syntyminen. Luulen, että omalla kohdallani kyse on vuosien työn tuloksesta. Muun hyvän lisäksi masennuksen uusiminen on enemmän kuin todennäköistä.

Oma masennukseni

Aloin miettimään omaa tilannettani ennen masennusdiagnoosin saamista. Yleensä masennus on usean tekijän yhdistelmä. Niin myös omalla kohdallani.

Olen lähes varma, että olen päätynyt uupumuksen kautta masennukseen. Luin, että työuupumuksesta kärsivä saattaa eristäytyä työyhteisöstä ja kyseenalaistaa työnsä merkityksen.

Tajusin, että en käynyt toimistolla yli vuoteen ja kyseenalaistamisen lisäksi menetin kokonaan työn merkityksen. Ajatukset työstä muuttuivat mielenkiintoisesta tylsäksi ja siitä turhaksi.

En usko, että minulla on ollut pelkästään päivätyöstä johtuen liian suuri määrä työtä. Kun yhtälöön lisätään opiskelu ja omat projektit, niin määrä muuttui liian suureksi itselleni. Omaa tyhmyyttä toisin sanoen.

Lisäksi päivätyö tai oikeastaan minä itse aiheutin lisää stressiä. Usein muistan miettineeni, että onkohan tekemäni ratkaisu tarpeeksi hyvä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa mikään ei ole tarpeeksi hyvää kovin pitkään. Silti aina mietin, että olisiko pitänyt osata tehdä vielä paremmin. Työt valvottivat ja häiritsivät nukkumistani.

Työn lisäksi aikaisempi eroni on jäänyt käsittelemättä. Luulen, että koin useamman vuoden ajan eromasennusta, mutta en ole sitä ymmärtänyt aikaisemmin. Olen vain työntänyt surun piiloon ja yrittänyt jättää sinne. Valitettavasti piilotetut asiat palaavat kummittelemaan. Omalla kohdallani ne ilmestyvät öisinä painajaisina, vaikka päivisin asia ei enää vaivaisi.

Kolmas masennukseeni vaikuttava asia ovat järjettömät pelot. Pelkään ja stressaan asioita, joihin en voi vaikuttaa lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi oma vanheneminen, läheisten vanheneminen, tärkeiden ihmisten menettäminen ja sairauksien pelko. Ehkä myös taloudellisen riippumattomuuden epäonnistuminen vaikutti masennuksen pahenemiseen.

Neljäs asia masennuksen taustalla ovat omien ajatusteni vinoumat. Olen esimerkiksi enemmän kuin ankara itselleni ja itsemyötätuntoa en harrasta. Lisäksi kaikesta on ollut pakko tehdä suoritus ja olla muita parempi. Juuri mistään en ole osannut aidosti nauttia tai iloita.

Klassista P.Ohattaa on se, että en huomaa hyvin olevia asioita. Keskityn vain negatiiviseen. Tämä on varmaan pahin puute omassa ajattelutekniikassani eli en ole saanut negatiivisia ajatuskierteitä poikki, vaan olen voinut velloa niissä jopa kuukausia.

Loogisesti ajatellen kaikki on hyvin. Tulen kohtuullisesti toimeen, läheiseni ovat minulle rakkaita, minulla on ystäviä ja parempaa puolisoa en voisi kuvitella. Hän hyväksyy minut vikoine päivineen ja voimme jutella kaikesta. Kaikki läheiseni ovat tukenani. Kun pää ei toimi oikein, nämä asiat unohtuvat. Onneksi oman ajattelun kehittämiseen voi saada apua.

Terapia ja ennakkoluulot

Monille sana terapia tai terapeutti aiheuttaa ennakkoluuloja ihan turhaan. Terapeutti on mielelle sama asia kuin personal trainer kropalle. Lähes jokainen huippu-urheilija käyttää henkistä valmennusta hyväkseen, niin miksi en myös minä. Olen aina ollut kiinnostunut kehittämään itseäni ja terapian avulla voin saada merkittävän eron aikaiseksi elämänlaadussani.

On aivan turha hävetä mielenterveysongelmia. Sen jälkeen, kun tulin tämän aiheen osalta ulos kaapista, todella moni on kertonut minulle kärsineensä itse samankaltaisista asioista. Ulospäin tällaista on mahdotonta nähdä. Osa avautumisista on tullut äärimmäisen hyvin voivan näköisiltä ja onnellisilta ihmisiltä.

Luin useammasta keskustelusta, että ihmisiä ärsyttää se, jos joku sanoo kasvaneensa ihmisenä masennuksen johdosta. Minä koen oppineeni paljon, mutta masennukselle en anna tästä pisteitä. Olen hakenut apua, olen saanut apua, olen tehnyt virheitä ja olen myös tehnyt töitä oikein. Se vasta olisikin masentavaa, jos tästä ei seuraisi kasvua ihmisenä.

Olen nyt käynyt terapiassa kerran viikossa reilun puolen vuoden ajan. Paljon on vielä töitä edessä, mutta paljon on myös jo tapahtunut.

Terapia käytännössä

Sivusin jo aikaisemmin aiheitta, mutta ennen varsinaista terapiaa ja vielä ollessani edellisessä työpaikassani aloitin työskentelyn Auntien kanssa. Hänen avullaan löysin asioita, joista olen nauttinut aikaisemmin, opin hyväksymään asioita sellaisena kuin ne ovat, sain suunnitella tulevaisuutta avustetusti ja sain vaihtoehtoisia tulkintoja omille ajatuksilleni.

Muutamia muistiinpanoja aikajaksolta Auntien kanssa

• Yksi asia, josta olet nauttinut aikaisemmin: sulkapallo
• Valitse yksi tärkeä asia, jonka hyväksyt juuri nyt: minä vanhenen, niin myös muut. Avainsanat: radikaali hyväksyminen
• Vahvuudet: muiden auttaminen, asioiden analysointi, kirjoittaminen, innostuminen
• On ok innostua, mutta aina ei voi olla innoissaan. Tylsyys tulee ja menee. Varaudu siihen.
• Jatkossa enemmän ystäviä ja puhtaasti huvin vuoksi tehtyjä asioita. Unohda suorittaminen.
• Seuraavaksi mene töihin pieneen firmaan, jossa voit toimia autonomisesti sopivan pituisissa projekteissa ja hyvän tiimin ympäröimänä
• Tee: ruska Lapissa, Lauri Tähkän keikka, asu talvi lämpimässä, muuta viikoksi yksin erämökkiin keskelle ei mitään

Tähän useamman kuukauden pituiseen aikajaksoon mahtui monenlaisia viikkoja. Ensin olin täysin lamaantunut. Välillä pääsin uupumuksesta askeleen ylös päin eli siirryin vihan puolelle. Välillä epätoivo palasi. Ja muutamana ohikiitävänä hetkenä pystyin olemaan myös onnellinen.

Kun varsinainen terapia alkoi, olin ehtinyt olla omalla lomalla reilun kuukauden. Terapiaa varten kävin kolme kertaa psykiatrilla useamman kuukauden jaksolla, jotta sain psykiatrilta lausunnon KELA:n tukea varten. Tuki onneksi myönnettiin.

Terapia alkoi heti vuoden 2021 alussa. Alku meni tutustumiseen ja vähitellen on päästy kiinni haasteisiini.

Yksi todella merkittävä voimavara terapian alussa olivat artikkelin luovutan kommentit. Luin ne moneen kertaan ja kävimme myös yhdessä terapeuttini kanssa kommentteja läpi. Jos olet yksi kommentin jättäneistä, olet todellakin vaikuttanut minun elämääni.

Seuraavaksi on luvassa ajatuksia ja havaintoja terapiasta enemmän tai vähemmän loogisessa järjestyksessä. Iso osa keskusteluista terapeuttini kanssa liittyy työelämään, mutta muutakin on ehtinyt jo tarttua matkaan.

Ajatusketjut paperille

Ensimmäinen kotitehtäväni terapiasta oli kirjata omia ajatusketjuja ylös. Negatiiviset ajatukset etenivät päässäni suurin piirtein näin:

"Väsyttää - jaksanko tehdä töitä - en jaksa tehdä töitä - paranenko koskaan - epätoivo - kehossa raskas ja painostava olo"

"Väsyttää - pitäisi jo olla terveempi - suuttumus hitaalle parantumiselle - ei tästä tuu mitään - epätoivo - kehossa raskas ja painostava olo"

"Irtisanouduin - apua - pystynkö enää koskaan tekemään töitä - pääsenkö enää minnekään töihin - pilasinko elämäni irtisanoutumalla - menetin tulot, mielenkiintoisen työn ja täydellisen työsopimuksen - en enää koskaan saa niitä takaisin - epätoivo - kehossa raskas ja painostava olo"

Ensin mietimme yhdessä terapeuttini kanssa vaihtoehtoisia tulkintoja näille ajatuksille. Esimerkiksi väsymys johtuu siitä, että uuvutin itseni. Viimeinen pisara masennukseni taustalla oli selkeästi uupumusperäinen. Tein liikaa suhteessa omaan jaksamiseeni. Myös ikuisuus aspekti on aika hullu. Töitä on löytynyt ennenkin ja samoin jaksamista. Nyt vaaditaan vain hieman enemmän kärsivällisyyttä.

Negatiiviset ja hankalat tunteet

Toiseksi opettelimme tekniikoita, joilla saa negatiiviset ajatuskehät poikki. Teimme erilaisia mielikuva- ja hengitysharjoituksia.

Minulle toimii parhaiten se, että rauhoitun ja keskityn vain hengittämiseen. Sorrun helposti ylianalysointiin, mutta hengittämiseen keskittymällä saan tyhjennettyä pääni ja tehtyä olostani paremman.

Se helpottaa, kun muistaa, että mikään tunne ei kestä ikuisesti. Jotenkin negatiiviset tunteet saavat päässäni usein ikuisen horisontin ja se johtaa epätoivoon.

Tärkeä asia negatiivisten tai hankalien tunteiden käsittelyssä on se, että vellominen pitää katkaista, mutta oikeasti vaivaavat asiat käsitellä. Ei kannata yrittää piilottaa niitä ajatuksia tai tunteita, joille on järkevä syy. Muuten ne vain puskevat myöhemmin voimakkaampina pintaan.

Vaikein hetki

En muista tarkkaan, milloin koin vaikeimman hetkeni tämän masennuksen aikana. Muistan kyllä hyvin mitä tein. Illat ovat yleensä vaikeampia kuin päivät ja tämä ilta oli se kaikkein vaikein. Oloni oli umpisurkea ja en nähnyt tietä parempaan. Makasin puolisoni vieressä sängyssä ja suustani vierivät ulos sanat.

"Sopiiko, jos tapan itseni ja jätän rahani sinulle? Eikö se olisi kaikille parasta?"

Onneksi ei syntynyt kauppoja. En ole ylpeä sanomastani ja en ollut niin syvällä, että olisin oikeasti toteuttanut ehdotukseni. Kunhan leikittelin ajatuksella.

Työt

Hyvin pian terapian aloittamisen jälkeen sain uuden työn. Sovin aloituksen niin, että minulle jäi vielä kuukausi aikaa toipumiseen ja ajatusteni työstöön. En ole pitkään aikaan jännittänyt niin paljon töihin menoa. Suurin jännitys toki liittyi siihen, että jaksanko ja selviänkö töistä ylipäänsä.

Ilokseni sain huomata, että noin viikkoa ennen töiden alkua negatiivinen jännitys alkoi muuttua perhosiksi vatsanpohjassa. Muutamat ensimmäiset päivät menivät tutustumiseen toimistolla. Porukka vaikutti erittäin mukavalta ja 10 henkeen tutustuminen ei tuntunut ylivoimaiselta. Melko nopeasti pääsin töihin käsiksi ja siinäkin oli onnea, että ensimmäistä projektia tehtiin tiimin voimin sen sijaan, että olisin joutunut yksin ahertamaan.

Sovin terapeuttini kanssa erittäin tiukat raamit työntekoon. Ei ylitöitä. Ei töitä lepakkovuorossa. Kone menee kiinni viimeistään kuudelta.

Ensimmäisen viikon jälkeen into alkoi muuttua arjeksi ja huomasin, että en ole 100 % kunnossa. Jokaisen työpäivän jälkeen olin aivan kuitti enkä jaksanut yhtään mitään muuta. Terapeuttini huomautti, että on aivan loistavaa, että pärjään ja jaksan jo kokonaisia työpäiviä. Minä huomasin, että keskityin taas siihen, mitä en jaksa, vaikka tilanne oli paljon parempi kuin syksyllä.

Alkuun mietin, että onko tämä työ minua varten. Terapeuttini auttoi ymmärtämään, että kyllä on. Ainakin se on aivan täydellinen juuri tähän tilanteeseen. Jos joskus ei enää ole, niin sitten asiaa voi pohtia uudelleen. Työtäkään ei tarvitse ajatella ikuisuusperspektiivistä.

Ensimmäiset 3,5 kuukautta töissä olivat haastavia. Ensin yritin vain selviytyä yksittäisistä päivistä, mutta vähitellen oloni parani.

Välillä oli todella hankalia viikkoja, mutta välillä meni oikein hyvin. Välillä turhauduin, kun ajattelin, että en pääse lainkaan eteenpäin, vaan masennuin "uudestaan". Terapeuttini ohjasi ajatuksiani. Hankalia viikkoja tulee ja sille ei voi mitään, mutta oletko P.Ohatta huomannut kuinka monta hyvää päivää tässä on jo ollut? En ollut huomannut.

Sen olen huomannut, että suuri osa masennuksesta heijastuu ajatteluuni niin, että alan inhoamaan työtäni. Ehkä koko P.Ohatta on saanut alkunsa juuri samasta syystä. Toukokuussa 2021 tein itselleni merkittävän läpimurron ajattelussani. En inhoa työtäni, vaan minua kuormittaa se, kun töissä on vaikea tilanne menossa.

Huomasin saman pätevän myös edelliseen työpaikkaani. Toteutin asiakkaalle ratkaisun, joka toimi, mutta oli pinnan alla aivan liian monimutkainen. Tavallaan kaduttaa, että ikinä edes tein kyseisen toteutuksen. Huomaan yhä ahdistuvani, kun vain mietin tuota (tunnistan olotilan eri puolilla kehoani ja muutoksen hengityksessäni, pystyn myös vastaamaan tähän keskittymällä rentouttavaan hengitykseen). Toisaalta asiakas oli tyytyväinen ja sai toimivan ratkaisun ainakin siihen hetkeen.

On kohtuullisen helppoa tehdä vaikeita asioita monimutkaisesti. On erittäin vaikeata tehdä vaikeita asioita yksinkertaisesti.

Jos joku asia on mielestäni monimutkainen, luultavasti löytyy parempi tapa tehdä se. Teen jatkossa kaikkeni, että pysyn yksinkertaisen puolella. Olen rohkea ja pistän vastaan. En suostu tekemään purkkavirityksiä. Nautin, kun saan saman asian toteutettua vähemmällä koodirivimäärällä.

Uudessa työpaikassa on tullut muutamia vaikeita tilanteita vastaan ja suurin haaste omassa ajattelussani on se, että en pyydä ajoissa apua. Olen käynyt terapeuttini kanssa näitä tilanteita läpi ja samalla on mietitty parempia toimintatapoja jatkoon.

Tärkein asia on se, että tunnistan potentiaalisesti hankalan tilanteen mahdollisimman nopeasti. Kun tunnistan tilanteen, voin toimia fiksusti. Jos en toimi fiksusti, syntyy turhaa stressiä ja vellomista negatiivisuudessa.

Tunnistettuani tilanteen voin nostaa lippua pystyyn, voin pyytää apua ja voin toimia parhaaksi katsomallani tavalla. Voin keskustella tarvittavien henkilöiden kanssa ja minun ei tarvitse osata ratkoa kaikkia ongelmia. Välillä haluan niin kovasti auttaa, että sotkeudun asioihin, jotka eivät minulle kuulu.

Aikaisemmin olen ollut työelämässäni eristäytyjä. Tällä kertaa otin uuden lähestymisen ja yritän tutustua paremmin työkavereihini. Aikaisemmin ajattelin, että turha tutustua, kun toinen meistä kuitenkin kohta vaihtaa työpaikkaa ja siitä seuraa vain ystävän menetys. Nyt yritän tehdä töitä tutustumisen eteen, koska uskon, että silloin viihdyn myös itse paremmin.

Aikaisemmin olen vältellyt kaikkia yhteisiä tilaisuuksia. En yleensä sano mitään, jos ympärillä on enemmän kuin neljä ihmistä. En vain keksi mitään sanottavaa ja ajattelen, että eivät minun juttuni ketään kiinnostaisi.

Nyt olen jo osallistunut ensimmäiseen yhteiseen työpaikan tilaisuuteen ja valmistauduin siihen yhdessä terapeuttini kanssa. Kirjoitin erilaisia puheenaiheita valmiiksi ennen tilaisuutta, jotta en jäisi tuppisuuksi. Mielestäni tilaisuus meni oikein hyvin.

Lukuun ottamatta kahta viimeistä työviikkoa ennen lomaani, pysyin täysin asettamissani raameissa. Hyvä minä!

Viimeiset kaksi kuukautta töissä olivat jo suorastaan yhtä juhlaa. Ja energiaa on riittänyt myös vapaa-ajan rientoihin. Minulla oli ehkä yksi huono päivä koko jaksolla. Siis yksi ainoa!

Paljon johtuu siitä, että toimimalla ja ajattelemalla itse fiksummin, saan vähennettyä turhaa stressiä ja kuormaa. Toinen puoli johtuu siitä, että voin olla täysin rehellinen kollegoilleni ja oma itseni.

Hyvä esimerkki tästä on se, että alkuun en uskaltanut kertoa uudelle pomolleni mitään masennuksestani tai tästä blogista. Kun kerroin, pelkäsin hänen sanovan jotain negatiivista ja pahimmillaan ilmoittavan, että voin pakata kamani koeajalla. Vastaus oli kuitenkin täysin päinvastainen.

"Kiitos, kun kerroit. Arvostan tuota todella. Minä tarvitsen 100 % rehellisyyden, jotta voin tehdä oikeita päätöksiä. Ja rehellisyyden nimissä taustasi on jo entuudestaan tuttu. Olisi mukava lähteä joku päivä kaljalle vaihtamaan ajatuksia sijoittamisesta yrityksen kautta."

Jos et voi olla täysin oma itsesi, olet joko nössö tai väärässä paikassa. Minä koen, että olen nyt juuri siellä, minne tällä hetkellä kuulun. Ja yritän olla rohkea joka päivä.

Lääkkeet

Parin ensimmäisen terapiakerran jälkeen kävin lääkäristä hakemassa masennuslääkityksen. Lääkkeet ehtivät alkaa vaikuttaa juuri ennen töiden alkamista.

Minulle ei tullut pahoja sivuoireita. Pientä huonovointisuutta on ollut silloin tällöin ja joitain ruoka-aineita en ole pystynyt syömään. Muuten lääkkeet ovat toimineet paremmin kuin hyvin. Maailmani ei ole muuttunut sumuiseksi, vaan kirkastunut merkittävästi siitä mitä se oli syksyllä.

Tällä hetkellä jännittää se, että mitä tapahtuu, kun joskus lopetan lääkkeiden syömisen.

Jossittelu

Seuraavaksi tartuimme terapiassa jossitteluun.

Sorrun helposti ajattelussani siihen, että olisi pitänyt tehdä jotain toisin. Nuorempana olisi kannattanut olla enemmän kavereiden kanssa. Urheiluun olisi kannattanut panostaa enemmän. Olisi pitänyt tehdä sitä. Olisi pitänyt tehdä tätä. Varmaan aika tuttua monelle.

Jossittelun ainoa merkittävä hyödyllinen käyttötarkoitus on se, että käy historiallisen tilanteen kerran mielessään läpi ja pyrkii oppimaan siitä.

Huomaan usein, että jälkikäteen haluaisin monia asioita, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Olisi pitänyt säästää, että olisin jo eläkkeellä. Olisinko ollut valmis tekemään enemmän eläkkeen eteen? En.

Näihin tilanteisiin hyödyllinen ajattelumalli on pelimerkkiajattelu. Sinulla on käytössäsi 100 pelimerkkiä. Voit jakaa ne miten haluat ja voit odottaa vain lopputuloksia, jotka sopivat valitsemaasi jakaumaan. Jos esimerkiksi laitat 33,3 pelimerkkiä työhön, perheeseen ja harrastuksiin, voit odottaa tasapainoista elämää. Sen sijaan voit unohtaa ammattiurheilun tai merkittävän menestyksen työelämässä. Sama pätee myös sijoitussalkun allokaatioon.

Poikkeuksia toki on, mutta todennäköisesti panostuksesi heijastuu odotusarvoihin. Jos haluat tietyn lopputuloksen, sinun on oltava valmis tekemään vaadittava määrä töitä. Jos teet vaadittavan määrän töitä, on se pois ajasta jossain muualla.

Jokaisen kannattaa tehdä oma elämä allokaationsa ja tarkastella sitä sopivin väliajoin. Jos tuntuu, että jää jossiteltavaa, säädä allokaatiota. Ja muista, että kaikkea et voi saada, vaikka olisit millainen superihminen.

Tulevaisuus

En pysty suunnittelemaan vielä tulevaisuutta. Voin erittäin hyvin tässä hetkessä, mutta suunnittelu on täysin ylivoimainen tehtävä. Hyvä jos tiedän, että mitä teen huomenna.

Kun tulevaisuus jää hämärään ja huomio keskittyy tässä hetkessä elämiseen, niin säästäminen jää vähän vähemmälle. Tästä tarkemmin seuraavassa artikkelissa.

Innostuminen

On täysin ok innostua. On täysin ok, että välillä on enemmän energiaa kuin toisina hetkinä. Sellainen minä olen.

Omalla kohdallani innostuessa on tärkeää pitää rajoista kiinni. Innostumalla polttaa itsensä helposti loppuun, jos ei aseta rajoja. Töitä en edelleenkään tee yhtään yli sovitun ja jätän muutenkin riittävästi aikaa lepoon.

Levosta huolehtimisen avuksi ostin Ouran. Tästäkin tarkemmin ensi kerralla.

Urheilu

Liikunta auttaa tutkitusti masennukseen. Oma liikuntani on aina ollut suorituskeskeistä ja vain tuloksella on ollut väliä. Terapian myötä palasin takaisin 10 vuotta sitten loppuneen harrastuksen pariin ja otin uuden lähestymisen. Ihan sama kuka pelit voittaa. Minä pyrin samaan aikaan hyviä palloralleja ja nauttimaan ajasta kavereiden kanssa. Tämä on ollut äärimmäisen virkistävää ja hauskaa. Hyvä olo säilyy monta päivää pelikerran päättymisestä.

Perinteisestä driveri solmuun golfista olen myös luopunut ja siirryin zen-golfin puolelle. Käyn pelaamassa maksimissaan kerran viikossa, en kirjaa tulosta ylös ja nautin vain matkasta. Jokainen lyönti on mahdollisuus. Seuran golf kisoissa voin käydä, mutta tärkeintä on silloin tutustua mukavaan peliporukkaan ja tulos on aivan toissijainen juttu.

Fyysinen olomuoto

Fyysinen olomuotoni häiritsee henkistä hyvinvointiani ja aiheuttaa tyytymättömyyttä. Olen pullea possu, mutta tämä ei ole vielä prioriteetti. Yksi asia kerrallaan.

Onnellisuus perspektiivi

Ennen vanhaan minulla oli onnellisia hetkiä huonojen päivien sisällä.

Nyt oli aluksi hyviä päiviä, sitten hyvä viikko ja lopulta jopa kuukausi. Väliin on mahtunut myös huonoja hetkiä. Huonoina hetkinä minulla on tapana unohtaa hyvät. Aina kannattaa katsoa kokonaisuutta pidemmältä aikajaksolta. Kaksi peräkkäistä huonoa päivää eivät pilaa hyvää kuukautta. Tämän hetken tilanne ei ole koko totuus.

Onnellisuus ei ole pelkästään passiivista. Ajattelemalla iloisia asioita voi tehdä itsensä onnelliseksi. Teen nykyisin joka ilta hengitys- tai ajatusharjoituksen nukkumaan mennessä. Ennen en ymmärtänyt, että miten joku jaksaa. Nyt ymmärrän ja en ajatellut luopua tästä tavasta ihan lähiaikoina.

Itsekritiikki

Tässä on yhä paljon kehitettävää. Pitäisi muistaa, että mehun lipsahtaminen yli lasin reunan ei tee minusta saatanan idioottia. Se on vahinko, joka voi sattua kenelle tahansa. Itsemyötätunto.

Kertaus

Olisi ihanaa, jos uusia ajatusmalleja voisi oppia kerrasta. Näin ei tapahdu. Huomaan lähes joka terapiassa toistavani samoja virheitä. Onneksi terapeuttini jaksaa muistuttaa ja kerrata samoja asioita.

Olen äärimmäisen kiitollinen terapeutilleni jo nyt, vaikka matka on vasta alkanut. On ihan uskomatonta, että tällaisia ihmisiä on olemassa. Ja tupla hyöty tulee vielä siitä, että en kuormita läheisiäni liikaa, kun voin käydä asiat ammattilaisen kanssa läpi. Kukaan ei jaksa kuunnella valitusta ikuisesti, mutta ammattilaisilla on siihen parhaimmat lähtökohdat.

Lopuksi

Jos liikut samoilla vesillä kanssani, et vieläkään ole yksin.

En ole lääkäri, nämä ovat omat ajatukseni masennuksesta. En tiedä vaikeasta masennuksesta mitään.

Kirjoitin jutun, koska sain itse paljon apua Tuomas Enbusken, Lotta Henttalan, Ben Zyskowiczin, Uniikin (2) ja Elina Gustafssonin kokemuksista (osa jutuista valitettavasti maksumuurin takana, pahoittelut). Bonuksena vielä Emilia Kujalan kolumni Miksi koemme itsemme onnettomiksi silloinkin, kun kaikki on ihan hyvin? Ei kai mielenterveys rahaa suurempi tabu ole, joten miksi en kirjoittaisi myös siitä?

Väärinkäsitysten ehkäisemiseksi: Et voi säästää itseäsi masennukseen, etkä myöskään voi ostaa pysyvää onnea.

Viimeiseksi ohjeeksi kesää varten terapeuttini sanoi, että tee jotain kivaa ja voimaannuttavaa. En vain oikein keksi mitä tekisin. Mitä sinä tekisit? Minkälainen tekeminen saa sinut tuntemaan, että olet elossa? Mistä tulet onnelliseksi?

Tiivistettynä tein ihan liikaa ja lopulta poltin itseni loppuun.

Onneksi vuosi 2020 on nyt ohi. Ensimmäinen ajatukseni oli lakaista koko vuosi maton alle ja unohtaa sinne. Tarkemman pohdinnan jälkeen vuosi tarjosi monta arvokasta oppituntia, jotka on hyvä tallentaa muistiin. Onnistumisia tai juhlan aiheita ei tältä vuodelta jäänyt käteen.

Vuoden tapahtumat

Tammikuussa vuosi alkoi mukavasti loman merkeissä. Nautin viikon auringosta ja kyllä teki poikaa ↗.

Lomailu on yllättävän kivaa, kun muistaa harrastaa itselle mieluisia aktiviteetteja ja jättää "kuuluisi" tai "pitäisi"-alkuiset lauseet vähemmälle. Tämä oli myös ensimmäinen kertani täysihoidossa. Jatkossa se on ainoa ja oikea tapa minulle. Kesää odotellessa.

Helmikuussa totesin olevani monien mielestä idiootti ↗. Maaliskuussa pohdin sijoittamista ↗ ja huhtikuussa haaveilin P.Ohatta app:n valmistumisesta ↗.

Kesäkuussa sovelluksen kanssa tuli lisää haasteita ↗, mutta en luovuttanut. Energiani alkoivat olla todella vähissä ja kärsivällisyys sen mukaista. Pieni vastoinkäyminen aiheutti reaktion, jonka seurauksena työhuoneeni seinään syntyi näppäimistöni mentävä reikä.

Lopulta oli katsottava peiliin ja hyväksyttävä realismi. Pohatta App oli muuttunut taakaksi ja siitä ei koskaan tulisi valmista.

Projekti vei paljon enemmän aikaa ja rahaa kuin ajattelin. Menetetyn ajan kanssa voin vielä elää, mutta menetetyn rahan kanssa en. Ongelma ei suinkaan ole absoluuttisissa euroissa, vaan siinä, miten käytin ne. Tyhmästä päästä kärsii... ja niin edelleen.

Nyt pyydän anteeksi, että mahdollisesti sotkin sinut mukaan tähän konkurssiin. Olen äärettömän pahoillani, jos aiheutin hölmöilylläni sinulle päänvaivaa. Nyt appi on virallisesti kuollut ja kuopattu.

Heinäkuu. Ennen vuotta 2020 kuvittelin, että minulla on rajaton määrä energiaa. Ajattelin, että mitä enemmän energiaa käytän, sitä enemmän saan sitä tilalle. Töiden, koulun ja sovellusprojektin jälkeen yksi tärkeä komponentti jäi kuitenkin yhtälöstä puuttumaan. En muistanut levätä. Samalla pintaan nousivat tekemäni huonot taloudelliset päätökset ↗.

Viimein poltin itseni loppuun elokuussa ja luovutin ↗. Olen yrittänyt rakentaa itselleni sopivaa suhdetta työn, vapaa-ajan ja omien projektien välille. En odottanut eläkkeeseen asti, vaan olen muokannut rytmiäni vähitellen. Valitettavasti mikään ei vain tunnu toimivan.

En ole kymmeneen vuoteen tuntenut kuuluvani juuri minnekään. Olen lähes joka paikassa enemmän tai vähemmän ulkopuolinen. Välillä pystyn hetken pysymään menossa mukana, sen jälkeen siirryn kärpäseksi kattoon.

En juuri nyt usko, että pystyisin sanomaan mitään, mitä et löydä jostain muusta blogista tai kirjasta. Oikeastaan kaikki on sanottu jo aikaisemmin. Jostain syystä jokaisen sukupolven pitää "keksiä" samat aikaisempien sukupolvien esiin tuomat asiat uudelleen.

Tuntui, että olin taistellut tarpeeksi ja enää siihen ei ollut energiaa. Pystyin jo näkemään reunalta alas. Enää piti vain luovuttaa. Luovuttamisen jälkeen ei kukaan enää vaatisi tai odottaisi mitään. Ei edes pahin kriitikkoni — minä itse.

Tarkemmin ajateltuna en muistanut, koska olisin viimeksi kunnolla levännyt. Lomille olen aina kehittänyt jonkun tavoitteellisen projektin. Esimerkiksi golfin peluu on pienissä määrin rentouttavaa, mutta itselläni harrastus lähti välillä aivan lavasta ja tuotti enemmän stressiä kuin työelämä.

Nuoremmalle P.Ohatalle pää kolmantena jalkana juokseminen oli sopiva strategia. Olin fyysisesti loistavassa kunnossa ja palautuminen oli sen johdosta tehokasta. Drivea ja suorituskykyä riitti. Se mikä toimi joskus, ei välttämättä toimi enää.

Vuosi 2020 opetti itselleni kantapään kautta, että kapasiteettini on rajallinen. On fakta, että palautuminen vie enemmän aikaa, kun ihminen vanhenee. Olen tyytyväinen, että löysin rajani. Jatkossa olen varovaisempi, koska en enää ikinä halua omaa jaksamisen rajaani ylittää. Rajan takana ei odota kuin musta kuilu.

Voin kokemuksesta kertoa, että ei ole järin mukavaa matkustaa omassa kehossaan ja huomata elinvoiman sekä ilon vähenevän päivä päivältä. Tai oikeastaan huomasin sen vasta, kun molemmat olivat kadonneet. Uupumuksen voi välttää sillä, että kuuntelee kehon välittämiä viestejä ja toimii niiden mukaisesti. Jos väsyttää, pitää levätä. Sankarin esittäminen on turhaa ja siinä ei voi kuin hävitä. Ihmisen arvoa ei mitata suorituksissa tai työtunneissa.

Ihminen voi rääkätä itseään lähes loputtomasti. Kaikilla ei ole vaihtoehtoa ja joskus rääkkäämisessä on kyse selviytymisestä. Meille rääkkäys on harvemmin selviytymisen ehto. On täysin sallittua pysähtyä ja kysyä itseltään, että missä menee järjettömyyden raja. Kohtuullisella panostuksella pärjää varmasti riittävän hyvin.

En usko, että uuvutin itseni pelkästään tekemisen määrällä, vaan kyse on paljolti myös ajatuksista pääni sisällä. Esimerkiksi tunnollisuus ja suuri määrä tekemätöntä työtä eivät ole hyvä yhdistelmä. Työt eivät lopu tekemällä, joten jatkossa pidän paljon selkeämmät rajat työajan sekä vapaa-ajan välillä. Erityisesti töiden parissa valvotut yöt saavat jäädä taakse.

Masennus on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkästään väsymystä. Ehkä kirjoitan joskus tarkemmin kokemuksestani, mutta vielä toistaiseksi ajatukset ovat liian levällään siihen.

Syyskuussa piilouduin ja yritin palautua. En ole aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, mutta vähensin sitä entisestään. Myös tiettyjä tv-ohjelmia jätin pois. Syy tähän on se, että ne saavat oman oloni tuntumaan surkealta. En voi täysin syyttää mediaa, mutta minusta on tullut apina, joka kaipaa aina välitöntä tyydytystä.

En väitä, että pään pusikkoon laittaminen olisi paras strategia oman olon parantamiseen, mutta se oli ainoa keino, jonka tähän hätään keksin.

Mediassa näkee liian usein vain yhden puolen asioista. Usein raportoidaan vain onnistumiset, mutta epäonnistumiset jäävät piiloon. Usein näytetään kuinka joku ostaa miljoonatalon, mutta ei koskaan sitä, miten rahat on ansaittu. Usein näytetään upeita sijoitussalkkujen tuottolukemia, mutta tappiot ja oppirahojen maksut jäävät vähemmälle huomiolle.

Tällä hetkellä en kaipaa inspiraatiota lopputuloksen muodossa, vaan enemmän motivaatiota pitkäjänteiseen tekemiseen ja kärsivällisyyteen. Lopputulosta ei voi saada ilman työntekoa. Usein huomaan haluavani vain tuloksen, mutta tilanne muuttuu, kun ymmärrän mitä lopputuloksen saavuttaminen vaatii.

Sekä sijoittamisessa että elämässä on kyse maratonista, ei sprintistä.

Lokakuussa olin mielestäni palautunut ja luovuttamisen tilalle tuli hyökkäysmoodi. Otin 100K lisää vipua sijoituksiin asuntoani vastaan ↗. Sitten nostin Nordnetista superluottoa yrityksen sijoituksia vastaan ja vielä pankkilainaa 25K, joilla ostin pitkästä aikaa uuden sijoitusasunnon ↗. Asunnon hinta oli 50,9K ja vuokratuotto 7.23 %.

Kaikki perustui kassavirtaan, jonka päälle on mukava rakennella liikkuvia osia. Sijoitukset jakautuvat alastrategioihin:

• 80 % kassavirtaa tuottavat osakesijoitukset & asunnot
• 10 % tulevaisuutta painottavat sijoitukset
• 5 % lotto
• 2 % kultakaivokset
• 3 % treidaus

Strategia poikkeaa merkittävästi aikaisemmasta passiivisen indeksirahaston pitämisestä. Hupia on luvassa reilusti enemmän, tehokkuutta ja tuloksia luultavasti paljon vähemmän. Ajan kanssa on tarkoitus pienentää kassavirtaa tuottavien sijoitusten prosentuaalista osuutta, kun kassavirta alkaa riittää elämiseen. Tähän on kuitenkin piiiiiitkä matka.

Minulla kesti todella pitkään hyväksyä, että en ole lähelläkään taloudellista riippumattomuutta, vaikka kuinka kituuttaisin. Koska kituuttaminen ei enää kiinnosta, oli pakko siirtyä hyökkäysmoodiin.

Haluaminen, toivominen tai epätoivo eivät ole strategioita, mutta yrittäminen antaa jo mahdollisuuden onnistua.

Joulukuussa lopetin vanhassa työpaikassani, mutta löysin myös uuden työpaikan. Siitä lisää loman jälkeen. Ensi vuoden teemani on pysyä perusasioissa. Haluan:

• pärjätä uudessa työssäni
• löytää elämääni enemmän kiitollisuutta / tyytyväisyyttä
• vaihtaa suorittamisen huvin vuoksi tehtäviin asioihin (taas)

Luvassa on siis harvinaisen tylsä vuosi enkä tiedä kuinka paljon siitä löytyy kirjoitettavaa. Arki kuluu mukavasti töissä ja vapaa aika tv:n ääressä.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Tunteita ja kuolema

• Kiitollisuus auttaa takertumiseen ja vanhassa vellomiseen.
• Huomaan päivä päivältä muuttuvani kyynisemmäksi ja kylmemmäksi.
• En tiedä miksi kamppailen kuoleman kanssa niin paljon. Jokainen meistä kuolee, mutta silti on vaikea muistaa, että aivan kaikki on lainassa.

Oppiminen ja pätevyys

• Tiedon ulkoa opettelu ja ymmärtäminen ovat täysin eri asioita. Hauki on kala.
• Jos tiedät mitä et tiedä, sinä olet pätevä. Jos ymmärrät omat rajasi, pystyt toimimaan oikein.
• Tajusin, että minulla ei ole yhtään osa-aluetta, missä olisin pätevä. En todellakaan tiedä, että mitä en vielä tiedä.
• Passiivinen oppiminen on tekemisen vastakohta. Ehkä kyse on kapasiteettiin liittyvistä haasteista ja en yksinkertaisesti pysty konvertoimaan tietoa ymmärrykseksi.
• Introvertit ovat usein erinomaisia suunnittelussa ja haaveilussa. Olisi mukava ajatella, että joku päivä suunnittelun on pakko muuttua tekemiseksi.

Sijoittaminen

• Olen tyytyväinen, että olen sijoittanut omalla tavallani ja ennen kaikkea välttänyt velkaa.
• Minä uskon yksinkertaiseen sijoittamiseen. Elämäni haluan käyttää siihen, että teen asioita, joista välitän. Pörssikurssien tuijottaminen ei kuulu niihin.
• Sijoittamista pitää ymmärtää, ei vain osata teknisesti sijoittaa.
• Jos nyt alan tekemään, niin mihin vedän rajan. Vedän rajan siihen, että teen kaikkeni välttääkseni ajoittamista ja näkemyksen ottamista.
• Kilpikonnapuolustus oli hyvä ajatus, jos minulla olisi tarpeeksi varallisuutta. En ole vielä niin pitkällä, vaan olen yhä varallisuuden kartuttamisvaiheessa.
• Minulla kesti todella pitkään hyväksyä, että en ole lähelläkään taloudellista riippumattomuutta, vaikka kuinka kituuttaisin. Koska kituuttaminen ei enää kiinnosta, on pakko siirtyä hyökkäysmoodiin.
• Haluaminen, toivominen tai epätoivo eivät ole strategioita, mutta yrittäminen antaa jo mahdollisuuden onnistua.

Raha ja säästäminen

• Huomaan kantavani kasvavaa katkeruutta sisälläni enkä ole lainkaan varma tekemistäni valinnoistani rahaan liittyen.
• Kun tuntuu pahalta, maksan velkaa pois. Kun voin paremmin, otan lisää velkaa ja sijoitan agressiivisemmin.
• Olen unohtanut, miten säästetään. Säästän "vahingossa" joka kuukausi, mutta en ole pitkään aikaan säästänyt enää tarkoituksella.
• Ostokseni tapahtuvat mielenjohteesta. Mielihaluilla on tapana hälvetä ajan kuluessa, jos siihen antaa tilaisuuden.

Uupumus ja masennus

• Ennen vuotta 2020 kuvittelin, että minulla on rajaton määrä energiaa. Ajattelin, että mitä enemmän energiaa käytän, sitä enemmän saan sitä tilalle. Viimein poltin itseni loppuun.
• Tarkemmin ajateltuna en edes muista, koska olisin viimeksi kunnolla levännyt. Jos olen pitänyt lomaa töistä, olen aina kehittänyt lomalle jonkun muun tavoitteellisen projektin.
• Nuoremmalle P.Ohatalle pää kolmantena jalkana juokseminen oli sopiva strategia. Se mikä toimi joskus, ei toimi enää.
• Kapasiteettini on rajallinen. On fakta, että palautuminen vie enemmän aikaa, kun ihminen vanhenee.
• En usko, että uuvutin itseni pelkästään tekemisen määrällä, vaan kyse on paljolti myös ajatuksista pääni sisällä. Esimerkiksi tunnollisuus ja suuri määrä tekemätöntä työtä eivät ole hyvä yhdistelmä.
• Masennus on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkästään väsymystä.

Toiminta ja päätökset

• Elän hetkessä ja seuraan tunteitani vailla minkäänlaista aivotoimintaa.
• Olen juuttunut mustavalkoiseen maailmaan, jossa vaihtoehtona ovat vain kyllä ja ei. Voidakseen tehdä parempia päätöksiä, pitää nähdä enemmän vaihtoehtoja.
• Inhoan keskeneräisiä asioita. Tällaiset asiat jäävät usein mieleen hautumaan, vaikka niistä olisi erittäin helppoa päästä eroon.
• Päätöksen tekemisessä auttaa, kun puntaroi seurauksia akselilla päätöksen vaikuttavuus ja päätöksen peruuttamisen mahdollisuus. Jos päätöksen vaikutukset ovat pieniä ja ne on helppo peruuttaa, ei kannata turhaan vaivata päätään kovin pitkään.
• Sekä sijoittamisessa että elämässä on kyse maratonista, ei sprintistä - kummassakaan en ole ajatusta sisäistänyt.

Työ ja suorittaminen

• En ole kertaakaan elämässäni tehnyt asioita vain tekemisen ilosta. Olen aina halunnut oppia, kehittyä ja tulla paremmaksi.
• Joskus olisi hyvä osata olla tekemättä mitään ja antaa aivoille aikaa palautua.
• Moni on ihmetellyt standardejani ja sitä kuinka ankara olen itselleni. Kertaakaan en ole harkinnut tyytyväni vähempään kuin mihin olen kuvitellut pystyväni.
• Suorittaminen loppuu ja raja tulee vastaan, kun koneisto sanoo itsensä irti. Kun suorittaminen loppuu, on mahdollista, että elämä vasta alkaa.

Realismi ja arvot

• Ihmisen päähän mahtuu rajallinen määrä tietoa. Sinä voit valita, että minkälaisella pullamössöllä täytät omasi.
• Uskon, että elämässä pärjäävät parhaiten ahneimmat ja armottomimmat. Hyvänä kakkosena tulevat porsaanreikien hyödyntäjät ja viimeiseksi jäävät lihavat nössöpossut.
• On helppo todeta, että elän täysin arvojeni vastaisesti. Aikani kuluu kaikkialla muualla, paitsi itselleni tärkeiden ihmisten kanssa.
• Jos elää täysin vastoin omia arvojaan, voi olla varma, että siitä joutuu maksamaan.

Blogi ja itsetunto

• Kuvittelin aina, että minusta tulisi jotain hienoa. Jotain sellaista, mistä voisin kokea ylpeyttä. Nyt parempi lopettaa turhanpäiväinen haaveilu.
• Ennen olin nuori ja tyhmä. Nyt olen vanha ja ihan yhtä tyhmä.
• En juuri nyt usko, että pystyisin sanomaan mitään, mitä et löydä jostain muusta blogista tai kirjasta. Oikeastaan kaikki on sanottu jo aikaisemmin.
• Blogi tuntuu välillä taakalta. Olisin vapaampi, kun kukaan ei tietäisi minusta enkä olisi tilivelvollinen kenellekään.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Menojen erittelyt:

Säästöön jäi vajaa puolet tuloista, joka ei lyhennetyllä työajalla ole huonosti. Hätäisimmät ovat poislukeneet minut firettäjien kasvavasta joukosta, mutta ehkä tällä tuloksella vielä juuri mahtuu mukaan. Toki säästöprosenttia parempi luku olisi sijoitusprosentti, mutta tein sen verran paljon muutoksia vuonna 2020, että sijoitusprosentin laskeminen olisi vaatinut kohtuuttomasti ponnisteluita.

Selkeästi suurin menoeräni oli liikkuminen. Käytännössä tähän sisältyi seuraava kyseenalainen valintani eli syksyllä ostamani auton korjaus- ja ylläpitokuluja sekä arvonlaskua. Hupia autosta on myös riittänyt, mutta ei ihan käytettyjä euroja vastaavaa määrää. Toisaalta olen tyytyväinen, että uskalsin tehdä tällaisen asian ja sain sen kokea. En usko, että auto jää minulle kovin pitkäksi aikaa, mutta jos vaikka yhden kesän vielä huristelisi. Myös ruokaan, harrastuksiin ja asumiseen kului merkittävästi rahaa.

Omien menojeni lisäksi käytin noin 6K yrityksen rahoja yrittäessäni ponnistaa pohatta.app taloudenhallintapalvelua käyntiin. Valitettavasti lopputulos ei ollut toivottu ja rahat menivät käytännössä kankkulan kaivoon. Tämä lukeutuu myös erittäin kyseenalaisten valintojen joukkoon.

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Sijoitusvarallisuuteni kasvoi merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui pääosin velkavivun käyttöönottamisesta ja hyökkäävämpään sijoitusstrategiaan siirtymisestä. Uuden velan olen tulkinnut asuntolainaksi, koska asunto on siinä vakuutena.

Nettovarallisuus sen sijaan nousi hyvin maltillisesti johtuen tekemistäni kyseenalaisista valinnoista. Ensimmäinen kyseenalainen valintani oli siirtyä sijoittamaan yrityksen kautta. Omaisuuden siirtämisestä koitui noin 13K euron veroseuraamukset, mutta uskon tämän pitkällä aikavälillä olevan kannattava ratkaisu.

Lopuksi

Vaikka vuosi ei tässä kohtaa tunnu jymymenestykseltä, saattoi siitä silti jäädä jotain erittäin arvokasta talteen.

Nyt kaipaan vain ihan tavallista elämää.

--

Sarjan edellinen osa « 2019 ja seuraava 2021 ».

Aloitin asuntosijoittamisen vuonna 2013 ja lopetin sen vuonna 2016. Tässä välissä ehdin köyhtymään noin 25K euroa. Mutta miksi ihmeessä sekaannun taas moiseen? Olenko menettänyt järkeni kokonaan?

Asuntosijoittamisen plussat

Kirjoitin viimeksi taseeni uudelleen järjestelystä. Käytännössä siirryin pelaamaan velattomasta kohtuullisesti vivutettujen sarjaan. Velkaa on yhteensä noin 135K euroa ja tästä 100K sijoituslainaa, jossa on vakuutena oma asunto. Tulkitsen sijoituslainan kalliiksi asuntolainaksi. Lisäksi velkapottiin sisältyy sekä yrityksen sijoitusasuntolaina että Nordnetin Superluotto.

Tärkein syy asuntosijoittamiselle on se, että saan lisää vipua salkkuun. Yrityksen kautta touhutessa ei päästä samanlaisiin maksuaikoihin tai korkoihin kuin yksityishenkilönä, mutta rahaa se on kaikki. Nyt sain Danske bankilta 25 K euroa 2,8 %:n marginaalilla (euribor 6kk). Itselleni tuli yllätyksenä, että kuinka kallis laina lopulta oli.

Toinen syy on se, että parempi puoliskoni on ollut asuntosijoittaja siitä lähtien, kun muutimme saman katon alle. Hän on viihtynyt hyvin ja aina silloin tällöin olemme yhdessä katselleet asuntoja. Yhteisiä sijoituksia ei vielä ole, mutta löytyipä ainakin yhteinen harrastus, jonka parissa molemmat olemme. Eikä yhtään haittaa, että pitkästä aikaa aloitin harrastuksen, jonka tuotto-odotus on positiivinen asuntosijoitushistoriastani huolimatta.

Asuntosijoittamisen epäkohdat

Aikaisemmista sotkuistani asuntosijoittamisen parissa kirjoittaessani olen tuonut epäkohtia, jotka ovat vaivanneet minua. Nyt on aika käydä nuo kohdat läpi ja katsoa miten ajatteluni on muuttunut.

• Stressi vuokralaisesta (en halua, että kukaan kuseksii pitkin kallisarvoista asuntoani)
• Asuntosijoittaminen on työlästä (vuokraus, korjaukset, toki vaihtoehtona ulkoistaminen)
• Hajautus tavalliselle tallaajalle on olematonta
• Asunnoista ei niin vain pääse eroon (etenkin syrjäisemmillä seuduilla, jo pelkkä tieto epälikvidiydestä rasittaa)
• Valtava velkavipu
• Stressi siitä, että jos asuntoa ei saa vuokrattua, tarvitsee siihen kaataa joka kuukausi rahaa, jotta ei ajaudu henkilökohtaiseen konkurssiin

Stressi vuokralaisesta helpottaa, kun tekee vuokralaisen valinnan kunnolla. Varma ei voi olla, mutta kohtuullisella panoksella ei tarvitse stressata. Tarkoitan tällä sitä, että asunnon osuus sijoitussalkustani on pieni. Asuntosijoittaminen on työlästä, mutta ei sitä työtä ilman korvausta tarvitse tehdä. Fiksusti toimimalla saan kyllä työlleni sopivan korvauksen. Jos on vasta varallisuuden kasvattamisvaiheessa, ei voi pelätä työtä, vaikka kuinka nauttisi helposta elämästä.

Hajautus on olematonta vain, jos ostaa liian arvokkaan asunnon. Sijoitusteni kassavirta riittää kattamaan asunnon kulut, vaikka se olisi pidemmän aikaa tyhjillään. Yksi asunto on toki monessa mielessä suurempi riski kuin kymmenen, mutta katsotaan nyt rauhassa miltä nykyinen tilanne itsestäni tuntuu ajan kuluessa.

Asunnoista ei pääse eroon. Asunto on epälikvidimpi kuin pörssissä olevat sijoitukseni. Virhe itseasiassa tapahtuu siinä, jos asunnosta pitää päästä väkisin eroon. Tämän ongelman voi helposti ohittaa riittävällä kassan ja kassavirran määrällä. Valtava velkavipu ei ole pakollinen, kun asunto on riittävän edullinen. On mahdollista, että asuntoa ei saa vuokrattua, mutta siihenkin on mahdollista vaikuttaa pitämällä asunto kunnossa ja hoitamalla vuokraus ammattilaisen ottein.

Kohde

Yksi vaikeimmista tehtävistä on sopiva sijoitusasunnon löytäminen. Ja löytämisen jälkeen sen ostaminen sopivaan hintaan. Sopiva itselleni olisi noin 10 % alle markkinahinnan. Tutkin julkisia markkinoita, mutta mitään sopivaa ei löytynyt.

Sitten hieman yllättäen sijoitusasunnot.comin kautta tuli myyntiin kohde Lahdesta. Lahti ei ole liian kaukana ja asunnon hinta sekä vuokratuotto vaikuttivat sopivilta.

Keräsin kaikki tunnusluvut alle, jotta voin tarvittaessa palata näihin ja löydän tekemäni virheet. Kohde on kaksio hieman kauempana Lahden keskustasta.

Asunto:

• 2h+kk+p
• Hinta: 50 900 €
• Yhtiölaina: 7 150 €
• Oma laina: 25 000 €
• Vuokralainen valmiina

Tuloslaskelma / kassavirta:

• +523 €, vuokratuotot
• • 187 €, vastike yms kulut
• • 30  €, korjausvara = 307 €, operatiivinen vuokratuotto (7,23%)
• • 61 €, lainan korot
• • 13 €, yhtiölainan korot = 233 €, vuokratuotto rahoituskulujen jälkeen
• • 46 €, yhtiölainen lyhennys, väh. kelpoinen = 188 €, verotettava vuokratuotto
• • 152 €, lainan lyhennys
• • 38 €, verot (20 %) = -2 € kassavirta

Pääoman kertyminen:

• • 46 €, yhtiölainen lyhennys
• • 152 €, lainan lyhennys
• • 2 €, kassavirta = 196 € oman pääoman kertyminen kuukaudessa

Suurempia korjauksia ei pitäisi olla tulossa seuraavan 10 vuoden aikana, mutta oletettavasti jotain on aina luvassa. Teoriassa asunnon pitäisi pyöriä omillaan ja voin elää kahden euron negatiivisen kassavirran kanssa.

Käytännössä verot ovat osa yrityksen kokonaisuutta ja eivät kerro koko totuutta. Jos asunto olisi omissa nimissä veroihin vaikuttaminen olisi haastavaa, yrityksen kautta pelivaraa on enemmän ja sen takia pieni negatiivinen kassavirta menee itseltäni läpi. Seuraavassa asunnossa en kyllä tee enää samaa virhettä. Toisaalta vipua pienetämällä kassavirtaa olis mahdollista pakottaa plussan puolelle.

