Sijoitusyhtiö ja holdingyhtiö

Sijoitusyhtiö vai holding yhtiö? Milloin sijoitustoiminnan yhtiöittäminen kannattaa? Mitä eroa on aktiivisella ja passiivisella sijoittamisella yrityksen kautta?

Yhtiö voi harjoittaa sijoitustoimintaa aktiivisesti tai passiivisesti. Jos toiminta on aktiivista ja yrityksen elinkeino, puhutaan sijoitusyhtiöstä. Jos sijoitustoiminta on passiivista, on kyse yksinkertaisesti sijoittamisesta yrityksen kautta. Jos yhtiö omistaa passiivisesti muita yhtiöitä, puhutaan holdingyhtiöstä.

Aikaisemmin sijoitin yritykseni kautta, mutta sijoittaminen ei ollut yrityksen elinkeino. Nykyisin harjoitan sijoitustoimintaa passiivisesti holdingyhtiön kautta. Passiivinen tapa sopii omaan sijoittamiseeni ja lisäksi tarjoaa mielestäni etuja, joita ei voi saavuttaa aktiivista sijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön kautta. Aktiivista sijoitusyhtiötä minulla ei ole koskaan ollut.

Jos haluat sukeltaa historiaan ja lukea aikaisemman pohdintani sijoitustoiminnan yhtiöittämisestä, löydät sen tästä. Otin vanhasta artikkelista ajankohtaiset asiat mukaan tähän artikkeliin, joten osa tekstistä on vanhan kertausta. Vanhassa on sen sijaan enemmän ajatuksiani oman sijoitustoimintani yhtiöittämisestä.

Milloin sijoitustoiminnan yhtiöittäminen kannattaa?

Olen usein nähnyt kysyttävän kannattaako sijoittaa yksityishenkilönä vai sijoitusyhtiön (oy) kautta? Vastaus on, että se riippuu.

Yleisin syy sijoitusyhtiön perustamiselle on se, että yksityishenkilön pääomatulon verokanta on 30 % tai 34 %, kun yhteisövero eli osakeyhtiön tuloksestaan maksama vero on tällä hetkellä 20 % (vuonna 2024).

Looginen johtopäätös on se, että sijoitustapasi pitää mahdollistaa veroedun hyödyntäminen. Jos sijoitat:

• passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksiin, on sijoitukset todennäköisesti helpointa ja kannattavinta pitää suoraan itsellä
• aktiivisesti tai keräilet osinkoja, on yhtiöittämisen kautta mahdollista saada etua verosuunnittelun myötä

Oman lisänsä kuvioon tuo osakesäästötili. Omavaraisuushaasteessa on tästä kattava artikkeli otsikolla osakesäästötili vai arvo-osuustili. Artikkelin johtopäätös on, että osakesäästötili sopii kotimaisten osinkojen keräilyyn etenkin yli 10 vuoden aikajänteellä.

Itse rakastan kassavirtaa ja sijoitan osinkoja jakaviin yhtiöihin sekä tuottoja jakaviin ETF:iin ympäri maailman. Vuonna 2024 näiden verotus on seuraava.

• Pörssiyhtiöiden osinkojen vero on yksityishenkilölle 25.5 % (0.85 * 30 %)
• tai 28.9 % (jos yli 30K)
• ETF:n yksityishenkilölle jakamien tuottojen ja vuokratuottojen vero on 30 %
• tai 34 % (jos yli 30K)
• Yhteisövero on aina 20 % tuloksesta

Sijoitustapani veroedun vuoksi olen päätynyt sijoittamaan yrityksen kautta. Valitsemani sijoitustapa ei ole lähellekään verotehokkain, mutta se on itselleni innostavin tapa eli sijoitan näin enemmän kuin mitä häviän veroissa - ainakin teoriassa.

Hyvin paljon yksinkertaistetulla matematiikalla voisi ajatella, että yhtiön kautta saa vähintään 5 % veroedun.

