Nauti

Olen ollut hiljaa. Maailma muuttui Ukrainan sodan myötä synkemmäksi. Tai ainakin synkkyys tuli lähemmäksi. Sen takia en ole kokenut mielekkääksi kirjoitella jonninjoutavia. Nyt on taas sopiva hetki avata sanaista arkkuani. Ehkä olisin voinut tehdä sen jo aikaisemmin.

Tämä ajatus on äärimmäisen tärkeä. Uskon sen palvelevan nyt ja jatkossa: Silloin, kun menee hyvin, siitä saa nauttia. Yksinkertaista, mutta ei aina helppoa.

Itselläni on huono tapa rajoittaa omaa iloisuuttani. Suurin osa maailmassa tapahtuvista asioista on epävarmoja ja aikaisemmin olen osannut iloita vain niistä, joissa varmuus on 100 %. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin edes varmoista asioista en ole uskaltanut nauttia täysillä. Olen pelännyt niiden loppuvan. Olen suojellut itseäni, koska en halua pettyä. Kyllä - olen välttänyt pettymykset, mutta samalla kieltänyt itseltäni valtavan määrän iloa.

Olen elänyt periaatteilla, että "pessimisti ei pety" tai "ettei vaan sattuis mitään".

Valitettavasti aina voi sattua jotain.

Jokaisen hyvän ajatuksen ja ilon hetken voi sabotoida omalla ajattelulla. Joskus pelottaa, mutta ei sen takia kannata iloa kadottaa. Pelot liittyvät aina tulevaan, eivät tähän hetkeen. Varautuminen on sallittua ja usein rauhoittaa mieltä. Toisaalta joskus riittää, että reagoi asiaan vasta, kun paska osuu tuulettimeen. On turha aina pelätä pahinta, koska yleensä kyse on jostain pienemmästä asiasta. Myös omalla filosofialla voi rauhoittaa mieltä.

Milloin asiasta saa nauttia? Jos hyvän asian todennäköisyys on 95%, voiko siitä jo nauttia? Entä, jos todennäköisyys on vasta 75% ? Entä silloin, jos asia on vasta suunnitteluvaiheessa?

En tiedä vastausta, mutta täyttä varmuutta en enää odottele. Otetaan pari esimerkkiä omasta elämästäni.

Kun olen tehnyt asunnosta tarjouksen ja tarjous on hyväksytty, voinko jo iloita? Jos odotan siihen, että kaikki on kauppojen suhteen täysin varmaa, jää ilon hetki kovin lyhyeksi. Jos uskallan nauttia heti, kun nimet ovat paperissa ja kaupan todennäköisyys on 99 %, niin saan iloita paljon pidempään.

Raskausviikon 12 jälkeen keskenmenon todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Voiko silloin jo iloita? Pitäisikö odottaa siihen asti, että lapsi syntyy? Tai täyttää 18 vuotta? Mitä aikaisemmin uskallan nauttia, sitä enemmän jää aikaa ilolle.

Jos hyvä asia on tässä ja nyt, saanko nauttia, vaikka kaikilla maailman ihmisillä ei menisi yhtä hyvin?

Jos hyvä asia on tässä ja nyt, saanko nauttia siitä, vai pitäisikö pelätä, että milloin se loppuu?

Iloa ei voi olla liikaa. Auta muita, mutta älä unohda itseäsi. Kaikki loppuu aikanaan, joten turha pelätä.

Minä sain luvan iloon ja nautiskeluun terapeutiltani ja nyt annan sen sinulle. Kun sinulla menee hyvin, parasta, mitä voit tehdä, on nauttia siitä hyvällä omalla tunnolla.