Riskit

Iso huolenaiheeni on nyt, että asuntomarkkinoilla tapahtuu jotain sellaista, joka suistaa koko homman raiteiltaan. Esimerkkinä mieleeni tulee muutokset asumistuissa. Se mitä tulee jää nähtäväksi. Jotain riskiä on pitää kuitenkin kantaa, koska harvoin löytää tuottoja ilman minkäänlaista riskiä.

Toinen stressin aiheuttaja on se, että asuntosijoittaminen on aivan liian suosittua tällä hetkellä ja varmasti mukana on muutama liian ahne yksilö. Saa nähdä mitä tapahtuu, kun korot lähtevät nousuun.

Oikeat riskit

Suurin riskitekijä koko hommassa olen minä itse. Olen yrittänyt viime aikoina opiskella ahkerasti asuntosijoittamista, mutta olen vielä täysi noviisi. Tiedän käytännön kokemuksen ansiosta muutaman virheen, jotka yritän välttää, mutta oikeasti en osaa vielä mitään. Olen liian aikaisin mukana markkinalla, mutta olen huomannut tekemisen kiihdyttävän myös halua ja kykyä oppia. Hyppy syvään päähän ja katsotaan opinko uimaan.

Tunnusluvuista voi päätellä, että olen ennenkin käyttänyt Exceliä. Oma sijoittamiseni ei kaadu taulukkolaskentataitojen puutteeseen. En kuitenkaan ole ollenkaan varma, että olenko arvioinut remonttikulut oikein. Nyt laskin 30 euroa kuussa korjausvaraa, koska se mahtui vielä juuri kassavirtalaskelmaan, mutta todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Varmasti paskin perustelu ikinä, että laskelmalla on luku, joka vain näytti hyvältä. Ei näin!

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin taisin tehdä virheen myös Excelissä. Käytin laskelmissa 12 kuukauden vuokratuottoja, mutta 100 %:n vuokrausaste tuskin on tässä sijainnissa realismia. Ei näinkään!

Asuntosijoittamisen ensimmäinen sääntö on, että aina pitäisi ostaa alle markkinahinnan. Oletin, että tekemällä kaupat sijoitusasunnot.comin kautta pääsen varmasti alle markkinahinnan kiinni asuntoon. Katsoin ennen ostopäätöstä samalta alueelta toteutuneita kauppoja ja niiden neliöhinnat olivat 1000 ja 1225 euroa neliöltä. Nyt löytyy yksi kauppa jo 800 € / m2. Oman asuntoni hinnaksi tuli 1130 € / m2, joten epäilyttää saisinko asunnosta omat pois, jos sen nyt laittaisin myyntiin. Ei näinkään!

Huomasin, että kirjoittaessani kohteesta kaikki pehmeät arvot puuttuvat kokonaan ja ne vaikuttavat merkittävästi siihen, että kuinka helppoa asunto on saada vuokratuksi tai pitää vuokrattuna. Onko asunto valoisa? Entä pesukoneliitäntä? Entä kunto muuten? Entä parveke? Entä sijainti?

Tiedän, että sijainti ei ole kuuminta hottia. Auton omistavalle henkilölle sen pitäisi olla ihan kelvollinen. Asunto on kohtalaisessa kunnossa ja sama vuokralainen on ollut siinä jo jonkin aikaa. Valoisuudesta tai pesukoneliitännästä minulla ei ole hajuakaan. Otan tästä oppitunnin ja seuraavaa kohdetta varten täytyy määritellä paljon tarkemmat kriteerit, jotta osaan kiinnittää niihin edes jotain huomiota. Ei näinkään!

Oman asunnon vuokralaispysyvyyden lisäksi mietityttää ostaa kohde, jossa kaikki muutkin asunnot ovat lähtökohtaisesti vuokra-asuntoja. Ne ovat sitä tosin olleet jo pitkään, mutta mitä tapahtuu, jos vuokralaisten löytyminen muuttuu vaikeammaksi. Seuraako tästä syöksykierre hinnoissa vai pitääkö sijoittajilla pokka?

Sijoitusasunnot.com kokemuksia

Saan tästä postauksesta pienen korvauksen, mutta en suunnitellut sitä ostaessani asuntoa. Sen sijaan rehellisyyttäni ei moisella korvauksella vielä viedä, joten sijoitusasunnot.com saa maininnan lisäksi pyytämättä myös avoimen palautteeni.

Tiedän, että moni muukin on harkinnut heidän kauttaan ostamisesta tai jo siirtynyt harkinnasta toteutukseen. Saa täydentää kommenteissa, jos teillä on erilaisia kokemuksia.

Päivää ennen kohteen avautumista myyntiin sijoitusasunnot.comin julkaisi markkinointia kohteesta:

1990-LUVULLA VALMISTUNEITA SIJOITUSASUNTOJA LAHDESTA – VELATTOMAT HINNAT ALKAEN 31 900€ JA VUOKRATUOTOT JOPA 11%!

Viesti kuulosti sen verran hyvältä, että päätin tutustua kohteeseen. Jos haluat katsoa, mitä kohteesta sanottiin, voit lukea tästä. Ilmeisesti muutama muukin oli innostunut kohteesta, koska asunnot menivät noin vartissa. Kuvittelin saavani hyvän tuottoisan kämpän alle 40K eurolla, mutta en ollut ihan tarpeeksi nopea.

Prosessi toimi siis niin, että klo 10:00 sähköpostiin kilahti linkki hinnastoon ja vastaamalla meilillä sai varattua itselleen asunnon. Hirveässä paniikissa yritin tutkia asuntoja, koska arvasin niiden menevän nopeasti. Valitsin äkkiä muutaman asunnon ja laitoin meiliä, että jos jonkun saisi. En saanut ykkösvaihtoehtoani, mutta yhden sain kuitenkin varattua.

Sitä en ymmärtänyt, että kaikki tutkiminen oli ihan turhaa. Tässä on kyse nopeuskisasta. Seuraavalla kerralla tiedän, että valitsen omilla mittareillani sopivan asunnon ja 10:01 laitan sen meilillä eteenpäin. Jos sattuu menemään vikaan, niin varaus ei vielä sido mihinkään. Tässä voi siis hyvin ensin hutkia ja sitten tutkia.

Eniten varaamisprosessissa itseäni otti se päähän, että hinnastossa tuotot oli laskettu verottomasta hinnasta. Sijotusasunnot.comin omassa blogissa opetetaan laskemaan varainsiirtovero mukaan asunnon hintaan, mutta sitten he eivät itse käytä kyseistä kaavaa, vaan tuotot oli laskettu verottomasta hinnasta. Ymmärrän tämän kyllä, koska kaikki muutkin tekevät näin ja heidän kohteensa eivät olisi vertailukelpoisia, jos varainsiirtovero laskettaisiin mukaan. Vaikka ymmärrän, en silti pidä ratkaisusta.

Toinen itseäni häiritsevä asia oli, että asuntojen hinnoissa ei suoraan ollut mukana parkkipaikkaa tai parkkikatosta, vaikka sellainen on asunnon mukana pakko ostaa, jos se asuntoon kuuluu. Hinnastossa oli kyllä tämä mainittu, mutta kun kiireessä tutkii, niin ei kaikkea huomaa.

Jokainen voi päättää miten paljon tällaiset asiat vaivaavat, mutta itse olisin ollut tyytyväisempi, jos kaikki olisi heti ollut sitä miltä näytti. En usko, että suurin osa sijoitusasunnot.comin asiakkaista olisi ensiasunnon ostajia ja saisivat asunnon hankittua ilman veroja. Pitkälti luottamukseen perustuvassa bisneksessä kuvittelisin olevan hyötyä siitä, että tehdään asiat luottamusta herättävästi. Toisaalta minä olen vain tyhmä blogin kirjoittaja, ja heillä on oikea bisnes ja paljon tyytyväisiä asiakkaita.

Eikä kannata ymmärtää väärin. Myös minä olen tyytyväinen ja todennäköisesti asiakas myös jatkossa. Pienellä viilaamisella prosessia olisi kuitenkin mahdollista parantaa. Enemmän viilattavaa jää kuitenkin omaan prosessiini.

Oman tutkimuksen lisäksi otin yhteyttä kaikkiin tuttuihin ja hieman tuntemattomampiinkin, jotta sain tarpeeksi tietoa alueesta ja kohteesta. Lopulta päädyin siihen, pidän varaamani kohteen. Lottovoittoa en odota, mutta uskon ettei tässä kovin pahasti vihkoonkaan mennä.

Mitä olet mieltä? Menenkö metsään vai onko hyökkäys ja hyökkäyksen myötä asuntosijoittaminen hyvä valinta?

Aikaisemmin elämässäni olen ollut iltavirkku ja päiväni ovat käynnistyneet vasta puolen päivän tuntumassa. Nyt olen aamu seitsemältä jo täydessä vauhdissa ja puoleen päivään mennessä olen saanut tärkeimmät asiat tehtyä. Minulle jää enemmän aikaa rentoutua ja pohtia tulevaa.

En ole ollut taloudellisesti siellä missä toivoisin, vaikka hyvin onkin mennyt. Hyvä ei ole riittänyt, koska todellisuus ja haaveeni ovat olleet ristiriidassa. Nyt olen hyväksynyt tilanteen ja ymmärtänyt, että haaveeni ja todellisuuden välissä on vain ennalta määrittämätön määrä työntekoa. On aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Kilpikonnapuolustus

Viimeaikainen suosikkistrategiani sijoittamiseen ja talouteen ylipäänsä on ollut kilpikonnapuolustus. Tarkoitan tällä tilannetta, jossa olen karsinut kuluja, vähentänyt velkaa ja kyyristynyt asuntoni nurkkaan odottamaan eläkettä. Antaa muiden toimia, mutta minä pelaan puolustuksen kautta.

Puolustaminen olisi hyvä ajatus, jos minulla olisi tarpeeksi varallisuutta. En ole vielä niin pitkällä, vaan ole yhä varallisuuden kartuttamisvaiheessa. Velkojen pois maksaminen on mukavaa touhua ja velattomuus tuo vapautta. Vähitellen tunne kuitenkin unohtuu samalla tavalla kuin kaikissa muissakin ostoksissa. Velattomuuteen tottuu ja uutuuden viehätys katoaa.

Objektiivisesti katsoen edullinen velka olisi parempi taloudellinen ratkaisu ja todennäköisesti pääsen lähemmäs haaveilemaani taloudellista tasoa velan kanssa kuin ilman sitä. Onneksi velka on nyt halpaa ja sitä on kohtuullisen helppo saada.

Päätin siirtyä takaisin hyökkäävämpään strategiaan ja toivon sormet ristissä, että valintani osoittautuu pitkällä aikavälillä oikeaksi.

Korttitalon perustukset

Korttitaloni perustuksista olen kertonut jo artikkeleissa Sijoitusyhtiö - kyllä kiitos! ja Nollaveroteoria. Olen aikaisemminkin tehnyt sijoituksia yritykseni kautta, mutta nyt päätin luopua lähes kokonaan henkilökohtaisista sijoituksistani. Tästä päätöksestä saa olla eri mieltä kanssani, mutta Excelin jumalat eivät valehtele.

Ainakin omilla ajatuksillani näin on paras.

Toinen merkittävä syy yhtiön toiminnan kasvattamiseen on se, että olen jumaloinut Leijonan Luolan yrittäjiä sarjan ensimmäisestä jaksosta lähtien. En ole kyennyt luomaan merkittävissä määrin omaa liiketoimintaa, mutta onneksi myös sijoitusyhtiöt lasketaan yrityksiksi. Virallisesti en ole yrittäjä, vaan ihan normaali palkansaaja, mutta henkisesti kyllä.

Näin pienellä ja yksinkertaisella teolla voin kokea olevani parempi ihminen ja ruksia yhden unelmani toteutuneeksi. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa voin kertoa olevani ammattisijoittaja.

Korttitalo käytännössä

Ensimmäinen osa korttitaloa on perusta. Sen jälkeen alkaa rakentaminen ja rakentamisen olennaisin aines on velka. Velkaa olen ottanut kolmesta paikasta.

1. Ensin omiin nimiin 100K sijoituslainaa hinnalla 1,25 % + euribor 12kk.  Oikeastaan pidän tätä kalliina asuntolainana, koska asunto on siinä vakuutena ja maksuaikaa 30v.
2. Toiseksi nostan sijoituksia vastaan Nordnetin superluottoa.
3. Kolmanneksi yrityksen kautta nostan lainaa asuntosijoitusprojektiin 25K 12v hinnalla 2,8% + euribor 6kk (kyllä — luit ihan oikein ja asuntosijoittamisesta lisää myöhemmin).

Näiden peliliikkeiden myötä sijoitettu pääoma pompsahti 215K eurosta noin 340K euroon riippuen hieman kuinka paljon superluotolle menen. Ero hyökkäämisen ja puolustamisen välillä on merkittävä. Jokainen voi laittaa valitsemaansa korkoa korolle laskuriin 125K potin ja testata lopputuloksen korkokulut huomioiden.

Oma pääoma ei tietenkään muuttunut mihinkään, mutta sitä on nyt paljon vähemmän sidottuna omaan asuntoon kuin aikaisemmin.

Liima

Jos korttitalon perusta on ympäristö sekä minä itse ja talon rakennusaine on velka, niin kaikkein kriittisin ja rakennelman kasassa pitävä osa eli liima on käteinen tai oikeammin kassavirta. Sidotulla pääomalla ei laskuja makseta, mutta kassavirta ja kahiseva auttavat pitkälle.

Henkilökohtaisesti minulla on velkaa 33 % puolikkaan asunnon arvosta. Tämä on mielestäni maltillinen määrä ja lisäksi maksuaikaa on 30 vuotta, joten kovin suurista kuukausittaisista maksuista ei ole kyse. Itseasiassa sijoitusten tuottama kassavirta on tällä hetkellä suurempi kuin mitä maksan pankille. Lainan maksaminen luonnistuisi pitkään myös työttömänä.

Nordnetin Superluoton pidän myös hyvin maltillisella tasolla. Jätän kursseihin laskunvaraa niin, että 50 % kurssilaskun jälkeen pysyn vielä prosentin korossa. Juuri tällä hetkellä velkaa ei ole käytössä ja enimmillään sitä on ollut 16K euroa. Velkaa ei ole, koska laitan muun sijoituslainan pörssiin ajallisesti hajauttaen. Tarkoitus oli odottaa ainakin USA:n vaalien jälkipuinnit ensin, mutta joitain ostoja olen jo isompina laskupäivinä tehnyt.

Yrityksen kautta asuntosijoittamiseen saa velkaa heikommin kuin yksityisenä henkilönä. Se kuinka paljon heikommin, tuli itselleni yllätyksenä. Nyt korko on 2,8 % ja laina-aika vain 12 vuotta. Omaa lainaa on 50 % asunnon arvosta ja yhtiölaina huomioiden vipu on yhteensä 65 %.

Asunto ansaitsee tulevaisuudessa ihan oman artikkelinsa, koska olen ollut yleensä lähempänä asuntosijoittamisen vihaajaa kuin asuntosijoittajaa.

Sijoitusstrategia

Kaikki perustuu siis kassavirtaan, jonka päälle on mukava rakennella liikkuvia osia. Sijoitukset jakautuvat muutamaan alastrategiaan:

• 80 % kassavirtaa tuottavat osakesijoitukset & asunnot
• 10 % tulevaisuutta painottavat sijoitukset
• 5 % lotto
• 2 % kultakaivokset
• 3 % treidaus

Strategia poikkeaa merkittävästi aikaisemmasta passiivisen indeksirahaston pitämisestä. Hupia on luvassa reilusti enemmän, tehokkuutta ja tuloksia luultavasti paljon vähemmän. Ajan kanssa on tarkoitus pienentää kassavirtaa tuottavien sijoitusten prosentuaalista osuutta, kun kassavirta alkaa riittää elämiseen. Tähän on kuitenkin piiiiiitkä matka.

Lopuksi

Minulla kesti todella pitkään hyväksyä, että en ole lähelläkään taloudellista riippumattomuutta, vaikka kuinka kituuttaisin. Koska kituuttaminen ei enää kiinnosta, on pakko siirtyä hyökkäysmoodiin.

Haluaminen, toivominen tai epätoivo eivät ole strategioita, mutta yrittäminen antaa jo mahdollisuuden onnistua.

Tämä artikkeli ei ole mukavaa luettavaa eikä teksti liity talouteen millään tavalla. Kirjoittaminen on oma tapani ajatella ja toistaiseksi olen nämä ajatukset koonnut osaksi blogiani. Viihdearvoa artikkelilla on yhden hengen BB-talon verran ja vain sinä tiedät, onko tällainen viihde sinua varten vai ei. (1)

Edit: Jos koet samaistumista kannattaa lukea myös artikkelin kommentit. Iso kiitos jokaiselle kommentin jättäjälle niin blogissa kuin somessa, luin niistä kaikki ajatuksella läpi ja useita olen myös jo ehtinyt kokeilemaan.

Kirjoituksiani on useamman kerran kuvailtu rehellisiksi ja nyt tarkoitukseni on sylkeä mustaa valkoisella kaikki ne ajatukset, jotka minun olisi pitänyt sanoa ääneen jo paljon aikaisemmin. Joku kerta on nyt.

Katsotaan, pystynkö tällä kertaa ylittämään sopivan rehellisen ja liian rehellisen rajan. Orange Bookin Twitter tilillä oli yksi päivä ajatus ja se kuului näin:

Vain taloudellisesti riippumattomat ja nimettömät voivat olla täysin rehellisiä.

Täydennän ajatusta ja lisään joukkoon ne, ketkä eivät yksinkertaisesti enää välitä. Heidän pitäisi luultavasti pitää päänsä kiinni, mutta yksi asia lisää katumuspinon päällä ei paljon paina.

En ole taloudellisesti riippumaton enkä täysin nimetön, joten yritän päästä mukaan rehellisten ryhmään välittämättömyyden siivittämänä. (2)

Aluksi

Katsoin peiliin ja jostain syystä muistin sähköpostini arkistossa lymyilevän viestin.

Olisi mielenkiintoista kuulla lisää arvoistasi ja oman ajattelun kypsymisestä:

• Millainen olit kymmenen vuotta sitten ja mikä on muuttunut tähän päivään tultaessa?
• Mitkä asiat/mielikuvat vaikuttivat eniten tehdessäsi päätöstä alkaa kerätä eläkekassaa?
• Oletko samaa mieltä silloisista kannustimista päätöksellesi? "

Minä

Jatkoin peiliin katsomista.

Minusta tuntuu, että olisin samanlainen kuin kymmenen vuotta sitten. Osittain olen, osittain en. Eläke on vain pieni osa kokonaisuudesta, mutta siitä on helppo ja kevyt aloittaa.

Eläke

En ole samaa mieltä alkuperäisistä kannustimistani eläkkeen takana, mutta jostain piti lähteä liikkeelle.

Suurin syy eläketavoitteen syntymiseen oli se, että minua v*tutti herätä aikaisin aamulla ja lähteä töihin. Töiden tekeminen ei ole ollut haasteellisin osuus, vaan paino on sanoilla herääminen ja lähteminen.

Ennen nykyistä työtäni olen aina kärsinyt siitä, että oma vuorokausirytmini poikkeaa maanviljelijöiden vastaavasta. En omista lehmiä, sikoja tai kanoja enkä yksinkertaisesti ole toimintakykyinen aamulla.

Kymmenen vuotta sitten en tiennyt, että innostukseni töiden tekemiseen vaihtelee suuresti. Kun silloin tunsin kyllästyväni työntekoon, luulin kyllästyksen olevan ikuista. Nyt tiedän, että kyllästyn täysin vastaavalla tavalla myös vapaan viettämiseen. Eläke kuulostaa yhä ideaalilta ratkaisulta ja mahdollistaisi mukavan elämän ominaisuuteni huomioiden.

Olen yrittänyt rakentaa itselleni sopivaa suhdetta työn, vapaa-ajan ja omien projektien välille. En odottanut eläkkeeseen asti, vaan olen muokannut rytmiäni vähitellen. Valitettavasti mikään ei vain tunnu toimivan.

Nyt epäilen, että ulkoisilla asioilla ei saa korjattua sellaista, joka on sisältä rikki. (3)

Arvot

Arvoistani sanoisin, että ihmiset tulevat ensin. Toisena arvoissani on terveys ja kolmantena on vapaus. Kymmenen vuotta sitten olisin luultavasti sanonut samoin. Silloin olisin kuvitellut puhuvani totta.

Nyt tiedän, että valehtelen.

On helppo todeta, että elän täysin arvojeni vastaisesti. Aikani kuluu kaikkialla muualla, paitsi itselleni tärkeiden ihmisten kanssa. Tämä on haasteellista, koska tärkeät ihmiset eivät ole lähelläni ikuisesti.

Terveyteni eteen en tee töitä ja lautasellani on ties mitä sontaa. Sonnat huljautan yleensä alas mustan sokerilitkun kera. Olisi ikävää, jos sonta tarttuisi kurkkuun. Liikuntatottumukseni ovat lähes samalla viivalla ruokailutottumusteni kanssa. Onneksi sentään usein kävelen läheiseen ravintolaan hakemaan rasvalättyni.

Vapaus mahdollistaisi mieleni oikut, mutta tartuin vapauteen liian aikaisin ja sen myötä olen tuominnut itseni pidempään vankeuteen. Tarkoitan, että ansaitsemalla enemmän ja pitämällä sijoituksissa enemmän vipua olisi eläkekassani paljon paremmassa jamassa. Enemmän töitä olisi tarkoittanut vähemmän vapautta hetkessä, mutta vapauden määrän odotusarvo pidemmässä juoksussa olisi suurempi. Nykyinen kilpikonnapuolustus syö vapauden odotusarvoni todella pieneksi.

Jos elää täysin vastoin omia arvojaan, voi olla varma, että siitä joutuu maksamaan. (4)

Ruumis

Fyysinen hahmoni on rapistunut ja pilke silmissä on vaihtunut mustiin silmänalusiin ja silmäpusseihin. Tuttuni kysyvät usein, että olenko nukkunut huonosti. Vastaan, että olen, vaikka todellisuudessa vedin yli 10 tuntia unta palloon.

Valitettavasti minä näytän tältä nykyisin. (5)

Koti

En ole kymmeneen vuoteen tuntenut kuuluvani juuri minnekään. Olen lähes joka paikassa enemmän tai vähemmän ulkopuolinen. Välillä pystyn hetken pysymään menossa mukana, sen jälkeen siirryn kärpäseksi kattoon.

Yleensä en kaipaa kuuluvuuden tunnetta, mutta joskus haluaisin olla osa tiimiä tai ryhmää. Aivan läheisimpiäni lukuun ottamatta pyrin välttämään ihmisiä enemmän ja enemmän.

Läheisteni joukossa on hyvä olla. (6)

Tunteiden tuuliviiri

Toiset pystyvät kulkemaan kuin juna raiteilla tasaista tahtia eteenpäin, mutta minä olen lähempänä tunteiden tuuliviiriä. Tuuliviireillä on tapana pyöriä ympyrää. Tohina on suurta, mutta edistystä ei tapahdu.

Minulla on välillä pää pilvissä ja välillä perseessä. Tunnelma vaihtelee kuin syklit pörssissä, mutta asioilla ei ole korrelaatiota.

Joku voi tulkita tilanteen sairaudeksi, minulle se on ollut enemmän ominaisuus kuin bugi. Kuvittelin, että olen oppinut elämään ailahtelevan mieleni kanssa. Kuvittelin, että edistyn ja opin koko ajan.

Nyt en enää tiedä.

Isommassa kuvassa taidan vain kiertää ympyrää. Aina on kiire, mutta mitään ei jää käteen. (7)

Säännöt

Oikealla ja väärällä on aikaisemmin ollut minulle suuri merkitys. Olen halunnut aina tehdä kaiken kuuliaisesti ja olla yksi "hyvistä". Ärsyynnyn suuresti, jos muut eivät noudata sääntöjä.

Nyt ajattelen, että vain idiootit noudattavat sääntöjä.

Eläimillä ei ole oikeata ja väärää. On vain selviytymistä. Miksi minä noudattaisin muiden sääntöjä, jos säännöt palvelevat paremmin niiden laatijoita kuin käyttäjiä?

Kuten kuuluisan Audi -kuskin kommentti vilkun käyttämättä jättämisestä kuuluu: "V*ttuuks se sulle kuuluu mihin mä ajan".Jos Audi on lähellä sydäntäsi, voit korvata merkin millä tahansa vähän arvokkaammalla autolla.

Suuret yritykset tai valtiot eivät noudata sääntöjä. Ne luovat uusia itselleen sopivia sääntöjä tarpeen mukaan, joita muut vähemmän valtaa omaavat tahot sitten noudattavat.

Uskon, että elämässä pärjäävät parhaiten ahneimmat ja armottomimmat. Hyvänä kakkosena tulevat porsaanreikien hyödyntäjät ja viimeiseksi jäävät lihavat nössöpossut. (8)

Talous

Nykyisessä maailmassa täydellinen yritys on sellainen, joka luo sekä taudin että lääkkeen. Ensin tietoisesti aiheutetaan sairaus ja sen jälkeen myydään riippuvuuden aiheuttavaa lääkettä ikuisesti nousevin hinnoin.

Onneksi iso osa yrityksistä ei vielä ole täydellisiä.

Joskus oli aika, kun riski ja palkkiot menivät käsi kädessä. Nykyisin palkkiot vie joku välistä ja laskun maksaa tavallinen tallaaja. Käytännössä paha kyllä saa palkkansa, mutta ei sanonnan alkuperäisessä merkityksessä.

Taloudessa ihmiset ovat työkaluja tai varaosia. Ken tämän on hyväksynyt, pärjää luultavasti oikein hyvin.

Viherpesu on päivän sana. Sitä harrastavat niin yritykset kuin yksityisetkin. Tässä on kyse tekopyhyydestä. Aito tahto ilmaston muutoksen puolesta on tiukemmassa. Kaksi helpointa tapaa valoisamman tulevaisuuden takaamiseksi olisivat puiden istuttaminen tai ihmisten vähentäminen. Jälkimmäinen tosin nostaa esille eettisiä kysymyksiä.

Suomessa on vaikea uskoa tulevaisuuteen. Mentaliteetti on, että viedään rikkailta ja annetaan köyhille. Tämä saa vaurastumisen näyttämään rikolliselta ja oikeasti rikkaat toteavat, että on parempi muuttaa pois. Vähintäänkin varakkaammat ovat järjestäneet asiansa niin, että lähteminen onnistuu tarvittaessa kätevästi. Esimerkiksi Aki Pyysing kirjoitti aikoinaan näin.

Jos pääomatuloja aletaan verottaa Suomessa kuten ansiotuloja, lähtevät mm. minun rahani Suomesta nopeammin kuin Stubb ottaa selfien.

Aki ei varmasti ole ainoa.

Vaurastuminen ei ole niin suuri synti kuin ennen muinoin, mutta väärin se on joka tapauksessa. Onneksi minä olen epäonnistunut yrittäessäni harjoittaa syntiä.

Jotenkin meillä unohdetaan se tosiasia, että veroilla ei luoda tai jaeta hyvinvointia, vaan kaikki saa alkunsa työstä (@Weketor). Helposti käy niin, että keskittymällä liikaa veroihin, ei tekijää oikein enää nappaa tehdä töitä ja hän päätyy kassajonon jatkoksi. No — turha huomisesta on tänään stressata. Onneksi valtion budjettia voi venyttää loputtomasti miinukselle ja rahoittaa kaiken velalla.

Rahapodissa (Karu totuus EU:n elvytysrahastosta n. 25:30) Miika ja Martin tarjoilivat oikein mainion vaihtoehdon velan ottamiseen ja käyttämiseen. Nykyisillä talouden pelisäännöillä valtionvelka kannattaisi vetää aivan tappiin ja antaa muiden maksaa lasku. Tosin kulutuksen sijaan olisi olennaista laittaa velka tuottavaan käyttöön. Vaan tuskinpa Suomelta tällaisia peliliikkeitä kannattaa aikuisten oikeasti odotella. (9)

Pelot ja tunteet

Huomaan päivä päivältä muuttuvani kyynisemmäksi ja kylmemmäksi.

Tiedän, että ei kannattaisi pelätä tai stressata asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Siitä huolimatta kaikki pelkoni kuuluvat tähän kategoriaan.

En myöskään pysty hyväksymään asioita, kuten vanheneminen, sairastuminen ja oma sekä läheisten kuolema.

Toisaalta... hyväksymistä on auttanut se, että on pystynyt hyväksymään, että ei vielä pysty hyväksymään. Sen kautta on löytynyt lisää hyväksymistä ja monesta asiasta on tullut hyväksyttyä.

Aikaansaaminen

Yksi suosikkiohjelmistani on yhä Leijonan Luola. Kymmenen vuotta sitten katsoin ohjelmaa ja ajattelin, että kyllä minäkin — ainakin sitten joskus. Kun nyt katson ohjelmaa, olen yhä samassa tilassa kuin kymmenen vuotta sitten.

Odotan, mutta mitään ei tapahdu.

On korkea aika hyväksyä, että jos tämä asia olisi ollut minulle tärkeä ja olisin kyennyt siihen, olisin jo tehnyt jotain. Sama pätee yleisesti jokaiseen ihmisrodun edustajaan.

• Ne ketkä tekevät eivät odota tilaisuutta, vaan ovat jo ryhtyneet tuumasta toimeen.
• Me ketkä odotamme, että "joku päivä" koittaisi, emme tee, vaikka avaimet tuotaisiin kultaisella tarjottimella.

Fantastinen esimerkki tästä löytyi sattumalta ollessani eilen koiran kanssa lenkillä. Tien vieressä oli katuvalon pylväs ja pylväässä valkoisella paperilla viesti.

Nimeni on Diana ja olen 16-vuotias. Olen aktiivinen, pidän lapsista ja koirista, joten haluaisin tarjota teille apuja lastenhoitoon tai koirien ulkoiluttamiseen. Voin auttaa myös muissa töissä 10 euron tuntipalkalla. Jos kiinnostuit, niin laita viestiä ja vastaan nopeasti!

Uskoisin, että tällä nuorella naisella on lupaava tulevaisuus edessään. Älä odota, vaan tee ja toimi. (10)

Blogi

Kirjoitan, koska se on paras keksimäni tapa saada selvää omista ajatuksistani. En silti kirjoita sinulle, vaan tärkeimmälleni — itselleni. Julkaisen tarinat, koska tuntuu mukavalta, kun muut kiittävät tai kehuvat kirjoituksiani.

Olen saanut blogin historian aikana aivan ihania kommentteja ja viestejä, jotka tulen muistamaan lopun elämääni. Mieleeni ovat jäänet myös ne henkilöt, jotka ovat lähes joka postauksen yhteydessä tykänneet twiitistäni. Pieni ele, mutta iso vaikutus.

Silti haluaisin aina vähän enemmän. On koukuttavaa ja huumaavaa saada positiivista palautetta.

Suuri syy blogin pitämiseen on ollut se, että olen halunnut minusta tuntuvan hyvältä. Sama pätee muuhun auttamiseen. Olen pyrkinyt auttamaan, koska silloin minusta itsestäni on tuntunut hyvältä. Onko tämä väärin, jos myös sinä olet hyötynyt?

Aikaisemmin koin voimakasta tarvetta auttaa muita ja sain siitä iloa. Enää en siihen pysty enkä oikeastaan tiedä miksi tässä todellisuudessa vaivautuisin edes yrittämään.

En usko, että maailmassa on paikkaa blogilleni. En ole kunnollinen downshiftaaja. En ole hyvä tekemään rahaa. En vuodata veroja, hikeä ja kyyneleitä matkallani menestykseen. Sijoittamisesta ymmärrän vain vähän. Toivoisin olevani edes laiska sijoittaja, mutta taidan olla lähinnä saamaton.

Säästäjänäkin olen muuttunut varsin huonoksi. Tuloni ovat pienentyneet ja menoni kasvaneet. Suurin onnistumiseni on se, että en ole tuhlannut kaikkea, minkä syntymälotossa sain. Säästäminen oli nuorempana helppoa, mutta nyt se tuntuu koko ajan vaikeammalta. Jos perhe kasvaa, niin homma muuttuu aina vain vaikeammaksi.

Tunnustan, että olen vuoden sisällä syyllistynyt kaikkien aikojen pohjanoteeraukseen ja laittanut rahaa lottoon. Jos tämä ei vielä ollut tarpeeksi paha, niin olen tehnyt sen jo neljästi. Aktiivinen sijoittaminenkin olisi todennäköisempi tulonlähde jopa omalla osaamisellani, mutta tulevaisuuden suunnitelmani perustuvat pitkälti siihen, että joku päivä lottovoitto osuu kohdalle.

Monesti sanotaan, että FiRe -bloggareille syntyy aina uusia tulonlähteitä. Totuus on se, että näitä ei synny tyhjästä, vaan he luovat ne. Minä en ole sellainen, joka luo. Olen kohtuullinen kopiokone, mutta en osaa luoda mitään.

Olen vältellyt blogin uudelleen brändäämistä, mutta oloni on ollut pitkään kuin käärmeöljykauppiaalla. Blogin kuvaus on antanut viitteitä suuremmasta ja innostanut myös muita, mutta se ei ole enää aikoihin pitänyt paikkansa.

Nyt sain otettua itseäni niskasta kiinni.

On korkea aika unohtaa kolmevitosena eläkkeelle hömpötys ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Juutun helposti kiinni vanhaan, enkä osaa päästä irti. Suurin osa titteleistäni kaipaa täydennykseksi liitteen ex. En ole varma mikä minä olen, mutta blogissa on kyse lähinnä paksun possun päiväkirjasta.

En juuri nyt usko, että pystyisin sanomaan mitään, mitä et löydä jostain muusta blogista tai kirjasta. Oikeastaan kaikki on sanottu jo aikaisemmin. Jostain syystä jokaisen sukupolven pitää "keksiä" samat aikaisempien sukupolvien esiin tuomat asiat uudelleen.

Blogi tuntuu välillä taakalta. Olisin vapaampi, kun kukaan ei tietäisi minusta enkä olisi tilivelvollinen kenellekään.(11)

App

Pohatta App on myös muuttunut taakaksi ja en usko, että siitä tulee koskaan valmista. Jos käy niin, että se joskus valmistuu, kerron siitä heti kaikille ennakkoon mukaan lähteneille. Ei kuitenkaan kannata alkaa henkeä pidättämään.

Projekti on vienyt paljon enemmän aikaa ja rahaa kuin ajattelin. Menetetyn ajan kanssa voin vielä elää, mutta menetetyn rahan kanssa en. Ongelma ei suinkaan ole absoluuttisissa euroissa, vaan siinä, miten olen ne käyttänyt. Tyhmästä päästä kärsii... ja niin edelleen.

Nyt pyydän anteeksi, että mahdollisesti sotkin sinut mukaan tähän konkurssiin. Olen äärettömän pahoillani, jos aiheutin hölmöilylläni sinulle päänvaivaa.

Minä olen erityinen

Kuvittelin aina, että minusta tulisi jotain hienoa. Jotain sellaista, mistä voisin kokea ylpeyttä. Virheellistä mielikuvaa ovat ruokkineet niin opettajani kuin muutkin ihmiset. Minusta on ehdotettu monenlaista menestyjää, miljonääriä ja milloin mitäkin, mikä kuvaradion luoman todellisuuden mukaan rinnastetaan menestykseen.

Omalta osaltani on nyt parempi lopettaa turhanpäiväinen haaveilu. Haaveilu aiheuttaa minulle vain mielipahaa. Realismia on se, että aivosolujeni määrä vähenee päivä päivältä ja kehoni rapistuu minuutti minuutilta.

Ennen olin nuori ja tyhmä. Nyt olen vanha ja ihan yhtä tyhmä.

Ilman oivalluksia eläminen on raskasta vain, jos sitä ei pysty hyväksymään ja odottaa itseltään enemmän. Ehkä oivalluksia on ilmassa, mutta minä en vain näe niitä ja parempi laskea odotukset realistiselle tasolle.

En ole varma missä vaiheessa pääni sisältö on muuttunut puuromössöksi. Sillä ei oikeastaan ole edes merkitystä.

Jos et usko itseesi, niin kuka sitten uskoo? (12)

Vaihtoehdot

Olen juuttunut mustavalkoiseen maailmaan, jossa vaihtoehtona ovat vain kyllä ja ei. On naurettava ajatus, että vaihtoehtoja olisi vain kaksi. Voidakseen tehdä parempia päätöksiä, pitää nähdä enemmän vaihtoehtoja. (13)

Suorittaminen

En ole kertaakaan elämässäni tehnyt asioita vain tekemisen ilosta. Olen aina halunnut oppia, kehittyä ja tulla paremmaksi. Sama pätee sekä töissä että vapaalla. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että vaikka olen ollut vapaalla, niin aivoni eivät ole saaneet levätä.

Joskus olisi hyvä osata olla tekemättä mitään ja antaa aivoille aikaa palautua.

Moni on ihmetellyt standardejani ja sitä kuinka ankara olen itselleni. Kertaakaan en ole harkinnut tyytyväni vähempään kuin olen kuvitellut pystyväni. Se ei ole kelvannut minulle syyksi olla huono, että joku muu on vielä huonompi.

Vertailu on muutenkin niin outoa. Iloa syntyy, jos muilla menee huonommin ja epätoivoa, jos muilla menee paremmin. Olen yleensä tiennyt, minne haluan ja ollut tyytyväinen vasta päästyäni perille.

Suorittaminen loppuu ja raja tulee vastaan, kun koneisto sanoo itsensä irti. Se on nyt. Toisaalta, kun suorittaminen loppuu, on mahdollista, että elämä vasta alkaa. (14)

Rohkeus

Olen aina ollut nynny. Ihailen ihmisiä, jotka elävät ja nauttivat siitä. He ovat selkeästi keksineet jotain, mikä minulla on vielä ymmärtämättä. Muistin Juuson tarinan.

Toisena rohkeudesta tuli mieleen Ylellä pyörivä mainio tv-sarja Irtiotto oravanpyörästä.

Kolmantena rohkeudesta mieleeni tuli hahmo nimeltä Hatsolo. Hän on breikkari, sarjayrittäjä, puhuja ja paljon muuta. Suomen Tony Robins antaa mielestäni parhaan kuvan. Hatsolo on kohdannut vaikeuksia, mutta myös voittanut ne.

Juuri ennen pandemian alkua pääsin kuuntelemaan artistin pitämää motivaatiopuhetta. Vahva suositus, jos joskus saat tilaisuuden. En ole koskaan ollut niin haltioitunut kuin tuon esityksen aikana. Itkin, nauroin, ihastuin ja voimaannuin. Myöhemmin aloin lukemaan Hatsolon blogia ja vähitellen löysin yhtymäkohtia omiin ajatuksiini. Esimerkiksi artikkeli Astu rinkiin alkaa näin:

"Ensimmäinen oikea breikkirinkini. Vuoron perään tanssijat hyppäävät kehiin ja esittävät toinen toistaan taidokkaampia liikkeitä. Ympäröivä yleisö osoittaa äänekkäästi suosiotaan jokaiselle rinkiin uskaltautuneelle. Haluisin kovasti kokeilla rajojani, mutta en vain yksinkertaisesti pysty. Ei tämä ole minua varten, ajattelen. Raajani ovat jähmettyneet ja olen pakokauhun vallassa."

Pystyin samaistumaan tähän täysin. Hatsolo puhuu nuoruudestaan, minulle tämä on ajankohtaista nyt. Tavallaan olen tehnyt paljon ja onneksi avopuolisoni muistuttaa välillä kaikesta mitä olen tehnyt. Toisaalta en ole tehnyt mitään ja olen jumissa samassa tilassa kuin kymmenen vuotta sitten katsoessani Leijonan Luolaa.

Osa minusta tuntee, että haluaisin tehdä enemmän. On vain yksi tilaisuus (elämä) ja se kannattaisi hyödyntää. Haluaisin puhua ihmisille. Haluaisin hymyillä ja haluaisin iloita. Haluaisin astua rinkiin. En vain tiedä, missä rinkini voisi olla.

Moni asia vaikeutuu, kun odottaa riittävän pitkään. (15)

Luovuttaminen

Seison reunalla.

Tuntuu, että olen taistellut tarpeeksi ja enää siihen ei ole energiaa. Olen niin lähellä, että pystyn jo näkemään reunalta alas. Enää pitäisi vain luovuttaa. Luovuttamisen jälkeen ei kukaan enää vaatisi tai odottaisi mitään. Ei edes pahin kriitikkoni — minä itse.

Monille luovuttaminen on kirosana ja sitä katsotaan paheksuen. Minulle se tuntuu ainoalta mahdolliselta ratkaisulta. En ihan tiedä mitä muuta voisin tehdä. Ei vain jaksa.

Sinä repisit varmasti pelihoususi, jos kuulisit, miten negatiiviseen sävyyn keskustelen itseni kanssa. Vähitellen negatiiviset asiat ovat muuttuneet todeksi ja uskon sen, mitä itselleni kerron. Seuraa kierre, joka vie aina vain syvemmälle.

Haluan päästä helpolla ja odotan, että jotain tapahtuisi. Luen ja opiskelen, jotta tunnen pääseväni eteenpäin. Mitään ei tapahdu. Tieto ei muutu itsestään taidoksi. Pyörin ympyrää.

Minä olen ainoa, joka voi muuttaa elämäni. En vain siihen pysty.

Verrattuna 10 vuoden takaiseen P.Ohattaan olen laiska ja väsynyt. Tavoittelin tyytyväisyyttä, koska se on lyhin tie onneen, mutta päädyin luovuttamiseen.

Luovuttamisella ja tyytyväisyydellä on vain pieni sävy ero, mutta tekeminen käytännössä identtistä.

• Tyytyväisyys on sitä, että osaa iloita olemassa olevasta
• Luovuttaminen on sitä, että on tyytymätön, mutta ei tee asialle mitään

Olen myös hämilläni.

Mikä kaikesta tähän asti kirjoittamastani on oikeasti osa minua? Mikä luulen olevani ja miten sen erottaa todellisuudesta? Minkä ylipäänsä kuvittelen olevan totta ja mikä on vain oma tulkintani? (16)

Nyt

Rehellisyys ei aina ole kivaa enkä varmasti ole huomenna enää samaa mieltä kaikesta kirjoittamastani. Ehkä olisi kannattanut nukkua yön yli ennen julkaisua. Luulen, että loppuelämäni kannalta on tärkeätä, että saan nämä ajatukset talteen, vaikka juuri nyt haluaisin vain kadota.

Sinun ei tarvitse olla asioista kanssani samaa mieltä ja ymmärrän, jos joissain kohdissa olisit toivonut voivasi takoa minulle järkeä päähän tai muuten vain päätäni seinään. Tarinan ainoa opetus taitaa olla, että älä tee niin kuin minä olen tehnyt.

Moni olisi varmasti iloinen, jos olisi samassa tilanteessa kuin minä nyt. Kaiken pitäisi kohdallani olla hyvin. Valitettavasti näin ei silti ole.

Jos et vielä huomannut, niin en voi kovin hyvin. Suomalaisessa kansanperinteessä tilaa kutsutaan masennukseksi. Ehkä minun on helpompi antaa itselleni vähän siimaa sitten, kun hyväksyn vallitsevan tilanteen.

Itsemyötätunto, sitä en ole aikaisemmin kokeillut.

Toisaalta en tiedä missä menee raja todellisen masennuksen ja masennuksen antaman oikeutuksen välillä. Nyt minulla on leima otsassa, mutta enkö oikeasti pysty vai enkö pysty leiman johdosta?

Syy nykyiseen tilaani taitaa olla aika selvä. Pari lainausta itseäni viisaammalta kertoo kaiken tiivistetysti.

Haaveista luovutaan, kun omasta mielestä ei ollut vaihtoehtoja. Lopulta tilalle saattaakin astua katkeruus elämää kohtaan ja spiraali kohti pahoinvointia voi alkaa. Tässä ollaan moottoritiellä matkalla uupumukseen. - Niko Saarinen

Ahneus johtaa lopulta aina tyytymättömyyteen ja tyytymättömyys masennukseen. Onko se hyvä päämäärä, lopulta masentua? - Niko Saarinen

Ei ole. En silti pääse ahneudestani irti.

Olen yrittänyt korjata kaikkea mahdollista ulkoista, mutta näyttäisi siltä, että se olen minä, joka olen rikki. Itseäni en osaa korjata ja prosessi kestää yleensä pitkään. Onneksi on mahdollista saada apua ja samalla on aika laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Kukaan ei jaksa tai halua lukea tällä sävyllä kirjoitettuja kirjoituksia. Inspiraatiota voi hakea ulkopuolelta, mutta ongelmia jokaisella on tarpeeksi jo omasta takaa. En siis jatka valittamista tätä tarinaa pidemmälle. Niin sekaisin en vielä ole, että kuvittelisin valittamisen muuttavan asioita paremmaksi.

En usko, että tämä on viimeinen tarina, jonka julkaisen, mutta jään tuntemattoman pituiselle tauolle. Kuukausikatsauksia en enää tee, koska haluan tietää, tekisinkö jotain toisin, jos kukaan ei saisi tietää.

Jatkan tarinoiden julkaisemista vain, jos opin jotain hyödyllistä ja pääsen takaisin sellaiseen mielentilaan, jossa koen pystyväni inspiroimaan tai auttamaan. Jos mitään ei kuulu, olen yksin muiden joukossa. Ei olisi reilua vetää sinua mukanani alas, mutta mielelläni otan sinut takaisin kyytiin, jos kokka kääntyy kohti koilista.

Lopetin tällä päivämäärällä myös monta muuta asiaa. On ihana hengittää ilman taakkaa. Ehkä joskus toivuttuani aloitan alusta. Tai sitten teen jotain aivan muuta.

Sinä pääsit kurkistamaan pääni sisään, koska blogini lukijana ansaitset selityksen kirjoittelun loppumiselle. Olen sanoin kuvaamattoman kiitollinen, että olet jaksanut seurata matkaani ja kannustanut eteenpäin.

Ole hyvä, kiitos ja anteeksi. (17)

Jälkikäteen lisätyt ajatukset

1) Toisaalta... todella moni samaistui olooni ja ajatuksiini. Sain myös uskomattoman monta kannustavaa viestiä ja yhden puhelun — siis puhelun! En olisi ikipäivänä uskonut voivani kirjoittaa jotain sellaista, joka saa tuntemattoman ihmisen soittamaan minulle. Tämä oli erittäin mukava yllätys, mutta älkää nyt kaikki ruvetko kuitenkaan soittelemaan.

2) Toisaalta... rehellisyys on myös osa hyväksymistä. Jos voi nähdä asiat sellaisena kuin ne ovat, on jo pitkälti oikealla reitillä.

Eläke

3) Toisaalta... kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ulkoiset asiat vaikuttavat sisäisiin ja toisin päin. Ei ole väärin yrittää rakentaa elämä sellaiseksi minkä itse kokee mielekkääksi.

3) Eläketavoitteen epäonnistuminen on todennäköisesti ollut kovempi takaisku kuin mitä olen itselleni aikaisemmin myöntänyt. On totta, että vapauteni on melko lähellä eläkettä ilman taloudellista riippumattomuutta, mutta ei kuitenkaan ihan se mitä hain. Koska tavoite on yhä minulle tärkeä, on syytä hieman muuttaa toimintatapoja. Tosin pyrin luopumaan tavoitteista ja keskittymään prosessiin. Haave on parempi kuin tavoite.

Arvot

4) Toisaalta... sen jälkeen, kun olin myöntänyt itselleni, miten elän, muutin suuntaa. Olen viettänyt enemmän aikaa läheisten ihmisten kanssa ja se on tuntunut erittäin mukavalta. Tarkoitus on jatkaa samalla radalla.

4) Vapauden suhteen yritän päästä kompromissiin. En ole enää valmis uhraamaan kaikkea vapaatani töiden eteen, mutta monia asioita pystyn muuttamaan talouttani edistäviksi. Kirjoitan näistä kilpikonnapuolustuksen tappajista lisää, kun olen muuttanut ideat teoiksi.

Ruumis

5) Toisaalta... viime aikoina olen nukkunut oikein hyvin. En vielä tiedä syytä, mutta yritän selvittää ja sillä välin olen vain kiitollinen. Oletan sen liittyvän lääkitykseeni. Nukun yhä paljon, mutta menen paljon aikaisemmin nukkumaan ja herään myös aikaisin aamulla.

5) Ehkä omassa näössäkin oli hieman vikaa. Kävin tilaamassa silmälasit.*

Koti

6) Toisaalta... olen vuosien saatossa saanut useammankin kutsun olut mukillisen ääreen, mutta hyvin harvoin minulla on riittänyt rohkeus suostua. Jos tarjouksesi on vielä voimassa, niin laita minulle Twitterissä yksityisviesti tai sitten sähköpostia. Varoituksena, että en ole samanlainen oikeassa elämässä kuin kirjoitusteni perusteella voisi kuvitella. Todellisuudessa olen varsin hiljainen, hidasälyinen ja tylsä, mutta näistä huolimatta kehityskelpoinen.

Tunteiden tuuliviiri

7) Toisaalta... tämän asian kanssa olen vielä jonkin verran solmussa. Ymmärrän, että innostuminen on sallittua. Myös huonompia päiviä tulee väkisin. Se on täysin epäselvää, että missä menee normaalin raja. Teen asian kanssa töitä ja jossain vaiheessa tämä mysteeri ratkeaa.

7) Jos ihan tarkkoja ollaan, niin elämä on ympyrä. Se yleensä päättyy kohtuullisen lähelle paikkaa, josta on saanut alkunsa. Edistyminen on siis lähinnä mielikuvituksen tuote, joka oikein käytettynä voi saada hyvää oloa aikaan.

Säännöt

8) Toisaalta... jos menestys on urheiluautoja ja kiiltokuvia, niin olen jo erittäin menestynyt. Kävin syksyn kunniaksi autokaupassa ja mukaan lähti kiiltävä kaksiovinen. Merkki on muuten Audi, mutta vilkkuja olen toistaiseksi käyttänyt. Ovat muuten yllättävän halpoja vempeleitä, kun tyytyy vähän vanhempaan ja huolellisesti testattuun. Hupia siitä on toistaiseksi riittänyt, mutta katsotaan kuinka pitkään villitys jatkuu. Ainoa kriteeri oli, että nollasta sataan alle 7s.

8) Ehkä menestystä tärkeämpää on kuitenkin itsensä kanssa toimeen tuleminen. Ilkimyksillä on tapana houkutella ilkimyksiä ympärilleen. Sosiopaatin moraalilla tämä ei aiheuta ongelmia, mutta minä pidän hyvistä ja pidän siitä, että voin olla yksi hyvistä. Välillä voi ahneus yllättää, mutta kyllä hyviksillekin jää euroja jaettavaksi.

Talous

9) Toisaalta tässä osioissa mainitut asiat eivät vaikuta minuun millään tavalla. Pystyn luovimaan tieni oikein mainioksi ja kaiken tässä osioissa kirjoitetun voi pyyhkäistä roskakoriin. Not my problem.

Joku muu voi kokea enemmän paloa ja lähteä mukaan esimerkiksi politiikkaan muuttamaan asioita. Minua sellainen ei innosta. Ennemmin haalin lisää omaisuutta ja tiukan paikan tullen lennän etelään Akin perässä. Olen myös yrittänyt huokutella puolisoani muuttamaan omistusasunnosta vuokralle, mutta tämä prosessi on pahasti kesken.

Aikaansaaminen

10) Toisaalta... sisimmässäni tiedän, että en halua pyörittää kasvuyritystä ja tuskin siihen edes pystyisin. Jokin välimuoto Leijonan luolan ja tavallisemman yrittäjyyden välillä on varmasti olemassa ja olen ainakin löytänyt uskoa siihen, että minulle sopiva tapa on olemassa. Tajusin vasta vähän aikaa sitten, että myös sijoittaminen voi olla yrittämistä. En tarkoita yleisesti, vaan juuri minulle. Se mihin sijoittaa vaikuttaa myös paljon minkälaisena sijoittamisen kokee.

Blogi

11) Toisaalta... on ollut ihanan vapauttavaa huomata, että taakka blogista on lähtenyt harteiltani. Kirjoittamista blogiin en suinkaan lopeta ja tästä alempana lisää. Taakalla tarkoitan sitä, että kolmevitosena eläkkeelle on ollutta ja mennyttä. Päiväkirja on hyvä, koska voin kirjoittaa siihen ihan mitä vain. Sinä päätät sitten, jaksatko lukea vai et.

Minä olen erityinen

12) Toisaalta... miksi en voisi kokea ylpeyttä jo nyt? Olen pärjännyt urheilussa. Olen saanut jonkin verran omaisuutta kartutettua. Olen löytänyt ihmisen kenen kanssa haluan viettää lopun elämääni. Viimeistään tämän artikkelin palautteen myötä tajusin myös, että olen vaikuttanut ihmisten elämään enemmän kuin olen kuvitellut ja ainakin toistaiseksi lähinnä positiivisesti.

