Olipa kerran, kauan, kauan sitten, blogi nimeltä Saituri. Blogin tarkoituksena oli auttaa hyvän elämän löytämisessä ilman, että rahahuolet tulisivat asioita pilaamaan. Saituri oli yksi suurimmista inspiraationi lähteistä oman blogini alkutaipaleella. Suureksi harmiksi Saituri-blogi on siirtynyt jo vehreämmille niityille. Se ei kuitenkaan saa jäädä täysin unholaan. Onneksi sain luvan uudelleen julkaista Saiturin artikkeleita.  Artikkelit julkaistaan täysin alkuperäisessä muodossa ja löydät niihin linkit tämän artikkelin lopusta. Päivämäärät artikkeleissa voivat vaikuttaa vahoilta, mutta ajatus niissä on aina ajankohtainen.

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. Vaikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä.

Joskus saatan jatkaa Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi, joten kommentointi ei ole sallittua. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 17.2.2014.

Perintöä odotellessa

Vaikka sitä miten pakoilisi, kuolema on silti varsin vallitseva osa elämää. Se on kuitenkin samalla asia, jota taikauskoisesti vältellään, tai aletaan kiemurtelemaan vaivaantuneesti, jos aiheen ottaa puheeksi. Turha sitä on kuitenkaan pakoilla. Aiheen pohdinta on hyvin tervehdyttävä ja näkemystä selventävä kokemus. Minusta tällaiset asiat on kohdattava suoraan ja avoimesti. Elämänsä mörköihin on hyvä tutustua, niin ne eivät niin pelota.

Asiaa syvällisemmin pohtiessa huomaan, että jos tästä nyt yhtäkkiä lusikkani nurkkaan lentäisi, ovat vaikutukset suuret yllättävän monelle. Näin voi myös käydä koska tahansa.

Olenkin viime aikoina miettinyt omaa hetkellisyyttäni historian lehdillä pitkään ja hartaasti. Asian rehellinen pohdinta aika ajoin auttaa laittamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Diipadaapa jää vähemmälle. Se mikä on tärkeää nousee esiin.

Myös taloudelliselta näkökannalta tämä ei ole ollenkaan tyhmempi pohdinnan aihe siinä vaiheessa elämää kun varallisuutta alkaa kertyä. Parhaimmillaan perinnön suunnittelu on lämmin viesti ja kunnianosoitus vielä maallista vaellusta jatkavia lähimpiä kohtaan. Asian suunnittelu myös helpottaa heidän taakkaansa raskaalla hetkellä. Riidat ja epäselvyys jäävät vähemmälle. Voi keskittyä toipumiseen. Tästä on tänään kyse.

Testamentti muine sukulaisasiakirjoineen on asiakirja, jonka vääntämistä – sen tärkeydestä huolimatta – harvempi edes miettii ennen vanhuuttaan, jos silloinkaan. Se on samalla läpyskä, jolla on valtava juridinen vaikutus. Vielä vähemmän siitä puhutaan perheen kesken, ajatukseen tottuen. Mielestäni tämä on kummallista.

Koen asian niin, että testamentin ja asiaan liittyvän esijärjestelyn toteuttaminen nuorena on yksittäisenä tekona hyvin ajattelevainen rakkaudenosoitus lähipiiriä kohtaan. Näin erityisesti silloin kun mahdollinen jälkikasvu on vielä hyvin nuorta, ja perhepiiri on huomattavan haavoittuva tämän kaltaisille taloudellisille ja henkisille iskuille. Tänä päivänä kun perhemuotojakin on monenlaisia, ja niissä elävien lailliset asemat ovat monitahoisia.

Testamentin rustaaminen vasta vanhuusiällä on välttämättömän lykkäämistä.

Mikä testamentti on?

Kansanomaisesti testamentti on henkilön viimeinen toive jäämistönsä jakamiseen. Juridisesti se on asiakirja, jolla henkilö voi osittain tai jopa kokonaan sivuuttaa lakiin säädetyn perimysjärjestyksen.

