Kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta?

Sijoitusyhtiön perustaminen ei kannata. Näin ainakin useiden lukemieni postausten mukaan. Aihetta on pohtinut esimerkiksi Warren Graham. (ps. tuon postauksen kommentit kannattaa ehdottomasti lukea)

Oma näkökulmani aiheeseen on täysin erilainen. Sijoitusyhtiön perustamista en edes harkitse, mutta sen sijaan paljon parempi kysymys on, että kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta?

Sijoitusyhtiöllä tarkoitan sitä, että otetaan kaikki nykyinen varallisuus ja kaadetaan se yritykseen, jonka jälkeen hallitaan omaisuutta yrityksen nimissä. Sijoittaminen yrityksen kautta puolestaan tarkoittaa omassa tilanteessani sitä, että minimipääomalla perustetaan osakeyhtiö, kerätään osa tuloista yritykseen (sivutoiminen yrittäjyys) ja sijoitetaan kaikki yritykseen kertyvä pääoma.

Oli aika kaivaa excel esille ja käydä kaksintaistelu: sijoittaminen yrityksen kautta vs. sijoittaminen ilman yritystä. Laskelmissa vertasin kahta henkilöä:

1. Henkilö, tulot 40K, ansiotulot 30K & yrityksen tulot 10K (laskurissa sinisellä taustalla)
2. Henkilö, tulot 40K, vain ansiotuloja (punainen)

Entä lopputulos, kannattaako se sijoittaminen yrityksen kautta? KANNATTAA! Lataa laskuri.

Merkittävin lopputulokseen vaikuttava tekijä on tuloverotus ja sen takia osakeyhtiö on ainoa järkevä yhtiömuoto.

Laskelmieni mukaan henkilö, joka saa 10K palkastaan osakeyhtiöön on 10 vuoden kuluttua 9 631 euroa rikkaampi. Perustamalla yrityksen voittaa lähes 1000 euroa vuodessa! Näin siis sen jälkeen, kun varat on siirretty yrityksestä henkilökohtaiseksi varallisuudeksi.

Laskuissa oletetaan, että yritys on osakeyhtiö ja että kuluja sen pitämisestä tulee 150 euroa vuodessa. Lisäksi laskuissa oletetaan, että kaikki yrityksen varallisuus sijoitetaan ja että eläminen maksetaan ansiotuloista. Sijoitetulle varallisuudelle on käytetty 8 % vuotuista oletustuottoa ja sijoitusstrategiana omaani.

Osakeyhtiössä varoja ei voi vain ottaa ja siirtää omalle tililleen vaan ne on nostettava yhtiöstä jotakin kautta. Vaihtoehtoina ovat palkka, osingot ja yrityksen purkaminen. Itse päädyin siihen, että esimerkin tulotasolla viimeinen vaihtoehto on näistä ainoa kannattava.

Laskurin mukaan alle 10 vuotta kestävä yrityksen omistaminen ei ole kannattavaa. Tämä johtuu siitä, että tätä ennen yrityksen purkamisen veroseuraus olisi murhaavan suuri. 10 vuoden omistuksen jälkeen verotuksessa voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, joka pienentää selvästi verojen määrää.

Laskuri on tietenkin hyvin yksinkertainen ja todellisuudessa voi tapahtua mitä vain. Itse päätin kuitenkin perustaa osakeyhtiön.

Alla pohdin mm. työttömyysturvaa, yrityksen kustannuksia ja sijoitusomaisuuden arvostamista. Pohdittavaa riitti, joten myös tekstiä syntyi melkoisesti:

Työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys

Palkansaajalle ensimmäinen kysymys on usein työttömyysturva. Pelkkä yrityksen omistaminen ei tee ihmisestä yrittäjää. Toisaalta voi sekä omistaa yrityksen että työskennellä yrityksessä ja kuulua palkansaajan työttömyyskassaan. Edellytyksenä on, että on päätoimisesti muualla töissä ja että yritystoiminta on sivutoimista.

Merkittävää on huomata, että määritellessään onko yritystoiminta sivutoimista, TE-toimisto käyttää arvioinnissa kriteerinä aikaa. Aiheesta YTK:n sivuilla. RAHAA VOI LASKUTTAA OY:lle VAIKKA KUINKA PALJON. Palkanmaksaminen omasta yrityksestä pienentäisi maksettavaa ansiopäivärahaa. Jos on liittynyt työttömyyskassaan ja ollut päätoimisesti töissä kassan sääntöjen määrittelemän ajan, ei sivutoiminen yrittäjyys ole este ansiopäivärahalle.

Ihminen määritellään yrittäjäksi myös, jos hän on YEL-velvollinen. Velvollisuus täyttyy, jos YEL-työtulo  7430,59 euroa vuonna 2014 ylittyy. Työtulon määrittely onkin sitten niin epämääräistä, että huh huh. Esimerkiksi Eläketurvakeskuksella (ETK) on aiheesta noin 80-sivuinen opas(edit: oli) (älä lue*).