Vaihtoehdot

13) Toisaalta... usein jumissa on vain se henkilö joka tilannetta miettii. Omasta tilanteestani saatan olla jumissa, mutta ulkopuolinen keksii heti lisää vaihtoehtoja. Kun olen itse se ulkopuolinen, pystyn löytämään enemmän vaihtoehtoja. Joskus omaa elämää kannattaa tarkastella ulkopuolisen silmin.

Suorittaminen

14) Toisaalta... suorittaminen on ollut elämäni teema. Esimerkiksi Pohatta App alkoi opiskeluna ja alkuun se oli todella hauskaa ajanvietettä. Samoin golf. Haaste on siinä, että muutan hauskuuden suoritukseksi ja suorituksella on aina tavoite. Jos tavoite ei täyty, tulee tilalle epätoivo. Muita esimerkkejä suorituksista: koulut, työt, urheilut, remontit ja kalastus.

En tarvitse enää tavoitteita enkä suorituksia. Toiset asiat on pakko hoitaa ja silloin suorittaminen käy. Ne asiat, joita teen vapaaehtoisesti, eivät enää muutu suorituksiksi. Piste.

Rohkeus

15) Toisaalta... tähän olisi hienoa kirjoittaa, että olen tehnyt nyt sitä ja tätä oikein rohkeaa. Lähden rohkeuden kanssa liikkeelle aika matalalta, mutta pientä edistystä on tapahtunut.

• Uskalsin mennä uimaan, vaikka vedet ovat jo kohtuullisen vilpoisia.
• Uskalsin ostaa huvikseni auton, vaikka se on täysin väärin FiRe -periaatteita kohtaan.
• Olen tehnyt pieniä asioita valmiiksi, kuten varaston siivoaminen.

Uskon lumipalloefektin kiihtyvän tästä eteenpäin.

Luovuttaminen

16) Toisaalta... en osaa vielä sanoa, mikä on minua ja mikä ei. Uskon kuitenkin tasapainon löytymiseen.

16) Sen vielä toistan, että ei enää tavoitteita. Keskityn prosessiin. Muistan tehneeni tämän johtopäätöksen jo aikaisemmin blogin historiassa, mutta olen sen myös unohtanut. Nyt älkää antako minun unohtaa. Ei tavoitteille. Merkitystä ja mielenkiintoa on sen sijaan täysin sallittua keksiä ilman rajoituksia.

Nyt

17) Kyllä mainituista asioista saa kokea ylpeyttä. Ei ole edes merkitystä, että mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Historiastani saan kaivettua taas vähän enemmän uskoa tulevaan.

17) : Toisaalta... uskon, että lopettamalla asian saa vihjeen siitä, miten tärkeä asia oikeasti on. Sain lisää energiaa lopettamalla tiettyjä asioita ja vihje on selkeä eli näistä voisi olla syytäkin luopua.

17) : Tämän artikkelin julkaisua seuraavana päivänä olo oli kuin eron jälkeen. En saanut nukuttua, suuta kuivasi ja mieli oli maassa. Nämä olivat puolestaan selkeät vihjeet siitä, että blogi on minulle tärkeä eikä kirjoittamista kannata lopettaa. Kuukausikatsauksia en tee, mutta kirjoitan silloin, kun minulla on jotain sanottavaa. Varmasti mukaan mahtuu myös talouteni saloja.

17) : Merkittävin muutos on tapahtunut siinä, että olen hyväksynyt sen tilanteen missä olen. En enää itke menetetyn eläkkeen perään, vaan olen aloittanut toimenpiteet seuraavien haaveiden toteuttamiseksi.

17) : Itseäni viisaamman sanoin, kuka tahansa voi keskittyä pelkästään negatiiviseen, mutta sinä voit onneksi itse valita.

17) : Oma energiani ei alkuun riittänyt valintaan, mutta viikon verran ilopillereitä ja sitä ennen kuukausi kupolin kunto valmentajia, niin tilanne näyttää jo paremmalta. Töitä on vielä valtavasti edessä, mutta nyt ainakin pystyn niitä jo tekemään.

Inhoan keskeneräisiä asioita. Tai keskeneräinen antaa ehkä väärän kuvan, mutta sellaisia asioita, jotka jäävät roikkumaan ilmaan, vaikka ne voisi hoitaa heti pois. Esimerkkeinä:

• Puolitutun kanssa sovittu joku kerta tapahtuva tapaaminen
• Saapunut sähköposti, joka odottaa vastausta
• Mikä tahansa muu roikkuva muutaman minuutin asia

Tällaiset asiat jäävät usein mieleen hautumaan, vaikka niistä olisi erittäin helppoa päästä eroon. Mielessä ne kuluttavat kapasiteettia, jolle olisi parempaakin käyttöä. Kaksi suurinta syytä taustalla ovat:

a) Ei haluta loukata toisen tunteita
b) Ei osata tehdä päätöstä

Tunteet pelissä

On yllättävän vaikea sanoa ei, paitsi jos kyseessä on puhelin myyjä. Kävin jokin aika sitten puolituttuni kanssa keskustelua. Keskustelu eteni alusta loppuun ja päätyi pisteeseen “Olisi kiva joskus nähdä ja rupatella lisää kuulumisia”. Päivämäärän sopimisesta ei sitten tullutkaan enää mitään ja asia jäi roikkumaan. Lopulta totesin, että annetaan olla.

Asian voi aina nostaa uudelleen pöydälle ja ehkä seuraavalla kerralla ajoitus on sopiva jokaiselle osapuolelle. Ei kannata loukkaantua, vaikka vastaus olisi kielteinen. Paras on hyväksyä faktat, saattaa asia maaliin ja keskittää kapasiteetti seuraavaan asiaan.

En muista kuinka kauan kesti ennen kuin aikoinaan päädyin Osinkokuninkaan kanssa kahvikupposelle. Asia roikkui ilmassa vuosia. Olisin voinut hoitaa oman osuuteni paljon fiksumminkin.

Päättämisen vaikeus

Toinen saamattomuuden syy on päättämisen vaikeus. Välillä pienenkin päätöksen tekeminen voi olla suuren tuskan takana ja päätös viivästyy, koska itse odottaa jotain parempaa tulevaksi.

Päätöksen tekemisessä auttaa, kun puntaroi seurauksia akselilla päätöksen vaikuttavuus ja päätöksen peruuttamisen mahdollisuus (lisää fs.blog). Jos päätöksen vaikutukset ovat pieniä ja ne on helppo peruuttaa, ei kannata turhaan vaivata päätään kovin pitkään. Vielä parempi, jos muistaa olla oma itsensä ja tietää omat arvonsa, niin monta päätöstä voi tehdä jo etukäteen.

Jatkossa en jätä asioita roikkumaan. Ymmärrän, että en saa kaikkia päätöksiä oikein tai onnistu miellyttämään kaikkia. Se on joko nyt tai sitten ei koskaan — ainakin ei koskaan aina siihen asti, kunnes asiaa tarkastellaan kokonaan uutena.

Puhdas pöytä, autuas mieli.

Kirjoitin viimeksi tekemistäni huonoista talouspäätöksistä ja osa syy huonojen päätösten taustalla on huono raportointini. On kyseenalaista, että onko näissä kuukausikatsauksissa enää mitään järkeä. Jos tämä jää viimeiseksi, niin vähintään näet tästä minkälainen katsauksen mielestäni pitäisi olla.

Aikaisemmat kuukausikatsaukset ovat mahdollistaneet itseni huijaamisen. Kesti aivan liian kauan ennen kuin tajusin huijaavani itseäni ja samalla kaikkia teitä lukijoitani. Viime vuonna sain raportoinnissani kiinni virheen, jossa laskin säästöprosenttiin mukaan myös osinkotulot. Nämä valheet sen sijaan jäivät vaille huomiota:

• Valhe 1: säästä ja sijoita, jotta säästöprosentti näyttää hyvältä. Sen jälkeen myy sijoitukset ja siirrä rahat tuottamattomaan asuntoon.
• Valhe 2: seuraa kuukausikatsauksissa säästöprosenttia ja sitten siirrä rahat yrityksen nimiin tuhlattavaksi.

Molemmat ovat tietoisesti tekemiäni valintoja, mutta valintojen pitää heijastua myös kuukausikatsauksiini. Mielestäni suurin harha syntyy siinä, että olen tuijottanut liiaksi yksittäisen kuukauden lukuja, joten on aika tehdä hieman muutoksia.

Tulot

Luvut 1.1.2020 lähtien (kuukausi suluissa):

• Nettotulot 18 143 € (+1 844 €)
• Kustannukset 8 632 € (+2 471 €)
• Säästöprosentti 52 % (-neg.)
• Sijoitusprosentti 55 % (0)

Tulojen tulkinta:

• Nettotuloihin lasken vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta
• Lasken kumulatiivisia lukuja 1.1.2020 lähtien, koska yhden kuukauden luvut eivät anna realistista kuvaa siitä, mitä oikeasti tapahtuu

Muutokset: aikaisemmin seurasin kuukauden lukuja, mutta jatkossa siis kumulatiivista summaa tämän vuoden alusta lähtien. Maaginen päivämäärä on 1.1.2020 ja käytän sitä myös tulevina vuosina. En viitsi velloa vanhoissa virheissä eikä energiani riittänyt kaivamaan vanhempia lukuja. Muut luvut olivat helposti saatavilla, mutta sijoitusprosentti uudesta rahasta olisi vaatinut isomman jumpan. Sijoitusprosentin seuranta on eläkkeen kannalta tärkeämpi kuin säästöprosentin. Ei riitä, että rahan säästää, vaan sen pitää myös päätyä sijoituksiin eli osaksi eläkekassaa. Käteisestä johtuen sijoitusprosentti voi lyhyellä aikavälillä olla suurempi kuin säästöprosentti, mutta se tasoittuu ajan myötä.

Menot

Suurin menoerä kuukauden aikana oli koiran lentoliput ja hyvänä kakkosena tuli harrastukset. Lahjat kategoria liittyy vuoden päästä pidettäviin kesäjuhliin koronatilanteen niin salliessa. Itsensä kehittäminen kategoriaan sisältyi nestjs -kurssi sekä mainio kokoelma Derek Siversin vanhoja, mutta aina ajankohtaisia blogipostauksia kirjassa Hell Yeah or No.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa voin käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Maksan puolet yhteisistä kuluista
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Muutokset: Menojen seurannasta poistin 12 kuukauden menojen trendin ja siirsin sen otsikon eläke alle.

VARALLISUUS

Aikaisemmin seurasin varallisuutta kuukausitasolla sekä muutoksia verrattuna edelliseen kuukauteen. Muutin nyt seurannan kattamaan edelliset kaksi vuotta ja kiinnitän huomiota sijoitusvarallisuuden ja muun varallisuuden suhteeseen. Lisäksi iso muutos on se, että lasken käteisen mukaan sijoitusvarallisuuteen. Käteinen ei tuota mitään, mutta sijoitusvarallisuus on minulle sama kuin eläkekassa eli elämisen kustannuksen katetaan kassasta ja siihen käteinen soveltuu mainiosti.

Alla nykyinen varallisuustilanne.

Sijoitusten jakauma (osa omia ja loput omistan yritykseni kautta):

• 50 % passiivisissa indeksirahastoissa (kasvu)
• 30 % osinko ETF (tuotto)
• Loput käteistä ja lottokuponkeja

Muuta:

• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

ELÄKE

Eläkekassa vuosina kuvaa hyvin yksinkertaistettuna aikaa, jonka pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani. Karkeasti arvioiden sijoitusten määrä on riittävä eläkkeeseen, kun vuosia on säästössä noin 25-30. Riittoisuus vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla.

Alla on katsaus eläkeaikatauluun, josta olen reilusti myöhässä.‌ Muutoksena aikaisempaan, että kuukausittainen sijoitus ei enää ole arvio, vaan käytän todellista edellisen 12 kuukauden uusien sijoitusten keskiarvoa. Lisäksi vaihdoin tuotto-odotuksen 0,5 % pienemmäksi, koska otin käteisen mukaan sijoitusvarallisuuteen. Muutos vedetty lähinnä hatusta.

Lisätiedot:

• Tavoite on laskettu 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Ennustettu eläkeikä löytyy kuvan oikeasta yläkulmasta

LOPUKSI

Kuukauden (tai itseasiassa elokuun) suru-uutinen on luonnollisesti se, että LähiTapiola osti Seligsonin. Olen monesti suositellut Seligsonia, mutta nyt en enää sitä uskalla tehdä. Ehkä taas 10 vuoden päästä, kun uudella formaatilla on riittävästi historiaa takana.

LähiTapiolalta on kovasti toitotettu, että mikään ei muutu ja hinnoittelun on kerrottu pysyvän ennallaan. Henkilökohtaisesti en odota muutoksesta mitään positiivista ja pelkään, että vähitellen hinnoittelu menee riiston puolelle. Mielipiteeni perustuu siihen, millaisena koen maailman. Toistaiseksi faktat eivät tue mielipidettäni tässä tapauksessa.

Tarinan on tarkoitus opettaa sinulle, että jokaisella päätöksellä on seuraus. Seuraus tarkoittaa yleensä vaihtoehtoiskustannusta. Mitä tahansa voi tehdä, mutta ei kaikkea. Kun teet päätöksiä, kannattaa harkita vielä kerran, että oletko varmasti valmis maksamaan päätöksistäsi perittävän hinnan. Joskus hyppy korkeampaan perspektiiviin auttaa näkemään asiat erilaisessa valossa.

Faktat

Sain helposti kaivettua talouslukuni vuoden 2015 toisesta kvartaalista lähtien ja lukujen tarkastelu oli itselleni silmiä avaava kokemus. Blogi toki sai alkunsa jo hieman aikaisemmin. Isossa kuvassa luvut ovat masentavaa luettavaa.

Pelkästään tuijottamalla kuukausittaisia numeroitani olen pystynyt elämään harhassa ja jopa luullut, että kaikki sujuu hyvin. Todellisuudessa olen lähinnä valehdellut itselleni*. Numerot sen sijaan eivät valehtele, joten katsotaan ensin mistä on kyse ja siirrytään sen jälkeen koottuihin selityksiin.

Aloitetaan tarkastelu varallisuuden kehityksestä. Kokonaisvarallisuuden kehityksen trendi on ollut nouseva, mutta alla olevasta kuvasta voi huomata, että varallisuuden jakauma on muuttunut melkoisesti vuosien saatossa. Vuonna 2015 lähes kaikki varallisuuteni oli kiinni sijoituksissa, mutta muun omaisuuden osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt lähes puolet omaisuudestani on muuta kuin sijoitusvarallisuutta.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma saadaan aikaiseksi, kun yhdistetään samaan kuvaan eläkekassani vuosina ja kuukausittainen kulutukseni (12 kk liukuva keskiarvo). Alla olevasta kuvasta näkee selkeästi, että kuinka suuri vaikutus pieneltä tuntuvalla menojen muutoksella on kassan riittoisuuteen.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuuden määrä vuotuisella kulutuksella. Yksinkertaistettuna neljän prosentin säännön mukaan 25 vuoden kassa olisi riittävän suuri eläköitymiseen. Lukemani on nyt 11 ja parhaimmillaan olen käynyt 20 hujakoilla, joten suurta aihetta juhlaan ei ole.

Huonojen päätösten lista

Yritin pohtia pääni puhki, mutta valitettavasti voin antaa kunnian huonoista päätöksistä vain itselleni. Olisi ollut ihanaa lunasta synninpäästö ja syyttää ketä tahansa muuta, mutta oma mielikuvitukseni on rajallista enkä saanut yrityksistä huolimatta syytä valutettua kenenkään muun niskaan.

Neljän seinän sisällä

Jos pitäisi valita yksi teema määrittämään suurimmat virheeni, niin se olisi asunnot. Vuoden 2015 alussa kaikki näytti lupaavalta. Omassa asunnossa oli velkojen netotuksen jälkeen rahaa kiinni noin 7K ja sijoitusasunnoissa noin 40K euroa. Suhde oli juuri sopiva taloudellista riippumattomuutta tavoittelevalle.

Vuoden 2016 alussa tilanne oli täysin toinen. Olin eron myötä pakkomyynyt yhden sijoitusasunnoistani ja toisen ihan vain v*tutuksen vuoksi. En viihtynyt asuntosijoittajana enkä todellakaan ollut tehnyt kotiläksyjäni, joten turpiin tuli laskennasta riippuen noin -25K. Jos en ihan väärin muista, niin saatoin alentaa asuntojen arvoja jo ennen myyntiä ja toisaalta vuokratuottoja ei ole huomioitu, joten kaikki tappio ei näy raportilla vuosien 2015-2016 vaihteessa.

Sijoitusasuntojen myyntien yhteydessä siirsin varallisuutta sijoituksista omaan asuntoon, jotta en joutunut kodittomaksi. Episodin jälkeen omassa asunnossani oli varallisuutta kiinni 36K euroa ja asuntosijoituksissa pyöreä nolla. Varallisuusjakauman muutoksen suunta fiksun taloudellisen päätöksen kannalta oli aivan väärä.

Vuoden 2018 toisella kvartaalilla päädyin siihen, että myin sijoituksiani ja samalla maksoin omaa asuntolainaani pois. Hetkessä omassa asunnossani oli kiinni 36K euron sijaan 100K euroa. Käytännössä omalla asunnon ostamisen taidollani siirtyi rahaa tuottavasta täysin tuottamattomaan kohteeseen 64K euroa lisää. Idiootti.

Toistaiseksi viimeisen naulan arkkuun tämän teeman sisällä löin vuoden 2019 loppupuoliskolla, kun myin vanhan asuntoni nollatuloksella siirtäen samalla lisää rahaa sijoituksista asuntoon ja luopumalla asuntolainasta. Tällä hetkellä asunnossa on kiinni 150K euroa. Esimerkiksi 5 %:n nettotuotolla tämä tarkoittaa 625 euron saamatta jäänyttä rahaa per kuukausi. Tähän vähän korkoa korolle päälle ja avot. Vertailu ei tosin ole ihan reilu, koska ilman seiniä voisi tulla vilu talvella.

Vertailu

Emme aina ole avopuolisoni kanssa samaa mieltä siitä, että minkälaista lähetystä kuvaradiosta seuraisimme. Toistaiseksi olemme välttäneet kahden telkkarin loukun ja yhteisenä ohjelmana ovat olleet dokumentit sekä erilaiset sisustusohjelmat.

Luulin omaavani jonkinlaisen selkärangan, mutta vuosien sisustusohjelmien seuraamisen jälkeen olen koko ajan asettanut suurempia ja hienompia vaatimuksia asumiseeni. Uskoisin syyn olevan siinä, että olen huomaamattani verrannut omaa asumistani sisustusohjelmien unelmakoteihin.

On yleisesti tiedossa, että vertailu muihin on nopein tie kurjuuteen. Aina on joku, kenellä on paremmin tai enemmän. Miten voin langeta tähän ansaan, vaikka tiedän ja tunnistan sen olemassaolon?

Tällä kertaa onni potkaisi ja vältyin huonolta taloudelliselta päätökseltä. Ei ollut kovin kaukana, että olisin hoitanut asumisen nykyistäkin huonommin ja laittanut siihen lisää rahaa kiinni. Asunnon ostaminen ei välttämättä ole taloudellisesti huono päätös, mutta oma historiani huomioiden en pidä odotuksia tällä rintamalla kovin korkealle.

Pidän nyt taukoa lähes kaikista tv-ohjelmista ja olen huomannut olevani merkittävästi tyytyväisempi. Urheilua katson ja jos sen jälkeen tekee mieli urheilla, niin tämä on hyvinvointini kannalta vain ja ainoastaan positiivinen asia.

En usko, että silmien sulkeminen poistaa ongelmia ja toivon löytäväni paremman ratkaisun. Lisäksi vannon kautta kiven ja kannon, että vielä tämän elämän aikana tulen asumaan taloudellisesti perusteltavalla tavalla.

Sikailu

Asuntojen lisäksi toinen merkittävä rahavirheitäni yhdistävä teema on sikailu. Tai jos pullamössöys olisi adjektiivi, niin käyttäisin sitä. Tarkoitan sitä pientä laiskuuden tunnetta ja mukavuuden halua, joka on salakavalasti luovinut sisälleni vastusteluista huolimatta. Ja tunne vaikuttaisi pahentuvan vuosi vuodelta.

Sivutulot ja blogitulot

Ensimmäinen askel kohti rennompaa elämää tapahtui vuonna 2017, kun lopetin sivutöiden tekemisen. Esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016 pääsin vielä lähelle 10K euron sivutuloja, mutta 2017 kyse oli enää satasista. Blogin kautta tein pari yhteistyö artikkelia, mutta sen jälkeen tarkensin kriteereitä. Yleisestä blogimainonnasta luovuin 2019. Kulutuksen vähentäminen on lähempänä sydäntäni kuin lisääminen enkä halua olla osallisena ainakaan kulutuksen lisääntymiseen.

Hieman erilaisella lähestymistavalla ja varsinkin vähemmällä välittämisellä olisi toki mahdollista mainostaa tai myydä blogissa kaikenlaista paskaa aina nettikasinoista "edullisiin" lainoihin ja luottokortteihin. Välillä leikittelen tällaisilla ajatuksilla ja ahneus valtaa mieleni, mutta toistaiseksi olen tehnyt huonon taloudellisen valinnan pysymällä kaukana edellä mainituista.

Varmasti blogin kautta ansaitsemisessa on myös muita vaihtoehtoja kuin totaalikieltäytyminen tai totaaliahneus, mutta en ole löytänyt itselleni toimivaa vaihtoehtoa. Todennäköisesti olen oman mustavalkoisen ajatusmaailmani vanki ja olisi olemassa sopiva sekä taloudellisesti kannattava strategia. En vain sellaista ole saanut aikaiseksi, joten huono taloudellinen valinta tämäkin.

Vapaa-aika

Pelkkä sivutöiden lopettaminen ei ole riittänyt tyydyttämään vapauden nälkääni. Ensimmäisen kerran siirryin tekemään lyhempää työaikaa jo vuonna 2014 eli ennen kuin olin edes lopettanut sivutöiden tekemistä. Silloin kokeilen 3,5 päiväistä työviikkoa päivätöistä ja onnistuin neuvottelemaan lähes saman palkan kuin mitä aikaisemmin tienasin kokoaikaisena. Tällä ensimmäisellä kerralla ei kestänyt kovin pitkään, kun työsuhteeni päättyi (vasten tahtoani) kokonaan. Isoa vahinkoa ei tapahtunut ja sain sopivasti rutistettua opiskelut loppuun ja parin kuukauden jälkeen olin kiinni uudessa työpaikassa.

Seuraavan kerran vähensin töitä ja irtisanouduin vuonna 2016, kun kuvittelin siirtyväni yrittäjäksi (Talouden Personal Trainer). Toisin kävi ja kuukaudessa olin taas uudessa työpaikassa, joten ei isompaa taloudellista vaikutusta. Vuonna 2017 en lyhentänyt työaikaa, mutta vietin kuukauden sairaalassa joka lisäsi sopivasti intoa työntekemiseen.

Vuonna 2018 panostin vapaaseen sitten oikein kunnolla. Ensin lyhensin työaikaa ja sen jälkeen jäin kokonaan pois töistä. Olin vapaalla lähes vuoden ja tälle ajalle voidaan laskea menetettyä tuloa jo reilusti päälle 10K euroa.

Vapaa-aikani historiasta viisastuneena olen tällä hetkellä päätynyt malliin, jossa teen neljä päiväistä työviikkoa ja lisäksi pidän lomaa 10 viikkoa vuodessa. Menetettyä tuloa syntyy kuukausittain bruttona vajaa 900 euroa ja lisäksi ylimääräisestä lomasta noin 4,5K euroa. Ajan kuluessa korkoa korolle menetykset huomioiden tappio syvenee entisestään.

Suuresta vapaan määrästä huolimatta en vielä ole kerralla kovin pitkäksi aikaa istahtanut takamukselleni, vaan jokaiselle vapaalle on aina ollut joku projekti toteutettavaksi. Projektit vain ovat aina menneet enemmän tai vähemmän vihkoon.

Pieneltä tuntuvat vapaat ovat yhteenlaskettuna merkittävä potti pois tulevasta vapaudestani.

Säästäminen

Yksi viime aikoina ilmenneistä huonoista rahatavoista on se, että olen unohtanut, miten säästetään. Se ei ehkä ole suoranaisesti päätös, mutta aiheuttaa useita huonoja rahapäätöksiä. Miten ihmeessä vuosikausia aiheesta kirjoittanut ihminen voi unohtaa, että miten säästetään?

Säästän "vahingossa" joka kuukausi, mutta en ole pitkään aikaan säästänyt enää tarkoituksella. Viittaan siis tilanteeseen, jossa huomaan tarvitsevani jonkin asian, sen jälkeen aloitan asiaan säästämisen ja lopulta teen hankinnan. Jos nykyisin tarvitsen jotain, kaivan kortin taskusta, vingautan ja kannan ostoksen kotiini. Tällainen käyttäytymismalli johtaa eittämättä huonoihin talouspäätöksiin.

Ostokseni tapahtuvat mielenjohteesta. Mielihaluilla on tapana hälvetä ajan kuluessa, jos siihen antaa tilaisuuden. Jokin tarve voi vaikuttaa akuutilta nyt, mutta viivästyksen jälkeen tarve paljastuukin virheelliseksi. Säästäminen toisi tarvittavan tauon mielihalun heräämisen ja ostamisen välille, jolloin voisin välttyä turhilta ostoksilta ja huonoilta talous päätöksiltä.

Tuntuu, että seilaan talouden syövereissä tällä hetkellä enemmän tuurilla kuin taidolla. Päädyin yhtenä päivänä "näe-skippaa säästäminen-osta" -käyttäytymismallin johdosta kassalle asti. Onneksi muut tapahtumat aiheuttivat ostoksen viime hetken peruuntumisen ja vältyin vahingolta.

Harrastuksiin sen sijaan on mennyt lähiaikoina aivan liikaa euroja ja aivan turhaan. Viime vuonna sitäkin enemmän, joten edellisen 12 kuukauden keskiarvo on nyt reilut 460 euroa hukattua rahaa kuukaudessa.

Sijoitukset

Jos seuraisin sijoituksiani tarkemmin, voisi tässä kategoriassa olla enemmänkin kerrottavaa. Toistaiseksi huonot taloudelliset päätökseni sijoituksissa asuntojen lisäksi rajoittuvat 500 euron tappion aiheuttaneeseen nettisivusijoitukseen ja siihen, että en osallistunut työpaikkani sisäiseen osakeantiin. Tai ehkä muistini pätkii jo sen verran, että pahemmat mokat ovat unohtuneet.

Otan tälle listalle myös työpaikkani sisäisen osakeannin, koska en siihen osallistunut. Osakeannin tulos ei ole vielä selvillä ja realisointi tapahtuu joidenkin vuosien sisällä. Uskoisin, että menetän tässä selkeästi markkinatuottoa suuremman potin. Sen tiedon valossa mikä minulla on nyt, uskon kyseessä olevan huono taloudellinen päätös.

Omaksi puolustuksekseni haluan sanoa, että taloudellisesti huonon sijoituspäätöksen tunnistaminen on haasteellisempaa kuin monessa muussa kategoriassa. Kyse on aina siitä mihin vertaa. Kuluttamiseen verrattuna tappiollinen sijoituspäätös on yleensä vielä hyvä, mutta vertailuindeksiin nähden päätös voi olla hyvä tai huono. Optimaaliseen sijoitustulokseen nähden lähes kaikki tehdyt valinnat ovat huonoja.

Lopuksi

Voimme neuvotella päätösteni lopullisesta huonoudesta tai hyvyydestä ikuisesti. Pointti on kuitenkin siinä, että jos luulet olevasi valmis maksamaan päätöksen hinnan, mieti asia vielä kerran huolella läpi. Uusintana vuodelta 2016: sinä olet yksin vastuussa omista taloudellisista päätöksistäsi. Olet viimekädessä ainoa, joka joutuu niiden päätösten kanssa elämään loppuun saakka.

Huomaan kantavani kasvavaa katkeruutta sisälläni enkä ole lainkaan varma tekemistäni valinnoistani.

Pystyn hyvällä omalla tunnolla katsomaan naamaani peilistä, mutta toisaalta voisin viihtyä paremmin pilkkopimeässä paksun pinkan päällä istuen. Erilaisilla valinnoilla olisin varmasti jo merkittävästi lähempänä vapautta oravanpyörästä. Haluaisin jopa palata taakse päin ajassa ja perua tekemiäni päätöksiä. En vain tiedä, että mitkä niistä peruisin.

Vaikka numerot eivät valehtele, mutta ne eivät myöskään kerro koko totuutta. Huonoista taloudellisista päätöksistä huolimatta elämällä on mahdollisuus olla ihan siedettävä.

Tiedän, että olen vaihtanut rahaa aikaan. Valitettavasti en oikeastaan muista vapaudestani mitään. Luultavasti olen käyttänyt ajan fiksuimmalla tietämälläni tavalla, mutta en tiedä kannattiko se.

Loppujen lopuksi

Aikaisemmin osasin varautua tulevaan ja olla mielestäni riittävästi hetkessä. Nyt en näe huomista pidemmälle ja minusta on tullut se kuuluisa kansantarun heinäsirkka. Elän hetkessä ja seuraan tunteitani vailla minkäänlaista aivotoimintaa.

Valitettavasti tarina käsitti toistaiseksi vain aikuisen miehen itkua löysät housuissa. Raportoin aiheesta uudelleen, kun tiedän vuodatusta seuraavat toimenpiteet.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 2 660 € (ilman pääomatuloja)
• Kustannukset 2 072 €
• Säästöprosentti 22 % (YTD 62 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi pelkästään ansiotuloja. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli golf. Reiluun tonniin sisältyy pelioikeus, treenejä ja omasta mielestäni täydellisesti sisustukseen sopiva puttimatto. Muilta osin kulut olivat lähellä totuttua.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden muutokset olivat seurausta markkinoiden liikkeistä.

Muuta:

• Tuotto ETF:t ja osa lottokupongeista on yritykseni nimissä
• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa näkyy luvuissa osittain
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsaus eläkeaikatauluun, josta olen noin 6 vuotta myöhässä.‌ Tilanne tulee ensi kuussa näyttämään hieman paremmalta, kun viime vuoden heinäkuu mega kulutus jää pois laskennasta.

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 41-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Vähitellen alkaa löytyä uutta energiaa ja kesälomastani on onneksi vielä puolet jäljellä. Valitettavasti kuukauteen mahtui myös vastoinkäymisiä. Olen ulkoistanut osan talouden hallinnan verkkopalvelun koodista ja homman piti olla selkeä. Todellisuus paljastui toiseksi. Aikataulu petti pahasti enkä saanut sellaista lopputulosta, joka olisi tyydyttänyt vaatimukseni, joten jouduin päättämään yhteistyön.

Jos puuhailet joskus samantyyppisen projektin kanssa, kannattaa lukaista Siversin mainio artikkeli ohjelmointityön ostamisesta. Nyt etenen kyseisellä strategialla ja toivon, että lopputulos on parempi. Jos toteutat ihan mitä tahansa projekteja, tässä on sinulle ilmainen vinkki: Kun sovit aikataulun, pidä siitä kaikin keinoin kiinni. Kun kommunikoit, ole todella tarkka sanan valmis käytöstä. Jos puhut valmiista, sinun todella kannattaa tarkoittaa sitä. Tässä on peiliin katsomisen paikka myös itselläni. Aina kannattaa käydä toisen osapuolen kengissä, niin ymmärtää maailmaa taas vähän vähemmän väärin.

En ole vähään aikaan kirjoitellut uusia tarinoita blogiin, mutta tässä muutamia vinkkejä liikkuvan kuvan muodossa korvaamaan tiedonjanoasi ja tuomaan virikkeitä sadepäiviin. Osan olen todennäköisesti maininnut aikaisemminkin, mutta latvani on sen verran laho, että kaikkea ei vain muista. Valitettavasti suurin osa maksumuurin takana. Luotan siihen, että tämän sivuston lukijana osaat hyödyntää maksuttomat kokeilut ja ymmärrät onko palvelusta sinulle sen enempää hyötyä (minä en hyödy siitä mitään, että sinä katsot tai jätät pätkät katsomatta).

• Undercover Billionare (dplay)
• The Founder (oli ruudussa, ei ole enää)
• Dirty Money (Netflix)
• The Big Short (Netflix)
• The China Hustle (Netflix)
• Saving Capitalism (Netflix)
• Print The Legend (Netflix)
• Inside Bill's Brain (Netflix)
• American Factory (Netflix)
• Trump - An American Dream (Netflix)
• The Great Hack (Netflix)
• Patriot Act (Netflix)
• Silicon Cowboys (Netflix)

Jos joku mainio pätkä puuttuu tai löydät saman suurin piirtein luotettavalta maksuttomalta sivustolta on kommenteissa hyvin tilaa täydennyksille. Vinkkejä otetaan vastaan myös, jos olet esimerkiksi VPN:n avustuksella saanut kaikki ulos Netflixistä.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 2 660 € (ilman pääomatuloja)
• Kustannukset 936 €
• Säästöprosentti 65 % (YTD 70 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi pelkästään ansiotuloja. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli elektroniikka. Ostin uudet kuulokkeet, jotta voin tarvittaessa sulkea ison osan melusta pois ja säilyttää oman työrauhani. Lisäksi rahaa meni ruokaan ja hankin myös kesän golfpallot. Itsensä kehittäminen kategoriaan kuului pari mielenkiintoisen näköistä pentesting kurssia Udemysta.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden aikana tein pienen täydennyksen rahastoihin. Muut muutokset olivat seurausta markkinoiden liikkeistä.

Muuta:

• Tuotto ETF:t ja osa lottokupongeista on yritykseni nimissä
• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsaus eläkeaikatauluun, josta olen noin 6 vuotta myöhässä.‌

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 41-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Nordnetin kk säästämiseen tuli kesäkuun alkupuolella voimaan kuukausimaksu. Ehkä kuukausisäästämisestä on tullut "liian suosittua" ja pienet ostot kuormittavat kohtuuttomasti eivätkä ole tuoneet mukanaan tarpeeksi aktiivista kaupankäyntiä kuukausisäästämisen kulujen kattamiseksi. Seuraava luonnollinen muutos olisi kuukausimaksu salkun säilyttämisestä, mutta toivon, että sellaista ei tule.

Yksi kuukausimaksun perusteluista oli uusien ETF:ien tuominen valikoimaan. Henkilökohtaisesti en ole tarvinnut kuukausisäästämiseen kuin yhden ETF:n eli olen tankannut EUNL:a joka kuukausi. Positiivista on, että kuukausimaksun voimaantulon yhteydessä kuukausivalikoimaan tuli hallinnoinniltaan edullisempi vaihtoehto DR.

Valitettavasti omalla kuukausisäästösummallani toiminta muuttui hölmöläisen hommaksi. Lyhyellä matematiikalla kk säästösumman pitäisi olla 1250 euroa, jotta päästäisiin normaaleja toimeksiantoja vastaavaan 0,20% palkkioon (2,5 / 0,002 = 1250). Täytyy vielä pohtia, että nostanko summan tähän vai teenkö ostokset jatkossa harvemmin ja manuaalisemmin. Tällä hetkellä puolet vapaasta kassavirrastani on varattu taloudenhallinnan sovelluksen kehittämiseen.

Kyselyitä sovelluksesta (=verkkopalvelusta) on tullut jonkin verran, mutta vielä ei ole suuria uutisia. Kehitys etenee tasaisesti, mutta töitä on reilusti jäljellä. Koodin kirjoittamisen lisäksi hallinnolliset asiat ja mm. GDPR tuovat oman lisänsä.

Tällä hetkellä omat energiani ovat todella vähissä ja kärsivällisyys sen mukaista. Pieni vastoinkäyminen aiheutti reaktion, jonka seurauksena työhuoneeni seinässä on nyt näppäimistööni sopiva reikä. Yksi ei niin ylpeistä hetkistäni. Energiapulasta johtuen myös tämä kk-katsaus on myöhässä. Joskus pitäisi ymmärtää vetää henkeä ennen kuin on aivan lopussa.

Onneksi kesäloma päivätöistä alkoi ja paluu arkeen tapahtuu vasta elokuussa. Nyt hieman happea, aurinkoa ja kolopalloa. Sen jälkeen istahdan takaisin paikatun näppäimistön ääreen.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 3 780 € (ilman pääomatuloja)
• Kustannukset 437 €
• Säästöprosentti 88 % (YTD 71 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi pelkästään ansiotuloja. Olin ollut ahkera töissä ja ensimmäisen kvartaalin bonari napsahti tilille. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli ruoka ja siihenkin kului hyvin maltillisesti rahaa. En oikeasti liikkunut minnekään, mutta kävin katsastamassa auton. Eristyksissä eläminen näyttäisi korreloivan positiivisesti säästöprosentin kanssa. Samoin keskivartalon ympärysmitan. Ensimmäisestä olen ilahtunut, jälkimmäisestä en niinkään.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden aikana tein pienen täydennyksen rahastoihin. Muut muutokset olivat seurausta markkinoiden liikkeistä.

Muuta:

• Tuotto ETF:t ja osa lottokupongeista on yritykseni nimissä
• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsaus eläkeaikatauluun, josta olen noin 6 vuotta myöhässä.‌

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 41-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Kuukauden aikana taisi tulla uusi säästöprosentti ennätys. Kyse on enemmän vahingosta kuin tekemällä tehdystä ennätyksestä. Toisaalta miksi ei ottaisi iloa irti muuten monelta osin ankeasta tilanteesta.

Paljon kuukauden numeroita enemmän iloa sain kuitenkin kaikista teistä, jotka lähditte ennakkona mukaan tulevan sovellukseni käyttäjiksi. Iso iso iso kiitos luottamuksesta ja kaikista tsemppaus viesteistä jotka sain!

Tarkkailin melkein koko viime viikonlopun, että innostuuko kukaan ajatuksestani. Riemuitsin joka kerta, kun joku ilmoittautui mukaan. Lopulta ei mennyt kuin noin 27 tuntia ja ennakkolista oli täynnä. En ihan koko lauantai iltaa viettänyt koneella ja suljin ilmoittautumisen vasta sunnuntaina aamupäivällä. Porukkaa tuli hieman enemmän mukaan kuin olin laittanut ylärajaksi, mutta tämä menee omaan piikkiini. Syytä huoleen ei siis ole ja jokainen ilmoittautunut on varmasti mukana.

Vähitellen riemu on muuttunut lievästi kauhua muistuttavaksi tunteeksi, koska työtä on vielä paljon jäljellä. Kalenteriajassa puhutaan vähintään kuukausista. Tai sekin riippuu paljon siitä, että mikä on kenellekin valmiin määritelmä. Aina voi parantaa, jos käytössä on lisää aikaa.

Tarkempaa aikataulua valmistumiselle en anna tai varsinkaan lupaa, koska pyrin säilyttämään oman mielenterveyteni myös tulevaisuudessa. Luotan siihen, että joka päivä tekemällä on joskus pakko tulla valmista.

Itselleni yllätyksenä tuli se, että enemmän kuin puolet ilmoittautuneista oli kiinnostunut automatisoinnista. Tämä ei ollut ensimmäisiä asioita omalla listallani, mutta palautteen perusteella nostan sen niin ylös priorisoinnissa kuin vain on järkevää.

S-pankilla, Nordealla ja OP:lla näyttivät rajapinnat olevan auki, mutta näiden tuotantokäyttöä varten joudun ensin asioimaan Finanssivalvonnan kanssa. Se ottaa varmasti oman aikansa. Kaikkia mahdollisia palveluita pystyn tuskin koskaan tukemaan ja osaa ei ole edes mahdollista täysin automatisoida. Täytynee kehittää jonkinlainen demokratia palveluiden valintaan. Lisäksi esimerkiksi Nordnettia velvollisuus rajapintojen avaamisesta ei koske. Heiltä ilmoitettiin, että tämä on silti listalla, mutta toistaiseksi jäissä. Tuskin jäävät ainoaksi.

Pelkkä automaattinen tiedon kerääminen ei vielä tee hyvää palvelua, vaan tarvitaan myös paljon muuta. Lisäksi palvelun pitää olla helposti käytettävissä myös ilman automatisointia. Oma tämän hetken ajatukseni etenemisestä vaiheittain on tämä:

1. Kokonaisuuden hallinta, kehityksen suunnan  ja tavoitteen seuranta
2. Kategorisointi
3. Automatisointi
4. Suunnittelu
5. Monikäyttäjät - puoliso, lapsi, sijoitusasunto, yritys yms.
6. Säästöprosentin optimointi

Enemmän kuin todennäköisesti suunnitelma muuttuu matkalla. Jos sinulla sattuu olemaan ylimääräistä aikaa ja soveltuvaa osaamista, niin laita viestiä ja enemmän kuin mielelläni sparraan sovellukseen liittyvistä asioista kanssasi. Myös muutama testaajan paikka on vapaana. Tosin kaikilta ennakkolistalaisilta vaaditaan varmasti testaushenkeä.

Epätodennäköistä, mutta näyttäisi olevan pieni mahdollisuus sille, että tästä tulee vielä oikeasti hyvä juttu. Fiilis tekemiseen on nyt aika eri kuin pelkästään itselle askarrellessa. Jos sinulla herää nyt tai myöhemmin jotain sovellukseen liittyvää kysyttävää, niin ole rohkeasti yhteydessä ja laita kommenttia tai meiliä tulemaan.

Valitettavasti voin tehdä vain yhtä asiaa kerralla, joten koodin kirjoittaminen menee toistaiseksi blogin kirjoittamisen edelle. Mutta varmasti myös tänne ilmestyy ennen pitkää uutta asiaa.

No, ei ollut.

Vieläkään ei ole valmista, mutta nyt uskallan jo houkutella sinut mukaan. Tämän artikkelin pääasiallinen tehtävä on toimia mainoksena, mutta matka on ollut mielenkiintoinen ja ehkä joku opetuskin siihen sisältyy. Jos haluat skipata artikkelin ja hypätä suoraan tutustumaan tulevaisuudessa julkaistavaan palveluun, klikkaa tästä (edit: ei enää olemassa).

Jos olet tavalla toisella ollut projektissani mukana, niin haluan, että tiedät minun olevan äärimmäisen kiitollinen panoksestasi.

Puolitoista vuotta sitten

Puolitoista vuotta sitten en osannut juurikaan ohjelmointia. Ensimmäinen haaste projektin alussa oli työvälineiden ja ohjelmointikielen valinta. Minulla ei ollut mistään mitään hajua, joten tein erilaisia tutoriaaleja ja yritin vain ymmärtää, miten kaikki toimii. Kokeilin ensin Pythonia, mutta lukemisen ja tutkimisen jälkeen päädyin Javascriptiin (React + Node.js).

Tämä projekti ei ollut ensimmäinen yritykseni opetella ohjelmointia, vaan epäonnistuneita yrityksiä ennen tätä on ainakin kaksi. Tai epäonnistuminen on ehkä voimakas ilmaisu, mutta molemmilla kerroilla homma jäi kesken.

Ymmärrän yleensä asioita nopeasti, mutta ohjelmoinnin kanssa näin ei ollut. Tämä on myös se syy, miksi nykyistä projektia edeltävät yritykset ovat jääneet kesken. Aluksi intoa on aina, mutta eteneminen on verkkaista ja ilman mielenkiintoista projektia into hiipuu.

Ensimmäinen opetus projektissa on ollut se, että ohjelmointi on aluksi vaikeata suurelle osalle ihmisiä. Pullamössöpossuna turhauduin tähän todella paljon, mutta nyt olen oppinut nauttimaan pään seinään hakkaamisesta. Muualla elämässä olen ollut jumissa yksittäisen ongelman kanssa tunteja, ohjelmoinnissa muutama päivä ei vielä ole kovin paha jumi. Mutta ai että, mikä tunne seuraa, kun haaste vihdoin ratkeaa. Sellaista voittajafiilistä en ole saanut mistään muualta.

• Jos suunnittelet ohjelmoinnin opiskelua, keksi mielekäs projekti ja sitoudu projektiin vuodeksi. Valmistaudu turhautumaan, mutta ole sitkeä ja jatka.

Reilu vuosi sitten

Vuosi sitten eli puoli vuotta taloudenhallinta sovellusprojektin aloittamisen jälkeen totesin, että pelkästä pään seinään hakkaamisesta tulee yllättäen pää kipiäksi. Halusin nopeuttaa oppimistani, joten hain ja pääsin mukaan työkkärin järjestämälle ohjelmointikurssille.

Nopeasti huomasin, että ensimmäinen ponnistukseni oman sovelluksen parissa ei ollut riittävä ja projektin yritys numero yksi päätyi roskakorin täytteeksi. Onneksi panostus ensimmäiseen yritykseen ei ollut järin suuri. Vuonna 2018 ehdin käyttää omaan opiskeluun ja projektin ensimmäiseen yritykseen aikaa noin 160 tuntia.

Kurssin aikana loksahti muutama pala paikoilleen. Videoita katsomalla ja tekemällä oppii kyllä, mutta perspektiivi on aika matala. Kurssin avulla pääsin vähän korkeampaan perspektiiviin ja opin ymmärtämään isompaa kuvaa ja asioiden riippuvuussuhteita toisiinsa.

Kurssin myötä kuvittelin pääseväni nopeasti eteenpäin ja jo tammikuussa 2019 houkuttelin ensimmäisiä vapaaehtoisia testaajiksi. Testaaminen on toistaiseksi jäänyt ainoastaan teettämäni kyselyn testaamiseen, mutta kyselystä lisää myöhemmin.

Kurssin aikana sain osan toiminnoista tehtyä yritykseen numero kaksi, kunnes myöhemmin kurssilla selvisi parempi tapa tehdä asioita ja siitä alkoi yritys numero kolme.

Vuosi sitten

Vuosi sitten kuvittelin, että nyt olen lähellä maalia (HEH HEH!). Tavallaan olinkin ja sovellusta olisi voinut testata. Testauksen lopputulos olisi ollut se, että kyseessä on kasa paskaa.

En ole perfektionisti, mutta en myöskään halua hävetä tuotostani. Tosin aina katsoessa vaikka puoli vuotta sitten kirjoitettua koodia, tunnen jonkinlaista häpeää. Se on toisaalta hyvä asia, koska tiedän kehittyväni.

On melko masentavaa todeta tehneensä satoja tunteja töitä ja lopussa kokea valaistuminen työn laadusta. Näin kävi myös yrityksen numero kolme kohdalla ja se päätyi roskakoriin, vaikka panostus oli jo satoja tunteja.

Tämä takaisku tuntui jo sen verran, että jouduin ottamaan tuumaustauon. Pidin kesän 2019 taukoa ohjelmoinnista ja siirryin sirkushuvien (lue golfin) pariin.

Syksy 2019

Syksyllä 2019 totesin, että en todellakaan ole valmis luovuttamaan. Heitin golf kamppeet varastoon ja laitoin vauhti vaihteen silmään (Tuulispää). Oli aika aloittaa yritys numero neljä. Samalla aloitin tietotekniikan opiskelut Haaga-Heliassa ja sain projektilleni Business Finlandin kautta innovaatiosetelin.

Yritin yhdistää koulun ja sovellusprojektini, mistä päästään viime syksynä tekemääni kyselyyn. Iso kiitos sinulle, jos uhrasit arvokasta aikaasi ja olet yksi 168 vastaajasta! Jos et tiedä asiasta mitään, niin kyselyllä pyrittiin kartoittamaan sovelluksen mahdollisia toiminnallisuuksia.

Kyselystä tuli oikein kaunis ja koulun näkökulmasta suorastaan loistava. Ja se oli iso virhe.

• Startup maailman sääntö numero yksi, älä koskaan kysy mitä ihmiset haluavat tai aikovat — kysy mitä he ovat jo tehneet

Ihmisten aikomukset ja halut eivät heijasta todellisuutta. Järkevin tapa kysyä asioita, on selvittää mitä ihmiset jo tekevät, mitä ongelmia heillä on ja miten he ovat yrittäneet ratkaista ongelman.

1. Jos ongelmaa ei ole yritetty ratkaista, se liian vähäpätöinen ja koko asian voi unohtaa.
2. Jos ongelma on yritetty ratkaista käyttämällä rahaa, se on luultavasti myös liiketoiminnan näkökulmasta riittävän merkittävä ratkaistavaksi.

Sain kyselyyn mielestäni erittäin paljon vastauksia ja innostuin niistä valtavasti. Hyviä ideoita oli vaikka ja kuinka. Innostuessa homma voi lähteä lapasesta ja juuri niin kävi. Kuvittelin aloittavani pienesti ja luulin tuntevani entuudestaan MVP -konseptin (Minimun Viable Product), mutta näin ei ollut.

• MVP voi olla periaatteessa mitä tahansa, mikä auttaa testaamaan sen, että onko yritysidea toteuttamisen arvoinen

Luin sujuvasti myös kirjan Lean Startup, mutta en silti ymmärtänyt konseptia. Vasta keskustellessani aiheesta siskoni kanssa koin heräämisen.

Yleensä jokaisen yritysidean taustalla on yksi oletus, johon koko idea ja sen tuoma lisäarvo perustuu (ns. value hypothesis). Minä lähdin kyselyn perusteella tekemään tuotetta, joka olisi ollut minimi versio kaikista suunnittelemistani tuotteen ominaisuuksista eli aivan liian suurta kokonaisuutta.

• Oikea peliliike olisi ollut täsmäisku arvolupaukseni ytimeen

Innovaatioseteli

Tein kyselyn, koska halusin käyttää innovaatiosetelin mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi liityin mukaan Haaga-Helian yrittäjäopintoihin ja hankin apua sovelluksen ulkoasun suunnitteluun.

Inhoan rahan murhaamista, vaikka kyse olisi vastikkeettomasti kerrytetyistä yksilöistä. Halusin tehdä kaiken mahdollisen, että olisin voinut jälkeen päin sanoa käyttäneeni rahan fiksusti. Valitettavasti todellisuus oli päin vastainen ja lopputuloksena oli todella nopea rahan raiskaus.

Halusin rakentaa aivan liian laajan kokonaisuuden, vaikka mielestäni olin karsinut sen täysin minimiin. Minulle 5000 euroa on paljon, mutta IT-projektissa se palaa ennen kuin ehtii silmiä räpäyttää.

Yrityksen numero neljä tuotoksena sain juuri mitä tilasin eli todella paljon en mitään. Innovaatiosetelillä sain käytännössä väritettyä sovelluksen ja toimivan ympäristön tuotantokäyttöä varten. Kaikki logiikka jäi omalle kontolleni. Myöhemmin myös ympäristö meni uusiksi.

Jos mietit, miten yrittäjäopintojen kanssa kävi, niin ei hyvin. Sain sieltä valmentajan ja kahden tapaamisen jälkeen päätin, että hommaa ei kannata jatkaa pidemmälle. Yritin saada uutta valmentajaa, mutta ilmeisesti jouduin mappiin ö ja en enää saanut mitään vastausta viesteihini.

Vuosi vaihtui ja totesin käyttäneeni vuonna 2019 projektin parissa vajaat 900 tuntia omaa työtä ja 6000 euroa rahaa ilman minkäänlaista merkittävää tuotosta. Vuoden valopilkku oli palvelun ulkoasu ja onneksi edes yhteen asiaan pystyin olemaan tyytyväinen.

2020

Vuoden 2020 vaihteessa lähti käyntiin yritys numero viisi. Käytännössä yritin teko hengittää yrityksen numero neljä tuotosta. Tein pari viikkoa töitä yötä päivää ja lopulta huomasin, että logiikka ei tulisi koskaan toimimaan niin kuin halusin. Oli aika painaa tämäkin yritys roskakorin täytteeksi.

Projektin alussa en osannut suunnitella, koska kaikki piti kokeilla koodissa saadakseni ymmärryksen toteutusmahdollisuuksista. Tämän vuoden alussa pystyin jo jollain tasolla näkemään mielessäni koodin pelkän suunnittelun myötä, mutta siitä huolimatta olin juuttunut vanhaan tapaani tehdä. Kankeaa, mutta hidasta.

• Älä koskaan aloita koodaamalla. Suunnittele ja piirrä todella tarkalla tasolla mitä haluat saada aikaiseksi. Viimeinen vaihe on toteutus.

Kokemuksena projektini ei vieläkään saavuttanut mieltä ylentäviä lukemia, joten oli jälleen pakko ottaa lyhyt tuumaustauko. Viikon pohdinnan jälkeen päätin yrittää etsiä lisää apuja ja näytin tuotostani jopa yhdelle sijoittajalle.

Sain palautteen ja opin samalla, että vastaavia tuotteita hieman eri kulmalla on suunnitteilla ja tekeillä useampia. Sen tiesin, että myös valmiita on jo vaikka kuinka paljon. Pidän tätä pelkästään positiivisena asiana, koska se todennäköisesti tarkoittaa ongelman olevan riittävän merkittävä ratkaistavaksi. Toisaalta uskon omaan näkemykseeni enkä vastaavaan ratkaisuun ole vielä törmännyt.