Testamenttia tehdessä on kuitenkin muistettava, että rintaperillisillä eli perittävän lapsilla on oikeus lakiosaan sitä niin vaatiessaan, eli puoleen siitä omaisuudesta, joka ilman testamenttia jaettaisiin. Suomessa ei siis koko omaisuutensa kohtaloa voi täysin määritellä, ellei oikeutettu perillinen itse siitä luovu. Aviopuolisoiden kohdalla mahdollinen avioehto määrittelee paljon.

TIETOISKU: – Sitä ei tosin moni tiedä, että perimysjärjestystä rikkovan testamentin lakiosaa on rintaperillisen erikseen vaadittava lakiosailmoituksella. Lakiosa ei nimittäin ole automaattinen oikeus, vaikka toisin luullaan. Lakiosailmoitus on tehtävä kuuden kuukauden sisällä testamentin julkistuksesta ja siihen on vedottava perinnönjaossa.

– Lisäksi vastoin kansanomaista uskomusta, myös Suomessa on mahdollista erittäin vakavin perustein jättää rintaperillinen perinnöttä.

Lisäksi testamentti on siinä mielessä arvokas asiakirja myös henkiseltä kannalta, että se estää tehokkaasti perintöriitojen syntymisen, jotka usein ovat naurettavuudessaan ja pikkumaisuudessaan uskomattomia ihmisten tapellessa omaisuudesta joiden muodostumiseen heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa (Tällaista pelleilyä olen muun muassa itse saanut etäältä seurata ihan lähimenneisyydessä. Välit menivät suvulla poikki, vaikka perintöä ei ollut kuin muutama rupinen tonni.).

Testamentti itsessään on siis lähinnä jäämistön jakoon tarkoitettu asiakirja.

Ei testamentti välttämätön ole, mutta…

Testamentti ei tietenkään ole välttämätön omaisuuden jakamiseksi halutuille henkilöille, mutta ellei sitä ole tehnyt, tällöin tahtonsa joutuu toteuttamaan ennen kuolemaansa ennakkoperintöjen tai lahjoitusten kautta, pöydän alta tai lakia noudattaen.

Tietysti, jos omaisuus on hyvin selkeässä muodossa ja se menisi selkeästi vain rintaperillisille, ei testamenttia välttämättä ole niin tärkeää tehdä.

Testamentti ei myöskään silloin ole välttämätön jos perilliset ovat äärimmäisen sopuisia ja hyvissä väleissä. Tuolloin he saavat itse määritellä miten perintö jaetaan, mutta vain jos testamenttia ei ole. Perimysjärjestyksillä voi siis sopuisissa ja lämminhenkisissä perheissä heittää vesilintua. Yksikin soraääni toisaalta laittaa pakan uusiksi.

On lisäksi hyvä muistaa, että testamentilla voi merkittävästi vaikuttaa perinnöstä maksettaviin veroihin. Esimerkiksi alle 20 000 euron perinnöstä ei mene veroa keneltäkään, mutta heti summan ylittävältä osalta alkaa ankarampi verokohtelu.

Asia on monitahoinen, eikä tässäkään artikkelissa voi kuin raapaista pintaa. Ehkä teksti kuitenkin saa aikaan keskustelua, aiheen omakohtaista lisätonkimista sekä pohdintaa.

Omaa testamenttiani miettiessäni tietenkin korostin verotuksen minimointia, mutta toisaalta myös sitä kuka ja miten eniten perinnöstä hyötyy ja osaa sen laittaa järkevään käyttöön, niin että ehkä koko perijäjoukko hyötyy.

Mihin tällä pyrin

Luonnollisesti testamentilla haluan tuoda esiin tahtoni omaisuuteni hyväksikäytöstä muutamille merkittäville ihmisille elämässäni. Samalla haluan tuoda heille esiin ne perusteet, jotka tähän päätökseen johtivat sekä ohjeistuksen perinnön maksimaaliselle hyödyntämiselle niin, että siitä riittää hyötyä pitkään (Kirjamme: ”Erilainen Ote Omaan Talouteen: Vapaus, Onni ja Hyvä elämä” saa täyttää tämän ohjeistuksen virkaa).