Jos yhtiöstä aiheutuu kuluja 1500 € vuodessa, etua alkaa syntyä yli 30 000 € tuloilla (1500 / 5%). 30K osinkoihin vaaditaan 5 % osinkotuotolla 600K salkku (30 / 5%). Tämä karvalakki esimerkki jättää kuitenkin monta näkökulmaa huomioimatta.

Jos olet kiinnostunut varojen jakamisesta yhtiöstä ja verojen optimoinnista, kannattaa lukea artikkeli palkkaa vai osinkoa ja ladata laskuri. Artikkeli pätee yhtä lailla sijoitusyhtiöön kuin mihin tahansa muuhun osakeyhtiöön.

Kun pohdin itse sijoitusyhtiön perustamista, tein avuksi kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta Excel -taulukon. Tulos ei varmasti ole yllätys. Jos maksat identtisellä sijoitusstrategialla vähemmän veroja, kertyy pääomaa enemmän.

Tekemässäni taulukossa verrataan vain kertyvän pääoman määrää, koska en näillä näkymin tule koskaan tyhjentämään sijoitusyhtiötäni. Taulukko ei sellaisenaan ole kovin mielenkiintoinen, mutta voit ladata sen itsellesi ja jalostaa sen omiin tarpeisiisi sopivaksi.

Sinun kohdallasi tilanne voi olla toinen. Saatat joutua laskemaan vielä lisäksi, että onko yhtiöittäminen järkevää ottaen huomioon sen, miten koko potin saa aikanaan siirrettyä yhtiöltä sinulle itsellesi. Myös yhtiön purkamiseen löytyy laskuri artikkelista palkkaa vai osinkoa.

Sijoitustoiminnan yhtiöittäminen ja kustannukset

Sijoitusyhtiön tai sijoitustoimintaa passiivisesti harjoittavan yhtiön yhtiömuodoksi kannattaa valita osakeyhtiö. Se tarjoaa parhaat mahdollisuudet verosuunnitteluun.

Kustannukset:

• perustaminen verkossa 280 € (2024)
• pankkipalvelut 10-20 € / kk
  • Danskessa maksoin 22 € / kk
  • OP:ssa noin 12 € / kk
• kirjanpito 1 500 € / vuosi (halvempiakin löytynee)

Luonnollisesti yhtiöön tarvitaan pääomaa sijoittamista varten, mutta tästä lisää myöhemmin otsikon varojen siirto yhtiöön alla.

Kun perustat yhtiötä, kannattaa olla tarkkana, mitä tietoja PRH:lle luovuttaa. Kaikki julkiset tiedot menevät aina suoraan puhelinmyyjien käyttöön. Jos annat numeron, puhelimesi pirisee jatkuvasti - yleensä turhaan. Itse jättäisin kaikki julkiset yhteystiedot antamatta.

Lisäksi kannattaa tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta vältyt huijauksilta eli ei sensitiivisiä tietoja yrityksen dokumentteihin, tee rekisteröintikielto ja tilaa ilmoitukset muutoksista yrityksesi kaupparekisteritiedoissa.

Aktiivinen vai passiivinen sijoitusyhtiö?

Tämä on itseasiassa kompakysymys, koska vastaus on molemmat. Jos harjoitat aktiivista sijoitustoimintaa tai mitä tahansa muuta aktiivista yritystoimintaa, voi olla järkevää tehdä yritysjärjestelyt niin, että passiivinen eli holdingyhtiö omistaa aktiivisen yhtiön.

Järjestelyssä on kolme merkittävää etua:

1. Varat ovat paremmassa turvassa holdingyhtiössä, kun aktiivinen toiminta on erotettu erilliseen yhtiöön. Joskus rapatessa roiskuu.
2. Kun kyse on ei listatuista yhtiöstä, voi tytäryhtiö maksaa emoyhtiölle osinkoja verottomasti. Tytäryhtiö on luonnollisesti maksanut tuloksestaan 20 % yhteisöveron ennen osingonmaksua, joten verovapaasta rahasta ei ole kyse.
3. Kun aktiivinen toiminta ei enää nappaa, pystyy kulut optimoimaan paremmin passiivisessa yhtiössä.