Lisäksi opin keskustelusta, että ajatus millä olen itse liikkeellä, ei tule koskaan olemaan sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoinen. Tarkoitukseni on luoda jotain hyödyllistä ja tuottoja tästä projektista en tarvitse. Minulle optimaalinen tilanne on se, että sovellus tai tarkemmin ottaen verkkopalvelu kattaa omat kustannuksensa. Sijoittajalle optimaalinen on jotain täysin muuta.

Aavistuksen viisastuneena totesin, että on parempi aloittaa taas lähes puhtaalta pöydältä.

Nyt on vuorossa yritys numero kuusi

Suunnittelu lähti käyntiin ja parissa päivässä kasassa oli ainakin paperilla toimiva logiikka ja sopivin askelin etenevä toteutus. Nyt toteutuksen ensimmäinen vaihe eli etusivu on julkaistu.

Rahaa on tähän mennessä palanut kaikkiin yrityksiin yhteensä noin 8000 euroa ja omaa aikaani opiskeluun sekä tekemiseen noin 1300 tuntia. Osa nykyisestä toteutuksesta on omaa käsialaani ja osa työstä on teetetty.

Päädyin projektin edistämisessä malliin, että ulkoistan sellaisen työn minkä jo osaan tai mitä en koskaan tule tekemään. Toisaalta en ulkoista työtä, joka on toiminnan kannalta kriittistä, vaan etsin apua oman oppimiseni nopeuttamiseen. Ja aika hyvin apua löytyikin jo. Tällä tavalla palvelu edistyy jouhevasti ja samalla opin koko ajan lisää.

Minun pitää ymmärtää sovelluksen jokainen pala ja pystyä tarvittaessa tekemään muutoksia. Tämä on ainoa keino, jolla saan kustannukset pidettyä minimissä ja niiden myötä myös palvelun hinnan samalla tasolla.

Voi olla, että häviän isolla rahalla ja isolla tiimillä tehdylle palvelulle. Toisaalta on pieni mahdollisuus, että poikkeava lähestymiseni kantaa hedelmää pidemmällä aikavälillä. Joka tapauksessa otan asiasta innostunein mielin selvää.

Nyt minua kiinnostaa, että onko kukaan teistä innostunut liittymään mukaan matkalle.

Liity kutsulistalle

Palvelu tulee toimimaan selaimen kautta kaikilla laitteilla ja tällä hetkellä siitä on julkaistuna etusivu. Etusivulla olen yrittänyt selittää ajatukseni palvelun toiminnasta ja parhaiten pääset perille kokeilemalla sivulta löytyvää tavoitelaskuria. Voit laskea eläketavoitetta, muuta sijoitusvarallisuustavoitetta tai puhtaasti säästötavoitetta.

Palvelu tulee olemaan maksullinen, mutta yritän tehdä siitä toiminnallisuuksiin nähden niin edullisen kuin mahdollista. Tilausvaihtoehtoja on kaksi. Basicin ajatus on, että omaa taloutta voi seurata mahdollisimman helposti ilman automaattista tiedon hakua ja pankkirajapintoja. Automatisoitu versio on nimeltään VIP. Molemmat perustuvat kuukausimaksuun.

• Basic 0,5 € / kk
• VIP 6 € / kk

Aikaisen liittyjän etuna saat pysyvän 50 % alennuksen tilaukseen eikä mitään tietenkään tarvitse maksaa ennen kuin palvelu aukeaa käyttöön. Tässä kohtaa olen rajannut käyttäjämäärän 50 henkilöön ja pyrin siihen, että jokaisen 50 henkilön tärkein asia talouden hallinnassa löytyisi palvelusta heti sen avautuessa.

Tarkoituksella olen raatorehellisesti kuvannut matkani tähän asti, jotta sinä tiedät täsmälleen mihin mahdollisesti sekaannut. Matkalla tulee varmasti vielä lisää mutkia, joten kärsivällisyyttä vaaditaan jatkossakin.

Hyvä naiset ja herrat, pitkien puheiden jälkeen, saanko esitellä...

Pohatta App(ei enää olemassa)

Kokeile, leiki laskurilla, kerro mielipiteesi ja toivottavasti liityt mukaan jännittävälle matkalle!

Edit. Sovellus ei koskaan tullut valmiiksi.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 2 551 € (ilman pääomatuloja)
• Kustannukset 753 €
• Säästöprosentti  70 % (YTD 62 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi pelkästään ansiotuloja. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli vuotuiset vakuutukset. Seuraavana listalla ovat ruoka ja ravintolat, mutta kaiken kaikkiaan kuukausi oli menojen puolesta oikein mainio.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden aikana tein täydennyksen lottokuponkeihin ja myin bondit sekä rahamarkkinarahastot. Ajatuksena on tankata seuraavan 6-8 kuukauden aikana hieman tuhdimmin osakemarkkinan yleisindeksiä. Lisäksi päivitin hieman omaisuuksien kuvauksia, jotta ne heijastavat paremmin varan luonnetta.

Muuta:

• Tuotto ETF:t ja osa lottokupongeista on yritykseni nimissä
• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt lisäksi käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.‌

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsaus eläkeaikatauluun, josta olen noin 7 vuotta myöhässä.‌

Lisätiedot:

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 42-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Kuukauden aikana olisi ollut kristallipallolle käyttöä. Koska en sellaista omista, pelaan totutusti vähän kaikkea strategialla. Nostin hieman yleisindeksiin sijoitettavan rahan määrää, koska

• Jos laskun pohja nähtiin jo, niin ehdin siihen osittain osalliseksi
• Jos lasku kestää pidempään, mutta on vain meneillään olevana kriisiin liittyvää, hajautan ostot pidemmälle ajalle (6-8kk) ja pääsen nauttimaan koko laskusta
• Jos nyt syntyvä velka kaataa korttitalon ja seurauksena on lama, niin ostotilaisuuksia riittää vuosiksi ja silloin pidän sormet ristissä kassavirtani jatkuvuuden puolesta

Olen linnoittautunut tukevasti neljän seinän sisälle, jotta en myötävaikuta synkkeneviin tilastoihin tai päädy osaksi niitä. On mahdoton sanoa minkälaisia seurauksia ja seurausten seurauksia tilanteella lopulta on. Voin vain toivoa, että opimme tästä jotain hyödyllistä.

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi.

Viime viikkoina olet mahdollisesti joutunut stressaamaan terveydestäsi ja lisäksi ihaillut vierestä nettovarallisuutesi sulamista. Olemme tässä tilanteessa yhdessä ja toivon, että löydät artikkelista vertaistukea hetkeen ja samalla uskoa tulevaan.

En halua hoputtaa sinua tai väheksyä tilannetta. Terveys ja turvallisuus menevät aina rahan edelle. Itselläni on mennyt useampi hetki asioiden sulatteluun. Voit palata tähän artikkeliin sitten, kun olet siihen valmis ja kaipaat Covid-19 tilastojen rinnalle muuta lukemista. Toisaalta, jos olet tehnyt velvollisuutesi ja toiminut vastuullisesti, voi vähitellen alkaa tuntua siltä, että pandemian toisella puolella odottaa uusi vanha maailma.

Ensin suunnittelin postaukselle nimeä "Sijoitusopas - kaikki mitä sinun tulee tietää sijoittamisesta". Totuus on kuitenkin se, että en tiedä tarpeeksi, jotta voisin kirjoittaa noin mahtipontisen tekstin. Yksi iso syy artikkelin panttaamiseen on ollut se, että se paljastaa samalla kuinka vähän tiedän sijoittamisesta. Nyt kun olen julksesti idiootti, ei tästä enää tarvitse murehtia.

Sijoittaminen ei ole se talouden osa-alue, jossa koen olevani omimmillani. Yleensä tyydyn siihen, että keskityn yleiseen taloudenhallintaan ja siihen, että jokaisen pitää hoitaa oma taloutensa itselle sopivalla tavalla. Käytännössä olen sivuuttanut kaiken sijoittamiseen liittyvän sillä, että aina voi kaataa talouden ylijäämän passiivisiin indeksirahastoihin.

Artikkelista tuli aika pitkä ja sitä ei kannata väkisin tankata kerralla. Lueskele rauhassa, ajattele ja sisäistä – näin saat artikkelista parhaan mahdollisen hyödyn. Olisin voinut jakaa artikkelin useampaan osaan, mutta toisaalta jos kärsivällisyys ei riitä tämän lukemiseen, se tuskin riittää sijoittamiseen.

Jos olet viime viikkoina pystynyt elämään ilman laskevien pörssikurssien aiheuttamaa stressiä, voit siirtyä suoraan toiseksi viimeiseen otsikkoon. Muussa tapauksessa on aika aloittaa ihan alusta.

Aluksi

Vain hetki sitten elimme aikaa jolloin, taksikuskit ja kaikki muut vastaantulevat tarjosivat sijoitusneuvoja. En väitä, että taksikuskit olisivat muita huonompia sijoittajia. Tarkoitus on korostaa, että sijoittaminen oli jokaisen huulilla. Taloudellinen riippumattomuus näkyi lehtien otsikoissa toistuvasti. Kaikki halusivat jakaa tietoa ja monet myös kysyvät sitä. Kurssit kohosivat, talous kiihtyi ja kaikki näytti hyvältä.

Valitettavan usein vastaavanlainen tilanne on johtanut siihen, että monen näpit palavat. Useat aloittavat sijoittamisen suhdanteen huipulla, sitten seuraa jonkinasteinen romahdus, näpit palavat ja sijoitukset myydään paniikissa. Vaivalla ansaitut rahat katoavat taivaan tuuliin.

Toivottavasti tämä artikkeli auttaa selviämään tulevasta ja onnistut säilyttämään kaikki muumit laaksossasi. Artikkeli tarkoitus on auttaa ymmärtää sijoittamista todella isossa perspektiivissä. En ikinä tule antamaan yhtään sijoitusneuvoa, mutta luonnollisesti paljastan mitä itse teen.

Mitä sinun oikeasti pitää tietää sijoittamisesta?

Yksinkertaisimmillaan sijoittamisesta ei tarvitse tietää oikeastaan juuri mitään. Riittää, että osaa tehdä tilisiirron kustannustehokkaaseen passiiviseen indeksirahastoon. Näin sinusta tulee sijoittaja ja saatat jopa menestyä kohtuullisesti. Valitettavasti tämä on myös juuri se sama päätelmä minkä moni tekee noususuhdanteessa sijoittamisesta. Lopputuloksena on yleensä karvas tappio.

Markus Ossi kirjoitti Tarkanmarkan blogissa aikoinaan yhdestä indeksisijoittajan pahimmasta virheestä eli ostojen ja myyntien ajoittamisesta. Hieman pidemmän tarinan aiheesta on tehnyt JLC. Virhe markkinoiden ajoittamisessa johtuu siitä, että osataan teknisesti sijoittaa, mutta ei ymmärretä sijoittamisesta yhtään mitään. Sama koskee tietysti niin yksittäisiä osakkeita, ETF:iä kuin muitakin rahastoja.

Tässä kohtaa monella aktiivisella sijoittajalla nousevat niskavillat pystyyn, koska taas joku kirjoittaa siitä, että markkinat on mahdoton voittaa. Tunnustan seuraavani salaisena paheenani Twitterissä esimerkiksi Aki Pyysingiä (@AkiPyysing ja Mikko Mäkistä (@DaytraderSuomi). Aktiivisempi ote kaupankäyntiin on oikein hyvää viihdettä ja välillä tuottoisaakin. Markkinoiden voittaminen ei siis ole mahdotonta, mutta ainakin tällaiselle lihavalle possulle se on hyvin epätodennäköistä. Artikkelin pointti on kuitenkin aivan muualla, joten kannattaa jatkaa lukemista.

Vaikka sijoittamisesta ei tarvitse välttämättä tietää kovin paljon, niin **sijoittamista pitää ymmärtää.**

Sijoittamisen ymmärtäminen alkaa siitä, että ymmärtää miten talous toimii. Talous ja sen vaiheet vaikuttavat niin yrityksiin kuin ihmisiinkin. Talous taas pyörii rahan ympärillä, mistä johtuu sana rahatalous. Jotta voi ymmärtää miten talous toimii, pitää ymmärtää miten raha toimii, mitä se on ja miten rahaa syntyy.

Raha

Mitä raha on?

Jos tunnet nämä asiat voi tuntua, että lähden selittämään sijoittamista aivan liian kaukaa. Valitettavasti suurin osa ihmisistä ei ymmärrä rahaa eikä näin ollen sijoittamista. Jos ymmärtäisi niin meillä ei olisi niin valtavaa määrä ihmisiä, joilla on maksuhäiriöitä. Tammikuussa Yle uutisoi heitä olevan yli 386 000. Jos tämä olisi kilpailu, meillä menisi erittäin hyvin.

Ja on aivan paskapuhetta, jos yritetään väittää, että tämän olisi aiheuttanut jokin muu tekijä kuin ymmärtämättömyys. Nykyistä maksuhäiriöisten tilannetta ei todellakaan ole aiheuttanut korkea verotus, tulojen puute tai viallinen järjestelmä. Vika ei ole laitteessa, vaan sen käyttäjissä*.

Muistitko edes lukea käyttöohjeet?

En yhtään ihmettele nykyistä tilannetta. Kuluttamista ihannoidaan ja raha-asioiden opiskelua ei niinkään. Onneksi virheet on mahdollista korjata. Hyvin todennäköisesti olin itsekin unessa, kun yläasteella tai lukiossa käsiteltiin niinkin tylsää aihetta kuin raha. Voi kunpa joku olisi silloin kertonut, että paljon rahaa tarkoittaa myös paljon viinaa ja naisia.

Ehkä olisin jaksanut keskittyä.

Wikipedia määrittelee rahan näin: Raha on yleinen vaihdon väline, arvon mitta, omaisuuden muoto sekä valuutta. Sen tärkein tehtävä on toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä eli sen voi vaihtaa hyödykkeisiin eli palveluihin ja tavaroihin. Raha on myös yhteiseen sopimukseen perustuva arvon säilyttäjä ja kirjanpidon yksikkö.

Rahan historiaan mahtuu useampikin romahdus ja oravannahkoista tai kultakannasta on siirrytty nykyiseen järjestelmään. Tällä hetkellä **raha on käytännössä valtaosin velkaa**. Tämä johtuu siitä, miten raha syntyy. (Suomen Pankin - Opi taloudesta: Mitä raha on?  tai Inderesin Mistä raha tulee?)

Miten rahaa syntyy?

Raha ei synny niin, että poika raha tapaa tyttö rahan, sitten mehiläiset pörräävät ja lopputuloksena pieni vauva raha. Raha syntyy pääosin pankeissa ja täysin tyhjästä.

Rahaa on kahden tyyppistä:

1. Keskuspankkien painama tai lainaama raha
2. Liikepankkien lainaama raha

(Jos ihan tarkkoja ollaan, niin rahavaranto koostuu neljästä rahatyypistä M0 – M3)

Ihmiset kuvittelevat usein, että kaikki käytössä oleva raha on keskuspankin painamaa. Keskuspankki kyllä painaa rahaa ja lainaa sitä liikepankeille, mutta todellisuudessa vain pieni osuus kaikesta rahasta on peräisin keskuspankista. Vähän lähteestä riippuen kyse on muutamasta prosentista aina kymmeneen prosenttiin asti.

Koska keskuspankit painavat vain marginaalisen osan rahasta tarkoittaa se sitä, että suurin osa rahasta on liikepankkien tuottamaa mielikuvitusrahaa. Käytännössä numeroita pankin tietokoneella ja kaksi vastakkaista kirjanpidon vientiä.

Yksinkertaisimmillaan rahaa syntyy, kun kaltaiseni laiskan pulskea sika haluaa siirtää tulevan kulutuksen nykyhetkeen. Näin käy usein esimerkiksi asunnon ostossa. Asunto on liian kallis maksettavaksi suoraan säästötilini varoilla, joten joudun ottamaan pankilta lainan. Kun otan pankilta lainan, pankki ei suinkaan anna minulle jonkun muun sinne tallettamia rahoja, vaan pieraisee rahat bittiavaruudesta.

**Taikasauvan heilautuksella syntyy sekä velka, että varallisuutta.** Nettovarallisuus pysyy luonnollisesti muuttumattomana.

Pankilta ottamani laina on pankin varallisuutta ja raha minkä pankki taikoo tililleni, on pankin velkaa minulle. Kyllä, luit oikein. Kaikki raha, mikä minulla on pankissa, on pankin velkaa minulle. Kun ostan rahoilla asunnon, jää minulle jäljelle asuntolaina eli velka ja pankille saaminen, jota maksan lyhennysten ja korkojen muodossa kuukausittain takaisin.

Myös keskuspankki raha on velkaa. Keskuspankkien talletusten kanssa normaali ihminen ei ole tekemisissä, mutta setelistön kanssa kyllä. Seteli on käytännössä velkakirja ilman eräpäivää. Hankalan asiasta tekee se, että on melko vaikea sanoa, mihin setelin haltijalla on oikeasti saamaoikeus. Päivän päätteeksi raha on vain luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta.

Rahan määrä (eli velan määrä) on siis riippuvaista siitä, että minkälainen kysyntä ja tarjonta markkinoilla vallitsee. Kun pankki myöntää lainaa, rahan määrä lisääntyy. Kun lainaa maksetaan takaisin, rahan määrä vähenee. Periaatteessa pankit voivat siis sylkeä rahaa markkinoille loputtomasti ja keskuspankit eivät yleensä rajoita ollenkaan sitä, että kuinka paljon rahaa liikepankit voivat heiltä lainata. Käytännössä rajoittavia tekijöitä ovat rahan hinta (korko), viranomaismääräykset ja maksuvalmiuden ylläpitäminen.

Velasta maksetaan aina pankille korkoja eli jokaisen lainan takaisinmaksun myötä rahan määrä vähenee. Korot ovat pankin tekemää voittoa, joka kasvattaa sen nettovarallisuutta, koska korkojen muodostumisen myötä pankin saamiset kasvavat enemmän kuin velat. Periaatteessa tämän pitäisi johtaa siihen, että vähitellen raha loppuu maailmasta.

Suomen pankin Lyhyt johdatus rahaan tarjoaa kolme selitystä sille, miksi näin ei tapahdu:

1. Velkojen määrä kasvaa koko ajan. Uutta velkaa otetaan enemmän kuin vanhaa maksetaan pois eli rahan määrä lisääntyy
2. Pankit toimivat monissa transaktiossa ostajina tai maksajina. Ne esimerkiksi jakavat osinkoa ja maksavat palkkoja
3. Luottotappioiden myötä laina kuoletetaan, mutta rahaa syntyi lisää silloin kun luotto otettiin ja se ei poistu, vaikka velka poistuukin

Pankki ei siis lainaa vain sinne talletettua rahaa, vaan paljon enemmän. Pankit ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, jotka myyvät meille tuotetta, minkä valmistaminen ei maksa heille mitään. Jokainen seteli tarkoittaa, että pankki on velkaa sinulle.

Luottamuksen myötä pankin lupaus maksaa seteliä vastaava velka on muuttunut vaihdon välineeksi. Luottamusta ylläpidetään esimerkiksi vähimmäisvarantojärjestelmällä ja oman pääoman vaatimuksilla eli vakavaraisuudella.

Vähimmäisvarantojärjestelmä

Olisi helppoa ajatella näin, että pankki lainaa aina eteenpäin keskuspankiltaan saamaa rahaa tai sitten sitä rahaa, mikä pankkiin talletetaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Nykyisessä järjestelmässä on olemassa vähimmäisvarantojärjestelmä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisesta pankkiin talletetusta rahasta liikepankin täytyy tallettaa osuus keskuspankkiin. Liikepankki pitää siis pientä osaa sen saamista talletuksista reservinä omalla keskuspankin tilillään.

Jos vähimmäisvarantovaatimus olisi esimerkiksi 20 %, voisi pankki lainata 80 % eteenpäin asiakkaalle. Jos tuo 80 % talletetaan toiseen pankkiin, toisen pankin pitää taas tallettaa 20 % reserviin keskuspankkiin ja loput rahasta toinen pankki voi lainata eteenpäin omille asiakkailleen.

Alla oleva esimerkki on Wikipediasta lainattuna. Tässä on käytetty 20 % vähimmäisvarantoa (tarkempi selitys kuvan alla):

Kuva WikipediaKuvassa ensimmäinen sarake kuvaa pankkia, toinen pankin saamaa talletusta, kolmas pankin antamaa talletusta ja viimeinen sarake varantoon talletettua rahaa. Ylhäällä ensimmäisessä vihreässä ruudussa pankki A saa 100 yksikköä keskuspankki rahaa. Se lainaa 80 % pankille B ja varantoon menee 20 %. Sama menetelmä jatkuu ja pankit B-K lainaavat rahan jälleen eteenpäin samalla 80 % / 20 % säännöllä. Antolainausta eli uutta rahaa syntyy kuvassa 357,05 yksikköä.

Jos taulukkoa jatketaan eteenpäin eli siihen lisätään rivejä, niin koko homman lopputulos on se, että uutta rahaa (antolainaus yhteensä) syntyy prosessissa 400 yksikköä eli rahakertoimen arvoksi saadaan 5. Alkuperäinen rahan määrä 100 yksikköä viisinkertaistuu eli lopussa rahaa on yhteensä 500 yksikköä. Punaiset ruudut yhteenlaskettuna kuvastavat sitä, että keskuspankkirahan määrä pysyy prosessissa vakiona (100 yksikköä).

Alkuperäinen lainattu raha kasvaa moninkertaiseksi, kun se käy useampia lainauskierroksia läpi. Näin syntyvät rahakerroin ja luotonlaajennus (ns. rahakerroinmalli). Tämä kuulostaa vielä suhteellisen yksinkertaiselta ja ymmärrettävältä. Se, että rahan määrä kasvaa moninkertaiseksi vaikuttaa jotenkin luonnolliselta ja jäähän liikepankille sentään vähimmäisvaranto talteen keskuspankkiin. Todellisuudessa 20 % oli vain tuulesta temmattu esimerkki. Jos asiaa katsotaan hieman tarkemmin, niin voidaan todeta, että esimerkiksi Suomessa vähimmäisvarantovaatimus on yli yön  -lainoille 1 %. Tämä tarkoittaa, että rahan määrän on mahdollista kasvaa 100 kertaiseksi.

Väärin ymmärretty pankkijärjestelmä

Olisi helppo kuvitella, että keskuspankkiraha määrittäisi maailmassa olevan rahan määrän. Näin ei kuitenkaan ole vaan se on yksi satu johon uskotaan. Kaikkialla ei edes ole käytössä vähimmäisvarantojärjestelmää. Kertauksena: keskuspankkien tehokkain keino vaikuttaa rahan määrään on koron muuttaminen ja toinen vaikuttamisen mahdollisuus on rahan painaminen eli elvyttäminen.

Vähimmäisvarantojärjestelmä ja sen myötä koko pankkijärjestelmä on täysin väärin ymmärretty. Alla olevat väärinkäsitykset on poimittu talousdemokratia.fi sivuston julkaisusta Väärinkäsityksiä pankkitoiminnasta. Suurimpia väärinkäsityksiä pankkitoiminnasta julkaisun mukaan ovat:

• Pankit eivät ole rahan välittäjiä, eli ne eivät ota vastaan talletuksia ja lainaa niitä eteenpäin. Todellisuudessa pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja.
• Pankit eivät toimi ns. rahakerroinmallin mukaisesti. Vaikka rahakerroinmalli tunnustaa sen tosiseikan, että pankit luovat rahaa, on rahan luomismekanismi esitetty siinä väärinpäin. Pankit eivät sopeuta lainaustoimintaansa (ja samalla talletusten luomista) olemassa olevien varantojen määrään, vaan hankkivat tarvittavat varannot vasta lainauspäätösten seurauksena. Varannot eivät siis määritä lainaustoimintaa, vaan lainaustoiminta määrittää varantojen määrän.

Saman tyyppisiä vasta-argumentteja nykyiselle järjestelmälle esittävät myös muut, jotka vähintään omasta mielestään ajavat oikeudenmukaisempaa rahajärjestelmää. Itselläni ei ole mitään nykyistä järjestelmää vastaan, mutta yleensä kaiken voi aina tehdä paremmin. En usko voivani muuttaa nykyistä järjestelmää. Haluan kuitenkin ymmärtää sitä paremmin, joten on paras tutustua epäkohtiin. Tärkeintä on se, että osaan toimia nykyisen järjestelmän pelisäännöillä.

Oikein ymmärretty pankkijärjestelmä

Pankit eivät ole syntyneet sattumalta, vaan ne tyydyttävät tarpeen. Ihmiset tai yritykset ottavat ja antavat lainaa pankeista riippumatta. Pankit vain tekevät tästä toiminnasta yksinkertaisempaa. Pankkien tehtävä on toimia velkasuhteiden yhteensovittajana. Pystyäkseen toimiaan tässä roolissa, ne eivät säilytä rahaa, vaan tuhoavat ja luovat sitä.

Suurin osa rahasta syntyy liikepankeissa ja keskuspankkien tehtäväksi jää luottamuksen ylläpitäminen. Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, jotka vastaanottavat liikepankkien talletuksia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Rahapolitiikan tarkoitus on pitää inflaatio (ostovoiman heikentyminen) tasaisena ja välttää deflaatio (hintatason lasku).

Yleisimmät toimet, joilla keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan talouteen ovat ohjauskoron muuttaminen ja kaupankäynti arvopaperimarkkinoilla eli ns. rahan painaminen. Esimerkiksi viime päivinä Fed on pyrkinyt aktiivisesti elvyttämään taloutta ja samoin on toiminut EKP.

Vaikka pankkeja ei olisi olemassa, niin lainan antamista tai sen ottamista tuskin voidaan estää. Ihmiset ja yritykset eivät pärjäisi ilman lainoja, vaan luotolla ostaminen ja myyminen on osa arkea. Tätä edesauttaa esimerkiksi se, että yritystoiminnassa meno ja tulo syntyvät usein eri aikaan. Olisi tietysti mielenkiintoista tietää minkälainen maailma olisi ilman luottoa, mutta se tuskin selviää koskaan.

Aina kun on tarve, syntyy ratkaisu. Tällä hetkellä ratkaisun nimi on pankki ja jos se ei olisi pankki, niin tilalla olisi joku muu vastaava laitos.

Täydellinen järjestelmä

Väitin artikkelin alkupuolella, että vika ei ole järjestelmässä liittyen maksuhäiriöihin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nykyinen rahajärjestelmä olisi täydellinen. Maailmassa missä raha kulkee pankkien kautta, jotka sen itse "valmistavat" ja joiden motivaatio on myöntää mahdollisimman paljon lainaa, ei oikein voida välttyä siltä, että pankit rikastuvat ja ylivelkaantuminen on suurimpia riskitekijöitä.

Ylivelkaantumista pahentaa se, että pankkien ajautuessa ongelmiin tulee valtio, joka pelastaa ne. Aina näin ei käy (Lehman Brothers). Siitä huolimatta lopulta tavallinen tallaaja maksaa valtion laskun ja samalla pankkien toiminnan aiheuttamat seuraamukset. Yleensä maksaminen tapahtuu veronkorotusten muodossa.

Nyt ja aina tulevaisuudessa on vain ajan kysymys, että milloin nykyinen järjestelmä romahtaa. Tai oikeastaan enemmän kuin romahduksesta, kyse on muutoksesta. Kaikki järjestelmät kehittyvät ja muuttuvat.

Helpoimmalla pääsee, kun ymmärtää muutoksen välttämättömyyden ja tekee parhaansa sopeutuakseen siihen.

Voit rynnätä barrikadeille ja syyttää nykyistä järjestelmää riistosta sekä päättää, että se on aiheuttanut kaiken kurjuuden. Tai sitten voit hyväksyä järjestelmän, ymmärtää minkälaisia tilaisuuksia se sinulle tarjoaa ja tehdä sellaiset ratkaisut, että saat elää elämäsi haluamallasi tavalla järjestelmästä riippumatta. Nykyinen järjestelmä on olemassa, koska se on parempi kuin yksikään aikaisemmista järjestelmistä.

Vaikka nykyinen järjestelmä on kaukana täydellisestä, tarjoaa se kuitenkin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään. Tästä johtuen oma mielenkiintoni ei riittänyt lähteä tutustumaan vaihtoehtoisiin tapoihin järjestää talous, vaan hyväksyin nykyisen järjestelmän epätäydellisenä.

Raha on velkaa, joka perustuu vain ja ainoastaan luottamukseen. Raha on vaihdon väline taloudessa.

Talous

Miten talous toimii?

Nyt tiedämme mistä raha syntyy ja mitä se on. Ymmärryksen myötä saamme luvan alkaa käyttämään rahaa. Ja tämä on itseasiassa juuri se mihin talous perustuu – siis kuluttaminen. Talous tarkoittaa kaiken kulutuksen eli transaktioiden summaa.

Ylivoimaisesti paras esitys siitä miten talous toimii, on mielestäni Ray Dalion How The Economic Machine Works. Video kestää noin 30 minuuttia. Itse olen katsonut tuon nyt ehkä kuusi kertaa putkeen ja se on aina vain yhtä kiehtova.

Nykyinen talous perustuu kulutukseen. Kulutusta syntyy, kun sinä tai minä käymme ostoksilla. Tässä transaktiossa annamme rahaa ja saamme vaihdossa tuotteita tai palveluita. Tietyn tyyppiset transaktiot muodostavat erilaisia markkinoita, kuten osakemarkkinat tai erilaisten hyödykkeiden markkinat. Erilaiset markkinat yhteen koottuna muodostavat talouden.

Kun kulutamme enemmän kuin aikaisemmin, syntyy talouskasvua. Kun kulutamme vähemmän, talous supistuu. Käytännössä jokainen euro, jonka käytät, on jonkun toisen tuloa. Jokainen euro, jonka saat, on jonkun toisen menoa. Mitä enemmän tuhlaat, sitä enemmän joku muu ansaitsee. Ei ole merkitystä aiheuttaako kulutuksen velan vai rahan käyttö. Vain kokonaiskulutus ratkaisee. Itseasiassa mehän jo tiedämme, että raha on velkaa.

Ray Dalio erottaa videossa kolme ilmiötä talouden taustalla:

• Tuottavuuden kasvu
• Lyhyen aikavälin velkasykli
• Pitkän aikavälin velkasykli

Tuottavuuden kasvu

Kulutuksen kasvun taustalla on aina tuottavuuden kasvu. Jos ei tuotetta tai palvelua ole, sitä on mahdoton kuluttaa. Tuottavuutta mitataan bruttokansantuotteella ja esimerkiksi Suomessa on BKT ollut kasvussa varsinkin ennen vuotta 2008. Velka toimii tuottavuuden katalyyttinä kiihdyttäen joko nousua tai laskua.

Lyhyen aikavälin velkasykli

Ray Dalion mukaan lyhyt velkasykli kestää 5-8 vuotta. Me tunnemme asian nousu- ja laskusuhdanteina. Siihen mennäänkö lyhyellä aikavälillä ylös vai alas pyrkivät keskuspankit vaikuttamaan muuttamalla ohjauskorkoa. Alempi korko kiihdyttää taloutta, koska velka on halpaa ja useammilla on siihen varaa. Korkeammalla korolla puolestaan pyritään hillitsemään kasvua, jotta se ei ylikuumenisi.

Velka tarkoittaa aina sitä, että siirrämme tulevaa kulutusta nykyhetkeen eli ostamme jotain sellaista mihin meillä ei todellisuudessa ole vielä varaa. Otamme siis lainaa tulevalta itseltämme. Kääntöpuoli velalla ostamisessa on se, että joskus tulevaisuudessa kulutuksesta on tingittävä, koska velka täytyy maksaa takaisin – yleensä korkojen kera.

Koko talouden näkökulmasta velalla ostaminen kiihtyy, kun velkarahaa on helposti saatavilla ja korot matalalla. Halvan velan myötä kulutus nousee ja talous kasvaa. Yhden kulu on seuraavan tulo, joten kasvava kulutus nostaa tuloja. Kasvavat tulot johtavat mahdollisuuteen lainata enemmän ja niin talouskasvu kiihtyy. Toisaalta myöhemmin, kun velkaraha on kallista eli korot ovat korkeammalla, ihmisten ja yritysten velanotto vähenee ja kulutus pienenee. Kulutuksen pieneneminen tarkoittaa, että talous supistuu.

Talouskriisit

Talouskriisejä syntyy jatkuvasti ja vaikka voi tuntua, että nykyinen tilanne ei ole perinteinen talouskriisi, niin itseasiassa oman käsitykseni mukaan jokaisessa talouskriisissä on aina jotain uniikkia. Välillä kyse on ihmisten innovatiivisuudesta ja välillä jostain muusta.

Pointti on se, että aina tulee jotain – ja yhtä usein se tulee yllätyksenä.

Pitkän aikavälin velkasykli

Pitkän aikavälin velkasykli toimii 5-10 kertaa pidemmissä aikajaksoissa kuin lyhyt velkasykli. Lyhyessä velkasyklissä nousuja voidaan ainakin yrittää hallita keskuspankeista ohjauskorolla, mutta pitkän aikavälin nousun huipulla korot ovat jo nollassa ja käytettävissä oleva raha ei silti riitä velkojen maksuun. Tässä vaiheessa suunta lähtee isossa kuvassa alaspäin ja seurauksena on lama.

Tilannetta yritetään yleensä korjata taloutta supistavilla toimilla, kuten pienentämällä kulutusta ja vähentämällä velkoja. Lisäksi joudutaan tekemään myös varallisuuden uudelleen jakamista (veron korotuksia) rikkailta vähävaraisemmille.

Ainoa kiihdyttävä toimi tässä vaiheessa on keskuspankkien painama raha (Muistatko mitä FED ja EKP ovat viime aikoina tehneet?). Käytännössä keskuspankit ostavat valtion velkakirjoja ja valtio ostojen myötä raha valuu muualle talouteen.

Kaiken tarkoitus on saada aikaan sopiva tasapaino supistavien ja kiihdyttävien toimien välillä. Onnistuminen tarkoittaa sitä, että tulojen kautta pystytään pienentämään velkaa tai ainakin saamaan velka suhteellisesti hallittavaksi tuloihin nähden. Ray Dalion mukaan onnistunut pitkän aikavälin velkasyklin korjaaminen kestää noin vuosikymmenen ja sitä edeltävä lama kestää yleensä muutaman vuoden. Epäonnistumisen on puolestaan tunnistanut historiassa siitä, että ihmiset ovat lähteneet ruokakauppaa kottikärryt täynnä seteleitä.

Suomessa pitkän aikavälin velka on rahassa mitattuna kasvanut, mutta viime vuosina sen suhdetta BKT:hen on saatu hieman laskettua. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi velkakello niminen sivusto, josta saa nopeasti kuvan Suomen tilanteesta (lisäksi materiaali Tilastokeskuksesta). Näistä voidaan todeta, että ennemmin tai myöhemmin velka on tulossa maksuun, joten tulevaisuus ei näytä niin kovin lupaavalta. Surullista on se, että Suomen tilanne ei ole edes pahimmasta päästä.

Jos Dalion mallin kautta pitäisi tehdä tulkinta, niin pidempi velkasykli alkaa olla Suomessa aika lähellä huippua. Sitä missä huippu oikeasti on ja kuinka pitkälle velan saa venytettyä, ei ennusta tai tiedä kukaan.

Yhteenveto taloudesta

Ray Dalion malli ei varmasti kerro absoluuttista totuutta, mutta sitä voi pitää riittävän hyvänä mallina talouden ymmärtämiseen. Huomio keskittyy velkaan ja velassa kyse on kauhun tasapainosta eli siitä, mikä on suurin mahdollinen hallittava velan määrä yrittäen välttää korttitalon sortumisen.

Kaiken talouden taustalla on tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvun johdosta en ole niin huolissani velasta. Velalle tulee takaisinmaksun aika ja se kyllä kirpaisee, mutta pitkässä juoksussa tuottavuus mahdollistaa kasvun. Ja juuri tuottavuuden kautta päästään vähitellen kohti sijoittamista.

Yritykset

Yritysten rooli taloudessa

Talous on siis kaikkien transaktioiden summa. On olemassa kysyntää, tarjontaa ja laskevaa rajahyötyä. Lopputuloksena raha päätyy ostajalta myyjälle. Mitä enemmän myyt, sitä enemmän sinulle kertyy rahaa. Ihmisen ahneus on rajatonta ja tuon ahneuden ilmentymiä ovat yritykset. En tarkoita tätä pahalla, vaan yritys on ratkaisu ongelmaan samalla tavalla kuin pankki. Yritykset ovat talouden kulmakiviä.

Mitä mahtavammiksi yritykset kasvavat, sitä enemmän niillä on vaikutusvaltaa. Tämä hillitympi versio korruptiosta kulkee nimellä lobbaus ja tarkoittaa tässä tapauksessa käytännössä sitä, että yritykset pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan niiden agendaa suosivalla tavalla.

Yritysten poliittisen agendan taustalla on lähes aina oma etu. On erittäin kätevää muuttaa epäoptimaaliset säännöt (lait) omiin tarpeisiin sopiviksi. Tätäkään en tarkoita pahalla. Minulle tämä on yksi maailman ominaisuus, johon pitää sopeutua.

Karrikoiden yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa sen omistajille lisäarvoa. Jos talouden kulmakivi on yritys ja sen ainoa tehtävä on kerätä mahdollisimman paljon rahaa, ei ole yllätys mihin raha lopulta päätyy. Käytännössä taloudellisessa koneistossa raha ohjautuu yrityksiin ja yrityksistä se valuu omistajille. Tämä on pääosin oikeudenmukaista, koska yritykset tai ihmiset yrityksissä saavat aikaan lisäarvoa eli tuottavuutta.

Tuottavuus riippuu ihmisen innovatiivisuudesta. Teollistuminen on yksi esimerkki siitä ja sen mahdollistajana toimi suurelta osin öljy. Toiset povaavat, että öljyn loputtua tuottavuuden lisääntyminen loppuu. Toiset uskovat siihen, että ihmisten innovatiivisuudella ei ole rajoja.

Toistaiseksi yritysten omistajat ovat niitä jotka rikastuvat, joten nykyisessä järjestelmässä kannattaa liittyä tähän kerhoon. Yksi vaihtoehto on menestyvän yrityksen perustaminen. Toinen ja paljon helpompi tapa liittyä omistajien kerhoon on yksinkertaisesti ostaa pörssistä yrityksen osakkeita.

Sijoittaminen

Sijoittaminen on helpoimmillaan todella yksinkertaista. Ostat osaketta tai rahastoa ja voilà, olet sijoittaja. Sijoittaminen on tosin paljon muutakin kuin pelkkää osakekauppaa.

Yleensä sijoituksen ostamiseen liittyy toive siitä, että saat siitä tuloa ja pääset mukaan voitonjakoon. Esimerkiksi yrityksen voittoihin pääset kiinni joko nousevan arvostuksen tai osingonjaon kautta. Asuntojen voittoihin puolestaan vuokratuoton tai myyntivoiton seurauksena.

Voitoista saat pitää osan ja osan maksat verona valtiolle.

Mitä syvemmälle sijoittamiseen uppoudutaan, sitä monimutkaisemmaksi se käy. Se kuinka monimutkaista sijoittamisesta täytyy tehdä pärjätäkseen, on toinen asia.

Alla on käsitelty muutamia keskeisiä termejä sijoittamiseen liittyen, joihin varmasti törmäät matkallasi.

Omaisuuslajit

Omaisuuslajeja ovat esimerkiksi osakkeet, asunnot, raaka-aineet ja korkotuotteet, kuten valtion tai yritysten velkakirjat. Sijoittamista voi harrastaa todella monella eri tavalla ja omaisuuslajien sisällä löytyy vielä paljon erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pelkästään osakkeisiin liittyy suoria osakesijoituksia, rahastoja, ETF:ä ja erilaisia viputuotteita.

Strategiat

Eri omaisuuslajeihin sijoittamisen lisäksi erilaisia sijoitusstrategioita on todella paljon. Omaisuuslajeja on mahdollista sekoittaa yhtenäiseen portfolioon ja strategia saattaa muuttua yli ajan tai perustua yli ajan tehtäviin toimenpiteisiin tai puhtaasti ajoittamiseen. Ehkä strategioita on jopa yhtä paljon kuin sijoittajia.

Yksi kaataa rahat indeksiin, toinen valitsee yksittäisiä osakkeita arvoyhtiöistä, kolmas valitsee salkkuunsa kasvuyhtiöitä ja neljäs pelaa oikein tosissaan ja veikkaa mitä muut mahdollisesti tekevät. Hämärän peittoon jää, että missä menee raja sijoittamisen, spekuloinnin ja vedonlyönnin välillä.

Pätevyyteni ei todellakaan riitä kertomaan, mikä olisi sinulle oikea tapa sijoittaa. Kerron myöhemmin artikkelissa mitä itse teen ja miksi, mutta suosittelen, että sinä luet myös muiden kirjoittamia kertomuksia siitä, mitä he tekevät ja miksi. Eikä tilastoistakaan ole haittaa strategian valinnassa.

Markkinat

Sijoittaminen tapahtuu sijoitusmarkkinoilla eli pörsseissä. Kuten todettua markkinat ovat vain ihmisten tai yritysten välisiä transaktioita ja talous koostuu yhteensä kaikista markkinoista. Sijoitusmarkkinat ovat näin osa taloutta. Sijoitusmarkkinat taitavat olla se markkina, missä velan ja syklien vaikutus näkyy kaikkein voimakkaimmin. Varsinkin pörssikurssit menevät tiuhaan ylös tai alas.

Markkinoiden tehokkuus

Markkinoiden tehokkuus tarkoittaa sitä, että siellä olevat tuotteet tai osakkeet on hinnoiteltu juuri oikein. Esimerkiksi tehokkailla osakemarkkinoilla kaikilla olisi käytössä sama tieto ja kukaan ei voisi tehdä parempia kauppoja toiseen verrattuna. Aiheesta väitellään usein, mutta yleisin lopputulos on, että pitkässä juoksussa markkina on tehokas, mutta lyhyellä aikavälillä poikkeuksia mahtuu mukaan. Esimerkiksi Rikas Erakko kirjoitti aiheesta muutamia vuosia sitten.

Markkinoiden epätehokkuus johtuu siitä, että siellä toimivat ovat pääosin ihmisiä. Ihmisillä on tunteet ja tunteet johtavat yli- ja alilyönteihin. Käytännössä tunteet saavat aikaan nousun huuman ja laskun paniikin.

Passiivinen ja aktiivinen sijoittaminen

Passiivinen sijoittaminen viittaa siihen, että roikutaan osakemarkkinoilla mukana tilanteesta riippumatta esimerkiksi omistamalla jotain yleistä osakeindeksiä. Indeksin sisältö määräytyy markkinan mukaan eikä salkun hoitaja tai kukaan muu vaikuta sijoituksiin. Yksinkertaisesti omistetaan indeksiä passiivisesti.

Aktiivinen sijoittaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että sijoitusten ajoittamisen ja sijoituskohteiden valinnan kautta pyritään saamaan parempi tuotto kuin passiivisella roikkumisella. Yleensä taustalla on ajatus osta halvalla, myy kalliilla.

Yksi tapa yrittää tehdä tuottoa on ajoittaa sijoittamista. Ajoittamiseen liittyy käsite markkinoiden tila. Yksi tapa mitata sijoitusmarkkinoiden tilaa on CAPE -mittari, jossa sijoitusmarkkinoiden arvoa yritetään hahmottaa hinnan ja tuottojen suhteella (selite, graafi). Graafin kautta voit vertailla tämän hetken tilannetta historiaan ja vaikka Euroopan tilannetta suhteessa Amerikkaan. Toiset käyttävät arvostusta ajoittamiseen, toisten mielestä se ei sovi siihen lainkaan.

Yksittäisen yhtiön tila eli arvon määritys on sitten jo lähes taidetta. Erilaisissa sijoitusstrategioissa katsotaan eri tunnuslukuja tai tunnuslukujen yhdistelmiä ja pyritään niiden avulla hahmottamaan, mikä on yrityksen arvo. Jos arvo on suurempi kuin mitä hinta on pörssissä, niin seurauksena on usein ostotapahtuma.

Riski

Riskillä viitataan yleensä siihen, että sijoitukset menettävät arvonsa pysyvästi. Osakesijoittamisessa riskillä tarkoitetaan usein myös osakekurssin arvon vaihtelua eli volatiliteettia. Nämä kaksi asiaa on hyvä pitää erillä toisistaan. Lisää riskistä.

Tuotto

Monien omaisuuslajien tuottoja on mahdoton arvioida, koska tuotot (tai tappiot) ovat täysin sijoittajasta riippuvaisia. Osa markkinoiden tuotoista on tiedossa. Alla olevat esimerkit on poimittu Credit Suissen vuosittain julkaisemasta raportista ja tuotot on ilmoitettu aikaväliltä 1900-2018.

• Maailman osakemarkkinat  5 %
• Pitkäaikaiset joukkovelkakirjat 1,9 %
• Lyhytaikaiset joukkovelkakirjat 0,8 %

Sijoitusten hajauttaminen

Hajauttamisella tarkoitetaan sitä, että pitääkö kaikki munat yhdessä korissa vai sirotteleeko niitä laajemmalle. Hajauttamista voi tehdä eri omaisuuslajeihin eli esimerkiksi sijoittaa sekä osakkeisiin että asuntoihin. Hajauttamista voi tehdä myös omaisuuslajin sisällä eli yhden osakkeen sijasta voi ostaa useampaa osaketta. Lisäksi hajauttamista voi tehdä myös ajallisesti eli kertarykäyksen sijasta sijoittamista voi harrastaa ostamalla maltillisemmin, mutta useammin.

Hajauttamisen idea on pyrkiä samaan tuottoon pienemmällä riskillä tai isompaan tuottoon samalla riskillä. Hajauttamisen taustalla vaikuttaa portfolioteoria. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa sitä, että yksi yritys kyykkää todennäköisemmin kuin 10 eri yritystä. Hajauttaminen on vaikuttamista sijoittamisen riskiin ja tuottoon.

Kun tutkit sijoittamista, muista kiinnittää huomioita siihen, kenen kertomusta asiasta luet. Lähes jokaisella on oma lehmä ojassa. Niin myös sinulla.

Kannattaako sinun aloittaa sijoittaminen?

Tämä on myös yksi asia mihin yritän sekaantua mahdollisimman vähän ja toivoisin sinun tekevän omat johtopäätöksesi. Jotta voit tehdä johtopäätöksen, täytyy ymmärtää sijoittamista. Teoriassa vastaus kysymykseen on kyllä, käytännöstä vastaat sinä itse.

Koska vastaus on teoriassa kyllä, niin suosittelen yleensä kokeilemaan.

Oikeasti en tiedä vastausta. En halua elää sen kanssa, että hävisit rahasi kuuntelemalla minua. Toisaalta kun aloittaa pienesti, ei haittaa, vaikka kaikki menisi ja pitkässä juoksussa höydyt todennäköisesti ylittävät haitat. Lisäksi aloittaminen yleensä innostaa tutkimaan lisää.

Jos päädyt siihen, että sijoittaminen on hyvä juttu, seuraavaksi sinun täytyy oppia tuntemaan itsesi. Kun tunnet itsesi, tiedät paremmin minkälainen strategia sopii juuri sinulle. Sinä olet ainoa, joka voi sen tietää ja tehdä päätöksen.

Erilaisia sijoitusstrategioita

Tässä on muutamia esimerkkejä erilaisista sijoitusstrategioista ja niiden avulla voit sukeltaa mustaan aukkoon. Jokaisen sijoitusstrategian tarkoitus on tuottaa voittoa ja usein keskustellaan myös siitä, mikä on paras strategia. Osa maininnoista on kirjoja, mutta varmasti löydät mielenkiintoista luettavaa myös hakukoneiden kautta.

Kokoelma erilaisia strategioita

• Sijoita kuin guru - Karo Hämäläinen, Jukka Oksaharju, Björn Wahlroos (kauppa tai kirjasto)

Sijoittaminen passiivisiin indeksirahastoihin

• Paras sijoitus - Marko Erola (kauppa tai kirjasto)
• Simple Path to Wealth - J L Collins (Amazon) & blogi
• Passiivisista & Aktiivisista rahastoista (Salkunrakentaja, Nordnet)
• Bogleheads (Sivusto)

Asuntosijoittaminen

• Osta, vuokraa, vaurastu - Joonas Orava, Olli Turunen (kauppa tai kirjasto)
• Asuntosijoittaja (blogi)

Osakesijoittaminen

• Miten sijoitan pörssiosakkeisiin - Seppo Saario
• Arvosijoittaminen: The Intelligent Investor - Benjamin Graham
• Arvosijoittaminen: Arvoguru - Jarkko Aho, Karo Hämäläinen, Jukka Oksaharju, Kari Stadigh
• Kasvaviin osinkoihin sijoittaminen: Dividend Growth Investor (blogi)
• Treidaus: Trading for a Living - Alezander Elder
• Treidaus: Mikko Mäkinen (Twitter)

Sekalaisia nimiä sijoittamiseen: Peter Lynch, Joel Greenblatt, Charlie Munger, Warren Buffet, Howard S. Marks, Nassim Nicholas Taleb.

Saa vapaasti täydentää kommenteissa, jos sinulla on sopiva linkki teemoihin liittyen. Materiaalia on niin valtavasti, että omalla tietotaidollani valitseminen on aivan arpapeliä ja tilaakin rajallisesti.

Ei kannata ottaa stressiä, vaikka nyt saattoi iskeä sijoittamisähky. Pieni maistiainen sieltä täältä ja vähitellen tutkimalla sekä kokeilemalla selviää, mikä on sinulle se juttu.

Sijoittaminen käytännössä - mitä minä teen ja miksi

Jos olet yksi niistä harvoista, joka on jaksanut lukea tarinan tänne asti, alat vähitellen hahmottamaan millaisena minä näen sijoittamisen. En tunne syvällisesti erilaisia strategioita, mutta uskoisin ymmärtäväni sijoittamista edes vähän.

Viimeisen kuukauden aikana sijoitussalkkuni arvo on pudonnut noin 70 000 eurolla eli 35 %:lla. Tarkemmat luvut tulevat luonnollisesti kuun vaihteessa. Ei ole erityisen miellyttävä tunne katsoa arvonalentumista vierestä, vaikka kuinka ymmärrän sen olevan tilapäistä.

Miksi en ole tehnyt mitään, vaikka kurssit sukeltavat?

Lyhyt vastaus on se, että minulle riittää keskimääräinen tuotto. On itseasiassa äärimmäisen helppoa olla keskinkertainen sijoittaja. Tai oikeastaan täysin keskiarvossa oleva sijoittaja, jos passiivisten indeksirahastojen hallinnointikustannuksia ei lasketa. Nämä huomioiden tuotto jää hieman alle markkinan keskiarvon. Tähän lopputulokseen ei vaadita aikaa eikä osaamista.

Pidempi vastaus on luettavissa rivien välistä tämän postauksen alkupuolella. Uskon, että ihmiskunnalla riittää innovatiivisuutta öljyn jälkeen eli tuottavuus kasvaa myös tulevaisuudessa. On eri keskustelu kuka työn tekee, mutta sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Kun tuottavuus kasvaa, ohjautuu raha myös jatkossa yrityksiin ja yritysten omistajille. Ainoa looginen johtopäätös näillä parametreilla on se, että kannattaa olla yksi omistajista.

Toinen äärimmäisen tärkeä syy tekemättömyydellä tällaisessa tilanteessa on se, että jos nyt alan tekemään, niin mihin vedän rajan. Olen ihminen ja mielessäni on monta kertaa käynyt, että mitä jos olisin myynyt ensimmäisenä laskupäivänä kaikki sijoitukseni. Tällainen ajatus on täysin turha ja saa aikaan pelkää mielipahaa, mutta silti se väkisin tunkeutuu mieleeni.

Jos olisin toiminut ja myynyt omistukseni, olisi seuraava pohdinta se, että milloin menen takaisin markkinoille ja millä painolla. Jos kuvittelen, että markkinat nousevat huomenna niin silloin pitäisi olla mukana. Toisaalta, jos ylihuomenna on luvassa laskua, niin silloin pitäisi taas olla poissa. Tai ehkä pitäisi tunti tunnilta olla aktiivisesti treidaamassa ja tekemässä rahaan nousuun ja laskuun. Aika nopeasti pieni jossittelu vaihtuisi jatkuvaan ähkimiseen ja pähkimiseen.

Mihin siis vedän rajan?

Vedän rajan siihen, että teen kaikkeni välttääkseni ajoittamista ja näkemyksen ottamista. Pääosin pitäydyn osta ja unohda menetelmässä muutamaa lottokuponkia lukuun ottamatta. Ja ostan aina, kun pystyn.

Sijoitan, koska haluan lisätä vapauttani. Jos joutuisin koko ajan seuraamaan kursseja ja pohtimaan, että mitä teen, toimisin täysin vastoin sitä periaatetta, miksi ylipäänsä sijoitan. En ole valmis uhraamaan elämääni sijoittamiselle, vaan otan sen hyödyn sijoittamisesta, mikä on helposti saatavilla.