Testamenttini muotoutuu vähän normaalia vapaammaksi perijäkaartini rakenteesta johtuen. Tämän hetken perintöni kulkeutuisi ensisijaisesti vanhemmilleni, jotka kuuluvat toiseen perillisryhmään ja täten myös korkeampaan veroluokkaan Perintö- ja lahjaverolain 14:n pykälän mukaan. Tästä syystä hieman laajempi testamentti on tarpeen.

Testamenttiani toteuttaessa loin samalla asiakirjan yhteyteen:

• Viimeiset tervehdykset ja mietteet,
• Hautausohjeet järjestelyitä helpottamaan, jolloin läheisten ei tarvitse asialla liikaa päätään vaivata
• Hoitotestamentin (hoitotahtolomake & hoitotahtolomake 2) siltä varalta, että joutuu tilaan, jossa ei voi tietoisesti antaa toiveita omasta hoidostaan,
• Yleisvaltakirjan samasta syystä kuin hoitotestamentin
• sekä ohjeistuksen siitä missä ja miten omaisuus sijaitsee ja näiden hallinnointiin tarvittavat tiedot.

Elinluovutuskorttia ei enää tarvita, sillä laki on uusiutunut suosimaan oletusta luovutukseen, ellei luovuttajan tiedetä sitä eläessään erikseen kieltäneen.

Tätä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa lähdin itse käyttämään samalla toivoen, että kenenkään perinnönsaajista ei tarvitse niitä lähteä toteuttamaan. En siis omalla kohdallani toteuttanut pelkkää testamenttia, vaan ihan kaiken siihen liittyvän hoidosta hautajaisiin.

Kaiken kaikkiaan tätä artikkelia tutkiessani tein poislähtöni tältä pallolta niin helpoksi ja positiiviseksi kokemukseksi muille kuin mahdollista.

Veroja karttelemassa haudankin takaa

Vielä kuollessanikin inhoan kuppaamista, joten testamentillani pyrin siihen, että jokainen perintöni saaja välttyy verolta kokonaan mahdollisuuksien mukaan.

Erityisesti se on tärkeää siksi, että Suomessa perintöverotus on yllättävän rankkaa ja monesti jopa taloudellisia vaikeuksia perinnönsaajille aiheuttavaa, koska verovelka syntyy, vaikka varsinaista rahaa ei perisikään. Näin saattaa käydä esimerkiksi arvokkaan omakotitalon perinnässä paikkakunnalla, jossa perillisten on sitä vaikea myydä heti eteenpäin. Tästä syystä ajoittain jopa perinnöstä luopuminen on rakkaassa maassamme parempi idea kuin sen pakonomainen vastaanotto. Tällaista tilannetta tietysti on syytä yrittää välttää viimeiseen asti, koska muutoin perijäksi pääsee pohjaton kita nimeltä valtio.

Tämä ei onneksi ole kovin vaikea temppu verrattain pienissä perinnöissä, sillä perintö täytyy vain jakaa vähän useampaan osaan.

Omaisuuteni on onneksi niin likvidissä muodossa, että kukaan ei tässä vaiheessa sen saadakseen joutuisi esimerkiksi ottamaan lainaa saadakseen verot maksuun. Huonosti suunniteltuna aikamoinen lovi tilipussiin silti tulisi, jos perintö vierähtäisi vain esimerkiksi vanhemmilleni. Harjoitus ei siis suinkaan ole turha.

Perintöverolaskuri kertoo miten paljon kunkin arvoinen perintö rokottaa perinnön saajaa. Laskuriin TÄSTÄ.

Perintöveron laskeminen on tietysti aina vaikeampaa, mitä monimutkaisemmasta omaisuudesta on kyse. Esimerkiksi jos perinnön kohteena on kiinteistö, maksetaan vero omasta pussista kokonaan, vaikka varsinaista rahaa ei ole perittykään. Vähävarainen perijä on siis helposti vaikeuksissa, jos arpa osuu väärin kohdalle. Suomalainen perintöverotus on yksinkertaisesti rankaiseva ja epäreilu.

Kekseliäisyys palkitaan.