Käytännössä toiminimen kohdalla tulkinta on se, että viivan alle jäävää lukua verrataan verotietojen perusteella suoraan YEL-työtulorajaan. Isolla tuntitaksalla ja toiminimellä töitä tekevä sivutoiminen yrittäjä on selvästi huonommassa asemassa kuin OY-muodossa yritystoimintaa harjoittava. Toiminimessä voidaan käyttää todellisia euroja, mutta varsinkin pienessä osakeyhtiössä kyse on usein laskennallisesta työtulosta.

Verottajan mukaan “YEL-työtulo tarkoittaa yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa”.

ETK:n puhelinpalvelusta sain neuvon selvittää alan normaali tuntipalkka ja lisäämään tuohon 10-15 % yrittäjälisän. Sen jälkeen lasketaan omilla tunneilla vuosipalkka ja verrataan sitä YEL-työtulorajaan. *Samalla sain myös tiedon, että yllä mainittu opas on pahasti vanhentunut! (Asialle olisi ehkä syytä tehdä jotain?)

En saanut YEL-työtulon laskemisesta mitään luotettavaa tietoa tai ainakaan sellaista mikä jättäisi tulkinnanvapauden pois. Oletetaan että myös muut ETK:n asiantuntijat ovat samaa mieltä puhelinpalvelun kanssa.

Esimerkki:

Oletetaan tuntipalkaksi 25 € / h. Tähän päälle yrittäjälisä 15 % ja saadaan 28,75 € / h. Jaetaan YEL -raja tuntipalkalla 7430,59 / 28,75 € = 258 h. Vuodessa voisi siis tehdä töitä yhteensä 258 h eli keskimäärin aavistuksen alle 5 tuntia viikossa.

Itse päädyin siihen, että teen vähän töitä, laskutan korkean tuntipalkan ja en ota YEL-vakuutusta ennen kuin joku pakottaa. Näille rahoille voisi käytännössä jättää hyvästit, joten parempi huolehtia omasta eläkesäästämisestä ihan itse.

Perustaminen ja kustannukset

Osakeyhtiön perustaminen verkossa maksaa 330 euroa (muuten 380 €) ja oli itseasiassa todella helppoa. Ainoa toistuva kustannus, mitä en pystynyt karsimaan oli pankkipalvelut. Näihin uppoaa minulla 9 €/kk. Kirjanpidon voi hoitaa itse, varsinkin jos ajasta ei ole pulaa. Muuta ei pienessä yrityksessä sitten tarvita.

Kulujen lisäksi sijoitetaan myös pääoma 2500 € (vähintään), jonka voi sitten yrityksen kautta sijoittaa haluamallaan tavalla. Oman pääoman menettämisen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

Yrityksen pitämiskustannukset ovat siis 108 euroa vuodessa. Laskurissa pyöristin 150 euroon, joten tuohon jää vielä hieman varaa kustannusten nousulle.

Sijoitusomaisuuden arvostaminen

Jos sijoitusomaisuuden arvo laskee alle hankintahinnan voi yritys kirjata tämän kuluksi. Samaan ei pysty kuluttaja, paitsi realisoimalla tappion. Sijoitusvarallisuuden arvon noustessa tätä ei tarvitse tulouttaa yli hankintahinnan, joten yritys on tässä kohdassa etuoikeutettu luonnolliseen henkilöön verrattuna.

“Elinkeinotulon verotuksessa realisoitumattomat arvonnousut eivät pääsäännön mukaan tuloudu johtuen verotuksessa noudatettavasta niin kutsutusta realisointiperiaatteesta. Tämä periaate pätee yleisesti niin sijoitus-, käyttö, vaihto- kuin rahoitusomaisuuteenkin.” Lisää kirjanpitolautakunnan (edit: linkki rikki - http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/7b65b7f89de36b4fc225704b005d41a9?OpenDocument) päätöksestä.

Sijoitusomaisuuden voitot tuloutuvat vasta niiden realisoituessa. Poikkeuksena ovat luottolaitostsen ja sijoituspalveluyritysten vaihto-omaisuus, mutta onneksi en ole perustamassa sijoituspalveluyritystä. Tosin niissäkin varat voidaan varmasti sijoittaa taseessa pysyvien vastaavien puolelle, jos tuloutusta ei haluta tehdä.

Poliittinen riski

Hyvin pienessä (tai hyvin kierossa) yritystoiminnassa on aina yhtiönmuodon sivuuttamisen vaara. Käytännössä yritystoiminta voidaan tulkita veronkierroksi. Lisäksi veroasteikkoja tullaan varmasti muuttamaan ennen kuin 10 vuotta on täynnä, mutta se on riski, joka täytyy kestää.

Muuta

Laskuissa ei ole huomioitu lainkaan sitä, että esimerkiksi nettikulut, puhelinkulut ja monet muut hankinnat voi käytännössä siirtää lähes kokonaan yritykselle ja näin maksaa laskut 24 % alennuksella. Yrityksen hyvä puoli on myös se, että jos keksii mitä vain tuottoisaa toimintaa, voi sen laskuttaa yrityksen kautta, kunhan toimialana on mainittu kaikki laillinen liiketoiminta.