Järjestelyn järkevyys riippuu siitä kuinka monta vuotta tai vuosikymmentä raha ehtii tekemään töitä passiivisessa sijoitusyhtiössä ja kuinka monta vuotta sieltä aikoo nostaa palkkaa. Ja tästä päästäänkin passiiviseen sijoittamiseen yrityksen kautta.

Miksi passiivinen sijoittaminen?

Passiivisen yhtiön kautta välttää sekä YEL- että tilintarkastusvelvollisuuden.

En pidä itseäni sijoittajana enkä käytä sijoittamiseen juurikaan aikaani. En ole kiinnostunut markkinoiden ajoittamisesta tai yksittäisten yhtiöiden syvällisestä analysoinnista.

Tykkään kyllä ostella arvopapereita ja pitää niistä kiinni. Olen siis arvopaperikeräilijä joka rakastaa kassavirtaa eli osinkoja maksavia yhtiötä tai tuottoja jakavia ETF:ä. Silloin tällöin salkkuuni päätyy myös yksittäisiä kasvupapereita, mutta niiden kohdalla kyse on lähinnä fiilispohjalta tehdyistä ostoista.

Passiivinen tyylini mahdollistaa sen, että yhtiöitetty sijoitustoimintani voidaan luokitella passiiviseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitukset ovat yrityksen kirjanpidossa luokassa muu omaisuus.

Käytännössä arvopaperit toimivat samankaltaisesti kuin yksityishenkilön sijoituksissa eli yrityksen tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ja myyntitappiot. Normaalin yritystoiminnan kuluvähennysoikeuteen nähden muuhun omaisuuteen sisältyy poikkeus, jossa siihen kuuluvista arvopapereista syntyvät tappiot voidaan vähentää vain muun omaisuuden myyntivoitoista. Sen sijaan sääntö ei päde toisin päin eli myyntivoitoista ja osinkotuloista voidaan vähentää kaikki yrityksen kulut.

Aktiivisissa sijoitusyhtiöissä sijoitukset kuuluvat vaihto-omaisuuteen eli arvopapereiden myynti (ei pelkkä myyntivoitto) lasketaan liikevaihdoksi, joka nostaa tulosta ja ostot puolestaan vähentävät tulosta. Lisäksi tarvitaan varaston muutos, jonka kautta vaihto-omaisuus arvostetaan tilinpäätökseen. Myös varastonmuutoksella on tulosvaikutus.

Sekä aktiivisessa että passiivisessa sijoitusyrityksessä arvopaperit arvostetaan yleensä tilinpäätöksessä hankintahintaan tai sitä alempaan käypään hintaan. Jos käytetään muuta kuin hankintahintaa, on arvostamisen muutoksella tulosvaikutus.

En tiedä onko aktiiviselle ja passiiviselle sijoitustoiminnalle olemassa tarkkoja määrityksiä. Todennäköisesti ääripäät ovat selviä ja kaikki siltä väliltä on enemmän tai vähemmän kiinni omasta tahdosta ja kirjanpitäjästä - ja lopulta mahdollisesti verottajasta.

Ei tilintarkastusvelvollisuutta

Yksi syy, miksi olen halunnut pitää yhtiöni passiivisena, on juuri liikevaihdon laskentatapa eli pienellä liikevaihdolla ja luonnollisesti ilman liikevaihtoa yritys välttää tilintarkastusvelvollisuuden.