Pelimies

Sanoin, että en nyt ole tehnyt mitään, mutta se ei ihan pidä paikkansa. Pari lottokuponkia kyllä ilmestyi salkkuun lisää. Nämä eivät kuitenkaan ole huomisen vetoja vaan vuosikymmenen kestäviä arvauksia. Näin saan marginaalisella rahalla tyydytettyä uhkapelurin sisälläni ilman, että joudun tinkimään siitä, miksi sijoitan.

Kriisi

Kriisi ei koskaan ole oikea hetki tehdä päätöksiä, mutta se on mainio tilaisuus punnita aikaisemmin tehdyt päätökset. Pientä jossittelua lukuun ottamatta olen ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, miten olen asiani järjestänyt.

Sijoitusteni arvo on muuttunut kriisin aikana. Olen odottanut romahdusta jo pidempään ja isolta osalta se ei ole yllätys. Eikä yllätyksenä tule myöskään kurssinousu sitten, kun on sen aika.

Ennen kriisiä

Henkilökohtaiset sijoitukseni ovat pääosin passiivisissa indeksirahastoissa. Olen päättänyt omistaa ne hautaan saakka, jos se vain on mahdollista. Saatan kyllä syödä kuormasta matkalla, mutta se on eri asia kuin panikointi. Koska päätös on tehty jo aikaisemmin, ei nyt tullut todellista tarvetta myydä sijoituksiani.

Pienen osuuden sijoituksistani olen päättänyt pitää yksittäisissä osakkeissa ja niitä kutsun lottokupongeiksi. Nyt oli hyvä paikka tehdä pieni lisäosto tähän kategoriaan. Nimi heijastaa sitä mentalitettia, miten lahjakkaana osakepoimijana itseäni pidän.

Yritykseni sijoitukset ovat tuottoja ulos maksavissa ETF:ssä. Tämän päätöksen takana ovat niin verotuksen optimointi kuin kassavirta, joka mahdollistaa erilaiset sivuprojektit. Tähänkään ei ollut mitään tarvetta tehdä muutosta.

Eniten rauhaa minulle on tuottanut päätös maksaa velkani pois. Aivan tuurilla valinta osui sellaiseen aikaan, kun romahdus ei vielä ollut näköpiirissä. Näkemykseni velasta on, että sitä on vain huonoa ja vielä huonompaa. Sinä voit olla eri mieltä. Jos minulla olisi nyt ollut velkaa, olisi stressikerroin varmasti aivan toista luokkaa.

Yksi merkittävä rauhaa tuova tekijä on ollut se, että arkeni ei ole ainakaan toistaiseksi muuttunut kriisin seurauksena. Olen valinnut ammatin, jossa voin istua koneen ääressä. Normaalisti teen sitä kotona päivästä toiseen. Kriisissä teen sitä kotona päivästä toiseen. Jos elät samalla tavalla, osaat arvostaa tätä twiittiä.

Vielä ei ole näkyvissä tilannetta, jossa työ tai palkansaanti olisivat vaarassa. Osa asiakkaista himmaa, osa näkee tilanteen mahdollisuutena.

Allokaatiovalintani

Oma allokaationi on

• velaton asunto + sijoitukset alla olevan mukaan
• 5 % korkotuotteita/käteistä
• 95 % osakemarkkinoilla

Tämä näyttäisi olevan omaisuuslajiallokaationa minulle sopiva. Uskon yrityksiin kokonaisuutena, joten allokaationi heijastaa uskomuksiani. Eläkkeellä muutan todennäköisesti painotusta osakkeiden ja korkotuotteiden välillä, jotta vältyn osakkeiden myynniltä kriisin koittaessa.

Ei kiitos

Pääseminen tilanteeseen, jossa voin olla tyytyväinen valintoihini ei ole ollut helppoa, halpaa tai kivutonta. Paras esimerkki on pahin taloudellinen virheeni. Nykyisin sanon asunnolle sijoituksina ei kiitos.

Suoraan kultaan en sijoita. Kullan arvon kanssa on kyse aina siitä, että kuka on suurempi hölmö. Kulta ei itsessään tee tai tuota mitään ja raaka-aineena sen käyttö on rajallista. Yksi kultakaivos löytyy lottokupongeistani. Ainoa perustelu sille on, että piti saada jotain erilaista salkkuun.

Käytännössä kaikki muut sijoitusmahdollisuudet, joita ei ole mainittu, kuten vertaislainat kuuluvat minulla ei kiitos -kategoriaan.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Minulta on viimepäivinä kysytty monesti, että mitä nyt pitäisi tehdä? Pitäisikö nyt sijoittaa enemmän? Tai vähemmän?

Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Tee sellainen suunnitelma ja toteutus, jonka kanssa voit elää niin laskevassa kuin nousevassa markkinassa.

Jos pystyt katsomaan tilannetta objektiivisesti ja suunnitelmasi on sinulle sopiva, älä tee yhtään mitään. Jatka niin kuin tähänkin asti. Kriisi oli vain ajan kysymys, mikään ei ole oikeasti muuttunut.

Kurssien muutos on kovin harvoin riittävä perustelu ostamiselle tai myymiselle. Jos teet jotain pelkän kurssimuutoksen perusteella tarkoittaa se, että arvaat. Ehkä olet muita parempi arvaaja, ehkä et.

Mitä minä teen

Lottokuponkien lisäksi tankkaan tasaisella tahdilla maailman osakemarkkinaindeksiä ja lisäksi harkitsen korkotuotteissa olevan varallisuuden siirtoa osakemarkkinan puolelle.

Merkittävää eroa aikaisempaan ei ole, enkä koe tarvetta muutoksille.

Lopuksi

Ymmärrän, että artikkeli on monsteri ja vain harva pääsee sen loppuun asti. Jos pääsit tänne, niin todella toivon, että artikkelin avustuksella ja peilaamalla sitä omiin kokemuksiisi löydät sisäisen rauhan siihen, miten sinä sijoitat.

Jos huomaat artikkelissa virheitä tai puutteita, niin kommenteissa on hyvin tilaa täydennyksille. Kerro, jos jossain kohtaa oikaisin mutkat liian suoriksi tai selitykset jäivät epämääräisiksi. Aihe on monipuolinen ja materiaalia ihan älyttömästi, joten ei ole ihan helppoa saada kaikkea olennaista mahtumaan yhteen postaukseen.

Lopputulosta ei voi mitata vain yhdellä asialla eikä lopputulos aina kerro siitä oliko päätös oikea vai väärä. Sijoittamiseen liittyy paljon muuta kuin raha ja kun mietit sijoittamistasi, ota oma itsesi huomioon.

Minä uskon yksinkertaiseen sijoittamiseen. Elämäni haluan käyttää siihen, että teen asioita, joista välitän. Pörssikurssien tuijottaminen ei kuulu niihin.

Sinun pitää tehdä oma valintasi.

* Jos sinulla on tarina, joka todistaa väitteeni maksuhäiriöistä vääräksi tai joka voisi auttaa muita välttämään saman virheen, kuulen ja julkaisen sen enemmän kuin mielelläni. Älä istu herne nenässä, vaan laita meiliä ja katsotaan mitä keksitään.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 2 626 € (ilman pääomatuloja)
• Kustannukset 926 €
• Säästöprosentti  65 % (YTD 58 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi pelkästään ansiotuloja. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli asuminen. Seuraavana listalla ovat harrastukset, mutta kaiken kaikkiaan kuukausi oli menojen puolesta oikein mainio.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Viime vuonna tähän aikaan olin vapaalla ja silloin elämä onnistui huomattavasti pienemmällä budjetilla. Tästä johtuen 12 kk keskiarvokulutukseen tuli taas nousua. Ensi kuussa sama linja todennäköisesti jatkuu.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden aikana tein pienen automaattisijoituksen rahastoihin ja muilta osin mentiin markkinan mukana.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt lisäksi käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.‌

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsaus eläkeaikatauluun, josta olen noin kuusi vuotta myöhässä.‌

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 40-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Kuukausikatsaus on hieman myöhässä ja tällä hetkellä tilanne on kurssien osalta synkempi. Tai sekin riippuu näkökulmasta eli siitä oletko ostamassa vai pelkästään omistamassa. Itse en koe stressiä pörssikurssien tilanteesta. Olen tyytyväinen, että olen sijoittanut omalla tavallani ja ennen kaikkea välttänyt velkaa. Nyt voin olla rauhallisin mielin ja jatkaa tasaista tankkaamista alenevin hinnoin.

Ilouutinen on se, että kommentointi blogissa on taas mahdollista. Sinusta kerätään vain ne tiedot mitä itse jätät ja kommenttien kotipaikka on oma palvelimeni. Kommenttikohtainen eväste tallentuu selaimeesi 15 minuutin ajaksi, jotta voit muokata tai poistaa kommentin. Jos jäi jotain hampaankoloon tästä tai edellisestä kirjoituksesta kyllästynyt olemaan idiootti, niin nyt on hyvä tilaisuus nostaa kissa pöydälle.

Edit: 14.3.2020 13:00 Pieni bugi oli vielä jäänyt kommentointiin, mutta nyt sen pitäisi aikuisten oikeasti onnistua.

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi.

Olenko siis idiootti?

Hänen mielestään kyllä. Totuus on monimutkaisempi.

Tieto on mielenkiintoista. On todella helppo tietää silloin, kun tietää. Jos itse tiedät ja toinen ei, niin väkisin mieleen tulee ajatus, että kylläpäs tuo toinen on tyhmä.

Fiksuksi, vaikka väkisin

Tämän artikkelin juuret juontavat aikaan, jolloin kirjoitin omasta minimalismi-projektistani. Silloin käytin Facebookia viikoittain tai jopa päivittäin. Tai jos en Facebookia, niin sitten selailin LinkedInin tai jonkun muun sovelluksen uutisvirtaa.

Sosiaalisen median myötä olin oppinut tavan, että puhelin pitää kaivaa vähän väliä taskusta ja katsoa onko mitään uutta. En pitänyt siitä, että kännykkä oli aamulla ensimmäinen asia kädessäni ja illalla viimeinen.

Halusin tavasta eroon ja päätin olla kaivamatta puhelinta jatkuvasti esille. Jo muutamassa hetkessä aloin huomaamaan vieroitusoireita ja kuin itsestään käteni löysi tiensä kännykälleni – Ei mitään uutta.

Taisteltuani jonkin aikaa itseäni vastaan ymmärsin, että olin lähestynyt asiaa väärästä näkökulmasta. Minulla on jo tapa etsiä kännykkä käsiini, miksi en hyödyntäisi tuota tapaa positiivisella tavalla?

Osaan taitavasti kaivaa kännykän taskusta. Enää piti keksiä järkevää viihdettä täyttämään kännykän ruutu. Päätin korvata somen sovelluksella nimeltä Anki. Anki on tarkoitettu kysymys / vastaus -tyyppisten asioiden kertaamiseen (flash cards).

Otin esiin muistiinpanot kaikista lukemistani kirjoista ja syötin ne Ankiin.

Hauki on kala

Arkistojeni kätköihin olen yrittänyt poimia olennaiset asiat kaikesta lukemastani. En lue erityisen paljon, mutta tutkaani osuu aina silloin tällöin jotain mielenkiintoista enkä halua uteliaisuuttani hillitä.

Aikaisemmin olen ajatellut, että lukeminen on pelkästään positiivinen asia. Nyt en ole täysin varma. Tim Ferriss on maininnut asiasta viime aikoina Podcastissaan, mutta lukeminen on itseasiassa oiva ja sosiaalisesti hyväksyttävä tapa välttää tekemästä asioita. Ja toden totta. Lukiessani minusta tuntuu, että teen jotain hyödyllistä, vaikka en itseasiassa oikeastaan tee mitään.

Yleensä yhdistän lukemani sen hetken ajatuksiini. Sama kirja voi avautua täysin erilaisena riippuen siitä, että millaisessa elämäntilanteessa sen luen. Se minua on puolestaan aina harmittanut, että en muista lukemiani asioita tarpeeksi hyvin. En ainakaan kovin pitkään.

Lähteestä riippuen noin viidellä oikein ajoitetulla kertauksella olisi mahdollista muistaa asiat pitkään. Se on todellista idiotismia, jos kaadan tietoa yhdestä korvasta sisään, kun se valuu toisesta ulos.

Yksi esimerkki muistamiseen johtavasta kertaamisesta:

• Ensimmäinen kertaus heti oppimisen tapahduttua
• Toinen kertaus puolen tunnin kuluttua
• Kolmas päivän päästä
• Neljäs parin viikon päästä
• Viides parin kuukauden päästä

Anki tarjosi mahdollisuuden taklata kaksi haastetta yhdellä iskulla. Minulla oli mahdollisuus muuttaa huono tapa kännykän käytöstä hyväksi ja samalla muuttaa itseni astetta tai kahta fiksummaksi.

Luettujen asioiden kertaaminen alkoi lupaavasti. Opiskelin innoissani vanhoja muistiinpanoja ja lisäsin samalla uusia joukkoon. Intoa kesti ehkä muutaman kuukauden. Sittemmin on ollut hiljaista. Nyt 75 korttia on odottanut kertaamista jo pidemmän aikaa.

En ole varma mitä tapahtui. Loistava suunnitelma on jäänyt puoli tiehen. On niin paljon helpompi innostua uuden lukemisesta kuin kerrata vanhaa, että eksyn lähes aina uuden tiedon äärelle (lue Twitteriin).

Positiivista on se, että en enää koe tarvetta kaivaa kännykkää jatkuvasti esille. Sen voi laskea puolikkaaksi voitoksi, että en enää ole ihan täysi nisti. Ja kun kaivan kännykän esille, niin yleensä opin jotain uutta — ainakin hetkeksi.

Kokonaan toinen asia on se, että ulkoa opettelu eli tietäminen ja ymmärtäminen ovat täysin eri asioita. Ehkä, jos ymmärtäisin asiat, niitä ei tarvitsisi hakata väkisin päähäni. Hauki on kala.

Ymmärtäminen

Paras paikka aloittaa ymmärtäminen, on Farnam Street ja Shane Parrisin kirja The Great Mental Models. Ensimmäinen kirja käsittelee yleisiä ajatteluun liittyviä malleja tai viitekehyksiä, joiden tarkoitus on auttaa ajattelemaan paremmin.

Viitekehyksiä tarvitaan, koska tieto on niin paljon, että kaiken sen pitäminen tallessa pääkopassa ei ole mahdollista. Kaikki alkaa siitä, että ymmärtää mistä on oikeasti kyse. Usein ongelmien välttäminen on parempi vaihtoehto kuin niiden ratkominen.

Ymmärtämisen ja tietämisen ero on siinä, että ymmärtämisen voi muuttaa käytännön toiminnaksi.

En kirjoita kaikista viitekehyksistä laajemmin, mutta poimin niistä yhden, koska se on tässä paikassa ja hetkessä se, joka kolahti minulle eniten.

Pätevyys

Alkuperäinen termi kuuluu englanniksi Circle of Competence. Tällä viitataan siihen, että ihminen ymmärtää ja on pätevä tietyllä osa-alueella. Esimerkiksi Warren Buffetin tapauksessa tämä tarkoittaa sijoittamista niihin yhtiöihin, joiden toiminnan hän ymmärtää.

Pätevyyden kehittäminen ei ole mahdollista jokaisella osa-alueella ja yhdelläkin se on vuosien aktiivisen työn tulos. Tieto muuttuu ja osaamisen pitää kehittyä siinä mukana. Käytännössä kyse on siis jatkuvasta oppimisesta.

Mistä tiedät olevasi pätevä, jollain osa-alueella?

The Great Mental Models määritteli asian näin: Jos tiedät mitä et tiedä, sinä olet pätevä. Jos ymmärrät omat rajasi, pystyt toimimaan oikein.

Auts.

Tajusin, että minulla ei ole yhtään osa-aluetta, missä olisin pätevä. En todellakaan tiedä, että mitä en vielä tiedä. Onneksi monella osa-alueella on mahdollista pärjätä, vaikka ei olisi täysin pätevä. Silti on masentavaa huomata oikeasti olevansa idiootti.

Jos luulet tietäväsi kaiken jostain, valitettavasti joudun tiputtamaan myös sinut maanpinnalle, koska näin ei ole.

Jos oikeasti ymmärrät, tiedät rajasi.

Oppikoulu

Tähän mennessä olen koulussa oppinut ainoastaan varastoimaan tietoa lyhytkestoiseen muistiin. Tenttiä edeltävänä iltana (tai bussimatkana) tehty kertaus on ollut täysin riittävä menestymiseen arvosanamielessä.

Prosessin varjopuoli on se, että tällä tavalla ei synny minkäänlaista korkoa korolle -ilmiötä oppimisessa ja mitä enemmän ikää karttuu, sitä paremmin huomaa menetelmän älyttömyyden. Mitään ei vain tartu mukaan. Ja luovuuteni olen haudannut jo aikapäiviä sitten.

Luulen, että minussa on enemmän vikaa kuin systeemissä. Mutta molemmissa on varmasti petrattavaa. Oma kannustimeni on ollut päästä mahdollisimman helpolla. Systeemin kannustin on päästä minusta eroon mahdollisimman nopeasti.

Aloitin viime syyskuussa tietotekniikan opiskelun ja ensimmäiseksi lukukaudeksi tempauduin mukaan systeemiin ja systeemin ehdoilla. Minua kannustettiin ottamaan mahdollisimman paljon kursseja: "Tuonne rakoon mahtuisi vielä sitä ja tänne tätä". Ei niin yllättäen lopputulos oli jälleen juosten kustua. Paperilla näyttää, että osaisin jotain. Valitettavasti ymmärrystä ei silti ole syntynyt.

Iloinen yllätys on ollut se, että edes osittain koulukurssien sisältö ja toteutus ovat olleet laadukkaita. Toki mukaan mahtuu myös sellaisia kursseja, joissa materiaalit on tehty vuosia sitten ja sen jälkeen todettu, että ei sitä hyvää kannata turhaan vaihtaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi, jos myös koulussa kurssit toimisivat markkinatalouden lakien mukaisesti. Toisaalta laadun paranemisen sijaan se voisi johtaa siihen, että kursseja olisi tarjolla vain sen hetken hypetetyistä asioista. Turha rakentaa toista internetin kaltaista alustaa. Se olisi jo edistystä, jos oppilaiden kursseille antamista palautteista tehtäisiin julkisia. Välillä olen miettinyt rakentavani palvelun tähän, mutta toistaiseksi muut projektit ovat vieneet voiton.

Haluan aidosti oppia, joten nyt päätin yrittää erilaista lähestymistä. Jätin pois mielestäni turhat kurssit, vaikka ne jonkun muun mielestä olisivat pakollisia. Jätin myös pois riittävän monta kurssia, jotta voin keskittyä oppimaan ja ennen kaikkea ymmärtämään. Keskityn siihen, minkä uskon olevan oleellista. Voin toimia niin kuin parhaaksi katson, koska en tarvitse tutkintoa.

Jos edes yhden asian ehtisin tässä elämässä oppia kunnolla.

Tästä tosin seuraa nopeasti keskustelu siitä, että kannattaisiko erikoistua vai olla enemmän generalisti. En tiedä vastausta. Lähtökohtaisesti mitä parempi on, sitä tuottavampaa ja mielenkiintoisempaa on tekeminen. Tiedän monien kannattavan erikoistumista. Varjopuoli on se, että on älyttömän vaikea olla paras yhdessä asiassa. On paljon helpompaa olla paras, kun yhdistää kaksi tai kolme mielenkiinnon kohdetta. Tärkeintä on se, että on itse valmis elämään valintansa kanssa.

Entä se pääministeri

Koska joku tähän kuitenkin tarttuu. En ole huomannut mitään eroa elämässäni pääministerin vaihtuessa. Asiasta on tullut minulle yhdentekevä. En koe sen olevan edes vaikutuspiirissäni. Ja voin hyvin elää sen kanssa, että pidät minua idioottina.

Toisaalta tiedän täsmälleen mitä tarkoittaa, kun Sql-server ilmoittaa, että "Transaction (Process ID) was deadlocked on lock | communications buffer resources with another process and has been chosen as the deadlock victim". Tämä on minun elämäni kannalta paljon merkittävämpi asia kuin pääministerin nimi. Vaikka et tietäisi mitä edellä mainittu virhekoodi tarkoittaa, en silti pidä sinua idioottina.

Me vain keskitymme eri asioihin.

Teeskentelijä

Nyt kun ymmärrät pointtini, voin paljastaa, että en oikeasti täysin ymmärrä mainittua virhekoodia. Tiedän yhden ratkaisun, mutta ymmärrys on vielä kaukana tulevaisuudessa.

Olisit saanut minut kiinni esittämällä muutaman tarkentavan kysymyksen.

Yleensä teeskentelijän saa kiinni siitä, että hän loukkaantuu jo pelkästä kysymyksestä. Todennäköisesti vastauksena on vielä pieni piikki kysyjää kohtaan. Jos et luovuta, seuraavaksi teeskentelijä olisi yrittänyt keksiä jotain aidolta kuulostavaa. Jos tämäkään ei olisi mennyt läpi, niin lopulta teeskentelijä olisi esittänyt mielipiteensä asiasta totuutena.

Vasta, kun kysymysketjun lopussa odottaa todistettava fakta, kannattaa uskoa, että henkilö oikeasti tietää mistä puhuu. Mielipide ei ole tietämistä eikä todellakaan ymmärtämistä.

Lopuksi

Pidän oppimisesta ja olen varsin ripeä kerryttämään tietoa. Tosin tällä hetkellä tunnen itseni lähinnä keräilijäksi, koska en käytä tietoa mihinkään. Passiivinen oppiminen on tekemisen vastakohta. Ehkä kyse on kapasiteettiin liittyvistä haasteista ja en yksinkertaisesti pysty konvertoimaan tietoa ymmärrykseksi – ei mopolla ole asiaa moottoritielle.

Toisaalta olen myös introvertti henkeen ja vereen. Introvertit ovat usein erinomaisia suunnittelussa ja haaveilussa. Olisi mukava ajatella, että joku päivä suunnittelun on pakko muuttua tekemiseksi. Yleensä paha olo kiristää otettaan, kunnes on pakko ryhtyä tuumasta toimeen. Ja sitten helpottaa. Mitä, jos oloa oppiikin sietämään?

Miksi kylvää, jos ei aio niittää? Miksi kerätä tietoa tai ymmärrystä, jos sitä ei aio käyttää? Toisaalta uskon, että iso osa hyppäyksessä tiedosta ymmärrykseen tapahtuu tekemisen kautta. Oma haasteeni on aloittaa tekeminen, jos en tiedä täsmälleen, miten pääsen maaliin. Elefanttikin syödään pala kerrallaan ja ehkä jostain löytyy vielä uskoa.

Tai ehkä oikotie onneen onkin luovuttaminen. Luovuttaminen on sanana ruma, mutta sillä on turhaan negatiivinen maine. Kyse voi olla strategisesta päätöksestä ja toki kontekstilla on vaikutusta. Enemmän onnettomuutta syntyy haluamalla sellaista mitä ei saa kuin luovuttamalla ja tyytymällä siihen mitä on.

Pahoittelut, jos eksyin hieman sivuraiteelle loppua kohden. Toivottavasti pysyit ajatuksissani mukana. Se varmasti auttaa, jos olet joskus käynyt samanlaista pohdintaa itsesi kanssa.

Loppujen lopuksi

Ihmisen päähän mahtuu rajallinen määrä tietoa. Sinä voit valita, että minkälaisella pullamössöllä täytät omasi. Jos olet jo tietäjä iänikuinen, niin jossain vaiheessa voi tulla aiheelliseksi muuttaa tieto käytännön toimenpiteiksi.

Jos vaivaudut käyttämään aikaasi asioiden oppimiseen, tee se fiksummin kuin minä ja sinun ei tarvitse koskaan kyllästyä olemaan idiootti.

Enemmän tai vähemmän teemaan liittyen voin lämpimästi suositella Netfixistä dokumenttia Inside Bill's Brain: Decoding Bill Gates.

Muu inspiraatio artikkelin taustalla:

• Robert Heaton - How to Read
• Sivers - Spaced Repetition Software
• The Great Mental Models

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 2 012 € (ilman pääomatuloja)
• Kustannukset 1 036 €
• Säästöprosentti  49 % (YTD 49 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi 1 512 euroa ansiotuloja ja loput tulot johtuivat siitä, että mittariin kertyi taas yksi vuosi lisää. Ansiotulot olivat normaalia pienemmät, koska pidin omaa lomaa. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli matkailu. Viikko auringossa täysihoidossa maistui paremmin kuin hyvin. Lisäksi oli oikein mukava pitkästä aikaa viettää kierros kolopallon parissa. Ensi vuonna täytyy kokeilla kahta viikkoa ja lisätä kierrosten määrää. Osa matkan kuluista näkyy jo aikaisemmilla kuukausilla.

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Viime vuonna tähän aikaan olin vapaalla ja silloin elämä onnistui huomattavasti pienemmällä budjetilla. Tästä johtuen 12 kk keskiarvokulutukseen tuli taas nousua. Ensi kuussa sama linja todennäköisesti jatkuu.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden aikana tein pienen automaattisijoituksen rahastoihin ja muilta osin mentiin markkinan mukana.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt lisäksi käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.‌

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsauseläkeaikatauluun, josta olen reilut viisi vuotta myöhässä.‌

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 40-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Lomailu on yllättävän kivaa, kun muistaa harrastaa itselle mieluisia aktiviteetteja ja jättää "kuuluisi" tai "pitäisi"-alkuiset lauseet vähemmälle. Tämä oli myös ensimmäinen kertani täysihoidossa. Jatkossa se on ainoa ja oikea tapa minulle. Kesää odotellessa.

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi*. Jos olet jo lukenut jutun, niin uusi versio on ladattavissa sisäpiiristä. Pari bugia korjattu sitten viime kuun ja iso kiitos innokkaalle lukijalle toisesta korjauksesta!*

Tiivistettynä pelasin golfia, jatkoin ohjelmointia ja taloudenhallinnan sovellusta, muutin uuteen asuntoon, sain perinnön ja otin lisäaskeleita kohti sijoitusyhtiötä.

Vuoden tapahtumat

Tammikuu oli blogin historian aikana ensimmäinen tappiollinen kuukausi. Tuloni jäivät pienemmiksi kuin kulutukseni ↗. Jatkoin ohjelmoinnin opiskelua.

Alanvaihtoprojekti etenee myös kohtuullisen hyvin. Oma taloudenhallinnan sovellukseni alkaa olemaan lähellä testausvalmiutta. Varmasti tulee vielä asioita, joita en ole osannut huomioida, mutta suunta on oikea. Pidän kiinni sapatistani ja vähitellen olen alkanut pohtimaan myös jatkosuunnitelmia. Yhdessä työhaastattelussakin ehdin kuukauden aikana käymään ja peloistani huolimatta palaute omasta koodista oli yllättävän positiivista. Tästä sai mukavasti intoa jatkaa opiskeluja ohjelmoinnin parissa.

Helmikuussa ruuvasin yrityksen sijoituksia. Myin rahastot ja tilalle tuli kassavirtaa tuottavia papereita. Blogin alkuajoista sijoitustyylini on jalostunut jonkin verran. Jalostumisen laatu on ikuisuuskysymys, mutta viime aikoina olen passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksien sijaan alkanut arvostamaan kassavirtaa.

Maaliskuussa sain työttömyyskorvauksia ja vietin pari viikkoa etelässä ↗. Kirjoitin myös tilanteen aiheuttamista moraalisista ristiriidoista ↗. Jotenkin tuli sellainen olo, että raha ei ole ansaittua.

Noin paljon omaisuutta ja silti pitää kerjätä yhteiskunnan varoja. Onpa häpeilemätön paskiainen.

Yöuniani en menetä ja tuskin olen ensimmäinen alanvaihtaja, joka näin on toiminut. Sijoitettava raha kelpaa aina.

Huhtikuussa yritin muistuttaa itseäni jälleen kerran, että elämä ei ole suoritus ↗. Toukokuussa onnesta tuli minulle pakkomielle ↗.

Toukokuussa golf into ilmoitteli tulostaan ja lensimme katsomaan osa-aikaista koiraani Lontooseen ↗.

Kaikki näytti muuten lupaavalta, mutta heinäkuussa aurinko alkoi inhottavasti väijymään taivaalla. Näin osa siitä ajasta, mikä oli tarkoitus käyttää koodaamiseen, vierähti kolopallon parissa. Hups.

Jos tauko työelämästä toimii yhteiskunnasta eristävänä tekijänä, niin golf on tähän mainiota vastapainoa. Lähes päivittäin tapaa uusia ihmisiä ja jutun aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Välillä keskustellaan taidekaupoista ja välillä turvaudutaan säätilaan. Golf ei ainakaan omalla tyylilläni ole se säästämisen kannalta paras lajivalinta.

Päädyin kuukauden aikana hankkimaan uudet mailat golfbägin täytteeksi ↗. Ei olisi kannattanut, mutta turha se nyt on itkeä, kun löysät on jo housussa. Joskus sitä vain eksyy omaan mielikuvitusmaailmaansa, eikä huomaa todellisuuden olevan aika tavalla eri linjalla. Ehkä tästä löytyy joku opetus vitutuksen kaikottua.

Jos vuoden ensimmäinen puolisko oli suhteellisen rauhallinen, syyskuussa touhusin tuulispäänä ↗.

• Aloitin opiskelut (tradenomi, tietotekniikka)
• Allekirjoitin uuden työsopimuksen
• Ostin uuden asunnon (= ostimme)
• Laitoin vanhan asunnon myyntiin (löytyy ainakin oikotieltä)
• Sain rahoitusta (5K) suunnittelemalleni talouden hallinnan sovellukselle
• Otin ensimmäiset askeleet kohti sijoitusyhtiötä
• Laitoin golfvälineet talviteloille
• Uusin vähän kuukausiraportointiani

Lokakuussa aloitin uudessa työpaikassa ja maksoin asuntolainani kokonaan pois ↗. Kävin työkkärin ohjelmointikurssin loppuun ja alanvaihto oli kaunis ajatus. Lopulta, kun piti valita, valitsin rahan ja jatkoin entisessä ammatissani it-konsulttina. Oli hauska huomata, että alkuvuodesta pitämäni sapattivapaa on oikeasti ollut hyödyllinen. Luulin opiskelevani vain omaksi ilokseni, mutta olen itseasiassa työelämässä päässyt käyttämään uutta osaamistani jo useampaan kertaan, mikä puolestaan on vaikuttanut positiivisesti työn mielenkiintoisuuteen.

Marraskuussa pääsimme muuttamaan uuteen kämppään ja teimme vähän remonttia ↗.

Joulukuussa siirsin kassavirtaa tuottavat sijoitukset yrityksen alle ↗. Vuoden suurin uutinen on tulolähdejaottelun poistuminen vuoden 2020 alusta.

Ajatus verotehokkaasta yrityksen kautta pyörivästä eläkekassasta on niin kaunis, että olen valmis ottamaan pienen riskin. On iso plussa, että tällä strategialla matkani eläkkeelle olisi merkittävästi lyhempi kuin mitä olen tähän mennessä kuvitellut. Kaikki on saavutettavissa aika pienellä askartelulla eikä rahan tarvitse edes kiertää kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Tein myös vaihtokauppaa kuoleman kanssa ja sain perinnöksi 32K euroa ↗.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Tunteita

• Valtaosa omasta kärsimyksestäni johtuu siitä, että pyrin pitämään tilapäisestä kiinni kynsin ja hampain. Loput siitä, että toivon todellisuuden olevan toisin.
• Fear leads to anger, anger leads to hate, hate.. to suffering -Yoda
• Ennen vanhaan tuli urheiltua enemmänkin ja huomaan, että olen jossain määrin kaivannut urheilun tuottamaa olotilaa.
• Olo velattomana on huojentunut ja ihanan kevyt.

Onni ja merkitys

• Voisi kuvitella, että sapattivapaa on pelkkää aurinkoa ja auvoisia ajatuksia. Pääosin näin onkin ja päälle vielä lintujen viserrystä. Silti alan vähitellen huomaamaan myös sen toisen puolen. Mieli on mielenkiintoinen vaeltaessaan sinne missä keho ei ole.
• Jos tavoitteena maaliviiva, on minun parempi pysyä reitillä. Jos tavoitteena on matka, ovat mutkat tervetulleita. Jos olenkin jo perillä, ei maaliviivalla, matkalla tai mutkilla ole mitään merkitystä.
• Onnellisuudesta on tullut minulle pakkomielle.

Sijoittaminen

• Ruuvasin yrityksen sijoituksia. Myin rahastot ja tilalle tuli kassavirtaa tuottavia papereita.
• Blogin alkuajoista sijoitustyylini on jalostunut jonkin verran. Viime aikoina olen passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksien sijaan alkanut arvostamaan kassavirtaa.
• Ajatus verotehokkaasta yrityksen kautta pyörivästä eläkekassasta on niin kaunis, että olen valmis ottamaan pienen riskin. Tällä strategialla matkani eläkkeelle olisi merkittävästi lyhempi kuin mitä olen tähän mennessä kuvitellut.
• Vuoden suurin uutinen on tulolähdejaottelun poistuminen vuoden 2020 alusta.

Raha ja säästäminen

• Kaikki töissä vietetty aika on pois kuluja aiheuttavasta ajasta.
• Asunnon vaihdon yhteydessä maksoin asuntolainani kokonaan pois ja laitoin samalla lisää pääomaa kiinni asuntoon. Moni varmasti toivoi, että olisin toiminut aivan päin vastoin. Taloudellisesti fiksuin veto olisi todennäköisesti ollut ostaa asunto mahdollisimman isolla lainalla, mutta tunnen itsenäni sen verran, että tiedän, mikä sopii tai ei sovi minulle. Ainakaan minun ei tarvitse pelätä, että lirahtaisi tippa silmäkulmasta tai housunpuntista seuraavan laskukauden yhteydessä.

Eläke ja unelmat

• Elämä ei ole vieläkään suoritus.

Toiminta

• Olen jonkinlaisia yrityksiä tehnyt aikaisemminkin ohjelmoinnin pariin, mutta koskaan en ole päässyt puusta pidemmälle. Nyt asiat ovat jostain syystä alkaneet loksahdella kohdilleen.
• Konditionaalissa suoritettua tekemistä ei lasketa.
• Huomattuani virheeni, päätin antaa itselleni lisää siimaa. Uteliaisuuteni johtaa oppimiseen, vaikka jätän ylimääräisen pingottamisen pois.
• Kaikkien todistajien läsnä ollessa annan itselleni luvan olla suorittamatta.
• En koe enää samanlaista tarvetta jahdata onnea.
• Vähän täytyy koittaa rauhoittua, että energiat eivät loppuisi heti kesken, mutta aika tuulispäänä lähti syksy käyntiin!

Työ

• Työttömyyskorvausten nostaminen aiheutti itselleni ristiriitaisia tunteita. Jotenkin tulee sellainen olo, että raha ei ole ansaittua. Tosin yöuniani en menetä ja tuskin olen ensimmäinen alanvaihtaja, joka näin on toiminut.
• Uudessa työpaikassani sain nelipäiväisen työviikon ja yhden päivän pyhitän koulutehtäville. Käytännössä sain kaiken, mitä pystyin tässä kohtaa toivomaan.

Realismi

• Ihmiset voi luokitella kahteen kategoriaan: niihin, jotka suunnittelevat elämistä ja niihin, jotka oikeasti elävät. Minä olen keskittynyt elämään lähinnä mielikuvitukseni sopukoissa oman pääni sisällä. Voin vain olla iloinen Juuson kaltaisten ihmisten puolesta, jotka uskaltavat toimia oikeassa maailmassa ja kohdata elämän sekä muut ihmiset hymy suun pielistä pilkottaen ja yksikertaisesti nauttien.
• Kun elät, niin jossain vaiheessa onni käy kääntymässä mielessäsi. Samoin käyvät kaikki muut tunteet, mutta tunteet ovat olemassa vain sinussa, eivät muualla maailmassa.
• Kaikkia ei voi miellyttää, joten on paras olla oma itsensä.
• Toisilla ihmisillä on aina mielipide siitä minkälainen sinun pitäisi olla. Tämä kertoo vain, että heillä ei ole mitään hajua omasta itsestään tai heidän mielestään ainoa oikea tapa toimia on heidän tapansa.
• Neuvoja kannattaa aina kuunnella, mieluiten useampia ja lopulta muodostaa oma mielipide.
• Itsepäinen ja oma itsensä ovat eri asioita. "Mä nyt vaan oon tällanen" on yksi maailman huonoimmista perusteluista. Aina voi kehittyä.
• Ei kannata liian suurella itsevarmuudella luetella faktoja. Vaikka olisi kuinka varma, niin silti voi olla väärässä.

Oppiminen ja kehitys

• Alkuvuodesta pitämäni sapattivapaa on oikeasti ollut hyödyllinen. Luulin opiskelevani vain omaksi ilokseni, mutta olen itseasiassa työelämässä päässyt käyttämään uutta osaamistani jo useampaan kertaan, mikä puolestaan on vaikuttanut positiivisesti työn mielenkiintoisuuteen.

Hyväntekeväisyys

• Hyväntekeväisyys on turhan voimakas sana, mutta pyrin ostamaan itselleni hyvän mielen ilahduttamalla muita.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Menojen erittelyt:

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Lopuksi

Vuosi kului pitkälti golfin ja koodailun parissa. Kustannukset jatkoivat kasvuaan ja tällä hetkellä olen noin 5 vuotta eläkeaikataulua jäljessä. Tosin, jos kulut jatkavat kasvuaan, voi eläke jäädä haaveeksi.

--

Sarjan edellinen osa « 2018 ja seuraava 2020 ».

Tulot, menot ja säästöprosentti (suluissa vuosi tähän mennessä):

• Nettotulot ilman pääomatuloja 2 464 €
• Kustannukset 1 801 €
• Säästöprosentti  27 % (20 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi ansiotuloja 2 464 euroa. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli ilmanlämpöpumppu. Sen on tosin tarkoitus maksaa itsensä ajan kanssa takaisin. Ravintolat kategoria sisältää lähinnä lounasedun, joka ladattiin kortille, mutta en suinkaan vielä sikaillut kaikkea menemään. Idiotismia oli yrittää maksaa lasku ilman katetta tilillä.‌

Menotaulukon tulkinta:

• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Viime vuonna tähän aikaan olin vapaalla ja silloin elämä onnistui huomattavasti pienemmällä budjetilla. Tästä johtuen 12 kk keskiarvokulutukseen tuli aika iso pomppu. Myös tammi- ja helmikuussa sama linja todennäköisesti jatkuu, mutta ei ihan yhtä rajuna.‌

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.‌

Kuukauden aikana suurin muutos oli vaihtokauppani kuoleman kanssa. Se mitä tuli meni yrityksen kautta sijoitettavaksi ja itseasiassa vielä vähän päälle. Lisäksi tein pienen automaattisijoituksen rahastoihin ja muilta osin mentiin markkinan mukana.

Huomasin samalla pienen bugin seurannassa, jonka ansiosta Nordnetin käteinen on jäänyt raportoinnista. Tämä on nyt korjattu ja jos sinulla on käytössäsi sama seuranta, niin voit artikkelin lopusta katsoa ohjeet päivitetyn version lataamiseen.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt lisäksi käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.‌

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsauseläkeaikatauluun, josta olen reilut viisi vuotta myöhässä.‌

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 40-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Toivottavasti blogin uusi ilme miellyttää sinua. Syy muutokselle on lähinnä se, että lomastani meinasi tulla liian rentouttava, joten päätin kasvattaa osaamistani siirtämällä blogin uudelle alustalle (Ghost) ja uuteen ympäristöön. Lisäksi päivitin samalla sivujen osoitteet siistimpään muotoon ja ainakin yritin parantaa lukukokemusta.

Iso muutos on myös se, että lopetin kaikkien evästeiden käytön. En siis kerää mitään tietoja siitä kuka olet, millä sivuilla vierailet ja kuinka kauan täällä viihdyt. Itseäni rasittaa, kun aivan jokaisella sivulla pitkää klikkailla ja hyväksyä evästeet. Nyt on sitten ainakin yksi sivu, missä sinun ei tarvitse tehdä sitä. Pitää vielä tutkia, löytyisikö myös uutiskirjeeseen evästeetön palvelu.

Uutta‌

• Blogin on reilusti aikaisempaa nopeampi
• Tarinoiden pitäisi löytyä helpommin
• Lukukokemus on miellyttävämpi ja ainakin ipuhelimen dark mode on tuettu
• En kerää lainkaan kävijätietoja tai tallenna evästeitä sinusta

Muuton yhteydessä kävin läpi vanhoja tarinoitani. Kylläpä niitä on kertynyt. Valitettavasti suurin osa on aivan turhia. Toisaalta asia on hyvä tiedostaa, niin voin jatkossa yrittää korjata virheeni. Ehkä luen artikkelit läpi joskus vanhoilla päivilläni ja totean, että onneksi olen jo aavistuksen vähemmän väärässä.

Blogin päivitys on muuten valmis, mutta kommentointi on vielä ratkaisematta. Se on tarkoitus ottaa käyttöön. Aikataulusta minulla ei ole vielä aavistustakaan, koska en tiedä miten se tule tapahtumaan. Valmiina alustalle löytyisi Disqus-niminen palvelu, mutta lähtökohtaisesti en halua kommentointimoduulia, joka lähettää kommentit tietoineen oman palvelimeni ulkopuolelle. Tällä hetkellä tutkinnassa on Isso. Jos sinulla on muita hyviä ideoita tai kiinnostusta auttaa implementoinnissa niin saa laittaa meiliä tai yksityisviestiä Twitterissä.

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi*. Jos olet jo lukenut jutun, niin uusi versio on ladattavissa sisäpiiristä. Raporttiin lisätty Degirosta varallisuus ja Nordea Investor osingot.*

Tulevaisuus ei näytä yhtään valoisammalta.

Olen sen ikäinen, että ympärilläni olevien ihmisten piinallisen hidas haurastuminen päättyy enenevissä määrin kuolemaan. Minä vedän henkeä sisään, hän puhaltaa ulos viimeisen kerran. Jäljellä on pelkkä muisto. Ja kohta ei edes sitä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun näin käy. Eikä viimeinen. Tällä kertaa vain joudun raportoimaan asian. Toinen puoli vaihtokaupassa on se, että olen nyt reilut 30K rikkaampi. Ainoa vaihtoehtoni oli suostua vaihtokauppaan.

En ole surullinen. Se aika meni jo kauan sitten. Olen kiitollinen.

Tunnen pintapuolisesti saamani rahan historian. Nyt on myöhäistä kysyä tarkemmin, mutta on suorastaan uskomatonta, että summa päätyi minulle asti. Tarinaan liittyy lähtö täysin nollasta, selviytyminen raskaasta velasta itselleni sietämättömällä riskillä, rakastuminen ja toinenkin, tuttu pankinjohtaja sekä järjetön määrä työtä pitkin yötöntä yötä. Ja paitsi työtä, myös iso lusikallinen hyvää onnea.

Vaihtokaupan myötä koin myös henkilökohtaisen heräämisen. Jälkikäteen ajateltuna olen käyttänyt blogin historiassa liian innokkaasti, jos minä niin myös sinä ajatusta. Vaurastuminen on helppoa, kun sen tekee laskin kädessä tai kun joku muu on tehnyt kaiken työn.

Minun suurin saavutukseni on, että en ole tuhlannut muiden antamia rahoja. Sinulla voi olla mahdollisuus luoda paljon parempi kertomus.

Blogini ei ole koskaan ollut tarina ryysyistä rikkauksiin ja on sitä vielä vähemmän tulevaisuudessa. Tekemiselläni on vaikutusta. Silti olen laiska paska siihen työmäärään nähden, minkä nyt saamani raha on aikanaan vaatinut.

Olen välillä harmitellut ääneen, että lottovoitto ei ole osunut kohdalle. Tarkemmin ajateltuna olen jo voittanut. Enkä puhu vain rahasta.

Ehkä sinäkin olet jo voittaja.

Nyt on hyvä hetki avata silmät edes hetkeksi. Harmi, että sen huomaamiseen vaaditaan aina muistutus.

Lopuksi

Ei voi tulla yllätyksenä, että jokainen meistä kuolee. En tiedä miksi kamppailen tällaisen asian kanssa niin paljon. Jokainen kokee samankaltaisen polun. Ensin kuolevat isovanhemmat tai jopa heidän vanhempansa. Sen jälkeen omat vanhemmat. Sitten ystävät, sisarukset ja puoliso. Välissä yksi, jos toinenkin lemmikki. Sitten itse. Näin siis parhaassa tapauksessa --- paskempiakin vaihtoehtoja on.

Vaikka kenenkään kuolema ei voi tulla yllätyksenä, silti on vaikea muistaa, että aivan kaikki on lainassa. Tekisi mieli sanoa, että minulla lainassa, mutta se ei ole totta. Kukaan tai mikään ei tässä elämässä oikeasti ole minun. Eikä sinun.

Kiitollisuus auttaa takertumiseen ja vanhassa vellomiseen.

Tiedän teoriassa, miten elämä toimii. En silti pysty hyväksymään tai ymmärtämään sitä. Ehkä jotain loksahtaa pääni sisällä paikalleen, jos joskus pääsen osalliseksi elämän luomiseen pelkän kuoleman odottamisen sijasta.

Jos olet käynyt aikaisemmin blogissa, niin huomaat varmaan pientä muutosta. Selittelen muutosta seuraavassa kuukausikatsauksessa. Jos huomaat kriittisiä puutteita, niin arvostan, jos viitsit laittaa siitä viestiä.

Jos olet laittanut minulle meiliä viikon sisällä ja en ole vastannut, niin viestisi ei ole tullut perille. Nyt sähköpostin pitäisi toimia ja myös Twitterin kautta voi laittaa yksityisviestiä.

Omavaraisuushaaste käsitteli osakesäästötilin kattavasti artikkelissaan ja käytännössä tuo sopii aktiiviselle treidaajalle tai opiskelijalle. Me muut voimme skipata tilin hyvällä omalla tunnolla. Toki tuo on parempi kuin ei mitään ja kannattaa hyödyntää, jos sille keksii käyttöä. Ja on pelkästään positiivista, jos tili kannustaa aloittamaan sijoittamisen.

Seuraan uutisvirtaa äärettömän harvoin ja siksi olen yleensä ihan pihalla kaikesta “merkittävästä”, joka on tapahtunut. Ehkä tätäkin aihetta on mediassa käsitelty sen ansaitsemalla tavalla tai ehkä ei. Joka tapauksessa tämä uutinen on omalta kannaltani merkittävin mies muistiin.

Selvyyden vuoksi täsmennys. Artikkelini käsittelee yritystä, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta sijoitustoiminta ei ole yrityksen elinkeino. Jos olet kiinnostunut oikeasta sijoitusyhtiöstä, niin silloin Omista ja Vaurastu blogin sijoitusyhtiö sarja on mainio paikka aloittaa.

Käytän artikkelissa sekaisin termejä sijoitusyhtiö ja epäsijoitusyhtiö. Paremman sanan puutteessa molemmat viittaavat tässä jutussa yritykseen, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta sijoitustoiminta ei ole yrityksen elinkeino. Tarkoitus ei ole johtaa ketään harhaan, mutta jos yrityksen toiminnasta merkittävä osa on sijoitustoimintaa, niin paras keksimäni termi on silloin sijoitusyhtiö. Se saivartelusta ja asiaan:

Hyviä uutisia

Vuoden suurin uutinen on tulolähdejaottelun poistuminen vuoden 2020 alusta. Tai täsmällisemmin verottajan mukaan eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen eli muutos koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Muut yhteisöt jäävät paitsi tästä herkusta.

Tulolähdejaottelu ei kuulosta mediaseksikkäältä ja kovin moni tuskin on perillä sen sisällöstä, joten lyhyt kertaus lienee paikallaan. Tulolähteitä yrityksillä on vielä tänä vuonna ollut kolme ja niitä on verotettu kolmen eri lain mukaan:

• EVL:n eli elinkeinoverolain mukaan
• TVL:n eli tuloverolain mukaan
• MVL:n eli maatalouden tuloverolain mukaan

Jokaisesta tulolähteestä on laskettu yritykselle tulos erikseen. Käytännössä omassa yrityksessäni arvopaperien holdaaminen ja passiivinen osinkojen kerääminen kuuluvat vuonna 2019 TVL:n mukaan verotettavaan tulolähteeseen ja kaikki muu toiminta EVL:n mukaan verotettavaan tulolähteeseen.

Kun tulot ja menot eivät kohtaa, ainoa voittaja on verottaja. Esimerkiksi tästä voidaan ottaa vuosi 2018. Yritykseni teki EVL:n mukaan tappiota, mutta maksoin silti täyden veron TVL:n mukaan verotettavista osingoista. Normaalin liiketoiminnan alla olevia kuluja ei saanut vähentää osinkotuotoista.

Varsinaisilla sijoitusyhtiöillä vastaavaa ongelmaa ei ole ollut, koska heille arvopaperikauppa on elinkeino ja näin ollen liiketoiminnan menot vähennettävissä sijoitusten tuotoista.

Esimerkki tulolähdejaon poistumisesta

Lähes suoraan verottajan ohjeesta:

Vuosi 2019: *Yksityishenkilöiden omistaman osakeyhtiön toiminta muodostuu arvopapereiden passiivisesta hallinnoinnista. Tällainen toiminta ei oikeuskäytännön mukaan täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Toiminta ei ole myöskään MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua maataloutta. Yhtiön toimintaa verotetaan TVL:n mukaan ja se muodostaa yhtiölle henkilökohtaisen tulolähteen.*

*Vuosi 2020: lähtien yhtiön verotuksessa sovelletaan sen yhteisömuodon perusteella elinkeinoverolakia, vaikka yhtiön toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi yhtiön toiminnan tulos lasketaan TVL:n sijaan EVL:n mukaan. Toiminnan tuloksen laskemiseen sovellettavan tuloverolain muuttuminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan verotuksellisen luonteen arviointiin.*

Jos saman muuttaa numeroiksi, niin käytännössä laskenta toimii kaavalla tulot – menot = verotettava tulos näin:

2019, EVL 100€ – 200€ = -100€ + TVL 100€ – 0€ = 100€ eli yrityksen tulos on 0, mutta verot maksetaan TVL tuloksesta eli 100€ * 20%. Veroja joutuu maksamaan, vaikka yritys ei tee tulosta lainkaan. 2020, 200 – 200 = 0, ei tulosta eli ei verotettavaa

Sijoitusyhtiö käytännössä

Merkittävin asia muutoksessa on itselleni se, että yhtiöön voi kerätä osinkoja ja maksaa osingot ulos palkkana. Yhtiön tuloksen saa nollille palkkakulujen johdosta ja palkasta sitten maksetaan verot normaalisti ansiotuloveron mukaan. Koska tulen vähällä toimeen ja eläkkeellä ei ole tarkoitus ansiotuloja muualta kerätä, niin verotus jää kokonaisuudessaan hyvin maltilliseksi. Operaation tavoitteena on verotehokas ikiliikkuja himmeli, joka kantaa minut eläkkeen alusta hautaan saakka.

Olen pohtinut sijoitusyhtiön perustamista monesti ja aina tullut siihen johtopäätökseen, että omalla sijoitustyylilläni siinä ei ole mitään mieltä. Sijoittaminen yrityksen kautta on kyllä kuulunut harrastuksiin. Loistava uutinen on, että enää ei tarvita sijoitusyhtiötä, vaan mikä tahansa oy muotoinen kioski kelpaa hyötyjen keräämiseen.

Periaatteessa kuluja olisi ollut mahdollista jollain perusteella jakaa aikaisemminkin eri tulolähteiden kesken, mutta tämä tuntui itsestäni turhan vaivalloiselta. Nyt kulujen käsittely on merkittävästi helpompaa ja kohdistuminen sataprosenttista.

Pelkää juhlaa ei elämä ole muutoksen jälkeen ja siihen sisältyy yksi merkittävä sudenkuoppa. Tämä olisi saattanut itseltäni jäädä huomaamatta ilman sijoitusyhtiö.netin loistavia blogipostauksia tulolähdejaon poistumisesta (osa 1 & osa 2). Aikaisemmat TVL:n piiriin kuuluneet sijoitukset kuuluvat jatkossa muuhun omaisuuteen. Muun omaisuuden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista. Luovutustappiot eivät näin ole vähennyskelpoisia osinkotuotoista. Tämä sudenkuoppa ei koske kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön osakkeita, mutta muita osakesijoittajia kyllä.

Kassavirta on kuningas

Blogin alkuajoista sijoitustyylini on jalostunut jonkin verran. Jalostumisen laatu on ikuisuuskysymys, mutta viime aikoina olen passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksien sijaan alkanut arvostamaan kassavirtaa.

