Automatisoitu säästäminen 2 - Salaisuus säästöprosenttini takana

Viime vuonna sain pidettyä säästöprosenttini huippulukemissa, kun säästöön jäi 75 % tuloista. Tänä vuonna vauhti on ollut hieman hitaampaa, mutta silti kohtalaista. Miten teen sen?

Säästöprosentin taustalla on erittäin yksinkertainen automaatio, jonka jokainen voi toteuttaa itselleen sopivana. Kyseessä on automaattinen säästäminen. Se kannattaa, koska alun pienen ponnistuksen jälkeen rahaa ilmestyy säästöön kuin itsestään.

Automaattisen säästämisen periaatteet eivät ole muuttuneet ensimmäisen postauksen julkaisemisen jälkeen, mutta muistin virkistämiseksi ajattelin julkaista aiheesta esimerkin käyttäen omia lukujani.

Automaattisen järjestelmän asettamiseen tarvitsen nettotuloni ja kuukausittaisen kulutukseni. Kuukausittainen kulutukseni pysyy toivottavasti ensimmäisen kolmanneksen tasolla eli noin 800 eurossa/kk. Nettotuloikseni olen arvioinut 30 000 € vuodessa sisältäen päivätyön palkat, sivutulot ja osingot.

Tällä hetkellä siirrän automaattisesti eri tileille osuuden nettopalkastani. Jokaisella tilillä olevan rahan on tarkoitus riittää yhdeksi kuukaudeksi ja jokaisella kulutusta varten olevalla tilillä on oma pankkikortti. Budjetti ei voi ylittyä, kun tilillä ei yksinkertaisesti ole enempää rahaa. Tiedän, että aina seuraavan kuukauden alussa tilille kilahtaa uusi raha, jonka voin jälleen käyttää sille varattuun tarkoitukseen.

Pommit-tilistä olen luopunut erillisenä tilillä, mutta sen sijaan keskustilille kertyy kuukausittain hieman puskuria yllättäviä menoja varten.

Joka kuukausi sijoituksiin/säästöön menee 1700 €, joka jakautuu automaattisesti valitsemallani allokaatiolla Seligsonin rahastoihin. Kulutukseen on varattu 800 €, jolloin tämän vuoden lopussa säästöön on mennyt vähintään 68 % tuloistani. Kun automaatio tekee suurimman osan työstä, jää minulle jää helppo osuus: ÄLÄ KOSKE MIHINKÄÄN!