Käytännössä, jos kaksi alla olevista kriteereistä täyttyy, tarvitaan tilintarkastaja:

• taseen loppusumma on yli 100K
• liikevaihto yli 200K
• töissä keskimäärin yli 3 hlöä

Tilintarkastuslaki sanoo myös näin:

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

En ole täysin varma pykälän tulkinnasta, mutta laittamalla passiivisen sijoitusyhtiön toimialaksi jonkun muun ja sijoittamalla pörssiyhtiöihin tämä ei varmastikaan täyty.

Ei YEL-velvollisuutta

Toinen syy yhtiön passiiviselle sijoittamiselle on se, että passiivisen yhtiön ei katsota harjoittavan elinkeinotoimintaa. Jos yhtiö ei harjoita elinkeinotoimintaa, ei sen omistajaa voida pitää yrittäjänä eikä näin ollen velvoittaa ottamaan YEL-vakuutusta.

Passiivisen sijoitusyhtiön omistajaa ei voida myöskään pitää työntekijänä eli sijoitusyhtiön omistajalleen maksamasta palkasta ei voida periä TYEL-maksuja.

• YEL-maksu on vuonna 2024 24,1 % tai 25,6 %
• TYEL-maksu on noin 25 %, josta osa peritään työntekijältä
• Esimerkiksi 50K eurosta 25 % on 12 500 euroa

Itse uskon eläkejärjestelmään yhtä paljon kuin joulupukkiin, joten pyrin kaikin (laillisin) keinoin laittamaan sinne mahdollisimman vähän rahaa.

Todennäköisesti laitan lapun aktiivisen yritykseni luukulle ennen kuin joudun täysimääräisen YEL:n piiriin. Tuskin olen ainoa. Ja älä ymmärrä väärin, mielelläni maksan käyttämistäni palveluista joko suoraan tai veroina, mutta pyramidihuijauksia en toistaiseksi ole vapaaehtoisesti tukenut.

Passiivinen holdingyhtiöni toimii omana eläkeyhtiönäni. Vanhaan hyvään aikaan YEL-maksujen perustana olevan työtulon pystyi määrittämään itse ja silloin sillä ei ollut juurikaan merkitystä, mutta tilanne muuttui vuonna 2023. Lopputuloksena alivakuuttaminen ei jatkossa onnistu.

YEL-työtulo on käytännössä mielikuvitusrahaa. Se ei perustu todelliseen palkkaan, vaan on "se summa joka vastaavasta työstä pitäisi maksaa palkkaa". Maksua voi saada pienennettyä todistamalla tekevänsä lyhennettyä työaikaa. En tiedä mikä olisi ammattisijoittajalle todennäköinen työtulo, mutta esimerkin vuoksi voidaan kuvitella sen olevan välillä 40-60K.

Vaikka kävisi niin huonosti, että lainsäädäntö muuttuisi ja joskus myös passiivisen yhtiön omistaja joutuisi YEL-velvolliseksi, uskoisin olevan mahdollista perustella työtulon määrä paljon pienemmäksi kuin aktiivisessa yhtiössä. Jos passiiviseen sijoitusyhtiöön tekee vuodessa päivän töitä, liikevaihto on 0 ja tulos on suunniteltu pieneksi, niin on vaikea keksiä millä perusteilla tällaisen yrityksen omistajalla asetettaisiin kovin suuri YEL-sakko.

Jos lasken säästäväni 12 500 euroa vuodessa esimerkiksi 30 vuoden ajan, tulee loppusummaksi 375 000 euroa. Jos kuvittelen, että sijoitan saman summan pörssiin eli 1000 euroa kuukaudessa 7 % vuotuisella tuotolla 30 vuoden ajan, tulee loppusummaksi noin 1,17 miljoonaa euroa.

Joulupukki in mai ääs.

