Varokaa! Kupla on puhkeamassa

Jos oikein tarkkoja ollaan niin huippu on jo ylitetty ja laskusuhdanne on hyvää vauhtia käynnissä. Pohja ei kuitenkaan häämötä vaan sinne putoamista joutuu odottelemaan vielä hetken jos toisenkin. Osakekurssien kanssa tällä ei ole tietenkään mitään tekemistä, vaikka viime päivinä on ilmassa ollut korjausliikkeen tuntua. Sen sijaan kyse on henkilökohtaisesta syklistäni.

Pörssin suhdannevaihtelu voidaan jakaa yleensä 4-6 osaan. Näistä voi lukea vaikka Nordnetin blogitekstistä pörssin suhdannekierron kuusi päävaihetta(edit: linkki poistunut). Viime aikoina oma elämäni on ollut enemmän kiirettä ja oravanpyörän pyörittämistä kuin varsinaista elämää. Sen takia aloin pohtimaan oman elämäni suhdannevaihtelua, joka jossain määrin muistuttaa pörssin vaiheita.

Suhdannekierron vaiheet pörssissä:

1. Nousun alku 2. Nousun ydin 3. Nousun huippu 4. Laskun alku 5. Laskun ydin 6. Laskun loppu

Oman elämäni suhdannekierto:

1. Työttömyys. Nousun alkua vastaava vaihe henkilökohtaisessa kierrossani on työpaikkojen vaihtamisen välillä koettava työttömyys. Se ei suinkaan ole laskun pohjalla niin kuin voisi helposti kuvitella, vaan itse pidän enemmän uuden alkuna. Usko uuden työpaikan löytymiseen on vahva, mutta tulojen kannalta eletään hyvin lähellä minimiä.

2. Uuden työn löytyminen. Uuden työn myötä tuloskehitys lähtee reippaaseen nousuun ja tunnelma kohoaa kattoon. Vain taivas on rajana eikä mikään voi pysäyttää flowta.

3. Ensimmäiset kolme kuukautta uudessa työssä ovat nousukauden huippua. Uutta tietoa tulee jatkuvalla syötöllä ja oppimista tapahtuu valtavassa vauhdissa. Tulojen kasvu on yhä tuoreena mielessä, energiaa riittää ja elämä maistuu.

4. Kolmen kuukauden jälkeen huippu on ylitetty ja alkaa laskuvaihe. Työtehtävät ovat enemmän tuttuja ja rutiininomaisia, jolloin oma mielentila siirtyy energisestä tylsistymisen puolelle. Tässä vaiheessa maanantaiaamun herätykset alkavat ottaa pannuun oikein tosissaan, mutta maanantaista selviytymisen jälkeen viikot sujuvat sutjakasti muurahaisena ahertaessa.

1. Neljäs vaihe kestää yleensä noin puoli vuotta, jonka jälkeen tapahtuu totaalikyllästyminen. Tässä vaiheessa työtehtäviin käytetty aika muuttuu todelliseksi tuskaksi ja silmät saattavat ajautua useammin tuijottamaan tähtitaivasta kuin koneen ruutua. Samaan aikaan todellisuutta paetaan blogien ihmeelliseen maailmaan ja mielessä on hyvin kirkkaana se miksi eläkkeelle on päästävä viimeistään 35-vuotiaana. Harkinnassa on jopa valtion tarjoaman eläkkeen (lue: työttömyyskorvauksen) aloittaminen välittömästi siltä istumalta.

2. Työsuhteen päättyminen. Lasku päättyy siihen hetkeen, kun työsuhteen päättyminen on kuukauden päässä. Tällöin jostain tulee taas uutta energiaa ja saa pinnistettyä venyneet projektit maaliin, jotta työnjatkajalla olisi mahdollisimman puhdas pöytä aloittaa puurtaminen. Ai sitä nautintoa, kun tuntee olevansa taas vapaa, vapaa tekemään, vapaa olemaan ja vapaa elämään! Nautinto ei kuitenkaan kestä kovin pitkään vaan jo pian alkaa tekemään mieli takaisin työpöydän ja palkkatulojen ääreen.

Ainakin tällainen rytmi minulla oli nykyistä edeltävän työn kohdalla. Kuudes vaihe voisi yhtä hyvin olla kesäloman alkaminen kuin työsuhteen päättyminen. Valitettavasti tulevana kesänä loma jää itselläni kaukaiseksi haaveeksi, koska allekirjoitin juuri vuoden jatkosopimuksen nykyiseen työpaikkaani. Palkatonkin loma on kesällä poissuljettu, koska työsopimuksen taustalla oli muiden työntekijöiden sijaistaminen kesän aikana. Syksyllä joku breikki saattaa jo onnistua, mutta yhdenkin kesän menettäminen paukkuvan pakkasen ja piinaavan pimeyden maassa harmittaa.

Säästämisen ja tavoitteeni kannalta työn jatkuminen on erittäin valoisa asia ja nykytilanteessa olen tietenkin kiitollinen työn jatkumisesta. Hieman vain alkaa oma jaksaminen mietityttämään, sillä jo nyt mennään neljännen vaiheen tuntumassa. Toisaalta työ on mielenkiintoisin tähän mennessä ja toivon, että en koskaan päädy neljättä vaihetta syvemmälle.