Kassavirran haasteena on sen äärettömän huono verotehokkuus. Onneksi rakkaat päättäjämme ovat myös huomanneet saman haasteen ja vuoden vaihteen muutos tuo tähän merkittävän helpotuksen — ainakin pitkässä juoksussa uskon näin.

Tulevan muutoksen johdosta siirsin kaikki kassavirtaa tuottavat sijoitukseni yrityksen alle hoidettavaksi jo tämän vuoden puolella. Siirtämisellä tarkoitan tässä sitä, että myin omistamani arvopaperit, siirsin rahat yrityksen tilille ja ostin rahalla arvopapereita yrityksen nimiin. Arvopapereiden siirtäminen suoraan olisi ollut turhan hankalaa ja kallista. Myymäni arvopaperit olivat arvonsa puolesta lähellä ostohintaa, joten merkittäviä veroseuraamuksia ei realisoinnista seurannut.

Laskin mielenkiinnosta myös vaihtoehdon, jossa kasvatan salkkua ensin osakesäästötilillä ja vasta eläkkeen alkaessa siirrän varat yrityksen nimiin, mutta tämä osoittautui kannattamattomaksi kikkailuksi yksinkertaistetussa vain tuottoja ennustavassa skenaariossa.

Varojen siirtäminen sijoitusyhtiöön

Yhden miehen osakeyhtiössä varojen siirtämiseksi yritykseen oli käytännössä kaksi hyvää vaihtoehtoa; joko velaksi pääomalainana tai sitten sijoitetun vapaan pääoman rahastoon pääomasijoituksena (SVOP).

Merkittävin ero näiden kahden tavan välillä on se, että mitä tapahtuu yrityksen nettovarallisuudelle ja sen myötä osingon verotukselle. Velka pienentää nettovarallisuutta ja osakkeen matemaattista arvoa, jolloin kevyimmin verotetun osingon määrä pienenee. Velalle olisi toki mahdollista asettaa korko, mutta omalla matematiikallani tuo on kaikkein typerin tapa nostaa varoja yrityksestä. SVOP-sijoitus puolestaan kasvattaa nettovarallisuutta ja sen myötä mahdollistaa suuremman osingon jaon kevyimmällä verotuksella.

Oma eläkkeeni ei ole ihan nurkan takana ja ansiotuloja on tarkoitus nostaa yrityksestä vasta eläkkeellä. Päivätyö tekee osinkojen nostamisesta palkanmaksua kannattavampaa, joten päädyin tekemään sijoituksen vapaan pääoman rahastoon. Pääajatus on antaa potin kasvaa yrityksessä, mutta harkitsen vielä osingon jakamista ja jättämistä yritykseen velaksi itselleni.

Jos joku miettii käytännössä tuota varojen siirtämistä, niin asiasta tarvitaan vain hallituksen päätös ja tilisiirto. Pidin siis keskenäni kokouksen ja laitoin pöytäkirjaan kohdan:

Päätettiin osakkeenomistajien tekemän vastikkeettoman pääomasijoituksen (xxx €) vastaanottamisesta ja sijoittamisesta vapaan pääoman rahastoon. Sijoituksen tekijä on ainoa osakkeen omistaja P.Ohatta. Pääomasijoitus tehdään vapaaehtoisesti, eikä yhtiö anna sijoitusta vastaan osakkeita tai muita oikeuksia. Pääomasijoitukselle ei makseta korkoa tai muuta hyvitystä.

Tämä pätkä on lainattu pääosin internetistä, mutta lisäsin varmuudeksi nimen tuohon, jotta seuraava kohta eli varojen nostaminen ei aiheuttaisi ongelmia. Olennaista pöytäkirjamerkinnästä on se, että sijoitus on vastikkeeton, koroton ja sillä ei ole takaisinmaksupäivää.

Varojen nostaminen sijoitusyhtiöstä

Jos varat siirtää yritykseen lainana, ei juuri tarvitse miettiä rahojen pois saantia yrityksestä. Yritys maksaa velan takaisin ja sillä selvä. Vapaan pääoman rahaston varojenjako on sitten aavistuksen kinkkisempi juttu.

Pääsääntö sanoo, että varojen jakoa SVOP-rahastosta kohdellaan osinkona, mutta se voidaan myös käsitellä luovutuksena. Osingosta maksat osinkoveron, luovutuksesta et maksa veroa niin kauan kuin luovutus on korkeintaan samansuuruinen kuin tehty SVOP-sijoitus. Luovutus kuulostaa omaan korvaani selkeästi paremmalta vaihtoehdolta.

Mitkä ovat ehdot luovutuksena käsiteltävään varojen jakoon?

Jotta varojenjako voidaan käsitellä luovutuksena, on pystyttävä tarjoamaan luotettava selitys luovutuksen edellytysten täyttymiselle:

• varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä
• jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta
• pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle
• pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Itse tulkitsen tämän niin, että käsittelen jokaisen tehdyn pääomasijoituksen erillisellä kirjanpidon tilillä, säilytän dokumentaation pääomasijoituksen tekemisestä ja asian tullessa ajankohtaiseksi teen vuosi-ilmoituksen verottajalle. Jokainen voi tehdä oman tulkintansa tästä verottajan ohjeesta.

Varojen nostaminen yrityksestä tarkoittaisi luonnollisesti sitä, että osinkoja kertyy vähemmän. Jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, ei pääomaa tarvitse nostaa pois yrityksestä. Hyvä silti tiedostaa, että tämä mahdollisuus on olemassa. Ainakin teoriassa rahoja on mahdollista myös veivata eli välillä nostaa pois ja laittaa uutena SVOP-sijoituksena takaisin.

Riskit sijoitusyhtiössä

En tiedä miksi tällaista yritystä, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta ei kuitenkaan ole sijoitusyhtiö pitäisi kutsua. Ehkä epäsijoitusyhtiö olisi parempi kuin sijoitusyhtiö.

Pohtiessani toimenpiteitäni konsultoin yritystä, joka tietää näistä asioista selvästi enemmän kuin minä ja yhdessä sivulauseessa sanottiin näin: Huomioi, että yrityksen toimille on riittävät liiketaloudelliset perusteet, toiminta riittävän kattavaa ja täyttää yritystoiminnan tunnusmerkit. Jos teet vastikkeettoman ison sijoituksen yhtiöön, verottaja voi kysyä lisäselvitystä rahojen alkuperästä ja liiketoimen tarkoituksesta.

Jo mainittu verottajan ohje toteaa, että elinkeinotoiminnan käsite ei muutu, vaikka tulolähdejako poistuu. Toisaalta käsitettä on ilmeisesti käytetty lähinnä tulkinnoissa, joissa ei sovelleta elinkeinoverolakia suoraan yhtiömuodon perusteella.

EVL ei määrittele elinkeinotoiminnan käsitettä, mutta verottajan aikaisemmin mainitun ohjeen mukaan oikeuskäytännössä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä on pidetty muun muassa voiton tavoittelua, toimintaan sisältyvää riskiä sekä toiminnan itsenäisyyttä, laajuutta, jatkuvuutta ja suuntautumista rajoittamattomaan tai laajaan henkilöjoukkoon. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

Ymmärrän tämän itse niin, että erittäin huonolla tuurilla, joku voisi kännipäissään tulkita passiivisemman sijoitustoiminnan sellaiseksi, jota ei saisi harrastaa yhtiömuotoisena. En valitettavasti löytänyt tähän mitään kättä pidempää, joten saa täydentää kommenteissa.

Uskoisin omalla kohdallani riskin olevan aika pieni, koska yhtiöni toimiala on kattavasti määritelty, yritys on ollut pystyssä vuosia, liiketoimintaa on vaihtelevasti, mutta montaa laatua ja lisäksi sovellusprojektini lienee riittävä liiketoimen tarkoitus.

Ylipäänsä on todella erikoista, että passiivisempi osakkeisiin perustuvien rahastojen tai ETF:ien omistaminen ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Omasta mielestäni tuossa on ihan riittävästi riskiä, mutta ehkä minulla vain on päässä vikaa.

Lisäksi aina on se mahdollisuus, että tulevat muutokset lainsäädäntöön tai verotukseen eivät ole suotuisia.

Sijoitukseni sijoitusyhtiössä

Kun ensimmäisen kerran innostuin kassavirtaa tuottavasta sijoittamisesta, tuntui kasvavien osinkojen perässä sijoittaminen parhaalta strategialta. Tämä on varmasti yksi yleisimmistä FiRe strategioista, mutta itselleni se ei sovi. Yritin kyllä, mutta en yksinkertaisesti jaksa seurata yksittäisiä yhtiöitä. Yritin myös kikkailemalla saada vaivaa pienemmäksi, mutta toimivaa mallia en saanut aikaiseksi.

Saatan ampua itseäni jalkaan moisen laiskuuden johdosta, mutta tällä hetkellä yrityksen sijoitusten sisältö on tämä:

• iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD (Dist) (28%)
• iShares EM Dividend UCITS ETF USD (Dist) (28%)
• iShares Euro Dividend UCITS ETF EUR (Dist) (28%)
• iShares UK Dividend UCITS ETF GBP (Dist) (10%)
• TERANGA GOLD CORPORATION (6%)

Viimeisen ostoperuste on perus lotto eli jotain täysin muista poikkeavaa. Neljä ensimmäistä puolestaan painottavat osinkoa jakavia yrityksiä kohtuullisilla kustannuksilla ja jakavat itse tuotot ulos 4 kertaa vuodessa. On todella sääli, että Global X SuperDividend ETF ei ole enää saatavilla tavalliselle porsaalle, koska se olisi kyllä sopinut tähän joukkoon mukaan.

Tällaisen salkun kanssa on merkittävä ero omistaako arvopaperit suoraan vai yrityksen kautta. Henkilökohtaisina sijoituksina tuottojen verotus tapahtuisi täydellä pääomaverolla (30 % tai 34 %), mutta yrityksen piirissä vero on aina 20 % yrityksen tuloksesta.

Kirjanpito epäsijoitusyhtiössä

Jos kirjanpito ei kuulu harrastuksiisi, voit hyvin skipata koko osion.

Pyysin kerran tarjouksen yritykseni kirjanpidosta. Hinta olisi ollut 3000 euroa vuodessa, joten sopimus jäi syntymättä. Käytän kirjanpitoon noin 10 tuntia vuodessa ja siitä suurimman osan tilinpäätöksen yhteydessä. Nopeasti laskettuna “tuntipalkkani” on noin 300 euroa, joten en ole nähnyt mitään mieltä ulkoistaa hommaa.

Oletan, että vähintään muutamilla teistä on samantyyppinen viritys menossa, joten käytännön kirjanpito voi myös olla mielenkiintoista luettavaa. Vaihtoehtoisia kirjaustapoja on varmasti, mutta tässä oma tulkintani. Lisäksi käsittelen tätä vain epäsijoitusyhtiön näkökulmasta. Omista ja Vaurastu on kirjoittanut kattavasti oikean sijoitusyhtiön kirjanpidosta.

Tulolähdejaon poistuttua sijoitukset epäsijoitusyhtiössä kuuluvat uuteen omaisuuslajiin nimeltä muu omaisuus. Tämä ei käytännössä vaikuta kirjanpitoon, vaan on vain verotuksen käsite. Tilikarttana itselläni on Tilittimen vakio osakeyhtiön tilikartta, josta joitain tilejä on nimetty uudelleen.

Varojen siirtäminen SVOP-rahastoon ja sijoituksen tekeminen

• per pankkitili (1910) an sijoitetun vapaan pääoman rahasto (2071)
• per sijoitusrahasto-osuudet (1461, pysyvät vastaavat, sijoitukset) an pankkitili (1910)

Osinkojen ja sijoitusten kulujen kirjaaminen

• per pankkitili (1910) an osinkotuotot (9090, rahoitustuotot)
• per muut kulut rahoitusarvopapereista (9670) an pankkitili (1910)
• muut kulut, jos jotain mikä ei osa hankintahintaa, kuten kaupankäyntikulut

Sijoitusten arvon muutos

• Arvon noustessa en tee kirjauksia, vaan sijoitukset näkyvät taseessa ostohinnoin
• Arvon alentuminen per osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset (9340) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• Arvon alentumisen peruuttaminen per sijoitusrahasto-osuudet (1461) an arvonalentumisen palautukset (9360)
• Verotuksessa huomioidaan vain realisoituneet tappiot

Sijoitusten myynnit ja luovutusvoitot

• tasearvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• voitto: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an muut tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista (9140)

Sijoitusten myynnit ja luovutustappiot

• myyntiarvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• tappio: per muut rahoituskulut (9690) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)

Kirjanpidossa on oikeastaan kaksi rasittavaa kohtaa: arvonalentuminen ja luovutustappiot. Arvonalentuminen ei kelpaa verotuksessa vähennykseksi, joten tilit pitää muistaa huomioida veroilmoituksessa. Toistaiseksi en ole arvonalentumista tehnyt kirjanpitoon ja myös KILA on korostanut olennaisuuden periaatetta lausunnossaan 2004/1725 osakkeiden tilinpäätösarvostuksesta. Lausunnon bongasin Tilisanomien mainiosta sijoitusrahastoja käsittelevästä artikkelista. Lisäksi pitää muistaa huomioida veroilmoituksessa todellinen luovutustappio ja että se on vähennyskelpoinen vain luovutusvoitoista. Voitoista ja tappioista pidän simppeliä kirjanpitoa Excelissä samalla tavalla kuin henkilökohtaisista sijoituksista.

Lopuksi

Yrityksessäni ei käytännössä ole kertyneitä tappioita tai muita kimurantteja komponentteja, joita olisi tarvinnut ottaa huomioon. Joku disclaimer on silti paikallaan, koska tämä on pitkälti uutta asiaa itselleni. Bonuspisteitä jaossa, jos tiedät paremman tavan tai löydät virheitä artikkelista.

Kaikki munat eivät minulla ole tässä samassa korissa, koska sehän tarkoittaisi, että tiedän mitä teen. Passiiviset indeksirahastot omistan edelleen henkilökohtaisesti. Ajatus on jatkossa ohjata osa säästöön jäävästä rahasta omissa nimissä oleviin indeksirahastoihin ja osa yrityksen kautta sijoitettavaksi. Yrityksen nimiin teen sijoituksia, kun saan kasattua mielestäni riittävän potin vaivaan nähden. Väliajan rahat ovat kiinni henkilökohtaisesti omistetussa maailman osakemarkkinaindeksistä koostuvasssa ETF:ssä (EUNL). Pidemmällä tähtäimellä on tarkoitus, että rahaa ei enää tarvitse siirtää yritykseen, vaan se tulisi sinne suoraan liikevaihtona.

Ajatus verotehokkaasta yrityksen kautta pyörivästä eläkekassasta on niin kaunis, että olen valmis ottamaan pienen riskin. On iso plussa, että tällä strategialla matkani eläkkeelle olisi merkittävästi lyhempi kuin mitä olen tähän mennessä kuvitellut. Kaikki on saavutettavissa aika pienellä askartelulla eikä rahan tarvitse edes kiertää kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Tulot, menot ja säästöprosentti (suluissa vuosi tähän mennessä):

• Nettotulot ilman pääomatuloja 3 006 €
• Kustannukset 1 702 €
• Säästöprosentti  43 % (19 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi ansiotuloja 3 006 euroa. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli varattu ulkomaanreissu sekä asumiseen liittyviä kuluja eli suomeksi uusi pesukone ja jotain pienempää sälää. Auringossa käyminen pimeän talven keskellä on muodostunut jo tavaksi ja siitä saan suuren määrän iloa sekä energiaa, joka toivottavasti riittää kevääseen asti. Ehkäpä sitä voisin muutaman svinginkin reissussa huitaista.

Itsensä kehittäminen kategoriaan tuli pari kirjaa. Hieman jo vanhempia, mutta en vain ole aikaisemmin saanut luetuksi. Ensimmäinen on The Lean Startup ja toinen on Zero to One eli osittain saman teeman parissa liikutaan molemmissa.

Menotaulukon tulkinta:

• Asuntolainaa ei enää ole
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana tein pienen automaattisijoituksen rahastoihin ja muilta osin mentiin markkinan mukana.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni. Lisäksi osingot eivät näy tuloissa, mutta näkyvät käteisessä.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt lisäksi käteisen ja oman asuntoni. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

ELÄKE

Alla on katsauseläkeaikatauluun, josta olen reilut viisi vuotta myöhässä.

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 40-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Pahoittelut, että olen kuukausikatsauksen kanssa näin paljon myöhässä. Tai en oikeastaan ole pahoillani vaan yksinkertaisesti tein valinnan tehdä muita asioita. Sovelluksen kehitykseen saamani pieni rahoitus riitti siihen, että ympäristöä ja ulkoasua hieman muokattiin. Kaikki logiikka jäi itselleni tehtäväksi.

Onni onnettomuudessa oli se, että jostain löytyi kummallinen määrä energiaa ja olen istunut koneella käytännössä yötä päivää. Suurena inspiraationa toimi Derek Siversin artikkeli pg, jonka johdosta kirjoitin sovelluksen backendin uusiksi ja siirsin paljon logiikkaa tietokantaan. Kaikki eivät varmasti ole samaa mieltä ratkaisun pätevyydestä, mutta tietokantojen kanssa muutenkin puuhastelevalle tämä sopi mainiosti. Ja sisäinen minimalistini sai nannaa, kun muutoksen myötä pääsin eroon todella rasittavista palikoista, kuten Sequelize. Ajatus palikan takana on kaunis, käytännössä se ei toiminut itselleni kovinkaan hyvin.

Puuhastelun tuloksena annoin (=pakotin) ensimmäisen ihmisen lähipiiristäni kokeilla sovellusta. Käyttökokemus oli surkea, joten askarreltavaa vielä riittää. Tavallaan turhauttavaa, mutta toisaalta älyttömän mielenkiintoista ja elämänsisältöä lisäävää toimintaa.

On myös ollut hauska huomata, että alkuvuodesta pitämäni sapattivapaa on oikeasti ollut hyödyllinen. Luulin opiskelevani vain omaksi ilokseni, mutta olen itseasiassa työelämässä päässyt käyttämään uutta osaamistani jo useampaan kertaan, mikä puolestaan on vaikuttanut positiivisesti työn mielenkiintoisuuteen.

Työpaikallani tuli myös mahdollisuus yritysjärjestelyiden yhteydessä sijoittaa yrityksen osakkeisiin. Tuotto-odotus oli reilusti suurempi kuin markkinoilla keskimäärin ja olisi ollut hyvä sauma huitaista kertaheitolla eläkkeelle. Sijoituksen varjopuolena oli asioita, jotka olisivat rajoittaneet vapauttani. Vaikka kuinka ahne paskiainen yleensä olenkin, niin en voinut edes dollarin kuvat silmissä tehdä sijoitusta, joka vähentäisi vapauttani.

Edelliset kolme vuorokautta olen sitten lähinnä nukkunut ja valmistautunut pian alkavaan himotankkaukseen ja ruokaövereihin.

Ravinnontäyteisiä ja rentouttavia pyhiä jokaiselle!

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi.

Tulot, menot ja säästöprosentti (suluissa vuosi tähän mennessä):

• Nettotulot ilman pääomatuloja 3 023 €
• Kustannukset 1 584 €
• Säästöprosentti  48 % (15 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi ansiotuloja 3 023 euroa. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli remontit ja muuton yhteydessä tuli vähän laitettua uutta kämppää. Käytännössä pari seinää sai maalikerroksen ja lisäksi P.Ohatan tehtaalta syntyi uusi työpöytä aikaisemman jäädessä edelliseen asuntoon perinnöksi. Lisäksi latasin liikuntaetua ja kävin hammaslääkärissä.

Menotaulukon tulkinta:

• Asuntolainaa ei enää ole
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, yhteiset menot maksetaan puoliksi
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suhteellisesta määrästä.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen. Asuntolainaa ei ole, joten velkoihin saattaa ilmaantua satunnaisesti vain luottokortti.

Kuukauden aikana tein pienen automaattisijoituksen rahastoihin ja muilta osin mentiin markkinan mukana.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä muutosta tekemäni myllerryksen mukana. Suurimmat syylliset nettovarallisuuden putoamiseen ovat varainsiirtovero ja myydyn asunnon välityspalkkio.

ELÄKE

Alla on katsauseläkeaikatauluun, josta olen reilut viisi vuotta myöhässä.

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 41-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Kuukauden aikana puuhaa riitti muuton kanssa yllin kyllin. Vähitellen totuus uudesta kämpästä alkaa myös iskostua tajuntaan ja voin vain todeta, että eipä osunut taaskaan kohdalle. Se kuuluisa käyrä on vahvasti nousussa. Hyvä minä.

Muuton päälle vähän remonttia, koulua, töitä, sovelluksen kanssa puuhastelua ja harrastuksia, niin syksyn energiat olikin poltettu loppuun kertaheitolla. En ehtinyt kuin haaveilla kirjoittamisesta ja sen kautta omien ajatusten selvittämisestä. Nyt tuleva taakka näyttää vähän inhimillisemmältä ja pienen levon jälkeen saattaa jotain tekstiä ilmestyä tännekin…

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi.

Tulot, menot ja säästöprosentti (suluissa vuosi tähän mennessä):

• Nettotulot ilman pääomatuloja 2 258 €
• Kustannukset 597 €
• Säästöprosentti  74 % (8 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana kertyi ansiotuloja 2 258 euroa ja työt aloitin kuukauden alkupuolella. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli ruoka, mutta siihenkin kului hyvin maltillisesti rahaa. Koko kuukausi oli kulujen puolesta oikein mukava. Mitään yllättävää ei tällä kertaa sattunut ja kaikki töissä vietetty aika on pois kuluja aiheuttavasta ajasta.

Menotaulukon tulkinta:

• Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, joten jotkut kategoriat näyttävät omalta osaltani pyöreätä nollaa
• Työaika kuukauden aikana: 80 %
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suunnan.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana varallisuus asettui edellisen kuukauden myllerryksen jälkeen aloilleen. Ensi kuussa kuluvaa ja edellistä kuukautta voi taas verrata keskenään.

Asunnon vaihdon yhteydessä maksoin asuntolainani kokonaan pois ja laitoin samalla lisää pääomaa kiinni asuntoon. Moni varmasti toivoi, että olisin toiminut aivan päin vastoin. Taloudellisesti fiksuin veto olisi todennäköisesti ollut ostaa asunto mahdollisimman isolla lainalla, mutta tunnen itsenäni sen verran, että tiedän, mikä sopii tai ei sovi minulle. Ainakaan minun ei tarvitse pelätä, että lirahtaisi tippa silmäkulmasta tai housunpuntista seuraavan laskukauden yhteydessä.

Lisäksi sijoituksena asunto on varmasti typerä ostos, mutta kodiksi oikein kelpo (tästä lisää myöhemmin).

Sen rahan mikä asunnon vaihdosta jäi jäljelle, siirsin yrityksen kautta sijoitettavaksi (myös tästä lisää myöhemmin).

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä muutosta tekemäni myllerryksen mukana. Suurimmat syylliset nettovarallisuuden putoamiseen ovat varainsiirtovero ja myydyn asunnon välityspalkkio.

ELÄKE

Uunituore osio kuukausikatsaukseen on peilaus eläkeaikatauluun. Ymmärrettävästi moni ei jaksa lukea kaikkia tarinoitani, joten jatkossa kerron jokaisen kuukausikatsauksen yhteydessä miltä näyttää aikataulun suhteen. Tuskin tulee yllätyksenä, mutta olen aikataulusta myöhässä.

Lisätiedot

• Tavoite on laskettu dynaamisesti edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon mukaan
• Käyttämäni oletukset näkyvät kuvan yläreunassa
• Tämän hetken aikataululla eläke koittaa 40-vuotiaana
• En uudelleenbrändää P.Ohattaa, vaikka näyttäisin myöhästyvän kolmevitosena eläkkeelle-tavoitteesta

LOPUKSI

Tuntuu kuin aloittaisin alusta taipaleeni kohti eläkettä. Tai alusta on ehkä suhteellista. Samanlaista kiirettä ei ole, niin kuin silloin kuutisen vuotta sitten. Seurailen eläketavoitetta enemmänkin huvina kuin todellisena tavoitteena. Silti se tuo lisää mielenkiintoa arkeen.

Kaikki aiheeseen liittyvä stressi on myös poissa. Pakolliset kustannukseni ovat niin matalat, että pärjään, vaikka rahaa ei juuri tulisi sisään. Ja mikä tärkeintä, en ole kenellekään velkaa euroakaan. Todellisuudessa liikuin kuukauden aikana taaksepäin, mutta silti tuntuu kuin olisin paljon vapaampi kuin aikaisemmin.

Jos haluat tehdä itsellesi samanlaisen raportin kuin mitä olen katsauksessa käyttänyt, kannattaa lukea artikkeli talouden seurannan automatisointi. Ensimmäisen version jälkeen mukaan lisätty OP:n tilitapahtumat, Dansken tilitapahtumat, Nordnetin vanha käyttöliittymä ja tilitapahtumien kulujen jakaminen (yhteiset tilit).

Mutta… valitettavasti käyttämäni prosessi toimii tällä hetkellä vain tietokoneilla Windows maailmassa. Lisäksi se on suunnattu lähinnä Excel käyttäjille tai entisille sellaisille. Koneelta vaaditaan myös jonkin verran paukkuja. Ensimmäisellä kerralla käyttöönottaminen vie aikaa ja vaatii hieman teknistä osaamista. Sen jälkeen homma helpottuu.

Kirjoitin aikaisemmin talouden seurannasta Excelin avulla, mutta nykyisin sen tilalla on itselläni Power BI (tosin käytän yhä Exceliä tiedon säilyttämiseen ja tyypittämiseen).

5 minuutin seuranta

Alla on oma kuukausittainen prosessini ja jos se on tehokkaampi kuin omasi, voit hyvällä omallatunnolla varastaa sen. Ohjeet varastamiseen löydät, kun jaksat lukea artikkelia riittävän pitkälle. Seurantaan tarvittavat materiaalit saat luonnollisesti ladattua sisäpiirin kautta.

1. Kerää data (alle 5min): kirjaudu sisään S-pankkiin, Nordnetiin ja Seligsonille, heitä data leikkaa-liimaa periaatteella Exceliin.
2. Päivitä Power BI raportti (15sek)
3. Kirjoita kuukausikatsaus (55min)

Suurin osa voi jättää kolmannen vaiheen tekemättä, joten talouden seurannan pitäisi onnistua noin viidessä minuutissa. Ainakin teoriassa.

Mutta…

Ymmärrän, että kaikilla lähtökohta ei ole ihan yhtä yksinkertainen kuin omani. Monella teistä on käytössä mitä erilaisimpia palveluita, monta pankkia ja useita luottokortteja. En valitettavasti voi vaikuttaa siihen, että miten monimutkaisesti taloutesi on järjestetty. Onneksi sinä voit. Kysy itseltäsi, että onko monimutkaisuus oikeasti tarpeellista?

Liian vakavasti monimutkaisuutta ei kannata ottaa, mutta jokainen palvelu pidentää prosessin kestoa arviolta vain kahdella minuutilla (kirjaudu-leikkaa-liimaa-done).

Automatisointi

Mitä tässä on nyt oikeasti automatisoitu, jos datankin joutuu hakemaan itse?

Jos olet joskus kerännyt talouteesi liittyvää dataa, ymmärrät varmasti, että eri palveluista data tulee erilaisessa muodossa. Välillä joutuu veivaamaan rivejä tai sarakkeita, poistamaan sitä sun tätä tai muuttamaan jotain, että tiedon saa järkevästi käsiteltävään muotoon. Tämä on se osuus, joka voidaan automatisoida Power BI:n avulla.

Datan parsiminen tehdään vain kerran ja sen jälkeen se tapahtuu automaattisesti. Ei enää hukattua aikaa turhan askartelun parissa. Ja koska olet blogini lukija, olen tehnyt parsimisen puolestasi niiltä osin kuin se oli itselleni mahdollista.

Power BI

Jos Power BI on vielä sinulle tuntematon väline, niin ilokseni voin kertoa sen olevan täysin maksuton niin kauan kuin käytät sitä yksiksesi. Maksullisuuden raja menee siinä, kun pilvipalvelussa aletaan jakaa raportteja muille käyttäjille. Sinä et tarvitse lainkaan pilvipalvelua, vaan voit ladata työpöytä version tästä.

Tunnustakaan ei tarvitse luoda, mutta sovellus kysyy sitä aina käynnistyksen yhteydessä, joten jos haluaa eroon ärsyttävästä popupista, on kirjautuminen ainoa vaihtoehto.

Mutta…

• Jos käytössäsi on Mac, joudut valitettavasti keksimään muun keinon talouden seurantaan.
• Tunnuksen luomiseen eivät ainakaan ennen kelvanneet yleiset yksityishenkilöille tarkoitetut sähköpostit (hotmail.com, gmail.com jne)

Jos Power BI on ihan outo kapine, niin tässä on siihen hyvä muutaman minuutin perehdytys.

Power BI raportin sisältö

Jos olet lukenut tuoreimpia kuukausikatsauksia, on raportin sisältö hyvin saman kaltainen. Bonuksena lisäsin mukaan yksinkertaisen FiRe-laskurin, joka kertoo tarvittavan summan ja arvion siitä minä ajankohtana saavutat sen.

• Yhteenveto
• Tulot
• Menot
• Varat & Velat
• FiRe ennuste
• Tarkistus

Alla on tarkempi erittely sisällöstä, jotta voit turvautua siihen aina kohdatessasi ihmetystä raportilla. Graafien sisältäessä päivämääriä, voit porautua ylös tai alas vuosi / kvartaali / kuukausi hierarkiassa. Klikkaamalla palkkia tietyn ajankohdan päällä, saat suodatettua koko sivun näyttämään valitun ajankohdan lukuja.

Yhteenveto

Yhteenveto kertoo ylätasolla, että miltä taloutesi näyttää.

• Tulot
• Menot
• Säästöprosentti

Tulot

Nimensä mukaisesti tulot eriteltynä kategorioittain.

Menot

• Menot: menot valittuna ajankohtana
• Menot %: osuus valitun ajankohdan menoista
• Menot 12 kk ka: edellisen 12 kuukauden menojen keskiarvo
• Menot 12kk muutos: muutos edelliseen kuukauteen 12 kk keskiarvossa (lyhyen aikavälin menokehityksen suunta)
• Menot 12kk ka (-1V): 12 kuukauden keskiarvo edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana (pidemmän aikavälin menokehityksen suunta)

Varat & Velat

• Arvo = arvo valittuna ajankohtana
• Arvo ed. kk = arvo edellisenä kuukautena
• Nettovarallisuus = varat – velat
• Sijoitusvarallisuus = nettovarallisuus ilman asunnon liitännäisiä ja käteistä. Huom! Tähän mittariin on kovakoodattu arvoja ja ne eivät sinulla ole välttämättä samat. Ohjeissa alempana saat neuvot niiden muuttamiseksi.
• Eläkekassa vuosina = sijoitusvarallisuus / 12 kk menojen keskiarvolla

FiRe ennuste

Tavoite päivittyy dynaamisesti kulujesi mukaan ja voit halutessasi muuttaa tavoitteen euromääräiseksi, jos tavoittelet jotain aivan muuta kuin taloudellista riippumattomuutta.

Ennusteeseen voit vaikuttaa siihen asettamalla parametreja. Ennuste ei ole täydellinen ja halutessasi voit muokata sitä itsellesi sopivaksi. Minä pidän yksinkertaisesta ja helposta, koska se ei kuitenkaan kerro totuutta.

• Tavoite = menojen 12 kuukauden keskiarvon tuorein luku / (1-veroprosentti)* 12 / 0,04 (= käytännössä on laskettu kuukauden kulutukseen arvioitu veroprosentti ja sen päälle sovellettu 4%:n sääntöä)
• Ennuste = jaksollisten suoritusten loppuarvo antamiesi parametrien mukaan

Parametrit

• 1. Veroprosentti = Kulutuksen keskiarvoon lisätty verojen määrä. Esimerkiksi olettaessasi kassan tuottavan osinkoja 30 % verolla, käytä lukua 0,3. Luku vaikuttaa tavoitteeseen
• 1. Sijoitus / kk = Ennuste olettaa, että sijoitat joka kuukausi x euroa. Täytä sen mukaan.
• 1. % Tuotto-odotus = Tarkoittaa vuotuista tuottoa, jonka oletat saavan sijoituksillasi. Halutessasi voit tästä vähentää veroja yms sijoitustesi tyypin mukaan.

Tarkistus

Tarkistus välilehdellä voit katsoa, että kaikella datalla on oikeat tyypit ja kategoriat datan lähteenä käytettävässä Excel-tiedostossa. Käytännössä välilehdelle kerätään tyypin “POIS” tapahtumat sekä ne, joista puuttuu joko kategoria tai tyyppi. Tarkistuksen jälkeen tämän sivun pitäisi olla tyhjä.

Ohjeet käyttöönottoon

Lyhyesti käyttö tapahtuu lisäämällä data Exceliin ja sen jälkeen yhdellä napin klikkauksella data päivittyy raportille. Alta löydät tarkemmat ohjeet käyttöönoton tueksi. Itselläni on käytössä englanninkielinen käyttöliittymä ja kuvakaappaukset sen mukaiset.

1. Navigoi super salaiseen sisäpiiriin ja lataa itsellesi tiedostot Fire.pbix ja FiRe-data.xlsx. Tallenna tiedostot koneellesi. Kokeile, että Power BI tiedosto aukeaa ja toimii koneellasi.

2. Avaa .pbix tiedosto Power BI:llä ja kerro mistä Power BI:n pitää hakea data. Navigoi ylävalikosta Edit Queries ja sen jälkeen muuta vasemmalla valikossa oleva file parametri osoittamaan sinne, minne tallensit lataamasi .xlsx-tiedoston.

1. Valitse close & apply ja katso, kun data ui raportille

1. Jos tiedosto toimii ja kaikki näyttää hyvältä, laita oma datasi lataamaasi .xlsx tiedostoon. Datan tyypit määritetään jo Excelissä, jotta käyttö olisi mahdollisimman joustavaa. Tyyppi POIS tarkoittaa, että tämä rivi ei tule mukaan raportin dataan. Kategoriat tulevat suoraan Power BI:ssä. Voit piilottaa Excelistä ylimääräiset välilehdet, mutta älä poista niitä. Kun oma datasi on täydennetty ja Excel tallennettu, klikkaa Power BI raportilla päivitä nappia.

1. Mittarit sijoitusvarallisuus ja nykyinen kassa on kovakoodattu olemaan katsomatta tyyppejä Oma asunto, Oma asuntolaina ja Käteinen. Voit muuttaa luokittelua muuttamalla mittareissa kohtaa NOT(‘Data'[Tyyppi] IN {“Oma asunto”;”Oma asuntolaina”;”Käteinen”})

1. Ennusteen parametrit 1-3 löytyvät myös samasta valikosta ja voit muokata ne itsellesi sopiviksi.

2. Raportti näyttää oletuksena luvut edelliseltä kuukaudelta eli tee seuranta heti kuun vaihteen jälkeen (voit muokata asetusta filtterit valikosta). Nautinnollista seurantaa!

Lopuksi

Jos käyttöönotossa tuli haasteita, niin kysy kommenteissa ohjeita. Ymmärrän, että liikkeelle pääsemiseen vaaditaan viitseliäisyyttä ja hieman teknistä osaamista. Se kannattaako alkupanostus riippuu pitkälti siitä, että millä tasolla haluat seurantaa tehdä.

Itse nautin suuresti, kun saan tällä hetkellä datan kerättyä nopeasti ja kaikki tarvitsemani tieto on yhdellä raportilla.

Ohjeistukseni voi olla puutteellista, mutta kommenttien perusteella osaan täydentää selityksiä. Varmasti löytyy myös jokunen virhe, joten ensimmäisten kannattaa lähteä liikkeelle avoimin mielin. Hauskaa testausta!

Valitettavasti raporttia tehdessä minulla oli pääsy vain käyttämiini palveluihin ja lisäksi Nordean datan sain innokkaalta lukijalta (Kiitos!).

Nyt tarvitsen myös sinun apuasi, jotta tästä saadaan mahdollisimman monelle toimiva työkalu. Jos käytät palveluita, joiden dataa tämä raportti ei tue, niin voit auttaa kehittämällä joko suoraan raporttia tai lähettämällä esimerkin datasta minulle. Täydennän raportin kattavuutta oman aikatauluni sen salliessa ja versiohistoriaa alle sen mukaisesti.

——

FiRe.pbix versio 1.0 tuki:
– Historia data (formaatin näet .xlsx-tiedostosta)
– Manuaalinen syöttö: varat, velat, tulot, menot
– Bank Norwegian, luottokortti (vie Excel)
– Seligson (salkku rahastoittain)
– Nordea, tilitapahtumat (.txt)
– Nordnet (salkkuraportti, uusi käyttöliittymä)
– Nordnet (tapahtumat, osingot, uusi käyttöliittymä, vie Excel)
– S-Pankki, tilitapahtumat (vie CSV)
– S-Pankki, menojen yhteenveto (menojen yhteenveto)

FiRe versio 1.01 tuki:
– lisätty OP tilitapahtumat
– listätty Amex (CSV)
– korjattu bugi: Nordnet salkkuraportti (uusi käyttöliittymä)
– korjattu bugi: Nordea tilitapahtumat

FiRe versio 1.02 tuki:
– lisätty Danske tilitapahtumat
– lisätty Nordea investor
– lisätty Nordnet (vanha puoli, uudelta data kopioituu välillä erikoisesti = ilman pisteitä luvuissa)
– lisätty: Tilitapahtumista voi laskea mukaan vain tietyn osuuden (yhteiset tilit)
– korjattu bugi: 12 kk keskiarvokulutus tyyppi tasolla oli virheellinen

FiRe versio 1.03 tuki (17.1.2020): – muutettu t_t_osingot_nordnet >> t_osingot_nordnet – lisätty Nordea investor osingot – lisätty Degiro varat

FiRe versio 1.04 tuki (8.2.2020): – korjattu bugi Nordea investor varojen näkymisessä – korjattu bugi Nordnet varojen näkymisessä (huomioi sen, että tasaluvut kopioituvat käyttöliittymästä eri tavalla kuin desimaaleja sisältävät)

Ensimmäinen muutos syksyyn on opiskelujen aloittaminen, toinen on työsopimuksen allekirjoittaminen, kolmas muutos on uuden asunnon osto ja neljäs on suunnittelemalleni taloudenhallinnan sovellukselle myönnetty rahoitus.

Näin jälkikäteen mietittynä saatoin ahnehtia vähän liikaakin. Sen me jo tiedämme, että minkälainen loppu ahneella on.

Alitajunta vs. P.Ohatta 1 – 0

Oikeasti kaikki ei käynyt ihan näin simppelisti. En herännyt yhtenä aurinkoisena aamuna ja huomannut olevani täynnä energiaa. Todellisuudessa olin kesän aikana unohtanut kaiken muun paitsi golfin. Vähitellen into lajia kohtaan alkoi hiipumaan ja tilalle tuli masennus.

Vääntelehdin ja viivyttelin pahassa olossani viikkotolkulla, vaikka tiesin täsmälleen mistä on kyse. Alitajuntani halusi kertoa minulle, että kaikkea aikansa. En silti halunnut kuunnella sitä. Pidin alitajuntaani lähinnä ärsyttävänä mulkkuna. Halusin, että haluaisin vain vetelehtiä ja jatkaa kesää hamaan tappiin saakka.

Viivyttelyn ja kaikkien mahdollisten tekosyiden jälkeen jouduin toteamaan tappioni. Alitajunta voitti ja sai lopulta kehoni toimimaan todellisen mielentilani mukaisesti.

Opiskelu

Ensimmäinen pieni havahtuminen vetelehtimiseni keskellä tapahtui jo aikaisemmin keväällä. Muutamaa päivää ennen yhteishaun päättymistä päätin hakea opiskelupaikkaa. Hain tasan yhteen koulutusohjelmaan ja siihen pääsin myös sisään.

Toistaiseksi minulla on kaksi tutkintoa, joten ei kahta ilman kolmatta. Nautin aikaisemmin keväällä suuresti ohjelmoinnin opiskelusta ja päätin jatkaa sitä virallisemmissa merkeissä tietotekniikan koulutusohjelmassa. Toivon samalla saavani laajemman käsityksen, että mistä on kyse. Koulutusohjelma on monimuotototeutus, joka sopii mainiosti työelämän kylkeen.

Jos joku on kiinnostunut, että missä, niin vastaus on Haaga-Heliassa. Mikäli törmäämme käytävillä, niin tunnistat minut tarvittaessa täyteläisestä keskivartalosta, porsasmaisesta kärsästä ja mustasta silinteristä, jossa on dollarin kuva.

Muutaman ensimmäisen koulussa vietetyn tunnin jälkeen kaikki vaikuttaa lupaavalta, mutta vaatii totuttelua. Edellisistä oikeista opinnoista on vierähtänyt vuosi, jos toinenkin.

Työsopimus

Keväällä minuun oltiin yhteydessä muutamasta yrityksestä, mutta kerroin tekeväni omaa taloudenhallinnan sovellustani kesän loppuun asti. Olin suunnitellut tuohon mukaan myös loman, mutta sovelluksen teko jäi tauolle jo huhtikuussa ja loman osuus kasvoi.

Mahdollisista työpaikoista minulla oli oma suosikki, jossa olisin päässyt yhdistämään vanhaa ja uutta osaamistani. Jatkopalaveri heidän kanssaan oli sovittu pidettäväksi elokuussa.

Elokuu koitti ja puolisen tuntia kokouksen sovitun alkamisajankohdan jälkeen aloin ihmettelemään, kun mitään ei kuulu. Myöhemmin selvisi, että henkilö, jonka kanssa olin keskustellut, oli vaihtanut työpaikkaa kesän aikana ja unohtanut ilmoittaa siitä minulle (ei muuten tarvitse enää soitella tässä elämässä).

Hetken aikaa murot olivat kupissa sekaisin, mutta ilmeisesti kuu ja tähdet olivat minua suosivassa asennossa, koska parin päivän sisällä työvaihtoehtoja oli jo neljä. Yks tyhjästä ilmestynyt, joka ei todellakaan olisi ollut minun juttuni. Toinen, joka nousi uudelleen pintaan liittyen käymääni TE-toimiston ohjelmointikoulutukseen ja kaksi aikaisempien kontaktien kautta hankittua. (Vaihtoehto ei tarkoita tässä yhteydessä työtarjousta, vaan ainoastaan jonkinlaisen kiinnostuksen ilmaisemista.)

Kuningasajatukseni oli siirtyä itsenäiseksi konsultiksi ja koodailla samalla. Rahaa sataisi ovista sekä ikkunoista firman tilille ja päälle saisi vielä nostettua opintotuen. Ajatus oli kaunis, mutta myös äärimmäisen kaukana toteutumisesta.

Yhden työvaihtoehdon hylkäsin suoraan, kun ymmärsin sen liittyvän pikavippeihin. Kolmesta jäljelle jääneestä yksi oli aikaisemman työni kaltainen, toinen oli ohjelmointia ja kolmas jonkinlainen yhdistelmä näitä. Aikaisemman työni kaltaisesta en ehtinyt saada mitään vastausta. Ohjelmointityö olisi voinut olla mielenkiintoinen, mutta siitä saatava korvaus oli melkoinen järkytys (vaikka en töitä vain rahan takia tee). Kolmas vaihtoehto oli ennakkoon itselleni sopivin ja onneksi siinä myös tärppäsi.

Uusi työpaikkani on samassa konsernissa ja samassa osoitteessa kuin edellinen, mutta sisaryrityksessä paria kerrosta ylempänä. Työssä on todennäköisesti jonkin verran tuttua, mutta myös paljon uutta. Todennäköisesti osaamisen karttuessa on mahdollisuus lisätä ohjelmointia mukaan tehtäviin. Työnkuva on hyvin lähellä sitä, mikä oli alkuperäinen toiveeni ja ehkä jopa hieman enemmän.

Työviikkoni on neljäpäiväinen ja yhden päivän pyhitän koulutehtäville. Käytännössä sain kaiken, mitä pystyin tässä kohtaa toivomaan. En voi olla muuta kuin äärimmäisen kiitollinen ja tyytyväinen.

Melkoinen paskiainen

Lueskelin mielenkiinnosta tunnelmia siltä ajalta, kun olin juuri jäänyt työpaikkojen väliin. Olin jo täysin unohtanut minkälaisessa tunnelmassa elin silloin. Tuskin olisin artikkeliin edes palannut, mutta työsopimusta allekirjoittaessani kuulin, että kaikki kokemukset minusta eivät olleet positiivisia.

Ilmeisesti sisaryrityksen henkilöt puhuvat keskenään.

Edellisen työpaikkani loppupuolella olin täysin uupunut, kyllästynyt ja kiukkuinen. Harmikseni kiukku näkyi myös ulospäin eikä viestintäni ollut loppuaikoina kehuja keräävää.

Kiukkuni tuskin näkyi asiakkaille asti, mutta sisäisesti kyllä. En silloin oikein edes ymmärtänyt, miten väsynyt olin. Väsymys kulminoitui suutuspäissäni kirjoittamaani lyhyeen, mutta ytimekkään sähköpostin siitä, mitä tunsin. Ja koska tunsin kokeneeni vääryyttä, niin teksti ei ollut kovin kaunista.

En pitänyt tekoa kovin fiksuna silloin, mutta en myöskään ymmärtänyt sen seurauksia. Uskoisin, että henkilöt, jotka olivat pidempään tehneet töitä kanssani edes osittain ymmärsivät viestin. Sitä en älynnyt, että oma loppuaikani yrityksessä oli jonkun toisen ensimmäinen kosketus minuun. Jos toisen ensikosketus minusta osui tähän ajanjaksoon, niin helposti saatoin antaa itsestäni kuvan melkoisena paskiaisena.

Uutta työsopimusta tehtäessä yritin kuvata mahdollisimman rehellisesti sitä, minkälainen olen ja minkälaisessa rytmissä toimin parhaiten. Yllä mainitun episodin olin täysin unohtanut, mutta en ollut unohtanut sen antamaa opetusta. Uskon, että nyt on paremmat mahdollisuudet onnistua pitkässä juoksussa kuin koskaan aikaisemmin.

Toisaalta olen varma, että opin myös tällä kertaa jotain uutta itsestäni. Vaikka oma mielikuvani olisi vapahtajan roolissa laskeutua taivaista valokeilan saattelemana uuteen työhöni, on totuus täysin toinen. Kun vähintään osa uuden työpaikan lähiympäristössä pitää minua paskiaisena, on tunnelma melko jännä.

Ainakin tilapäisesti into vaihtui sopivaan nöyryyteen.

Asunnon vaihto

Nimimerkki SM toivoi lisää tarinaa asumisesta ja luvassa on myöhemmin asumisen erikoisnumero, joten tällä erää sivuan aihetta vain pikaisesti. En oikeastaan edes tiedä, miten päädyin vaihtamaan asuntoa. Yhtäkkiä huomasin välillä olevani Vihdissä tyhjän tontin äärellä, Vantaalla vajaan rakennuksen vieressä tai Espoossa milloin missäkin kaupunginosassa katsomassa asuntoa.

Veikkaisin, että avopuolisollani oli jotain tekemistä asian kanssa.

Maaliin epidsodi päätyi tiheän tapahtumaketjun seurauksena. Torstai iltana olimme missanneet mielenkiintoisen asunnon, pankki oli ilmoittanut, että minun on turha haaveilla lainasta ilman tuloja ja kaiken kukkuraksi jääkaappi oli päässyt tyhjäksi.

Mieli oli maassa. Tai jopa maanraossa.

Samana iltana kello 21.30 avopuolisoni alkoi metsästämään uusia kohteita. Ajattelin, että kai minäkin sitten vilkaisen. Sen jälkeen mentiinkin vauhdilla.

• To 21.40: Meiliin kilahti mielenkiintoinen ilmoitus asunnosta.
• To 23.00: Taustatyö tehty ja lomakkeella viesti välittäjälle.
• To 23.59: Kello soimaan aamulla 7.00.
• Pe 03.00: Jännitys oli yöllä melkoinen ja uni ei montaa tuntia silmissä viihtynyt.
• Pe 07.36: Välittäjä vastasi aamupalapöydästä ja näyttö järjestyi kello 11.30 samalle päivälle.
• Pe 10.27: Puhelin soi ja sain työtarjouksen (edellytys lainalle)
• Pe 10.36: Tulevan uuden kotini papereiden tarkistus
• Pe 11:15: Avopuolisoni sai tarjouksen lainasta
• Pe 11.30: Näyttö
• Pe 12.00: Tarjouksen jättö
• Pe 12.57: Tarjous hyväksytty

Ei siis mennyt montaa tuntia, kun olin noussut täydellisen epätoivon partaalta työssäkäyväksi uuden asunnon omistajaksi. Seuraavana yönä nukutti sitten aika kiitettävästi.

Nyt myös nykyinen asuntoni on mennyt kaupaksi tai ainakin olen saanut ja hyväksynyt tarjouksen. Nykyisen kaupanteko on paria tuntia ennen uuden ostoa, joten näillä näkymin rahan pitäisi soljua näppärästi paikasta a paikkaan b.

Taloudenhallinnan sovellus

Aloin varsinaisesti tekemään sovellusta vuoden 2018 loppupuolella. Välillä luulin jo olevani lähellä maalia, mutta todellisuudessa työmäärä oli sen verran suuri, että jopa hieman masennuin siitä.

Tarkoitus oli alun perin vain opetella uusia ohjelmointitaitoja, mutta vähitellen on alkanut kiehtomaan oikeasti tarpeellisen palvelun tuottaminen. Varsinkin, kun uuden oppimista on itselleni luvassa muutenkin lähitulevaisuudessa hyvin runsaasti.

Blogin kautta olen tutustunut muutamiin koodareihin ja yksi heistä tekee sivubisneksenä erilaisia pieniä koodihommia. Tilasin häneltä työtunteja sovellukseen ja samalla hän mainitsi innovaatiosetelistä. Käytännössä kyse on Business Finlandin 5000 euron alkuvaiheen rahoituksesta, joka myönnetään tietyin edellytyksin ja sen voi käyttää tarvitsemansa palvelun ostamiseen. Taloudesta ymmärrän jonkin verran ja minulla on visio lopputuloksesta, mutta varsinaisessa toteutuksessa kaipaan muiden osaamista.

Lähdin tutkailemaan innovaatioseteliä ja päädyin viralliselta kuulostavalle sivustolle (https://www.innovaatioseteli.info/). Vähitellen selvisi, että kyse oli liiketoiminnasta. Sivuston taustalla oleva taho auttaa hakemuksen tekemisessä, mutta laskuttavat 450 euroa, jos päätös on myönteinen. Oman kiireen keskellä ulkoistin hakemuksen tekemisen.

Hakemuksen tekeminen ei näin jälkikäteen vaikuta kovin suurelta vaivalta, mutta en vieläkään tekisi sitä itse. Jos voin 450 eurolla ostaa 5000 euroa, niin mielestäni kyse on yksinkertaisesta päätöksestä (en hyödy mitään maininnasta).

Hetki meni sormet ristissä, mutta parissa viikossa minulla oli käsilläni myönteinen rahoituspäätös. Hups.

Nyt oikea sovellus on aavistuksen lähempänä maalia, mutta toivoisin, että myös sinä voisit auttaa. Käytännössä tein kyselyn, johon vastaamalla voit vaikuttaa siihen, miten sovellus tulee toimimaan. Arvostaisin suuresti, jos sinulta liikenee muutama minuutti vastaamiseen. (Kiitos vastauksista! kysely poistettu…)

Lopuksi

Välillä tunnen olevani melkoinen Hannu-Hanhi ja muistan olla siitä kiitollinen. Ehkä omalla tekemiselläni on myös vaikutusta asioihin. Niin kuin sanonta kuuluu, että hyvällä pelaajalla käy hyvä tuuri.

Minulla ei ole vielä pienintäkään aavistusta, miten tulen selviämään tästä kaikesta. Yksikin näistä asioista olisi riittänyt nostamaan innon tappiin, mutta nyt liikutaan jo euforian rajamailla. Varmaan suhteellisen pian liikutaan myös jaksamisen äärirajoilla. Tähän olen varautunut, mutta käytäntö näyttää miten hyvin suunnitelma onnistuu.

Luvassa on varmasti mielenkiintoinen syksy ja ainakin itse odotan taas innolla tulevaisuutta.

Jos blogin puolella on ollut viime aikoina vähän hiljaisempaa, niin nyt ainakin oikeassa elämässä tapahtuu. Tarinoita on varmasti luvassa myös teille rakkaat lukijani, kun aika on siihen sopiva. Stressiä en kirjoittamisen aikataulusta ota, mutta toivottavasti kärsivällisyytesi riittää ja viihdyt mukana!

Tulot, menot ja säästöprosentti (suluissa vuosi tähän mennessä):

• Nettotulot ilman pääomatuloja 2 154 € (11 298€)
• Kustannukset 1 308 € (11 928€)
• Säästöprosentti  49 % (-6 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ei kertynyt ansiotuloja, mutta ansiopäivärahaa sain 1 814 euroa ja lisäksi myin romuja 340 euron edestä. Lasken säästöprosenttiin mukaan vain eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Osinkotuloja tai ETF:ien jakamia tuottoja ei kilahtanut tilille.