Näin laadit testamentin

Kaikkein varmimmin lainvoimaisen testamentin saa aikaan tietysti käyttämällä asianajajaa, mutta koska näillä sivuilla keskitymme omatoimisuuteen, katsomme miten sellaisen saa itse väsäiltyä.

Omalla kohdallani testamenttiasiakirja on kohtuullisen yksinkertainen perillisten vähäisen määrän ja omaisuuden immateriaalisen ominaisuuden vuoksi. Tämän vuoksi voin sen siis myös itse vääntää.

On syytä kuitenkin muistaa, että mitä monimutkaisemmat omistukset henkilöllä on ja mitä enemmän lakiperijöitä löytyy, sen hedelmällisempää on käyttää aitoa asiantuntijaa. Hyödyt ovat tällöin hintaa suuremmat. Väärin tehty testamentti saattaa nimittäin olla myös mitätön.

Omaisuus?

Että asiassa pääsee puusta pitkälle, on tietysti oltava selvillä tarkasti siitä mitä ja millaista omaisuutta omistaa. Mikäli omistat runsaasti fyysistä omaisuutta autosta kesämökkiin, niin nykyarvo on syytä määrittää ainakin suurinpiirtein siksi, että lakiosan arvon voisi edes suurinpiirtein arvata.

On syytä ottaa myös huomioon, että kun omaisuus eri muodoissaan on selvillä, voi sitä jaotella testamentilla perillisten kesken vapaammin ja enemmän huomioonottaen niin vero- kuin sosiaalisetkin vaikutukset.

Mieti siis tarkkaan mikä omaisuus perintönä kullekin parhaiten sopii siltä pohjalta, että jaottelu olisi oikeudenmukainen ja mahdollisuuksien mukaan tasainen. Vaikka esimerkiksi asuinhuoneisto on yksittäinen pala omaisuutta, voi sen silti omistaa useampi henkilö yhdessä; näin myös verovaikutus on inhimillisempi.

Perilliset

Se kuka saa mitäkin on tietysti testamentin tekemisen alkuperäinen syy. Näin ollen on tietenkin selvitettävä, että kuka ensiksi on lain mukaan perimässä ja millaisilla osilla ja veroluokalla, että voisi onnistuneesti saada aikaan testamentin joka ei sytytä kolmatta maailmansotaa suvussasi.

Lapset perivät aina vanhempansa. Heille kuuluu lakiosana vähintään puolet jaettavasta omaisuudesta. Toisesta puolesta voi määrätä testamentilla niin halutessaan. Mikäli rintaperillisiä ei ole, on omaisuuden jako lähes täysin vapaata riippuen vielä siitä onko kuollut naimisissa vai ei.

Kun perilliset ovat selvillä, on syytä miettiä haluatko muistaa kuollessasi myös sukuun kuulumattomia henkilöitä (kuten avopuoliso?!?) tai jopa aatteidesi mukaisia yhdistyksiä.

On myös syytä muistaa, että aviopuolison asema perillisenä riippuu siitä onko kuolleella lapsia vai ei. Aviopuolison kuolemaa kohdellaan kuitenkin aina ”erona”, jolloin omaisuus ositetaan. Jos eloonjäänyt osapuoli on kuollutta varakkaampi, ei tämän tietenkään tarvitse luopua omasta omaisuudestaan muiden mahdollisten perillisten hyväksi.

Mikäli parilla on avioehto, on sen sisältö syytä käydä kunnolla läpi, sillä se voi sanamuodoista riippuen olla voimassa niin avioerossa kuin kuolemantapauksessakin, tai pelkästään avioerossa. Useimmille paras ratkaisu on vain avioerossa voimassaoleva avioehto. Sillä on suuresti vaikutusta perimykseen ja verotukseen, sillä jos avio-oikeus säilyy kuolemantapauksessa, ei veroa mene.

Todistajat

Testamentilla on myös oltava lakitoimikelpoiset todistajat kaksin kappalein, jotka lopulta allekirjoittavat asiakirjan, saattaen sen näin voimaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että todistajan ei tarvitse olla tietoinen testamentin sisällöstä, hänen on ainoastaan tiedettävä, että on allekirjoittamassa testamenttia.

