Salatiedettä?

Salatiedettä?

Nykyään normina pidetään sitä, että on pakko kuluttaa kaikki, mitä tienaa. Vähällä toimeentuleminen on kiellettyä. Itseasiassa se on jopa enemmän kuin kiellettyä, sehän on mahdotonta! Epäusko velloi syvänä virtana haastatteluni kommenttiosiossa, enkä voi sanoa olevani yllättynyt. 800 euron budjettiani ei moni uskonut todeksi, vaikka se ei ihmeitä vaadi.

Säästäminen on helppoa ja yksinkertaista: Älä osta skeidaa!

Onneksi kaikki eivät olleet niin kapeakatseisia. Nimimerkki “mutku” oli antanut täydellisen vastauksen ja kiitos siitä:

“Lukekaa nyt ihmiset ihmeessä noita blogeja. Ei kyse ole mistään salatieteestä, vaan noissa blogeissa on melko tarkkaan kerrottu, miten homma toimii. Onhan se toki paljon helpompi kieltää asia ja keksiä tekosyitä, miksi ei toimi tai miksi toisilla on helpompaa kuin itsellä.”

Onko säästäminen ja aikainen eläke siis salatiedettä?

Ei tosiaan ole. Päinvastoin. Säästämällä päätyy pakostakin taloudelliseen tilanteeseen, jossa eläkkeelle jääminen on mahdollista.

Itse matematiikka eläkkeen takana on hyvin yksinkertaista. Tämä on juuri se syy, miksi itse olen jäänyt koukkuun. Aina pienellä summalla pärjääminen ei tietenkään ole mahdollista. Itse olen juuri sopivassa elämänvaiheessa opiskelujen päätyttyä. Menot ovat vielä opiskelijatasolla ja toisaalta nurkissa ei ole lyhyitä kaksijalkaisia mankumassa harrastuksiin.

Eläkkeelle jääminen on tavoite, jonka laskemista voi lähestyä kahdesta suunnasta. Ensimmäisestä kerroin laskiessani tarvittavaa eläkekassan määrää. Tässä lähestymistavassa tarvitset tarkan päivämäärän milloin haluat eläkkeelle, ja selvitettäväksi jää tarvittava summa euroina.

Toinen, vähemmän stressiä aiheuttava lähestymistapa on laskea kuinka kauan eläkkeelle jäämiseen menee nykyisellä säästämisvauhdilla. Ei siis tarvitse asettaa painostavia tavoitteita, vaan ainoastaan selvittää paras arvaus, mitä tulee tapahtumaan omalla säästämisvauhdilla.

Myös tässä versiossa laskeminen alkaa siitä, että määritellään se osuus, jonka eläkekassasta voi nostaa vuosittain eläkkeen alettua. Itse olen tottunut käyttämään lukua 4 %, koska se vaikuttaa melko loogiselta. Täydellisen oikeaa vastausta tähän ei tietenkään ole. Vaikutteita lukuun olen ottanut esimerkiksi MMM:ltä.

Seuraavassa vaiheessa lasketaan kuinka paljon tarvitaan omaisuutta, jotta siitä voidaan nostaa kyseinen 4 %. Tähän vaikuttaa luonnollisesti oma kulutus. Käytän esimerkkinä omia lukujani. Oletetaan siis, että säästöprosentti on pyöreästi 70 %, ja kulujen osuudeksi jää 30 %. Kun tiedetään, että eläkkeellä kulutus on 4 %  eläkekassasta, on laskeminen helppoa: 30 % / 4 % = 750  %.

Nyt tiedämme, että eläkkeelle tarvitaan 750 % suhteessa kuluihin. Aika saadaan selville, kun jaetaan kassa nykyisellä säästöprosentilla eli 750 % / 70 %, jolloin vastaukseksi saadaan noin 10,7 vuotta. Näin siis ilman minkäänlaista inflaatiota tai tuottoa säästöille.

Päästäheitetyillä euroilla lasku näyttää tältä:

  • Nettopalkka 30 000 € / vuosi
  • Kulut 9 000 €
  • Säästöön 21 000 €

9 000 / 0,04 / 21 000 = 10,7 vuotta. Jos eläkekassa koostuu myös sijoitusten tuotoista, täytyy verot huomioida erikseen. Jäsenalueelta löydät laskurin helpottamaan matemaattista suoritusta. Lataa se koneellesi, aseta omat numerosi ja katso tulos.

Mikä sinun lukusi on?

<< Kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta?
Tee sijoitussuunnitelma - ja heitä se roskiin >>

Sivusto ei tallenna sinusta mitään tietoja tai käytä evästeitä, kun luet artikkeleita. Toiveita, kommentteja ja kysymyksiä voi laittaa tulemaan myös meilillä.

Huom! Kommentointi käyttää evästeitä. Nimi, sähköposti ja verkkosivusi tallennetaan selaimeesi, jotta voit jatkossa kommentoida helpommin samoilla tiedoilla. Kentät vapaaehtoisia ja voit jättää ne halutessasi tyhjiksi.

Kommenttien alkuun ↑