Suurin menoerä kuukauden aikana oli lemmikit. Siihen sisältyi eläinlääkärikeikka ja lisää evästä. Harrastuksiin meni vähän maltillisempi summa kuin viime kuussa, mutta vieläkin turhan paljon. Ylimääräisenä tuli myös talokuluja. Syy selviää artikkelin lopussa.

Menotaulukon tulkinta:

• Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, joten jotkut kategoriat näyttävät omalta osaltani pyöreätä nollaa
• Menot 12kk ka kertoo 12 kuukauden keskiarvon menojen osalta, mutta kaikki rivit eivät välttämättä mahdu näkyviin. Summa sisältää myös piilossa olevat rivit.
• Menot 12kk muutos kertoo 12 kuukauden kulujen muutoksen verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös lipun väri kertoo muutoksen suunnan.

Kuukausitason lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvan keskiarvon trendiä. Trendissä vertailuna viime vuoden vastaava luku. Näin myös isompi kuva pysyy mielessä. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana varallisuudessa oli melkoista myllerrystä, joten luvut eivät oikein ole vertailukelpoisia. Tästäkin lisätietoa katsauksen lopussa.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä muutosta tekemäni myllerryksen mukana.

LOPUKSI

Jos edelliset viisi kuukautta menoni on ollut aika rauhallista, niin elokuussa heräsin sitten oikein toden teolla talviunilta. Muutoksia tuli reilusti kerralla ja yritän ehtiä kirjoittamaan niistä tällä viikolla tarkemmin. Seuraukset toki näkyvät jo luvuissa, joten alla lyhyesti.

Mitä tein?

• Aloitin opiskelut (tradenomi, tietotekniikka)
• Allekirjoitin uuden työsopimuksen
• Ostin uuden asunnon (= ostimme)
• Laitoin vanhan asunnon myyntiin (löytyy ainakin oikotieltä)
• Sain rahoitusta (5K) suunnittelemalleni talouden hallinan sovellukselle
• Otin ensimmäiset askeleet kohti sijoitusyhtiötä
• Laitoin golfvälineet talviteloille
• Uusin vähän kuukausiraportointiani (Power BI tiedosto tulee Miksun toiveesta jakoon, kun saan viimeisteltyä)

Kuukausikatsauksen luvut eivät ole vertailukelpoiset aikaisempiin kuukausiin ja moni asia on vielä kesken. Uudesta asunnosta on maksettu käsiraha, mutta varsinainen kauppa tekemättä. Vanha asunto eli tilaihme on joitain päiviä ollut myynnissä ja toivon, että sille löytyy pian ostaja. Se mitä asunto asioiden jälkeen jää käteistä, on tämän hetken ajatusmallin mukaan menossa yrityksen kautta sijoitettavaksi. Toivottavasti seuraavan kuun vaihteen aikaan suurin osa keskeneräisistä asioista on selvillä.

Vähän täytyy koittaa rauhoittua, että energiat eivät loppuisi heti kesken, mutta aika tuulispäänä lähti syksy käyntiin!

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. V**aikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

_Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 18.1.2016 ja se on sarjassaan viimeinen.*

Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Jokainen kuvittelee tuntevansa itsensä; olevansa oman itsensä ohjaksissa. Ajatuksiaan, tekojaan ja reaktioitaan erilaisiin tilanteisiin pitää poikkeuksetta ominaan. Kuitenkin, jos yhtään harrastaa itsetutkiskelua tilanteiden purkautuessa, huomaa alitajuisesti käyttäytyvänsä eri tavoin riippuen siitä millaisen ihmisryhmän ympäröimä kullakin hetkellä on. Se ”todellinen” minä on yllättävän häilyvä käsite.

Todellisuudessa yllättävän vähän siitä miten käyttäydymme, ajattelemme ja reagoimme ympäröivään maailmaamme on puhtaasti omassa hallinnassamme. Tietoisuus saa meidät tuntemaan olevamme ohjaksissa, mutta kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää.

Refleksit, ja kehon – kirjaimellisesti – tahdosta riippumattomat toiminnot ovat tietysti hyvin selkeitä esimerkkejä tilanteista, joissa emme ole itsemme kontrollissa. Näihin ei tietoisuuskaan juuri kosketa, joten asia ei tunnu kummalliselta. Hengitämme automaattisesti, pelästyminen saa sydämen sykkimään, ihastuminen nostaa perhoset vatsaan, ja suuttumus valtaa mielen puolivahingossa. Saatat esimerkiksi ehkä huomata kuinka vesi nousee kielelle haistaessasi mieliruokasi tai miten olotilasi muuttuu vaikka pelkästään ajattelisit seksiä tuoreen rakkaasi kanssa. Kyllä. Ihmiseenkin pätee ihan samat ehdollistumisen mekanismit mitä Pavlov sai koirillaan esiin.

Mielenkiintoiseksi asia muuttuu silloin kun luulemme olevamme itse ohjaksissa, mutta käytöksemme ja ajattelumme poikkeaa kuitenkin täysin siitä millaisena normaalisti itseään pitää ja millaisena muut ovat oppineet tuntemaan. Silti tapahtumahetkellä tuo käytös tuntuu täysin normaalilta ja asiaankuuluvalta; koemme olevamme saumattomasti edelleen oma itsemme. Se siinä onkin pelottavaa.

Ympäröivillä olosuhteilla on nimittäin paljon suurempi vaikutus siihen keitä lopulta olemme kuin ikinä haluaisimme uskoa. Sosiaalipsykologiassa on tehty jo vuosikymmeniä sitten hyvin mielenkiintoisia havaintoja olosuhteiden, sosiaalisen ympäristön, ryhmäpaineen ja omaksutun roolin vaikutuksesta siihen miten käyttäydymme muita kohtaan ja millaiseksi oman persoonamme muokkaamme kussakin tilanteessa. Muutos ei nimittäin ole ihan vähäinen.

Linkitetty puolituntinen dokumentti ”The Power of the situation” kuvailee näitä löydöksiä lyhyesti ja ytimekkäästi. Pääosan ottaa legendaksi muodostunut, ja myöhemmin toistettu Stanfordin yliopiston vankilakoke. Sanomaa tehostamaan dokumentissa tuodaan lisäksi esiin Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe. Ulkopuolisena on helppo sanoa, että itse ei toimisi niin hullusti kuin esimerkeissä tuodaan esiin. Todellisuus ja historia (*esim. Natsi-Saksa*) kertoo kuitenkin toista.

Kun ei tiedä – ja näköjään vaikka tietäisikin – olevansa kokeen kohteena, saattaa tuollaisessa tilanteessa joutua pettymään itseensä pahan kerran. Tämä tulee esiin myös hyvin arkisissa tilanteissa. Jälkikäteen huomaan itsekin välillä ihmetteleväni miksi käyttäydyin kuin käyttyidyin jossakin tilanteessa.

Stanfordin Yliopiston vankilakoe

Vankilakokeessa testattiin simuloidussa ympäristössä yhtä perustavanlaatuista taipumustamme kuvitella henkilökohtaisten ominaisuuksiemme osuuden paljon todellista suuremmaksi käytöksemme määrittäjäksi. Samalla kuitenkin uskottelemme itsellemme tehokkaasti, että ympäröivillä olosuhteilla ei ole kummoistakaan vaikutusta persoonaamme. Uskomme olevamme kontrollissa, vaikka olemme sitä yllättävän vähän.

Stanfordin vankilakokeessa pieni joukko vapaaehtoisia yliopisto-opiskelijoita suostuivat testikohteiksi. Puolelle opiskelijoista annettiin sattumanvaraisesti vangin rooli, ja puolelle vartijan rooli. Koe suoritettiin simuloidussa vankilassa Stanfordin yliopiston psykologian laitoksella.

”Sivistyneet opiskelijat muuttuivat aggressiivisiksi vartijoiksi…”

Koehenkilöiden saavuttua laitokselle luotuun vankilaan, molemmat ryhmät, vangit ja vartija jaettiin asianmukaisilla univormuilla, säännöillä ja muilla ohjeilla selkeästi kahteen, auktoriteetiltaan eriarvoiseen ryhmään. Kokeen todenmukaiset olosuhteet oli suunniteltu hämärtämään tilanteen koeluontoisuutta ja korostamaan nimenomaan vankilaoloja.

”Vangit” viettivät suurimman osan päivistä ahtautuneena pieneen selliin, käyden läpi fyysisiä rasitteita, ja joutuen sietämään ylipäätään tilan klaustrofobista tunnelmaa 24 tuntia päivässä.

”Vartijoilla” sen sijaan oli täysi vapaus vierailla kotona ja muutenkin kulkea vapaasti vuoronsa päätyttyä.

Se, mitä tuon – alunperin kahden viikon mittaiseksi suunnitellun – kokeen aikana tapahtui osoittautui paljon dramaattisemmaksi kuin kukaan, edes tutkijat itse, uskalsivat kuvitella.

Päivien kuluessa roolien ja todellisuuden rajat katosivat. Sivistyneet opiskelijat muuttuivat aggressiivisiksi vartijoiksi, kun aiemmin aktiivisista oppilaista muokkaantui apaattisia ja passiivisia vankeja, jotka masentuneina ja hämmentyneinä suorittivat heille annettuja käskyjä. Osa vangeista ylikuormittui niin kovasti, että heille muodostui voimakkaita stressireaktioita, ja heidät oli vapautettava kokeesta.

Lopulta, vain kuuden päivän jälkeen koe oli pakko lopettaa. Olosuhteiden ja fyysisen ympäristön aikaansaama käytöksen muutos koehenkilöissä oli shokeeraavan suuri. Niin koehenkilöt itse kuin tutkijatkin olivat täysin yllättyneitä jälkikäteen tapahtuneesta.

Kuitenkin, tämän äärimmäisen olosuhdemanipuloinnin esimerkin avulla sosiaalipsykologiaan kuin vankilaympäristön dynamiikkaankin tuli rutkasti lisää ymmärrystä. Kokeen päätyttyä opiskelijat palasivat takaisin normaaliin elämäänsä. Laaja jälkiseuranta on osoittanut, että koehenkilöille ei jäänyt henkisiä traumoja kokeesta.

Huomaatko itse käytöksesi muuttuvan erilaisissa tilanteissa, jopa odottamattomasti? Miten olet viimeksi huomannut ryhmäpaineen ohjanneen päätöksentekoasi? Huomaatko tämän jo itse tilanteessa, mutta menet mukana, koska et halua vastustaa, vai huomaatko vasta jälkikäteen harmitellen toimineesi toisin kuin juuri nyt haluaisit?

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. V**aikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

_Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 25.11.2015.*

Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!

”Miten pidät säästämisen mielenkiintoisena? Miten ihmeessä säästämiseen säilyy motivaatio ja mielenkiinto vuosien kuluessa?”

Olen kuullut tuon kysymyksen monesta suusta vuosien mittaan. En muista asiaa koskaan suoraan täällä koskettaneeni. On aika. Kysymys on hyvä.

Kysymys on hyvä siksi, että se paljastaa samantien myös kysyjän perusongelman. Kysyjä nimittäin olettaa itse säästämisen olevan jotenkin tuon motivaatiokysymyksen keskiössä; että siihen tulisi jotenkin erikseen aikaa ja huomiota uhrata. Huomio on toki helppo kohdistaa tähän, koska se näyttää aluksi olevan sekä syy ja seuraus.

Alussa tietenkin asiaan on nähtävä vaivaa, paljonkin, kun kulutustaan aktiivisesti tarkastelee, ”läskiä” karsii, ja elämäänsä sovittaa uuteen muottiin. Mutta laajemmassa mittakaavassa ja ajan kuluessa motivaation puute ja säästäminen molemmat ovat vain seurauksia, lopputuloksia. Syyt näihin löytyvät ihan muualta.

Lähtökohtaoletuksen keskittyessä säästämiseen, asettaa kysyjä itselleen poikkeuksetta mahdottoman tehtävän, tehdä sellaisesta asiasta mielenkiintoisen ja motivoivan, joka on oikeasti vain mekaaninen lopputulos vahvasti arvopohjaisen elämisen kiemuroissa.

Periaatteessa kysyjä esittää siis väärän kysymyksen. Ei säästämisen tarvitsekaan olla mielenkiintoista tai motivoivaa. Itse asiassa, oikein tehtynä sen ei pitäisi tuntua elämässä yhtään miltään, vaan rahaa vain jää yli. Elämän pitää olla mielenkiintoista ja motivoivaa. Kunkin oman elämän kokonaisuudesta ja monen tekijän summasta riippuu sitten se, että miten paljon sitä sitten jää yli.

Jos säästämiseen on tällä hetkellä erikseen keskityttävä ja nähtävä paljon erikseen vaivaa, ovat elintavat ja arvomaailma yksinkertaisesti ristiriidassa taloudellisten tavoitteiden kanssa. Tuosta ristiriidasta syntyy syy siihen miksi homma tuntuu ikävältä. Vasta kun nuo asiat saa linjaan toistensa kanssa siten, että kokonaisuus pitää tukevasti itseään pystyssä, eikä pyri repimään itseään kappaleiksi, on koko elämän onnistunut luomaan ylijäämäiseksi pelkän ylijäämäisen rahataloutensa sijaan.

Näin olen vuosien saatossa muun muassa omalla kohdallani tehnyt. Juuri se on aiheuttanut sen, että talouteni on ollut jatkuvasti ylijäämäinen samalla elämänlaadun hitaasti parantuessa keskittyessäni aktiviteetteihin ja ihmissuhteisiin, jotka tätä kokonaisuutta tukevat. Näin on ollut asian laita myös huomattavan vähätuloisina aikoina.

Tällaisen kokonaisuuden rakentaminen ei ole missään nimessä yksinkertaista ja nopeaa. Se on enimmäkseen henkinen ja filosofinen, välillä tuskallinenkin itseensä tutustumisen prosessi, mutta erinomaisen palkitseva sellainen.

Kun asiaa tarkastelee tältä näkökannalta, on varmasti selvää, miksi kotitalouden ylijäämästä säästöön laittaminen ei mitään erityistä ponnistelua ja motivaatiota lopulta vaadi. Se vaatii motivaatiota ainoastaan silloin kun se toimintana on itseisarvo, ei lopputulos laajemmasta kokonaisuudesta.

Sen sijaan siis, että tulisi yrittää ylläpitää katoavaa motivaatiota itse säästämiseen, tulisi tuossa tilanteessa alkaa nopeasti keskittymään elämän muun sisällön rakentamiseen palikoista, jotka aidosti elämänlaatuun eniten vaikuttavat. Harvalla ostettavalla asialla on tässä niin suurta roolia kuin on helppo kuvitella. Taloudellinen ylijäämä on yksi tekijä muiden joukossa. Mutta sen aikaansaaminen on tapahduttava kestävästi, muiden osa-alueiden kanssa harmoniassa.

Niinkuin A-studiossakin möläytin: ”Jos säästäminen tuntuu pahalta, sen tekee väärin.”

Se, miten kaikki tämä muutetaan konkreettisesti ja kokonaisvaltaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi on asia, johon tulemme varmasti pureutumaan kirjan (Erilainen ote omaan talouteen

– Vapaus, onni ja hyvä elämä)aiheita sivuten (joka on kirjoitettu tämän aiheen ympärille).

Pitääkö sinun tällä hetkellä nähdä paljon erikseen vaivaa ylijäämäisen talouden aikaansaamiseksi (olettaen, että et ole todella vähätuloinen)? Miten olet lähtenyt rakentamaan elämääsi kokonaisvaltaisen henkisen ja taloudellisen ylijäämän luomiseksi?

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. V**aikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

_Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 17.2.2014.*

Perintöä odotellessa

Vaikka sitä miten pakoilisi, kuolema on silti varsin vallitseva osa elämää. Se on kuitenkin samalla asia, jota taikauskoisesti vältellään, tai aletaan kiemurtelemaan vaivaantuneesti, jos aiheen ottaa puheeksi. Turha sitä on kuitenkaan pakoilla. Aiheen pohdinta on hyvin tervehdyttävä ja näkemystä selventävä kokemus. Minusta tällaiset asiat on kohdattava suoraan ja avoimesti. Elämänsä mörköihin on hyvä tutustua, niin ne eivät niin pelota.

Asiaa syvällisemmin pohtiessa huomaan, että jos tästä nyt yhtäkkiä lusikkani nurkkaan lentäisi, ovat vaikutukset suuret yllättävän monelle. Näin voi myös käydä koska tahansa.

Olenkin viime aikoina miettinyt omaa hetkellisyyttäni historian lehdillä pitkään ja hartaasti. Asian rehellinen pohdinta aika ajoin auttaa laittamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Diipadaapa jää vähemmälle. Se mikä on tärkeää nousee esiin.

Myös taloudelliselta näkökannalta tämä ei ole ollenkaan tyhmempi pohdinnan aihe siinä vaiheessa elämää kun varallisuutta alkaa kertyä. Parhaimmillaan perinnön suunnittelu on lämmin viesti ja kunnianosoitus vielä maallista vaellusta jatkavia lähimpiä kohtaan. Asian suunnittelu myös helpottaa heidän taakkaansa raskaalla hetkellä. Riidat ja epäselvyys jäävät vähemmälle. Voi keskittyä toipumiseen. Tästä on tänään kyse.

Testamentti muine sukulaisasiakirjoineen on asiakirja, jonka vääntämistä – sen tärkeydestä huolimatta – harvempi edes miettii ennen vanhuuttaan, jos silloinkaan. Se on samalla läpyskä, jolla on valtava juridinen vaikutus. Vielä vähemmän siitä puhutaan perheen kesken, ajatukseen tottuen. Mielestäni tämä on kummallista.

Koen asian niin, että testamentin ja asiaan liittyvän esijärjestelyn toteuttaminen nuorena on yksittäisenä tekona hyvin ajattelevainen rakkaudenosoitus lähipiiriä kohtaan. Näin erityisesti silloin kun mahdollinen jälkikasvu on vielä hyvin nuorta, ja perhepiiri on huomattavan haavoittuva tämän kaltaisille taloudellisille ja henkisille iskuille. Tänä päivänä kun perhemuotojakin on monenlaisia, ja niissä elävien lailliset asemat ovat monitahoisia.

Testamentin rustaaminen vasta vanhuusiällä on välttämättömän lykkäämistä.

Mikä testamentti on?

Kansanomaisesti testamentti on henkilön viimeinen toive jäämistönsä jakamiseen. Juridisesti se on asiakirja, jolla henkilö voi osittain tai jopa kokonaan sivuuttaa lakiin säädetyn perimysjärjestyksen.

Testamenttia tehdessä on kuitenkin muistettava, että rintaperillisillä eli perittävän lapsilla on oikeus lakiosaan sitä niin vaatiessaan, eli puoleen siitä omaisuudesta, joka ilman testamenttia jaettaisiin. Suomessa ei siis koko omaisuutensa kohtaloa voi täysin määritellä, ellei oikeutettu perillinen itse siitä luovu. Aviopuolisoiden kohdalla mahdollinen avioehto määrittelee paljon.

TIETOISKU: – Sitä ei tosin moni tiedä, että perimysjärjestystä rikkovan testamentin lakiosaa on rintaperillisen erikseen vaadittava lakiosailmoituksella. Lakiosa ei nimittäin ole automaattinen oikeus, vaikka toisin luullaan. Lakiosailmoitus on tehtävä kuuden kuukauden sisällä testamentin julkistuksesta ja siihen on vedottava perinnönjaossa.

– Lisäksi vastoin kansanomaista uskomusta, myös Suomessa on mahdollista erittäin vakavin perustein jättää rintaperillinen perinnöttä.

Lisäksi testamentti on siinä mielessä arvokas asiakirja myös henkiseltä kannalta, että se estää tehokkaasti perintöriitojen syntymisen, jotka usein ovat naurettavuudessaan ja pikkumaisuudessaan uskomattomia ihmisten tapellessa omaisuudesta joiden muodostumiseen heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa (Tällaista pelleilyä olen muun muassa itse saanut etäältä seurata ihan lähimenneisyydessä. Välit menivät suvulla poikki, vaikka perintöä ei ollut kuin muutama rupinen tonni.).

Testamentti itsessään on siis lähinnä jäämistön jakoon tarkoitettu asiakirja.

Ei testamentti välttämätön ole, mutta…

Testamentti ei tietenkään ole välttämätön omaisuuden jakamiseksi halutuille henkilöille, mutta ellei sitä ole tehnyt, tällöin tahtonsa joutuu toteuttamaan ennen kuolemaansa ennakkoperintöjen tai lahjoitusten kautta, pöydän alta tai lakia noudattaen.

Tietysti, jos omaisuus on hyvin selkeässä muodossa ja se menisi selkeästi vain rintaperillisille, ei testamenttia välttämättä ole niin tärkeää tehdä.

Testamentti ei myöskään silloin ole välttämätön jos perilliset ovat äärimmäisen sopuisia ja hyvissä väleissä. Tuolloin he saavat itse määritellä miten perintö jaetaan, mutta vain jos testamenttia ei ole. Perimysjärjestyksillä voi siis sopuisissa ja lämminhenkisissä perheissä heittää vesilintua. Yksikin soraääni toisaalta laittaa pakan uusiksi.

On lisäksi hyvä muistaa, että testamentilla voi merkittävästi vaikuttaa perinnöstä maksettaviin veroihin. Esimerkiksi alle 20 000 euron perinnöstä ei mene veroa keneltäkään, mutta heti summan ylittävältä osalta alkaa ankarampi verokohtelu.

Asia on monitahoinen, eikä tässäkään artikkelissa voi kuin raapaista pintaa. Ehkä teksti kuitenkin saa aikaan keskustelua, aiheen omakohtaista lisätonkimista sekä pohdintaa.

Omaa testamenttiani miettiessäni tietenkin korostin verotuksen minimointia, mutta toisaalta myös sitä kuka ja miten eniten perinnöstä hyötyy ja osaa sen laittaa järkevään käyttöön, niin että ehkä koko perijäjoukko hyötyy.

Mihin tällä pyrin

Luonnollisesti testamentilla haluan tuoda esiin tahtoni omaisuuteni hyväksikäytöstä muutamille merkittäville ihmisille elämässäni. Samalla haluan tuoda heille esiin ne perusteet, jotka tähän päätökseen johtivat sekä ohjeistuksen perinnön maksimaaliselle hyödyntämiselle niin, että siitä riittää hyötyä pitkään (Kirjamme: ”Erilainen Ote Omaan Talouteen: Vapaus, Onni ja Hyvä elämä” saa täyttää tämän ohjeistuksen virkaa).

Testamenttini muotoutuu vähän normaalia vapaammaksi perijäkaartini rakenteesta johtuen. Tämän hetken perintöni kulkeutuisi ensisijaisesti vanhemmilleni, jotka kuuluvat toiseen perillisryhmään ja täten myös korkeampaan veroluokkaan Perintö- ja lahjaverolain 14:n pykälän mukaan. Tästä syystä hieman laajempi testamentti on tarpeen.

Testamenttiani toteuttaessa loin samalla asiakirjan yhteyteen:

• Viimeiset tervehdykset ja mietteet,
• Hautausohjeet järjestelyitä helpottamaan, jolloin läheisten ei tarvitse asialla liikaa päätään vaivata Hoitotestamentin (hoitotahtolomake & hoitotahtolomake 2) siltä varalta, että joutuu tilaan, jossa ei voi tietoisesti antaa toiveita omasta hoidostaan,
• Yleisvaltakirjan samasta syystä kuin hoitotestamentin
• sekä ohjeistuksen siitä missä ja miten omaisuus sijaitsee ja näiden hallinnointiin tarvittavat tiedot.

Elinluovutuskorttia ei enää tarvita, sillä laki on uusiutunut suosimaan oletusta luovutukseen, ellei luovuttajan tiedetä sitä eläessään erikseen kieltäneen.

Tätä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa lähdin itse käyttämään samalla toivoen, että kenenkään perinnönsaajista ei tarvitse niitä lähteä toteuttamaan. En siis omalla kohdallani toteuttanut pelkkää testamenttia, vaan ihan kaiken siihen liittyvän hoidosta hautajaisiin.

Kaiken kaikkiaan tätä artikkelia tutkiessani tein poislähtöni tältä pallolta niin helpoksi ja positiiviseksi kokemukseksi muille kuin mahdollista.

Veroja karttelemassa haudankin takaa

Vielä kuollessanikin inhoan kuppaamista, joten testamentillani pyrin siihen, että jokainen perintöni saaja välttyy verolta kokonaan mahdollisuuksien mukaan.

Erityisesti se on tärkeää siksi, että Suomessa perintöverotus on yllättävän rankkaa ja monesti jopa taloudellisia vaikeuksia perinnönsaajille aiheuttavaa, koska verovelka syntyy, vaikka varsinaista rahaa ei perisikään. Näin saattaa käydä esimerkiksi arvokkaan omakotitalon perinnässä paikkakunnalla, jossa perillisten on sitä vaikea myydä heti eteenpäin. Tästä syystä ajoittain jopa perinnöstä luopuminen on rakkaassa maassamme parempi idea kuin sen pakonomainen vastaanotto. Tällaista tilannetta tietysti on syytä yrittää välttää viimeiseen asti, koska muutoin perijäksi pääsee pohjaton kita nimeltä valtio.

Tämä ei onneksi ole kovin vaikea temppu verrattain pienissä perinnöissä, sillä perintö täytyy vain jakaa vähän useampaan osaan.

Omaisuuteni on onneksi niin likvidissä muodossa, että kukaan ei tässä vaiheessa sen saadakseen joutuisi esimerkiksi ottamaan lainaa saadakseen verot maksuun. Huonosti suunniteltuna aikamoinen lovi tilipussiin silti tulisi, jos perintö vierähtäisi vain esimerkiksi vanhemmilleni. Harjoitus ei siis suinkaan ole turha.

Perintöverolaskuri kertoo miten paljon kunkin arvoinen perintö rokottaa perinnön saajaa. Laskuriin TÄSTÄ.

Perintöveron laskeminen on tietysti aina vaikeampaa, mitä monimutkaisemmasta omaisuudesta on kyse. Esimerkiksi jos perinnön kohteena on kiinteistö, maksetaan vero omasta pussista kokonaan, vaikka varsinaista rahaa ei ole perittykään. Vähävarainen perijä on siis helposti vaikeuksissa, jos arpa osuu väärin kohdalle. Suomalainen perintöverotus on yksinkertaisesti rankaiseva ja epäreilu.

Kekseliäisyys palkitaan.

Näin laadit testamentin

Kaikkein varmimmin lainvoimaisen testamentin saa aikaan tietysti käyttämällä asianajajaa, mutta koska näillä sivuilla keskitymme omatoimisuuteen, katsomme miten sellaisen saa itse väsäiltyä.

Omalla kohdallani testamenttiasiakirja on kohtuullisen yksinkertainen perillisten vähäisen määrän ja omaisuuden immateriaalisen ominaisuuden vuoksi. Tämän vuoksi voin sen siis myös itse vääntää.

On syytä kuitenkin muistaa, että mitä monimutkaisemmat omistukset henkilöllä on ja mitä enemmän lakiperijöitä löytyy, sen hedelmällisempää on käyttää aitoa asiantuntijaa. Hyödyt ovat tällöin hintaa suuremmat. Väärin tehty testamentti saattaa nimittäin olla myös mitätön.

Omaisuus?

Että asiassa pääsee puusta pitkälle, on tietysti oltava selvillä tarkasti siitä mitä ja millaista omaisuutta omistaa. Mikäli omistat runsaasti fyysistä omaisuutta autosta kesämökkiin, niin nykyarvo on syytä määrittää ainakin suurinpiirtein siksi, että lakiosan arvon voisi edes suurinpiirtein arvata.

On syytä ottaa myös huomioon, että kun omaisuus eri muodoissaan on selvillä, voi sitä jaotella testamentilla perillisten kesken vapaammin ja enemmän huomioonottaen niin vero- kuin sosiaalisetkin vaikutukset.

Mieti siis tarkkaan mikä omaisuus perintönä kullekin parhaiten sopii siltä pohjalta, että jaottelu olisi oikeudenmukainen ja mahdollisuuksien mukaan tasainen. Vaikka esimerkiksi asuinhuoneisto on yksittäinen pala omaisuutta, voi sen silti omistaa useampi henkilö yhdessä; näin myös verovaikutus on inhimillisempi.

Perilliset

Se kuka saa mitäkin on tietysti testamentin tekemisen alkuperäinen syy. Näin ollen on tietenkin selvitettävä, että kuka ensiksi on lain mukaan perimässä ja millaisilla osilla ja veroluokalla, että voisi onnistuneesti saada aikaan testamentin joka ei sytytä kolmatta maailmansotaa suvussasi.

Lapset perivät aina vanhempansa. Heille kuuluu lakiosana vähintään puolet jaettavasta omaisuudesta. Toisesta puolesta voi määrätä testamentilla niin halutessaan. Mikäli rintaperillisiä ei ole, on omaisuuden jako lähes täysin vapaata riippuen vielä siitä onko kuollut naimisissa vai ei.

Kun perilliset ovat selvillä, on syytä miettiä haluatko muistaa kuollessasi myös sukuun kuulumattomia henkilöitä (kuten avopuoliso?!?) tai jopa aatteidesi mukaisia yhdistyksiä.

On myös syytä muistaa, että aviopuolison asema perillisenä riippuu siitä onko kuolleella lapsia vai ei. Aviopuolison kuolemaa kohdellaan kuitenkin aina ”erona”, jolloin omaisuus ositetaan. Jos eloonjäänyt osapuoli on kuollutta varakkaampi, ei tämän tietenkään tarvitse luopua omasta omaisuudestaan muiden mahdollisten perillisten hyväksi.

Mikäli parilla on avioehto, on sen sisältö syytä käydä kunnolla läpi, sillä se voi sanamuodoista riippuen olla voimassa niin avioerossa kuin kuolemantapauksessakin, tai pelkästään avioerossa. Useimmille paras ratkaisu on vain avioerossa voimassaoleva avioehto. Sillä on suuresti vaikutusta perimykseen ja verotukseen, sillä jos avio-oikeus säilyy kuolemantapauksessa, ei veroa mene.

Todistajat

Testamentilla on myös oltava lakitoimikelpoiset todistajat kaksin kappalein, jotka lopulta allekirjoittavat asiakirjan, saattaen sen näin voimaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että todistajan ei tarvitse olla tietoinen testamentin sisällöstä, hänen on ainoastaan tiedettävä, että on allekirjoittamassa testamenttia.

Todistajaksi ei kelpaa lähisukulainen, puoliso tai sisaruksen puoliso. Jos tämä ehto ei täyty, on testamentti juridisesti mitätön.

Toimeenpanija

Jos omaisuutta on kertynyt ja se on monessa eri muodossa, on testamentin tahdon noudattamista valvomaan hyvä määrätä toimeenpanija. Toimeenpanijan nimenomaisena velvollisuutena on testamentin tahdon toteuttaminen.

Nimetty toimeenpanija syrjäyttää perilliset kuolinpesän hallinnosta. Hänen tehtävänsä on siis kirjaimellisesti toteuttaa testamentin tahto ja toteuttaa perinnönjako. Hänen on huolehdittava kuolinpesän velvollisuuksista, kuten laskuista ja jaettava omaisuus testamentissa määritellyllä tavalla.

Ellei kyseessä ole valtava omaisuus, jonka jakaminen muutoin tuottaisi ongelmia, ei erillisen toimeenpanijan määräämisessä ole kovin paljon ideaa, varsinkin jos testamentti on selvästi ja toteuttamiskelpoisesti rakennettu.

Kuolinpesää voi nimittäin toki hallinnoida niin sanotulla osakkaiden yhteishallinnolla, mutta helposti syntyvien erimielisyyksien välttämiseksi testamentissa on hyvä määrittää jo alunperin henkilö, joka toteuttaa testamentin toiveet.

Testamentin toimeenpanija on samalla määrättävä pesänselvittäjäksi, joka kuolinpesällä on aina oltava, oli sitten toimeenpanijaa tai ei. Toimeenpanija ja pesänselvittäjä eivät siis ole sama asia, vaikka toimeenpanija voikin samalla toimia myös pesänselvittäjänä. Pesänselvittäjä nimittäin vain pitää huolen kuolinpesän jakokuntoon saattamisesta, ei itse perinnön jaosta enää, jonka hoitaa joko toimeenpanija tai osakkaat keskenään. Omaisuuden varsinainen lopullinen luovuttaminen toisaalta on vielä pesänselvittäjän toimi. Monimutkaista.

Toimeenpanija ja pesänselvittäjä voivat myös laskuttaa työstään.

Toimeenpanijaksi määritetään hyvin usein joku ulkopuolinen asiantuntija, kuten asianajaja, mutta mikään ei estä ottamasta tehtävään myös yhtä perillisistä tai muuta uskottua henkilöä, jotka myös ovat oikeutettuja korvaukseen sitä vaatiessaan.

Tärkeintä toimeenpanijaa määritellessä on, että henkilö on täysin tietoinen siitä mitä perittävä on testamentissaan halunnut.

Itse en testamentissani sen yksinkertaisuudesta johtuen erillistä toimeenpanijaa määrittele, vaan osakkaat saavat sen keskenään sopia tai pyytää ulkopuolista apua.

Millainen testamentti?

Testamentteja on myös erimuotoisia ja eri tarkoituksiin. Tästä johtuen on tärkeää selvittää itselleen, että millaista testamenttia on itse asiassa vääntämässä. Testamentin voi nimittäin luoda moniin eri käyttötarkoituksiin. Samassa testamenttiasiakirjassa voi olla otteita monista eri testamenttimuodoista, kuten:

Yleistestamentti Keskinäinen testamentti (hyvin usein samalla hallintaoikeustestamentti) Hallintaoikeustestamentti (usein tehokas verotuksen optimointikeino) Omistusoikeustestamentti (yleistestamentti on esimerkiksi samalla omistusoikeustestamentti, jolla perijä omistaa perinnön aivan kokonaan) Rajoitettu omistusoikeustestamentti (perinnön saaja kyllä omistaa perinnön, mutta ei saa testamentata itse sitä eteenpäin ohi alkuperäistestamentin toissijaisperijöiden) Erityistestamentti

Omalla kohdallani toteutin täyden omistusoikeuden yleistestamentin perillisteni kesken, joka taitaakin käytännössä olla ainoa turvallisesti itse laadittava testamenttimuoto. Testamenttia tietysti muutetaan sitä mukaa kun elämäntilanne olennaisesti muuttuu. Tässä muodossa ja riittävän yleisellä tasolla tehtynä se soveltuu kuitenkin hyvin moneen tilanteeseen.

Testamentin asiakirja

Että mistään näistä mietinnöistä olisi mitään hyötyä, on tietysti tiedettävä miten testamentista saa pitävän asiakirjan yllämainittujen seikkojen lisäksi.

Testamentti sinänsä voi olla teoriassa vaikka vessapaperille mustekynällä väännetty, kunhan sillä on kaksi ulkopuolista todistajaa ja muut muotoseikat täyttyvät. Testamentin ei siis tarvitse olla koukeroista lakitekstiä, kunhan se on jäsennelty, selkeä ja toteuttamiskelpoinen.

Omassa testamentissani en esimerkiksi mainitse eurosummia ollenkaan, vaan olen toteuttanut varsinaisen perinnönjaon idean suhdelukuina, sillä omaisuuden absoluuttinen määrä muuttuu vuosien mittaan. Näin testamentti on hyvin pitkään käyttökelpoinen sellaisenaan, ellei perijöitä halua muuttaa.

Testamentin säilytys

Mutta missä ihmeessä testamenttia tulisi säilyttää, että se löytyisi ja että sen mukaan toimittaisiin?

Hyvin yleinen keino on antaa testamentti luotettavan perillisen säilytettäväksi. Myös kopiot voi jakaa kaikille osallisille, jos itseä ei haittaa, että asia on kaikkien tiedossa.

Kaikkein turvallisin keino on tietysti pankin tallelokero, johon kaikki asiaan liittyvät dokumentit säilötään. Esimerkiksi Osuuspankissa peruslokeron kuukausihinta on 1,70 EUR/kk.

YLE -Dokumentti ”Perintö”

YLEn informatiivinen dokumentti ”Perintö” kertoo kokeneiden pesänjakajien suulla hyvin inhorealistisesti miksi perintöasiat olisi itse kunkin hyvä laittaa ojennukseen ajoissa vaikka asia ei juuri nyt ajankohtaiselta tuntuisikaan.

Asiakirjamalleja & Linkkejä

Asiakirjamalleja

• Testamenttimalleja Hoitotestamentti (hoitotahtolomake & hoitotahtolomake 2)
• Hautaussuunnitelma
• Siviilihautajaiskortti

Linkkejä

Perintöverolaskuri Artikkeli hautaustestamentista

• Tietoa valtakirjasta
• Perintö- ja lahjaverolaki
• Perintökaari

*Oletko sinä uskaltanut miettiä omaa kuolevaisuuttasi ja sen vaikutusta lähipiiriisi? Oletko tehnyt asialle jotain ja tuliko tästä artikkelista ajatuksia, korjauksia tai huomioonotettavaa, jotka haluat jakaa muillekin?Kerro!*

Vastuuvapauslauseke: Koska perintöoikeus on helposti äärimmäisen monimutkainen sekasotku, ei tätä artikkelia pidä ottaa lainvoimaisena ohjeistuksena testamentin tekemiseen tai perinnönjaon toimittamiseen, vaan ainoastaan yleisen tiedon lisäämiseen ja omien kokemusteni jakamiseen tarkoitettuna artikkelina. Toteutat neuvot omalla riskillä ja asian tiedostaen. Epävarmoissa tilanteissa konsultoi asiantuntijaa.

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. V**aikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

_Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 27.1.2014.*

Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?

Vaikka en ole koskaan suhtautunut yhteisöasumiseen vahvasti, oli se silti asumismuoto, jota en tosissani olisi voinut omalle kohdalleni kuvitella opintojen jälkeisessä elämässä. Se tuntui väärältä, likaiselta.

Täällä silti ollaan, makuuhuoneeni työpöydän ääressä samalla kun toinen kämppikseni, Sanna vääntää keittiössä iltapalaa, josta hänelle kuittailen kirjoituksen lomasta.

Olo on rauhallinen ja mieli hyvä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Alkaisinko epäonnistujaksi?

Tähän idylliseen tuokiokuvaan en päätynyt kovin nopeasti, sillä tietenkin se vaati varsin syvää pohdintaa; onhan kyse lopulta isosta, elämiseen merkittävästi vaikuttavasta päätöksestä.

Päällimmäisenä hanketta pohtiessa olivat pelot yksityisyyden puutteesta ja niistä kompromisseista, joita lähes tuntemattomien ihmisten kanssa asuessa on pakostakin tehtävä. Onko omaa rauhaa? Introverttinä ihmisenä sitä tarvitsee paljon. Voiko heihin luottaa, kun ovessa ei ole lukkoa? Tuleeko yhteentörmäyksiä, nipotusta ja kyräilyä?

Hyvänä kakkosena tuli tunne siitä, että jos tällaiseen ratkaisuun aikuisiällä, työelämässä päätyy, on ikään kuin epäonnistunut, piste.

Kuten useimmat, pidin yhteisöasumista jonkinlaisena elämänvaihejuttuna ja varhaisaikuisuuteen kuuluvana, rajallisten resurssien pakottamana ratkaisuna. Vain köyhä asuisi vapaaehtoisesti näin! Ajattelin, että sitä onnistuneempi on elämänsä poluilla mitä itsenäisemmin, eli yksin tai kaksin sitä pystyy tallaamaan ja saavuttamaan asioita.

Tämä oli erityisen herättävä ja tervehdyttävä tunne, sillä se toi jälleen kerran tietoisuuteeni ne ulkopuolelta imetyt arvotjasosiaalisen paineen, jotka näkymättömästi määrittelevät tulevaisuuttamme, ohjaten tehokkaasti käyttäytymistämme ja valintojamme. Ne pakottavat niin viekkaasti sulautumaan siihen muottiin johon ympäristö odottaa sinun asettuvan, että pidät kutakin päätöstä täysin omanasi ja luonnollisena. Alkuun päässäni jyskyttävät argumentit kuulostivatkin todellisilta ja järkeenkäyviltä, mutta mitä enemmän asiaa puin ja pyörittelin, aloin hyvin selkeästi näkemään joutuneeni klassisen sosiaalisen ehdollistumisen uhriksi.

Nuo minuun iskostuneet asenteet tulivat pitkälti ympäröivän piirin kommenteista, joita aiheeseen liittyen vuosien mittaan sain ja mediasta itseeni imin. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että saan jonkinlaisen näkemysluettelon siitä miten suomalaisen palkansaajan elämänkaaren tulisi mennä. Synnytään kotiin, asutaan siellä peruskoulun / lukion loppuun asti. Tämän jälkeen siirrytään opiskelemaan, jolloin yhteisasuminen on sallittu, jopa järkeväksi laskettava asumismuoto. Myös vuokra-asuminen sinänsä on yleisesti hyväksyttyä. Työpaikan löydyttyä onkin sitten jo ympäristön odotukset korkeammalla; on muutettava joko vuokralle itsenäisesti asustelemaan, tai ostettava asunto; joka tapauksessa asunnon oston on oltava se ehdoton unelma ja ainoa järkiteko. Vuokralla pysyvät pidempään vain köyhät ja luuserit; kimppakämpässä punkkaavat vain sosiaaliset hylkiöt, syrjäytymisvaarassa olevat tai muuten vain todellisuudesta vieraantuneet, vai mitä?

Kaiken kaikkiaan yhteisasumista pidetään jotenkin äärimmäisenä tekona, vaikka ihmisen historian aikana se on ollut asumismuodoissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Yksin asuivat muinoin ne sosiaaliset hylkiöt. Kulttuuri tietysti muuttuu – ja olen itsekin sen kasvatti, mutta on hauska huomata, miten pidämme nykyään rikkautena sellaista, joka aiemmin katsottiin köyhyydeksi, jopa kuolemantuomioksi.

Omat kokemukseni näin aikuisiän versiona asiasta ovat täysin toisenlaiset kuin ne ennakkoluulot, joihin on helppo törmätä.

Mainituista asenteista johtuen yhteisöasuminen aluksi tuntui jopa häpeälliseltä ratkaisulta. Halusin kuitenkin koittaa tässäkin asiassa ravistella omia asenteitani muiden kummasteluista huolimatta ja astua leijonan luolaan.

Mieltäni painoi siis hyvin raskaasti halu haastaa itseäni myös henkisesti. Sen lisäksi, että edullisuus oli kiistämätöntä, yhteisöasuminen kuulosti omaan korvaan tarpeeksi epätavalliselta ratkaisulta 32-vuotiaan vakityössä käyvän miehen tekemäksi, että tottakai siitä oli otettava selvää. Kun tekosyyt eivät kummitelleet mielessä enää entiseen tahtiin, oli varsin suorasukaista lähteä lopulta löytämään asian valoisia puolia ja realismia, tutkimaan sitä aitona vaihtoehtona.

Se kannatti, sillä vähän myöhemmin kaikki yllämainittu osoittautui täysin hatusta vedetyksi fantasioinniksi ja näkemykseni itsenäisyydestä itseisarvoisena hyveenä ovat kurvanneet toisille urille. Itsenäisyys on sosiaalisen eläimen toiminnassa muutenkin täydellinen illuusio. Silti epätoivoisesti päivittäin toimimme ikään kuin se olisi totta.

Onneksi minulla oli vankkaa taustaa kimppakämpässä punkkaamisesta opintoajoiltani Saksasta, vuodelta 2005, jossa asuin yhdessä kuuden paikallisen kanssa. Saksassa kimppakämpät asumismuotona ovat muutenkin paljon yleisempiä elämäntilanteesta riippumatta, eikä niihin liitetä mitään stigmoja.

Nämä kokemukset auttoivat huomaamaan ajatteluni hyvää vauhtia suomalaistuneen, tukkeutuneen.

Arvomaailman uudelleenasettelua

Kärjistetysti haluan kääntää ajattelun asumismuodoista päälaelleen. Alan nimittäin hitaasti päätyä siihen tulokseen, että niin sanottuna ykkösvaihtoehtona yhteiskunnassa kannustettu yksinasuminen sinkuille on itse asiassa paljon oudompaa ja typerämpää kuin mitä yhteisasuminen, sen ollessa selvä merkki kulttuurin henkisestä invalidisoitumisesta sosiaalisella kentällä.

En missään nimessä väitä, että kaikkien tulisi nyt sännätä yhteisasuntomarkkinoille. Ei tietenkään, sillä vaikea yksinasumisen hyviäkään puolia on maton alle lakaista. Nyt ei ole kyse minkään asumismuodon erityisestä mollaamisesta, vaan ajatusmaailman laajentamisesta. Yhteisasumisen stigman jonkinlaisena ituhippien marginaali-ilmiönä soisin kokemusteni perusteella väistyvän pikkuhiljaa. Sille ei ole perusteita.

Todellisuudessa yhteisasuminen onkin lähinnä vain äärimmäisen tehokasta, järkevää ja sosiaalisesti tervettä. Tehokkuuden määrittelee pitkälti asumisen edullisuus ja mahdollisuus hyvään sijaintiin. Sosiaalisen terveyden taas se, että yhtenä keinona jokaisen osallistujan on mahdollista laajentaa omia ystäväpiirejään merkittävästi ja tietenkin tutustua samalla itseensä.

Haluan lähinnä tuoda esiin ajatuksen siitä, että nykyisenkaltainen yksilön jalustalle nostaminen ei välttämättä ole ollenkaan niin hyvä juttu kuin kuvitellaan, vaan tekee itse asiassa yhteisöistä laajassa mittakaavassa sairaampia. Tätä kautta myös yksilö voi huonommin.

Ilmiö on tosin hyvin linjassa sen suhteen miten tämän päivän kertakäyttömaailmassamme muutenkin elämme. Tajutakseen tämän ei tarvitse olla kommunisti; ajatus joka tällaisista puheista välittömästi nousee.

Asuminen maassamme on hyvin tarkkaan ihmisarvoon sidottua statussymboliikkaa, joten polarisoituneet reaktiot sinänsä eivät yllätä. Vihamielistä suhtautuminen ei toki ole – miten se voisi olla – mutta kummastusta aiheella on helppo herättää kuulijassa, jonka arvomaailma on perinteisemmästä päästä.

Vaihtoehtojen suloinen puute

Tottakai alkusysäys hankkeelle oli laadullinen ja taloudellinen. Yksiöiden huono laatu ja vastaavasti korkea hinta Tampereella alkoi ärsyttää, mutta koska velkaantuminen ei innostanut, ja järkevän hintaiset kämpät ovat pieniä 40 – 70 -luvun remonttisumaa odottavia luukkuja, tai sitten epämukavan kaukana, jätin tuon vaihtoehdon pitkän tutkinnan jälkeen odottamaan hamaan tulevaisuuteen.

Selväähän tietysti on, että ajatusmuurieni murtamisen jälkeen tällä yhtälöllä kimppakämppä oli voittamaton vaihtoehto. Tiedossa oli keskivertoa korkeampi asumisen laatu loistavalla sijainnilla ja merkittävän edullisella hinnalla tunnetusti kalliissa kaupungissa.

Näin asun

Niinpä päädyin pimeimpinä kevättalven 2013 hetkinä viimein muuttamaan kimppakämppään Tampereella kahden fysioterapeutin, Sannan ja Minnan letkeään seuraan. Yksi elämäni paremmista valinnoista tapahtui tuolloin, sillä kokemus on ollut niin sydäntälämmittävän positiivinen ja voimaa antanut, että siitä voi vain hymyillä.

Tuosta hetkestä alkoi mielenkiintoinen taival ja uusien ystävyyksien suma, jota en hetkeäkään tule katumaan.

Yhdessäelomme aikana olemme käyneet mitä mielenkiintoisimpia keskusteluita, eläneet toisiamme tukien niin onnistumisia kuin vastoinkäymisiä, ilon hetkiä ja sydänsuruja. Elämä on ollut paljon aktiivisempaa, lämpimämpää ja herättänyt näkemään asioita yhä enemmän useammalta näkökannalta kuin mitä koskaan olisin niin sanotusti ”itsenäisesti” elävänä saanut aikaan vain ”oman” kaveripiirini pohjalta.

– 2000 -vuonna rakennetussa kerrostalossa, aivan Pyhäjärven rannalla, rauhallisella alueella.

– Asunto on yhteensä 88 neliötä, hyväkuntoinen. Ei luksuskämppä, mutta perusasumiseen täydellinen

– Samalla asumisen laatu on noussut kirjaimellisesti tälle vuosituhannelle. Kerrostalon ongelmat silti edelleen ovat olemassa, mutta perheasuntomuodon vuoksi myös naapurit ovat rauhallista sakkia

– meitä on täällä tätä kirjoittaessa kolme. Tulemme hienosti toimeen keskenämme, homma toimii ja kaikki ymmärtävät pelin hengen. Olemme kaikki myös palkkatyöläisiä.

– Jokaisella on tottakai omat makuuhuoneet. Asuntoon kuuluu erittäin tilava oleskelutila, suoraan järvelle avautuva parveke, tilava keittiö, kaksi vessaa ja sauna. Tilasta ei ole puutetta. Näin ollen myös pitkään huolehtimani yksityisyys on riittävä.

– Vuokra on noin 30% edullisempi mitä yhdessäkään yksiössä, jossa olen tässä kaupungissa asunut. Näin ollen asumiskustannukseni laskivat vuoden 2008 tasolle, jolloin elin vielä parisuhteessa (70-luvun sontaluukkukolmio Hervannassa). 24% kulutasosta nettotuloihin nähden maksan nyt 15%. Luku on hyvin siedettävä millä tahansa mittarilla, etenkin kun ottaa huomioon asunnon iän, koon, sijainnin jne.

– Asun nyt myös enää 1,5 kilometrin päässä työpaikastani entisen kolmen sijaan, joten hyötyliikuntani on kymmenkertaistunut, koska moottoriliikenteen käyttöön ei ole enää mitään tekosyytä juuri milloinkaan. Kävelyä/pyöräilyä tulee noin 30 kilometriä viikossa. Vuodessa ”vahinkoliikuntaa” tulee siis noin 1.560 kilometriä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta yleiseen terveydentilaan.

Perhe-elämää

Kun yhteisasumisesta puhutaan, teen selkeän pesäeron opiskelijakommuunien ja työläisasumisen välille jo pelkästään siksi, että henkinen kypsyystaso on aivan toisesta maailmasta, kuten myös vuorokausirytmi. Kuitenkin yhteisasumisesta puhuttaessa nenän nyrpistykset johtuvat pitkälti siitä stereotypiasta, jonka opiskelijakommuunissa asunut tai siellä vieraillut on todennäköisesti saanut kokea. Siinä mielessä ennakkoluulot ovat siis toki ymmärrettäviä.

Todellisuus esimerkiksi omassa tilanteessani on kovasti toisenlainen verrattuna yleiseen kuvaan asiasta. Kyseessä on enemmän sattumalta muodostuneesta ”perheyhteisöstä”, jossa olemme toisillemme ehkä jollakin tapaa sisaruksiin verrattavia ihmisiä. Tietenkään yhteys ei ole niin syvä, mutta tältä pohjalta asiaa lähestyen se on helpoin ymmärtää. Asumismuotona, oikeiden ihmisten seurassa tämä on yksi ehdoton vahvuus ja juuri tätä tarkoitan sillä, että kyseessä on sosiaalisesti terve ilmiö. Ylipäätään kimppakämpässä asuminen ei paljon eroa perheenä elämisestä muuta kuin siltä osin, että jokainen voi tavoitella omia juttujaan ”yksityiselämässään” ilman toisten lupaa. Kaikin muin tavoin perhe-elämän platoninen puoli on läsnä. Ja jos asiaan osaa suhtautua alunperinkin tältä kantilta, on elämä huomattavan helppoa sen jälkeen.

Mitä muuta esimerkiksi parisuhteessa elävät toisilleen oikeastaan ovat kuin alunperin toisilleen tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat huomanneet sopivansa yhteen ja saman katon alle? Hyvä on, pelissä on mukana seksi ja romanttinen rakkaus myös, mutta heilläkin ajan myötä nuo asiat hieman väistyvät ja platoninen ystävyys ottaa enemmän sijaa. Yhteisasumisessa – parhaassa tapauksessa – kyse on kevyestä platonisesta yhteydestä ja välittämisestä.

Aikuisiällä toteutettuna kokemus on toisesta maailmasta, sillä:

• suuremmalla todennäköisyydellä henkilöt ovat tehneet ratkaisun täysin vapaaehtoisesti, joten asenne tällaiseen asumiseen on jo valmiiksi erilainen
• kun kaikki osallistujat ovat jo reippaasti parinkympin paremmalla puolen, on väistämättä asujien henkinen kypsyys korkeammalla tasolla.
• näin ollen empatiakyky muita kohtaan on korkeampi, ja muut osaa ja haluaa ottaa huomioon toiminnassaan
• yhteisistä säännöistä on jokseenkin helppo sopia ja niitä noudattaa. Parisuhteessa eläneelle ei tämä tuota ongelmia, jos omaa pätkääkään vastuuntuntoa
• asuminen on perusrauhallista ja nukkumaan pääsee ajoissa, samaan tapaan kuin pariskunnilla tai perheissä.