Todistajaksi ei kelpaa lähisukulainen, puoliso tai sisaruksen puoliso. Jos tämä ehto ei täyty, on testamentti juridisesti mitätön.

Toimeenpanija

Jos omaisuutta on kertynyt ja se on monessa eri muodossa, on testamentin tahdon noudattamista valvomaan hyvä määrätä toimeenpanija. Toimeenpanijan nimenomaisena velvollisuutena on testamentin tahdon toteuttaminen.

Nimetty toimeenpanija syrjäyttää perilliset kuolinpesän hallinnosta. Hänen tehtävänsä on siis kirjaimellisesti toteuttaa testamentin tahto ja toteuttaa perinnönjako. Hänen on huolehdittava kuolinpesän velvollisuuksista, kuten laskuista ja jaettava omaisuus testamentissa määritellyllä tavalla.

Ellei kyseessä ole valtava omaisuus, jonka jakaminen muutoin tuottaisi ongelmia, ei erillisen toimeenpanijan määräämisessä ole kovin paljon ideaa, varsinkin jos testamentti on selvästi ja toteuttamiskelpoisesti rakennettu.

Kuolinpesää voi nimittäin toki hallinnoida niin sanotulla osakkaiden yhteishallinnolla, mutta helposti syntyvien erimielisyyksien välttämiseksi testamentissa on hyvä määrittää jo alunperin henkilö, joka toteuttaa testamentin toiveet.

Testamentin toimeenpanija on samalla määrättävä pesänselvittäjäksi, joka kuolinpesällä on aina oltava, oli sitten toimeenpanijaa tai ei. Toimeenpanija ja pesänselvittäjä eivät siis ole sama asia, vaikka toimeenpanija voikin samalla toimia myös pesänselvittäjänä. Pesänselvittäjä nimittäin vain pitää huolen kuolinpesän jakokuntoon saattamisesta, ei itse perinnön jaosta enää, jonka hoitaa joko toimeenpanija tai osakkaat keskenään. Omaisuuden varsinainen lopullinen luovuttaminen toisaalta on vielä pesänselvittäjän toimi. Monimutkaista.

Toimeenpanija ja pesänselvittäjä voivat myös laskuttaa työstään.

Toimeenpanijaksi määritetään hyvin usein joku ulkopuolinen asiantuntija, kuten asianajaja, mutta mikään ei estä ottamasta tehtävään myös yhtä perillisistä tai muuta uskottua henkilöä, jotka myös ovat oikeutettuja korvaukseen sitä vaatiessaan.

Tärkeintä toimeenpanijaa määritellessä on, että henkilö on täysin tietoinen siitä mitä perittävä on testamentissaan halunnut.

Itse en testamentissani sen yksinkertaisuudesta johtuen erillistä toimeenpanijaa määrittele, vaan osakkaat saavat sen keskenään sopia tai pyytää ulkopuolista apua.

Millainen testamentti?

Testamentteja on myös erimuotoisia ja eri tarkoituksiin. Tästä johtuen on tärkeää selvittää itselleen, että millaista testamenttia on itse asiassa vääntämässä. Testamentin voi nimittäin luoda moniin eri käyttötarkoituksiin. Samassa testamenttiasiakirjassa voi olla otteita monista eri testamenttimuodoista, kuten:

• Yleistestamentti
• Keskinäinen testamentti (hyvin usein samalla hallintaoikeustestamentti)
• Hallintaoikeustestamentti (usein tehokas verotuksen optimointikeino)
• Omistusoikeustestamentti (yleistestamentti on esimerkiksi samalla omistusoikeustestamentti, jolla perijä omistaa perinnön aivan kokonaan)
• Rajoitettu omistusoikeustestamentti (perinnön saaja kyllä omistaa perinnön, mutta ei saa testamentata itse sitä eteenpäin ohi alkuperäistestamentin toissijaisperijöiden)
• Erityistestamentti

Omalla kohdallani toteutin täyden omistusoikeuden yleistestamentin perillisteni kesken, joka taitaakin käytännössä olla ainoa turvallisesti itse laadittava testamenttimuoto. Testamenttia tietysti muutetaan sitä mukaa kun elämäntilanne olennaisesti muuttuu. Tässä muodossa ja riittävän yleisellä tasolla tehtynä se soveltuu kuitenkin hyvin moneen tilanteeseen.

