Nauti

Olen ollut hiljaa. Maailma muuttui jokin aika sitten entistäkin synkemmäksi. Tai oikeastaan synkkyys vain tuli meitä lähemmäksi. Tästä johtuen en ole kokenut mielekkääksi kirjoittaa niitä näitä jonninjoutavia. Ehkä nyt on taas sopiva hetki kirjoittaa ajatuksia eetteriin. Ehkä olisin voinut avata suuni aikaisemmin.

Seuraava ajatus on äärimmäisen tärkeä ja uskon sen palvelevan jokaista ajatuksen omaksuvaa nyt ja jatkossa: Silloin, kun menee hyvin, siitä saa nauttia. Yksinkertaista, mutta ei aina helppoa.

Itselläni on huono tapa rajoittaa omaa iloisuuttani. Suurin osa maailmassa tapahtuvista asioista on epävarmoja ja aikaisemmin olen osannut iloita vain niistä, joissa varmuus on 100 %. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin edes varmoista asioista en ole uskaltanut nauttia täysillä. Olen pelännyt niiden loppuvan. Olen suojellut itseäni, koska en halua pettyä. Kyllä - olen välttänyt pettymykset, mutta samalla kieltänyt itseltäni valtavan määrän iloa.

Olen elänyt ajatuksilla, että “pessimisti ei pety” tai “ettei vaan sattuis mitään”.

Valitettavasti aina voi sattua jotain.

Jokaisen hyvän ajatuksen ja ilon hetken voi sabotoida omalla ajattelulla. Joskus pelottaa, mutta ei sen takia kannata iloa kadottaa. Pelot liittyvät aina tulevaan, eivät tähän hetkeen. Varautuminen on sallittua ja usein rauhoittaa mieltä. Toisaalta joskus riittää, että reagoi asiaan vasta, kun paska osuu tuulettimeen. On turha aina pelätä pahinta, koska yleensä kyse on jostain pienemmästä asiasta. Myös omalla filosofialla voi rauhoittaa mieltä.

Mutta milloin asiasta saa nauttia? Jos hyvän asian todennäköisyys on 95%, voiko siitä jo nauttia? Entä silloin, jos todennäköisyys on vasta 75% ? Entä silloin, jos asia on vasta suunnitteluvaiheessa?

En tiedä vastausta, mutta täyttä varmuutta en enää odottele. Otetaan pari esimerkkiä omasta elämästäni.

Kun olen tehnyt asunnosta tarjouksen ja tarjous on hyväksytty, voinko jo iloita? Jos odotan siihen, että kaikki on kauppojen suhteen täysin varmaa, jää ilon hetki kovin lyhyeksi. Jos uskallan nauttia heti, kun nimet ovat paperissa ja kaupan todennäköisyys on 99 %, niin saan iloita paljon pidempään.

Raskausviikon 12 jälkeen keskenmenon todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Voiko silloin jo iloita? Pitäisikö odottaa siihen asti, että lapsi syntyy? Tai täyttää 18 vuotta? Mitä aikaisemmin uskallan nauttia, sitä enemmän jää aikaa ilolle. Ei täysin varmasti, mutta suurella todennäköisyydellä.

Jos hyvä asia on tässä ja nyt, saanko nauttia, vaikka kaikilla maailman ihmisillä ei menisi yhtä hyvin?

Jos hyvä asia on tässä ja nyt, saanko nauttia siitä, vai pitäisikö pelätä, että milloin se loppuu?

Koskaan ei voi olla liikaa iloa. Auta muita, mutta älä unohda itseäsi. Kaikki loppuu aikanaan, joten sitä on turha pelätä.

Minä sain luvan iloon ja nautiskeluun terapeutiltani ja nyt annan sen sinulle. Kun sinulla menee hyvin, parasta, mitä voit tehdä, on nauttia siitä hyvällä omalla tunnolla.

Edit 29.4.2022: Sain palautetta tästä osiosta: “Mitä aikaisemmin uskallan nauttia, sitä enemmän jää aikaa ilolle. Ei täysin varmasti, mutta suurella todennäköisyydellä”. Itseasiassa ei vain suurella todennäköisyydellä, vaan täysin varmasti. Mikään ei vie pois jo koettua iloa, joten mitä aikaisemmin aloittaa, sitä enemmän ehtii iloita.