Se pyörii sittenkin

Se miten autuaallista yhteisasuminen lopulta on riippuu täysin siitä millaiseen porukkaan on liittymässä. Ihan mihin tahansa ei tietenkään pidä ryhtyä, sillä aivan kuten parisuhteisiin ryhdytään vain yhteensopivan ihmisen kanssa, on yhteisasumiseen ryhdyttävä vain ihmisten kanssa, jotka jakavat samantyylisen asenteen, vastuuntunnon ja perusarvomaailman jne. Mielenkiintoisesti omat ystävät eivät välttämättä ole kovin hyviä kandidaatteja, sillä he löytävät tiensä elämääsi usein muiden kriteereiden pohjalta.

Valintavaiheessa on oltava raaka, realistinen ja rehellinen. Muuten saat itsesi kuseen. Asiat, kuten oman tilan pyhyys, siisteyskäsitykset on puhuttava puhtaaksi kaunistelematta. Mikään ei tosin estä arvottamasta näitä asioita uusiksi myös omassa mielessä.

Persoonien sinänsä ei tarvitse kohdata, kunhan päälinjat ovat selvillä. Esimerkiksi rauhallisemman pohtijan ei ihan välttämättä kannata tunkea itseään porukkaan, jonka idea hyvästä ajanvietteestä on perskännit joka keskiviikkoyö. Itsekin kiersin muutaman paikan, ennen kuin löysin niin sanotusti ”normaaleita” ihmisiä asuinkumppaneiksi ilman ehtoja ruokavalioista, poliittisista näkemyksistä tai muista vastaavista.

Ennen kaikkea yhteisasumisessa on osattava kunnioittaa toista ihmisenä, antaa olla omaa mieltään asioista, syödä miten ja miltä tuntuu ja niin edelleen. Varmasti toivot, että itseäsi kohdellaan samoin. Kukaan ei ole täydellinen, et edes sinä itse, joten muidenkaan tuomitseminen ei kannata.

Asia ei ole monimutkainen, eikä mietittäviä asioita tarvitse millekään lappusille eritellä. Riittää, että kaikki ovat yhtä mieltä avainasioista, ja pikkuasiat annetaan mennä läpi sormien; tiskit ja siivous toteutetaan ilman draamaa ja pyytämistä ja yhteisen talouden kulut tehdään selviksi. ”Älä nipota pikkuasioista” käy muutenkin ohjenuoraksi elämässä aivan kaikkeen.

Nipottajille yhteisasuminen voisi olla hyvinkin terapeuttinen ja psyykeä parantava kokemus, joskin varmasti hetken raskasta kanssa-asujille. Ennen kuin siis muutat, on syytä aloittaa oman asenneilmaston muokkaus sallivampaan suuntaan, jos olet aiemmin ollut kontrollifriikki.

Kimppakämppään aikuisiällä ja työelämässä olevana siihen on tietenkin suhtauduttava tietyllä tavalla. On nimittäin harjoitettava niitä sosiaalisia taitoja, joita aktiivisesti pyrimme tukahduttamaan, kuten empatiaa, toisten automaattista huomioimista, valmiutta jakamiseen, henkiseen lämpöön jne. Kaikkea sitä, mitä ”itsenäisyydellä” pakenemme.

Muualla:

• Iltasanomat
• Helsingin Uutiset, 10755-kimppakampan-ovi-aukeaa-halvemmalla

Milloin viimeksi kyseenalaistit omat arvosi, jotka pakottivat järjettömän kalliiseen, mutta sosiaalisesti ”normaaliin” toimintaan? Tuleeko mieleen jotain sellaista, mitä olisi ehkä hyvä kokeilla, mutta tuntuu tällä hetkellä ”väärältä” tai tuo alussa mainitun ”häpeän” tunteen pintaan? Onko sinulle ollut normien rikkomisesta joskus selkeää hyötyä?

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Tulot, menot ja säästöprosentti (suluissa vuosi tähän mennessä):

• Nettotulot ilman pääomatuloja 1 307 €
• Kustannukset 4 808 €
• Säästöprosentti  – 268 % (-16 %)

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ei kertynyt ansiotuloja, mutta ansiopäivärahaa sain 1 307 euroa. Säästöprosenttiin lasken mukaan kaikki eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta.

Osinkotuloja tai ETF:ien jakamia tuottoja ei kilahtanut tilille.

Menoissa ylivoimaisesti eniten rahaa kului harrastuksiin. Idiotismi olisi ehkä sopivampi kategoria, mutta mennään toistaiseksi näin. Tyhmä saa maksaa itsensä kipeäksi, viisas pääsee vähemmällä. Lisäksi maksuun meni koiran lentoliput ja muutenkin lompakon nyörit ovat osoittaneet aivan väärään suuntaan.

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Muuta:

• Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, joten jotkut kategoriat näyttävät omalta osaltani pyöreätä nollaa
• Työaika kuluvana kuukautena 0 %

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana tein pienen automaattitäydennyksen osinkosalkkuun, mutta muuten mentiin markkinan mukana.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä muutosta markkinoiden johdosta ja eläkekassavuosina romahti samaa tahtia pankkitilini saldon kanssa.

LOPUKSI

Päädyin kuukauden aikana hankkimaan uudet mailat golfbägin täytteeksi. Ei olisi kannattanut, mutta turha se nyt on itkeä, kun löysät on jo housussa. Joskus sitä vain eksyy omaan mielikuvitusmaailmaansa, eikä huomaa todellisuuden olevan aika tavalla eri linjalla. Ehkä tästä löytyy joku opetus vitutuksen kaikottua.

Taidan olla vuoden säästöprosentissa ensimmäistä kertaa elämässäni persneton puolella, vaikka joulu on jo kohta ovella. En koe millään tavalla olevani oikeutettu kirjoittamaan sijoittamisesta tai säästämisestä, mutta onneksi Saitureita on vielä neljä kappaletta jonossa.

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. V**aikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

_Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 13.1.2014.*

Hyvää elämää etsimässä

Luulisi, että oman talouden kiemuroihin keskittyvässä sivustossa ei pehmeämmillä arvoilla ole sijaa. Pitäisi puhua rahasta.

Kuten sivuston taustoista käy ilmi, on täällä kuitenkin pohjimmiltaan kyse kovin vähän suoraan rahasta. Käsittelemme sitä puhtaasti työkaluna. Siitä ja siihen liittyvistä ilmiöistä on pakko puhua siksi, että nykyisessä muodossaan, tabujen ympäröimänä ja huonosti ymmärrettynä aiheena on tällä mysteerillä päivittäiselämässämme ylivalta. Sitä on vaikea huomata, ellei pysähdy ja katsele ympärilleen.

Kyse ei siis ole kolikon kiillotuksesta, pennin pihistelystä tai alennusten perässä juoksemisesta, vaikka ulkopuoliselle toiminta saattaa tätä muistuttaakin. Itse asiassa säästö ja ylijäänyt raha ovat lähinnä sivutuotteita jostakin suuremmasta kokonaisuudesta, arvomaailman muutoksesta, vastuunottamisesta ja oman ihmisyyden ymmärtämisestä.

Saituroinnissa™ on kyse hyvän elämän löytämisestä henkisen pääoman keinoin ilman, että rahahuolet ja loppumaton halujen suo tulevat asioita pilaamaan; ne kun kuuluisasti ovat yksi elämän suurimmista stressin aiheuttajista ja estävät tehokkaasti mielenrauhan muodostumista.

Taloudellisen vallan saaminen takaisin itselle on yksittäisistä hankkeista suurin, jolla voi vaikuttaa positiivisesti koko oman elämän kirjoon, vieläpä verrattain yksinkertaisin toimin.

Tuohon hankkeeseen on kuitenkin vaikea ryhtyä, ellei arvomaailmaansa ole vielä alkanut muokkaamaan ja kyseenalaistamaan, oli se mikä tahansa. Samalla tavalla voi olla hankala löytää keinoja erilaisten elämän ongelmakohtien rakentavaan kohtaamiseen ilman minkäänlaisia ohjenuoria.

Valitettavasti länsimaisesta maailmasta puuttuu rakentava ja toimiva elämänfilosofioiden katras, joiden avulla omaa taivaltaan täällä voisi jokseenkin järkevästi jäsentää. Elämänfilosofian (hyvän elämän oppi) sijaa näyttelevät aistinautinnot ja mielihyvä. Järkeily on yksinkertainen; jos se tuntuu tässä ja nyt hyvältä, asian on oltava hyväksi myös kokonaisuutena. Kukaan ei puhtaasti näin ajattele, mutta asemoimme kuitenkin toimintamme päälinjan tämän alkukantaisen asenteen mukaisesti. Jäljet on nähtävissä, kun ympärilleen katselee. Suuri osa meistä kulkee elämänsä ohi tästä syystä suu auki, silmät pyöreänä ihmetellen, saamatta siihen mitään tolkkua. Paljon tallattua tietä on näennäisen helppo tietysti kulkea.

Vastausta ja merkitystä päädytään valitettavasti hakemaan kulutuksesta ja oman elintason päämäärättömästä ja kritiikittömästä kasvun tavoittelusta. Tämän kilvan surullinen puoli on se, että maaliviivaa ei ole, eikä sen kummemmin vastauksiakaan. On vain loputon määrä työtä ja itsensä myymistä. Elämänfilosofiselta näkökannalta kahlaamme rantavedessä kurahousut jalassa, vettä lapsekkaasti läiskyttäen, luullen kollektiivina, että nautinto on oikea ohjenuora. Vertauskuvallisesti olisi jo aika oppia uimaan.

Kutsuisin länsimaista elämäntapaa muuten hedonismiksi, mutta sitten muistin, että hedonistitkin osasivat katsoa elämää pitkän aikavälin nautinnon kannalta välittömän tyydytyksen kustannuksella.

Uskontoja ja erilaisia marginaali-ideologioita sekä positiivista menestyshömpänpömppää löytyy kyllä pilvin pimein, mutta niistä ei ole peruspentin tietä ohjaamaan kestävällä ja realistisella tavalla.

Onko millään mitään merkitystä

Mietteet ja opit hyvän elämän luomisesta kiinnostavat allekirjoittanutta paljon. Ne kiinnostavat siksi, että maailma ympärillä tuntuu olevan kovin henkisesti köyhä tänään. Taloudesta ja kulutuksesta on noussut itseisarvo, jopa uskonto, jonka eteen kaikkien on elämänsä luovutettava. Ehkä voimme lanseerata uuden termin, infantiilihedonismin, joka päätyy merkitykseltään kuvastamaan ympäröivää, uskomattoman lapsellista itkupotkuyhteiskuntaamme kaikkein parhaimmin.

Tähän tyhjyyteen itse heräsin työelämään siirryttyäni ja tulotason kasvettua. Jo alkumetreillä oli selvää, että ympärillä vallitseva todellisuus oli jotenkin vinksahtanut.

Koulussa maailma tuntui vielä jokseenkin avoimelta, ja se oli mahdollisuuksia täynnä. Koulutuksessa on kuitenkin se ongelma, että se tähtää lapsuudesta lähtien luomaan sinusta lähinnä hyvän työmuurahaisen, sulkemaan mielen ja palvelemaan auktoriteettia. Kukaan ei kerro miten elää hyvä elämä, olla onnellinen ihminen. Tämä on kuitenkin se asia, jota jokainen meistä päätyy oikeasti etsimään loppuelämäkseen. Kerrotaan, että sinun on oltava tähän aikaan paikalla ja opeteltava nämä asiat ulkoa, että saat lopuksi hyväpalkkaisen työpaikan, kunnes olet noin 70-vuotias ja voit tehdä mitä haluat. Kukaan ei kerro miksi. Kukaan ei tiedä. Seitsemän ikävuoden jälkeen kaava onkin tehokkaasti asetettu. Jää omille harteillesi löytää takaisin avoimen ajattelun maailmaan, eroon dogmeista, eroon säännöistä, joita kukaan ei ole asettanut, mutta joiden mukaan kaikki elävät.

”Kun menin kouluun, he kysyivät minulta, mikä haluan olla kun kasvan aikuiseksi. Kirjoitin, että onnellinen. He kertoivat minulle, etten ymmärtänyt tehtävää ja minä kerroin heille, etteivät he ymmärtäneet elämää.” -John Lennon

Koulun pauloissa sinusta on hyvää vauhtia tulossa jonkinasteinen orja, meistä kaikista tuli. Toiset vaan pystyvät lopulta pyristelemään irti. Tuo orjuus ei niinkään ole aluksi fyysistä tai kovin konkreettista, vaan lähinnä henkistä muottiin asettelua. Sinuun iskostetaan ajatus siitä, että kelpaat ainoastaan silloin, kun opiskelet vuosikaudet tiettyä tutkintoa varten vain huomataksesi, että olet sen jälkeen kelpuutettu toimistotyöhön, jonka kuka tahansa oppii kahdessa viikossa.

Myöhemmin, elämän urien asetuttua ympäröivien normien mukaiseksi orjuudesta muodostuu paljon todellisempaa, mutta jälleen salakavalasti. Haluat kenenkään pakottamatta upottautua lainaan, jota et vuosikymmeniin saa maksettua; haluat erilaisia tavaroita, joita et varsinaisesti tarvitse; sinun on tehtävä tiettyjä asioita, kulutettava oikeita tuotteita ja asuttava tietyllä tavalla tullaksesi hyväksytyksi; yhtä paljon muiden kuin omissa silmissäkin. Se on niin luonnollista jo tänään, että suurin osa haluaa uhrata lapsuuden toiveikkuutensa ja ilonsa näiden asioiden tavoittelemiseksi. Vaikutusta ja sosiaalista hyväksyntää haetaan, mutta millä hinnalla?

Se on surullista, koska ne eivät tarjoa minkäänlaista henkistä täyttymystä; sitä seesteistä tunnetta, jossa tunnet olevasi merkityksellinen itsellesi ja muille.

”Mainonta saa meidät jahtaamaan autoja ja vaatteita, työskentelemään työssä, jota inhoamme, että voisimme ostaa tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin joista emme pidä.” – Fight Club

Tätä et uskalla, etkä tiedä kyseenalaistaa koulutuksesi kestäessä; luulet sinua vanhempien tietävän paremmin. Eivät he tiedä. Et uskalla kyseenalaistaa asetelmaa edes työelämään siirtyessäsi, sillä ymmärrys siitä, että henkinen potentiaalisi jää ansiotyössäsi täysin hyödyntämättä on liian katkera pala purtavaksi. Ja sitten se lopulta iskee, katkeruus, ellet joko lähde itsepetoksen tielle, jolle niin monet uraohjukset ajautuvat, tai huomaa lähteä etsimään elämääsi muita merkityksiä hyväksyen sen, että ansiotyö ja koulutuksesi toimivat ainoastaan verrattain helppona, mutta erittäin aikaavievänä keinona pysyä hengissä. Jälkimmäinen keino on se toimivin näistä, ja sitä mekin käsittelemme.

Vain harvoille onnekkaille heidän ansiotyönsä on samalla intohimon kohde; heillekin tosin on yhteistä se, että jonkun toisen pillin mukaan on hypittävä.

Elämän koulu

Elämänfilosofinen ajattelu ei tietenkään ole täysin kuollutta tänäkään päivänä, ja on kieltämättä kokemassa jonkinlaista renessanssia sen henkisen ja älyllisen tyhjiön täyttämiseksi, jota uskonnotkaan eivät pysty täyttämään. Esimerkiksi sveitsiläinen filosofi Alain de Botton edustaa tätä uuden ajan koulukuntaa, joka pyrkii jälleen ymmärtämään ja käsittelemään ympäröivää maailmaa sekä ihmisyyttä käytännön elämän näkökulmasta. Myös akateeminen maailma on heräämässä tähän yhä kovemmin positiivisen psykologian kautta.

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. V**aikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

_Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 4.12.2011.*

Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?

Kun puhutaan tuloista, vaurastumisesta ja rahasta yleensä, tulee useinmiten jonkun suusta kuolematon huokaus siitä, että palkkatyöllä ei rikastu. Tähän lausahdukseen on pakko tarttua ja asiaa mietittävä, sillä se on mielenkiintoinen kysymys. Tuo kysymys on miksi? Miksi palkkatyöllä ei rikastu?

Ensimmäinen perustelu johon asiassa törmää on se, että Suomen verotus on niin järkyttävän kovaa, että vaikka bruttotulosi olisivatkin kohtuullisen suuret, menee suurin osa niistä veroihin. Ei tarvitse tienata bruttomuodossa kovinkaan paljoa, että veronluonteiset kulut huomioonottaen palkasta silpaistaan pois jo kolmasosa. Todellisuus on kuitenkin vielä synkempi, sillä tein tästä aiheesta aiemmin laskelmia artikkelissa ”Paljonko oikeasti maksat veroja?”. Tuossa artikkelissa tuli esille, että kaikenlaisten maksujen ja verojen jälkeen jää sinulle parhaimmillaankin noin 45 % tuloistasi omaan käteesi. Valtio vie loput.

Ei ole mikään salaisuus, että Suomi on aina ollut länsi-Euroopan köyhälistövaltio, jossa kansalla on pienimmät kämpät, vanhimmat autot ja huonoin ostovoima. Näin se on nytkin ja suunta ei ainakaan ole parempaan päin. Tällainen ympäristö on tietysti vähän huono lähtökohta rikastumiselle palkkatyön kautta.

Mitä tuo epätoivoinen ja kohtalon hyväksyvä lausahdus pitää kuitenkin todellisuudessa sisällään ja mistä se kumpuaa?

Tottahan se on

Ei siitä pääse mihinkään, että edes hyvätuloiset eivät pelkän palkan turvin kovin vauraiksi tässä onnelassamme pääse. Otetaan esimerkiksi kuitenkin mediaanipalkkalainen, eli noin 2200 euroa tienaava henkilö. Oletetaan hänen iäkseen 25 vuotta.

Tuosta palkasta jää suorien verojen jälkeen käteen noin 1650 euroa. Tavallisimmillaan tuolla henkilöllä menee noin 1200 euroa tuosta summasta vähänkään tarpeellisempiin menoihin ja loput vähemmän tarpeellisiin.

Jos jatkamme leikkiä sillä oletuksella, että tuo henkilö saisi tililleen säästöön kokonaisuutena noin 450 euroa kuukaudessa, tarkoittaisi se 5400 euron vuosisäästöä. Jos hän pystyy jatkamaan tuota säästötahtia koko työuransa, on hänellä 65-ikävuoteen mennessä koossa 216 000 tuhatta euroa (inflaatio jätetty laskelmista pois).

Katsoi asiaa miten tahansa, niin ei tuolla summalla pelkästään kovin suuria pirskeitä pidetä, jos tarkoitus on, että pelkästään noiden säästöjen turvin tulisi toimeen tulla. On siis totta, että pelkkä palkka ei kenestäkään erityisen vaurasta tee. Tämän vuoksi pystyn siis jollakin tasolla ymmärtämään, miksi ihmiset tuntevat olonsa niin voimattomiksi raha-asioiden edessä.

Tuo voimattomuus toisaalta johtuu melkein pelkästään siitä, että rahaa ja sen todellista voimaa ei ole edes pyritty ymmärtämään. Kuluttajamassat näkevät sen nimenomaan vain kulutuksen välikappaleena. Se voi kuitenkin olla paljon muutakin.

Kova työ edes paljon tehtynä ei kannata

Säästöön jäävä summa on peruspalkansaajalla itse asiassa niin pieni, että periaatteessa työstä stressaaminen ja siihen uppoutuminen ei todellisuudessa rahallisesti kannata missään muussa mielessä kuin nimenomaan elannon turvaajana.

Vaikka kovia työntekijöitä pidetään moraalisesti korkeatasoisina henkilöinä, ei heidän toimintansa loogisesti katsottuna ole kovin järkevää, koska ahkeruus ei ole enää pitkään aikaan ollut sidoksissa tulotasoon. Mikä kova työntekijä sitten on, siihen palatkaamme joskus toiste.

Valoa tunnelissa

Vaikka on vesiselvää, että palkkatyöllä ei suoraan pääse rikastumaan ja byrokraattikoneistomme nielee yhä suuremman osan tuloistasi veroina ja maksuina, on silti edelleen pieni mahdollisuus voittaa tämä oravanpyörä muutenkin kuin oman firman perustamisella.

Jos esimerkkihenkilömme sijoittaisi nuo ylijäävät 450 euroaan joka kuukausi vaikkapa osakkeisiin, joissa keskituotto on noin 8% (poislukien viimeiset 10 vuotta), olisi hänellä 40 vuoden säästämisen jälkeen 216 000 euron sijasta 1 570 000 euroa. Kovien verojenkin jälkeen muutaman satasen kuukausisäästöillä hän siis pääsisi miljonääriluokkaan, mutta vain jos hän laittaa rahan töihin sen lisäksi, että hän itse työskentelee rahasta.

Tietenkin on itsestäänselvää jo maailmantaloudellista tilannetta seuraamalla, että kaikkia säästöjä ei yhteen sijoitusmuotoon kannata laittaa, mutta asian ytimen kuitenkin varmaan ymmärrätte.

Loputulemana voimme siis sitten kuitenkin todeta, että kyllä palkkatyölläkin voi rikastua, jos sen palkkansa käyttää kulutuksen ja tilisäästön sijasta edes osittain tuloa tuottavan ja arvoa kasvattavan omaisuuden hankintaan ja vaalimiseen.

Kerro omat mietteesi ja mielipiteesi asiasta! Voiko palkkatyöllä sittenkin rikastua ilman sijoittamista?

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot ilman pääomatuloja 1 617 €
• Kustannukset 980 €
• Säästöprosentti  26 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ei kertynyt ansiotuloja, mutta ansiopäivärahaa sain 1 617 euroa. Säästöprosenttiin lasken mukaan kaikki eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta (lisää selityksiä tämän kk katsauksen lopussa).

Osinkotuloja tai ETF:ien jakamia tuottoja kilahti tilille 1 870 euroa.

Menoissa eniten rahaa kului taas harrastuksiin ja heinäkuu tulee olemaan vielä pahempi. Golf ei ainakaan omalla tyylilläni ole se säästämisen kannalta paras lajivalinta. Toki olisi mahdollista järkeistää omaa pelaamista aika lailla. Median korkea osuus johtuu samasta harrastuksesta ja osittain myös puhelinlasku.

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Muuta:

• Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, joten jotkut kategoriat näyttävät omalta osaltani pyöreätä nollaa
• Työaika kuluvana kuukautena 0 %

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana tein pienen automaattitäydennyksen osinkosalkkuun, mutta muuten mentiin markkinan mukana. Lisäksi aikaisemmin en ole jaksanut luottokortin minimaalista saldoa laittaa ylös, mutta nyt sillä on jo merkitystä. Kuluina ostokset näkyvät sitten seuraavassa kuussa, kun maksan saldon kerralla pois.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä muutosta markkinoiden johdosta.

LOPUKSI

Kuukausi vierähti (taas) mukavasti sirkushuvien parissa. Säästämisestä tai sijoittamisesta en näillä tuhlailuilla voi kirjoittaa, mutta arkistoista löytyy onneksi vielä muutamia Saiturin helmiä kesälukemiseksi. Niitä luvassa ensi viikosta lähtien.

Oma jatkosuunnitelmani kesälle on golf kuumeen ruokkiminen. Harkinnassa on myös siitä kirjoittaminen internetin ihmeellisessä maailmassa, koska avopuolisoni on täysin kypsä golf tarinoistani, mutta tunnen pakottavaa tarvetta sylkeä ne jonnekin. Ehkä joku muukin on saanut saman taudin.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot ilman pääomatuloja 1 547 €
• Kustannukset 1 311 €
• Säästöprosentti  15 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ei kertynyt ansiotuloja, mutta ansiopäivärahaa sain 1 547 euroa. Säästöprosenttiin lasken mukaan kaikki eläkekassan ulkopuoliset tulot. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tuottoarvioissa, joten eläkkeen kannalta merkitsevää on säästöprosentti uudesta rahasta (lisää selityksiä tämän kk katsauksen lopussa).

Osinkotuloja tai ETF:ien jakamia tuottoja ei kertynyt kuukauden aikana.

Menoissa eniten rahaa kului harrastuksiin. Sain golf kauden käyntiin oikein kunnolla ja rahaa siihen saa näköjään upotettua ihan niin paljon kuin lompakosta löytyy. Addiktio on varmaan lähempänä totuutta kuin harrastus. Pitäisi ehkä harkita budjettia, että ei ihan lähde lapasesta. Toisaalta hupia on riittänyt viikoittain sen verran, että en juuri muuta ehtinyt tekemään.

Matkailu kulut johtuivat siitä, että kävimme katsomassa koiraani, joka asustelee puolet vuodesta ulkomailla. Osa matkan kuluista tulee vasta seuraavalla luottokorttilaskulla. Mediassa on mukana Evernoten vuosimaksu ja itsensä kehittämiseen sisältyi vähän kesälukemista. Kirjoittelen noista myöhemmin, jos jakamisen arvoisia ajatuksia syntyy.

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Muuta:

• Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, joten jotkut kategoriat näyttävät omalta osaltani pyöreätä nollaa
• Työaika kuluvana kuukautena 0 %

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana tein pienen automaattitäydennyksen osinkosalkkuun, mutta muuten lasketeltiin markkinan mukana.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä muutosta markkinoiden johdosta.

LOPUKSI

Kuukausi vierähti mukavasti sirkushuvien parissa ja se taitaa olla kesän teema. Jos tauko työelämästä toimii yhteiskunnasta eristävänä tekijänä, niin golf on tähän mainiota vastapainoa. Lähes päivittäin tapaa uusia ihmisiä ja jutun aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Välillä keskustellaan taidekaupoista ja välillä turvaudutaan säätilaan.

Yleensä muiden ihmisten tapaaminen ei ole ollut suosikkitilanteitani, joten pieni siedätyshoito tuskin on pahasta. Lisäksi ennen vanhaan tuli urheiltua enemmänkin ja huomaan, että olen jossain määrin kaivannut urheilun tuottamaa olotilaa. Nyt kaipaus on kadonnut ja tilalla on tyytyväisyyttä.

Pengoin blogini arkistoa. Huomasin, että en muista juurikaan mitä kaikkea olen kirjoittanut. Onni näyttäisi olevan artikkeleissa usein toistuva teema. En ehkä olisi huomannut mitä on tapahtunut, mutta Derek Siversin sanat auttoivat näkemään totuuden.

“Stereotype of the “lifestyle design” or self-help addict: Always learning, always improving, and obsessively focused on how to be happy and create the perfect life. “

Auts. Osui ja upposi. Onnellisuudesta on tullut minulle pakkomielle.

Sen sijaan, että olisin huolestunut ja pyrkinyt pois aiheesta, halusin sukeltaa syvemmälle. Tai oikeastaan kohtalo (lue: oma tyhmyys) puuttui peliin ja minulle jäi ylimääräistä aikaa. Poltin itseni pahemman kerran etelän auringossa ja päätin tarttua onneen maatessani tuskissani ilmastoidun hotellihuoneen sängyssä.

Onnellisuudessa vain on jotain maagista. Miten menestynyt ja rikas voi päätyä narun jatkoksi, mutta köyhä ja kurjissa oloissa elävä ihminen saattaa olla onnensa kukkuroilla?

Onni löytyy pyramidien juurelta

Myös muutamat teistä lukijoistani ovat huomanneet taipumukseni elämän olemuksen ja onnen pohdinnan piirissä. Useamman kerran minulle on suositeltu Paulo Coelhon kirjaa Alkemisti (Jos kirja on lukulistallasi ja et halua tietää loppuratkaisua, kannattaa skipata seuraavaan otsikkoon). Tosin Alkemistin lukeminen kannattaa, vaikka lukisit tämän postauksen kokonaan.

Luin kirjan ja käytännössä kyse on onnen etsimisestä. Paimen lähtee maailmalle yrittäen löytää aarteen, jonka näki unessa. Matkalla paimen oppii vaikka ja mitä sekä löytää ainakin osan itsestään. Hän löytää lopulta myös aarteen. Tosin ei sieltä missä uneksi sen olevan, vaan haudattuna maan alta paikassa, jossa hän näki unen aarteesta. Käytännössä aivan kotikulmilta. Tässä kohtaa suorastaan raivostuin.

Ymmärrän hyvin, jos nyt epäilet henkistä terveydentilaani.

Ehkä kirjan kirjoittajan pointtina oli kuvata sitä, että usein onni on jo jalkojemme juuressa ja emme vain sitä huomaa. Oma suuttumukseni johtui siitä, että tarinan päähenkilö oppi matkallaan kaiken onneen vaadittavan. Hänen löytämänsä fyysinen aarre oli täysin turha. Oikea aarre oli ristiriidassa sen kanssa, miten halusin tarinan päättyvän.

Kirja tarjosi vinon pinon viisauksia. Onneen liittyvät opit voisi tiivistää näin: Jos jokainen päiväsi on samanlainen kuin edellinen, johtuu se siitä, että et huomaa elämäsi hyviä asioita. Kun keskityt yhteen asiaan, muut jäävät usein huomaamatta. Onnen salaisuus on se, että huomaat maailman ihmeet pitäen samalla mielessä oman tehtäväsi. Aina, kun keskityt tähän hetkeen, olet onnellinen.

Sen vähän perusteella mitä olen tähän mennessä oppinut, on vaikea yrittää kiistää edellä mainittua.

Eilisen kaksoisveli

Artikkelin kirjoitushetkellä olen ollut töistä vapaalla useamman kuukauden. Ennen hyppyä tuntemattomaan ilmassa oli jännitystä. Heti muutoksen jälkeen jännitys vaihtui innostuneisuudeksi. Vähän aikaa oli uutta. Sitten kohtasin ongelmia. Lopulta jäljellä oli enää tylsä arki. Turhauduin itseeni.

Miten voi olla mahdollista, että täydellisen vapauden keskellä tehdessä juuri sitä mitä itse olen valinnut, voin kokea jopa tyytymättömyyttä tilanteeseen?

Pelkkä alkemia ei riittänyt, vaan kaipasin loogisempaa lähestymistä aiheeseen. Silloin mieleeni muistui toinen kirja, jota minulle on blogin kommenteissa suositeltu. Mo Gawdatin Solve for Happy (Onnen yhtälö). Kiitos muuten kommentoijille molemmista suosituksista. Onnen yhtälöstä tutkimusmatkani jatkui poukkoillen sinne tänne muodostaen vähitellen jossain määrin loogisen kokonaisuuden.

Mitä on onni?

Onnen yhtälön ratkaiseminen alkaa siitä, että ymmärrät miten sitä ei tavoita. Onnea on mahdoton tavoittaa, jos luulet sen tulevan vasta, kun olet saavuttanut tai saanut jotain. Ylipäänsä se, että yrittämällä yrittää olla onnellinen, on huono idea.

Onnellisuus on ihmisen oletusasetus. Käytännössä onni vallitsee silloin, kun onnettomuuden tunteet puuttuvat.

Onnettomuus johtuu siitä, että tahtotila ei vastaa todellisuutta. Onnettomuus ei yleensä johdu siitä mitä on tapahtunut, vaan siitä miten tulkitset tapahtuman. Oma ajattelusi on suurin tekijä onnettomuuden taustalla.

Yleensä näet maailman sellaisena kuin sinä olet, et sellaisena kuin maailma todellisuudessa on. Jos olet iloinen, huomaat pienetkin kivat asiat. Jos olet surullinen, aurinkokin saattaa näyttää mustalta.

Saatat ajatella, että aivot vain tuottavat ajatukset ja niiden kanssa on elettävä. Itseasiassa aivot ovat työkalu. Niiden tarkoitus on suojella sinua ja sen takia aivot painottavat usein negatiivisia asioita.

Aivoillasi on tapana liioitella, tulkita, olettaa, suodataa, ennustaa ja jopa valehdella sinulle. Joskus ne jäävät junnaamaan negatiivisuudessa. Edes muistiin ei voi luottaa. Olet huono kuvittelemaan, miltä joku asia sinusta tuntuisi. On luotettavampaa kysyä tuntemuksista toiselta asian oikeasti kokeneelta ihmiseltä kuin yrittää itse kuvitella mahdolliset omat tunteensa.

Voit käyttää aivojasi niin kuin itse haluat, kun ensin ymmärrät niiden puutteet.

Jos kiellän sinua ajattelemasta kylpyhuoneen siivouksen yhteydessä viemäristä löytyvää hiustuppoa tai haukottelevaa apinaa, todennäköisesti sorrut silti. Onneksi voit myös korvata mielikuvan valitsemallasi.

Voit valita mitä ajattelet, jos vain keskityt. Jos voit valita mitä ajattelet, voit pyytää aivoilta negatiivisten ajatusten tilalle parempia.

Onnen esterata: aika

Ajatukset ovat vain yksi osa onnen esterataa. Toinen äärimmäisen mielenkiintoinen komponentti on aika. Varsinkin, kun se yhdistetään ajatuksiin. Ajan käsite vaihtelee kulttuureittain ja Einsteinin mukaan aika on pysyvää, mutta me vain kuljemme sen läpi.

Jos ajatuksia peilataan aikaan, aika nopeasti huomataan, että negatiiviset ajatukset liittyvät joko menneeseen tai tulevaan. Lähes puolet (46,9 %) elämästäsi kuluu oman pääsi sisällä pohtien historiaa tai huomista. Joko murehdit mitä tapahtui joskus tai mitä tulee joskus tapahtumaan. Ei ole ihme, jos myöhemmin huomaat, että menipä kymmenen vuotta nopeasti.

Nykyhetkeen liittyvät ajatukset ovat harvemmin negatiivisia. Nykyhetki on myös ainoa näistä kolmesta, joka on oikeasti olemassa. Datan mukaan aina kannattaisi olla läsnä. Yleensä hetkessä oleminen myös kaikkein vaikeinta. Vaeltava mieli on onneton mieli. Minun kannattaisi olla paljon enemmän läsnä, mutta ei aina. Olen löytänyt paljon iloa hetkestä, mutta usein en siihen kykene. Joskus saatan jopa kesken keskustelun vaipua omiin ajatuksiini. Se ei ole hyvä idea. Tämä on yksi niistä tilanteista, joissa kannattaa olla läsnä. Puhumattakaan vielä intiimimmeistä kohtaamisista.

Flow on ultimaattinen läsnä olemisen tila ja saa hetken tuntumaan ajattomalta.

Elämällä pelkästään hetkessä, kerjäät vaikeuksia. Älä elä vain hetkessä ja unohda tulevaisuutta. Sijoittaminen ja itsensä kehittäminen liittyvät enemmän tulevaisuuteen, mutta kannattavat silti. Ja menneisyydessäkin voit viettää aikaa.

To be able to enjoy one’s past life is to live twice – Marcus Aurelius

Jos elät pelkästään pääsi sisällä, muista käydä riittävästi myös hetkessä. Jos et näe hetkeä pidemmälle, suunnittele tulevaisuutesi. Jos et tiedä miten päädyit sinne missä olet, muistele menneisyyttäsi. Jos kiirehdit, pysähdy.

Kompastuin onneen

Stumbling on Happiness kuvasi mielenkiintoisen ilmiön onneen liittyen. Olet taipuvainen löytämään positiivisen näkökulman asioihin, jos olet niiden kanssa jumissa. Tämä pätee niin vakavampiin tilanteisiin kuin esineiden omistamiseenkin.

Ilman palautusoikeutta olet todennäköisesti tyytyväisempi valintaasi kuin sen kanssa. Niin kauan kuin on mahdollisuus vaihtaa, saatat jäädä pohtimaan valintaa. Jos valinta on lyöty lukkoon, opit pitämään siitä ja keskität huomiosi valinnan sijasta omaan näkökulmaasi. Käytännössä perustelet itsellesi, miksi teit hyvän valinnan.

Sama ilmiö on nähtävissä tragedioista selviytyvissä ihmisissä. Pelkän selviytymisen lisäksi he onnistuvat löytämään tilanteista usein jotain positiivista ja jopa kääntävät tragedian todelliseksi voimavaraksi.

On lohdullista tietää, että vakavistakin tilanteista on mahdollista selviytyä ja löytää onni. Itseasiassa etukäteen tragedian kuvitteleminen tuntuu jopa kivuliaammalta kuin jälkikäteen siitä selviytyminen.

He suffers more than necessary, who suffers before it is necessary – Seneca

Miksi minä? Kärsimys

Länsimaalaisena olet tottunut siihen, että välttelet kärsimystä. Kuvittelet, että sinulle ei voi tapahtua mitään pahaa. Elät harhassa, vaikka joka päivä näet uutiset kuvaradiosta. Ehkä kiistämällä ilmiön luulet olevasi turvassa.

Isossa kuvassa on suhteellista, että mikä on lopulta pahaa ja mikä hyvää.

Buddhalaisuus määrittelee kärsimyksen ja kielteiset tunnetilat yhtenä elämän totuuksista. Buddhalaisuuden mukaan kärsimys johtuu haluamisesta tai takertumisesta. Joko haluamme lisää tai sitten haluamme välttää ikäviä asioita. Yksinkertaisesti haluaisimme elämän olevan jotain muuta kuin se on. (Lisää kärsimyksestä käytännönläheisen buddhalaisuuden silmin.)

Valitettavasti kaikki elämässä on tilapäistä, elämä mukaan lukien. Siihen ei voi vaikuttaa, se vain pitää hyväksyä.

Kärsimystä on olemassa fyysisen kivun muodossa, muutoksen tai menetyksen ymmärtämisen muodossa sekä puhtaasti itse aiheutettuna omien ajatusten kautta. Ajatusten tuoma kärsimys on näistä kaikkein ovelin, koska usein luulemme sen olevan muiden aiheuttamaa.

Joskus kärsimykseen riittää se, että kaupasta on suklaakakku loppu. Joskus kyse on paljon isommista asioista.

Minä tulen kärsimään ennemmin tai myöhemmin. Tulen todennäköisesti seuraamaan läheisteni kärsimystä ja kuolemaa. Lopulta kuolen myös itse. Tai sitten minä lähden ensimmäisenä. Ehkä tyrin itse, ehkä joku muu tyrii vahingossa tai tarkoituksella ja maksan siitä hengelläni. Ehkä tänään, ehkä myöhemmin.

Valtaosa omasta kärsimyksestäni johtuu siitä, että pyrin pitämään tilapäisestä kiinni kynsin ja hampain. Loput siitä, että toivon todellisuuden olevan toisin.

We never feel grief when we lose something that we have allowed to be free, that we have never attempted to possess. – Anthony de Mello in Awareness

Ajatukset, ihmiset ja asiat muuttuvat ja vaihtuvat. On vaikea muistaa, että onni ei riipu muista ihmisistä tai asioista. Ihmiset ovat vapaita tekemään omat valintansa ja muutenkin ikuinen on utopiaa. Ehkä parempi ajatus on se, että kaikki mitä kuvittelen minulla olevan, onkin todellisuudessa vain lainassa elämän kirjastosta.

Miksi minä on hullunkurinen kysymys. Pitäisi kysyä milloin minä.

Kärsimyksen hyväksyminen

Fyysinen kipu ja menettämisen tuska tulevat aina olemaan läsnä. Koska voit vaikuttaa ajatuksiisi, voit vaikuttaa omien tulkintojesi tuomaan tuskaan.

Buddhalaisuudessa kärsimyksestä on mahdollista vapautua valaistumalla. Käytännössä valaistuminen tarkoittaa, että näet asiat niiden todellisessa valossa. Yksi asia riippuu toisesta ja kaikki muuttuu. Valaistuminen on jotain, mitä et voi saavuttaa. Olet jo siellä, et vain välttämättä huomaa sitä. Kaikki on jo tässä.

Yksinkertaista, mutta ei helppoa.

Pystyn juuri hyväksymään kärsimyksen olemassaolon. Taistelen vielä sen kanssa, että en toivoisi joidenkin asioiden olevan toisin. Minulla on tarvittava tieto, mutta ymmärrys puuttuu.

Elämä on vähän kuin tetristä. Saat palan ja sitten päätät mitä teet sillä. Ei kukaan tetriksessä huuda, että sai vääränlaisen palan (ajatus lainattu tästä). Minä teen sitä, kun toivon vaikutuspiirini ulkopuolella olevien asioiden olevan toisin.

Kärsimyksen käsittely

Keskustelin kärsimyksestä ja oli mielenkiintoista nähdä miten erilaisia reaktioita se voi ihmisissä herättää.

1. Kärsimys on väistämätöntä, joten miksi edes yrittää.
2. Kärsimys on väistämätöntä, joten minua pelottaa vielä enemmän.
3. Kärsimys on väistämätöntä, joten osaan toimia oikein sen osuessa kohdalla eikä kärsimys yllätä minua housut nilkoissa.

Toivoin, että olisin ollut numero kolme tai kykeneväinen johonkin muuhun järkevään lähestymiseen. Joudun tunnustamaan, että pelko on oma valintani. En siedä ajatusta läheisteni menettämisestä, joten takerrun. Siellä missä voin vaikuttaa, yritän.

Toistaiseksi ainoa menetelmä, joka on vienyt minua lähemmäksi vääjäämättömän kärsimyksen hyväksymistä, on premeditatio malorum. En löytänyt suomennosta, mutta ajatuksena on kuvitella etukäteen asioita, jotka voivat mennä pieleen tai jotka voidaan viedä minulta pois. Ensin pahimman mahdollisen skenaarion kuvittelu teki minut surulliseksi ja aiheutti vain lisää kärsimystä. Vähitellen ajatus kääntyi kiitollisuudeksi nykytilanteelle.

Samaa ajatusta voidaan hyödyntää myös bisnestilanteissa (Why you should define your fears instead of your goals), mutta silloin kyse on enemmän ratkaisun etsimisestä kuin asioiden hyväksymisestä. Premeditatio malorum on ratkaisuna yllättävä. Näen ironian, koska olen tässä artikkelissa käyttänyt useamman sata sanaa kertoen, miten omat ajatuksemme aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä. Uskon, että suurin ero on siinä, vellooko negatiivissa ajatuksissa huomaamattaan, vai käykö siellä silloin tällöin tarkoituksella löytääkseen kiitollisuutta hetkeen.

Onni ei pelkää

Tunteet ovat siitä mielenkiintoisia, että et voi tuntea vastakkaisia tunteita yhtä aikaa. Voit siirtyä vihasta rakkauteen, mutta samaan aikaan et voi niitä kokea. Kiitollisuus on vastalääke moneen negatiiviseen tunteeseen. Sinun on mahdotonta olla onnellinen, jos päällimmäisenä mielessäsi on pelko.

Ongelma pelkäämisessä on siinä, että se johtaa negatiivisuuden kierteeseen. Aikamme suurimman filosofin sanoin:

Fear leads to anger, anger leads to hate, hate.. to suffering” -Yoda

Minä tiedän pahimman pelkoni. Tiedätkö sinä omasi?

Pelon tunnustaminen on eri asia kuin sen ylittäminen. Joskus ylittämiseen riittää se, että vain pusket eteenpäin kohti epämukavalta tuntuvia tilanteita. Oman vaikutuspiirin ulkopuolella olevat pelot ovat vaikeampia ylittää. En ole edes täysin vakuuttunut, että ihmisen pitäisi voittaa kaikki pelkonsa voidakseen olla onnellinen.

Ehkä onni on sitä, että muistat olla kiitollinen olemassa olevasta useammin kuin pelkäät menettäväsi sen.

Jos pelkäät sopivasti, pysyt paremmin hengissä. Jos pelkäät liikaa, et elä.

Miten löytää onni?

Helposti. Kun elät, niin jossain vaiheessa onni käy kääntymässä mielessäsi. Samoin käyvät kaikki muut tunteet, mutta tunteet ovat olemassa vain sinussa, eivät muualla maailmassa. Onnesta tuli minulle pakkomielle, koska se on yksi mukavimmista tunteista, mutta mikään tunteista ei ole ikuinen.

Zen buddhalaisuudessa on tarina, jonka avulla ymmärsin onnen luonteen. Tarina kertoo valaistumisesta, mutta mielestäni sama pätee onneen. Tai elämän tarkoitukseen. Kaikkia jahdataan ja halutaan, mutta mikään niistä ei löydy etsimällä (suomennos sinne päin).

Onnen luonne

Munkki sanoi opettajalleen haluavansa valaistua. Opettaja kertoi, että tämä järjestyy, jos munkki olisi valmis tekemään töitä. Munkki innostui. Hänen pitäisi vain joka päivä kantaa kivi vuoren päälle. Kun munkki toisi opettajalle oikean kiven vuoren huipulle, hän kokisi valaistumisen.

Munkki ryhtyi tuumasta toimeen, koska hän halusi valaistumista enemmän kuin mitään muuta.

Joka päivä munkki kapusi uuden kiven kanssa vuoren huipulle. Kaava toistui päivästä toiseen, viikosta toiseen ja vuodesta toiseen. Oikeaa kiveä ei meinannut löytyä. Lopulta munkki turhautui ja hän päätti kantaa oikein suuren kiven vuoren huipulle. Opettaja totesi tyynesti, että kivi ei vieläkään ollut oikea.

Munkki oli kantamisesta puhki ja ymmärrettävästi turhautunut tilanteeseen. Hän heitti kiven alas vuoren rinnettä ja sanoi: “Tämä on täysin naurettavaa ja typerää. Ei sellaista ole olemassakaan kuin oikea kivi”.

Opettaja kääntyi kohti munkkia ja sanoi: “Siinäpä se. Olet saavuttanut valaistumisen.”

En tiedä sinusta, mutta omasta mielestäni tarina on aivan fantastinen.

Onni käytännössä

Taustatyötä tehdessäni huomasin muutamia hyviä vinkkejä onnellisuuden lisäämiseen ja tarpeettoman kärsimyksen välttämiseen. Osan olen kuullut aikaisemminkin, mutta syystä tai toisesta olen taistellut niitä vastaan. Pidin niitä aivan höttönä. Nyt olin valmis kokeilemaan ja ehkä näistä on hyötyä myös sinulle sitten, kun olet siihen valmis (meditaatio tuntui vielä liian kaukaiselta ajatukselta itselleni, joten se ei ole listassa).

Läsnä oleminen. Yksinkertaisin tapa olla läsnä, on huomioida, mitä ympäristössä ja itsessämme tapahtuu. Ei tulkita, vaan todeta. Voit kantaa mukanasi esinettä tai kehittää tavan, joka muistuttaa sinua huomioimaan hetkessä läsnä olevia asioita. Kiitollisuus. Helpoin tapa olla kiitollinen on verrata itseään niihin, joilla kokee menevän huonommin kuin itsellä. Tylyä, mutta toimivaa. Toinen keino on olemassa olevan menettämisen kuvittelu. Ymmärrys. Voit vaikuttaa omiin tekoihisi ja ajatuksiisi. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että olet itse vain pieni osa yhtälöä. Jos ajattelet maailman isona yhtälönä, on ehkä aavistuksen helpompi käsittää se kaikki paska mitä tapahtuu. Logiikka. Aivot ja ajattelu ovat työvälineitä. Jos pystyt näkemään ne itsestäsi irrallisena asiana ja työkaluina, voit helpommin suhtautua oikein ja ennen kaikkea hallita niiden tuottamaa sisältöä. Hyväksyminen. Jos voit vaikuttaa, yritä. Jos et voit vaikuttaa, hyväksy. Asiat kannattaa nähdä sellaisena kuin ne ovat ilman tulkintoja. Minä. Elämällä sen mukaan kuka olet, vältyt paljolta onnettomuudelta. Muista olla oma itsesi. Särkylääkkeet. Huvit ovat kuin särkylääke. Ne poistavat onnettomuuden tunteet, mutta vaikutus ei kestä pitkään. Älä jahtaa aina vain enemmän, vaan käytä hupeja oikein. Auttaminen. Lyhin tie onneen, on yrittää tuottaa sitä muille. Sinun kannattaa olla itsekäs ja yrittää auttaa muita aina, kun siihen on tilaisuus.

Lopuksi

En löytänyt maagista onneen johtavaa salaisuutta, mutta en myöskään koe enää samanlaista tarvetta jahdata onnea. Ymmärrän konseptin nyt vähän paremmin. Lisäksi löysin iloa arkeen ja ennen kaikkea kiitollisuutta sitä kaikkea hyvää kohtaan, joka elämässäni jo on. Valaistumiseen on vielä matkaa.

Onnellisuus on vaikeinta silloin, kun elämässä tapahtuu vähiten. Kiire on helppo tapa välttää onnettomuuden tunteet, mutta yleensä silloin on sokea näkemään yhtään mitään.

Suurimman osan ajasta ainoa vika elämässä on se, mitä me ajattelemme siitä. Jos meillä on tällä hetkellä varaa murehtia tulevaisuutta, todellisuudessa juuri tässä hetkessä ei mikään ole huonosti.

Astun ulos ovesta ja suljen silmät. Odotan hetken ennen kuin avaan ne uudestaan. Katson, jotta näen. Auringon lämpöä, lintujen viserrystä, katupölyä ja kevään tuoksua.

Jokainen hetki on lahja.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

• Nettotulot 1 509 €
• Kustannukset 869 €
• Säästöprosentti  42 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ei kertynyt ansiotuloja, mutta ansiopäivärahaa sain 1 477 euroa. Lisäksi myin romuja 32 eurolla. Osinkotuloja tai ETF:ien jakamia tuottoja ei kertynyt kuukauden aikana.

Menoissa eniten rahaa kului ruokailuun. Seuraavilla sijoilla ovat matkailu ja harrastukset. Lammikot söivät kaikki golf palloni, joten tilasin niitä riittävästi kesän tarpeisiin. Itsensä kehittäminen kategoriaan kuului yksi ohjelmointikurssi ja pari kirjaa aivan muista aiheista.

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Muuta:

• Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
• Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista
• Raportoin oman osuuteni kuluista kahden hengen taloudessa, joten jotkut kategoriat näyttävät omalta osaltani pyöreätä nollaa
• Työaika kuluvana kuukautena 0 %

VARALLISUUS

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana lyhensin hieman asuntolainaa ja lisäsin varallisuuteen kategorian muut. Sisältö tulee olemaan sama kuin osinkosalkussa, mutta en vielä keksinyt kategorialle sopivaa nimeä. Tarkoitus on antaa tämän kategorian tuottama kassavirta pois valitsemaani kohteeseen.

Olen aina suunnitellut aloittavani tällaisen projektin joskus tulevaisuudessa. Ajattelin, että säästämällä nyt enemmän itselleni, voin myöhemmin antaa enemmän pois. Tony Robinsia lueskellessa tulin siihen johtopäätökseen, että nyt on sopiva hetki. Myöhemmin ei tule koskaan. Hyväntekeväisyys on turhan voimakas sana, mutta pyrin ostamaan itselleni hyvän mielen ilahduttamalla muita.

Muuta:

• Yrityksen sijoitukset on arvostettu markkina-arvoon
• Yrityksen kassa ei näy ollenkaan
• Käteinen ei aina ole ihan linjassa edelliseen kuukauteen, koska maksan yrityksen kuluja itse ja myöhemmin taas kulukorvauksia itselleni.

TUNNUSLUVUT

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä mukavasti muutosta niin markkinoiden kuin uusien ostosteni johdosta.

LOPUKSI

Jokin aika sitten minulta kysyttiin miksi seuraan säästöprosenttia. Seuraan sitä, koska se on ainoa asia mihin koen pystyväni vaikuttamaan. Sijoittajana tyydyn vähän (tai reilusti) alle markkinatuottoon, joten säästöprosentti on merkittävin tunnusluku eläkkeen kannalta. Vastatessani kysyjälle huomasin, että olen kohta kuuden vuoden ajan laskenut säästöprosenttini väärin.

Eläkkeen kannalta merkitsevää ei ole, että kuinka suuri säästöprosentti on kaikista tuloistani. Olennaista olisi seurata, että kuinka paljon pystyn säästämään uutta rahaa salkkuun. Sijoitusten tuotot ovat jo mukana tulevaisuuden arvioissa, joten ne pitäisi osingot mukaan lukien jättää pois säästöprosentista.

Ei kannata liian suurella itsevarmuudella luetella faktoja. Vaikka olisi kuinka varma, niin silti voi olla väärässä.

Edellisen kuukausikatsauksen jälkeen huomasin sortuneeni virheeseen. Parempi tarttua asiaan nyt, kun se on vielä muistissa. Ei, kyse ei ole siitä, että olen sossupummi.

Et välttämättä huomannut tekemääni virhettä. Ehkä se olisi jäänyt itseltänikin huomaamatta, jos sisälläni ei olisi ollut pientä ja outoa tunnetta. Otti useamman päivän ennen kuin tunnistin mistä on kyse. Hento ja vieno v*tutushan se siinä.