Testamentin asiakirja

Että mistään näistä mietinnöistä olisi mitään hyötyä, on tietysti tiedettävä miten testamentista saa pitävän asiakirjan yllämainittujen seikkojen lisäksi.

Testamentti sinänsä voi olla teoriassa vaikka vessapaperille mustekynällä väännetty, kunhan sillä on kaksi ulkopuolista todistajaa ja muut muotoseikat täyttyvät. Testamentin ei siis tarvitse olla koukeroista lakitekstiä, kunhan se on jäsennelty, selkeä ja toteuttamiskelpoinen.

Omassa testamentissani en esimerkiksi mainitse eurosummia ollenkaan, vaan olen toteuttanut varsinaisen perinnönjaon idean suhdelukuina, sillä omaisuuden absoluuttinen määrä muuttuu vuosien mittaan. Näin testamentti on hyvin pitkään käyttökelpoinen sellaisenaan, ellei perijöitä halua muuttaa.

Testamentin säilytys

Mutta missä ihmeessä testamenttia tulisi säilyttää, että se löytyisi ja että sen mukaan toimittaisiin?

Hyvin yleinen keino on antaa testamentti luotettavan perillisen säilytettäväksi. Myös kopiot voi jakaa kaikille osallisille, jos itseä ei haittaa, että asia on kaikkien tiedossa.

Kaikkein turvallisin keino on tietysti pankin tallelokero, johon kaikki asiaan liittyvät dokumentit säilötään. Esimerkiksi Osuuspankissa peruslokeron kuukausihinta on 1,70 EUR/kk.

YLE -Dokumentti ”Perintö”

YLEn informatiivinen dokumentti ”Perintö” kertoo kokeneiden pesänjakajien suulla hyvin inhorealistisesti miksi perintöasiat olisi itse kunkin hyvä laittaa ojennukseen ajoissa vaikka asia ei juuri nyt ajankohtaiselta tuntuisikaan.

Asiakirjamalleja & Linkkejä

Asiakirjamalleja

• Testamenttimalleja
• Hoitotestamentti (hoitotahtolomake & hoitotahtolomake 2)
• Hautaussuunnitelma
• Siviilihautajaiskortti

Linkkejä

• Perintöverolaskuri
• Artikkeli hautaustestamentista
• Tietoa valtakirjasta
• Perintö- ja lahjaverolaki
• Perintökaari

Oletko sinä uskaltanut miettiä omaa kuolevaisuuttasi ja sen vaikutusta lähipiiriisi? Oletko tehnyt asialle jotain ja tuliko tästä artikkelista ajatuksia, korjauksia tai huomioonotettavaa, jotka haluat jakaa muillekin?Kerro!**

Vastuuvapauslauseke: Koska perintöoikeus on helposti äärimmäisen monimutkainen sekasotku, ei tätä artikkelia pidä ottaa lainvoimaisena ohjeistuksena testamentin tekemiseen tai perinnönjaon toimittamiseen, vaan ainoastaan yleisen tiedon lisäämiseen ja omien kokemusteni jakamiseen tarkoitettuna artikkelina. Toteutat neuvot omalla riskillä ja asian tiedostaen. Epävarmoissa tilanteissa konsultoi asiantuntijaa.

—————-

Lisää Saiturin ajatuksia löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kaikki uudelleenjulkaistut Saiturin tarinat

• Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?
• Saituri: Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
• Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa
• Saituri: Taloudellinen riippumattomuus – Tie onneen?
• Saituri: Keneen sinä yrität tehdä vaikutusta?
• Saituri: Palkkatyöllä ei rikastu… mutta miksi?
• Saituri: Hyvää elämää etsimässä
• Saituri: Miten kehtaa iso mies asua kimppakämpässä?
• Saituri: Perintöä odotellessa
• Saituri: Jos se tuntuu pahalta, teet sen väärin!
• Saituri: Oletko oikeasti itsesi ohjaksissa?