Riskit yhtiöitetyssä ja passiivisessa sijoitustoiminnassa

Kun aikoinaan pohdin sijoitustoiminnan yhtiöittämistä, konsultoin yritystä, joka tietää näistä asioista selvästi enemmän kuin minä. Yhdessä sivulauseessa sanottiin näin: Huomioi, että yrityksen toimille on riittävät liiketaloudelliset perusteet, toiminta riittävän kattavaa ja täyttää yritystoiminnan tunnusmerkit. Jos teet vastikkeettoman ison sijoituksen yhtiöön, verottaja voi kysyä lisäselvitystä rahojen alkuperästä ja liiketoimen tarkoituksesta.

EVL ei määrittele elinkeinotoiminnan käsitettä, mutta verottajan mukaan oikeuskäytännössä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä on pidetty muun muassa voiton tavoittelua, toimintaan sisältyvää riskiä sekä toiminnan itsenäisyyttä, laajuutta, jatkuvuutta ja suuntautumista rajoittamattomaan tai laajaan henkilöjoukkoon. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

Ymmärrän tämän itse niin, että erittäin huonolla tuurilla, joku voisi kännipäissään tulkita passiivisemman sijoitustoiminnan sellaiseksi, jota ei saisi harrastaa yhtiömuotoisena. En valitettavasti löytänyt tähän mitään kättä pidempää, joten saa laittaa palautetta.

Uskoisin omalla kohdallani ja myös yleisesti riskin olevan aika pieni. Oman yhtiöni toimiala on kattavasti määritelty, yritys on ollut pystyssä vuosia, liiketoimintaa on ollut vaihtelevasti ja montaa laatua.

Nykyisin passiivisessa yhtiössäni ei ole liiketoimintaa ja se toimii ainoastaan holdingyhtiönä.

Ylipäänsä on todella erikoista, että passiivisempi osakkeiden tai ETF:ien omistaminen ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Kaikkialla kuitenkin muistetaan aina varoittaa sijoittamisen riskeistä.

Lisäksi aina on olemassa se mahdollisuus, että tulevat muutokset lainsäädäntöön tai verotukseen eivät ole suotuisia sijoitusyhtiöiden kannalta. Murehditaan niitä sitten, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Varojen siirto yhtiöön

Sijoitustoimintaa harjoittavaan yhtiöön voi kerryttää varallisuutta useilla eri tavoilla.

1. Henkilökohtaisten varojen sijoittaminen tai lainaaminen
2. Tytäryhtiöstä osingonjako holdingyhtiöön
3. Osakevaihdolla yhdistäen kaksi olemassa olevaa yritystä
4. Yhtiön toiminnan esimerkiksi sijoittamisen kautta tehdyt tuotot

Osingonjako tyttäreltä emolle ja yhtiön toiminnan kautta saadut tuotot ovat suoraviivaisia, mutta kaksi muuta tapaa tarjoavat enemmän ulottuvuuksia.

Henkilökohtaisten varojen siirto

Henkilökohtaisten varojen siirto yhtiöön ei periaatteessa vaadi kuin tilisiirron omalta tililtä yrityksen tilille. Käytännössä pitää tehdä valinta haluaako rahat laittaa yritykseen SVOP-sijoituksena vai lainana.

Laina on joustavampi, mutta SVOP-sijoitus lisää yhtiön nettovarallisuutta ja sen johdosta edullisimmin jaettavan osingon määrää. Myös SVOP-rahan voi palauttaa omistajalleen ilman veroja, mutta ei ihan yhtä joustavasti kuin lainan. SVOP-sijoitusta tehdessä kannattaa pitää huolta, että sen edellytykset täyttyvät, jotta verottaja pitää näppinsä tästä rahasta erossa.

Lisää SVOP asiaa voit lukea verottajan ohjeesta.

Jos joku miettii käytännössä tuota varojen siirtämistä SVOP-rahana, niin asiasta tarvitaan hallituksen päätös ja tilisiirto. Yhden miehen yhtiössä voi siis pitää keskenään kokouksen ja laittaa pöytäkirjaan kohdan:

Päätettiin osakkeenomistajien tekemän vastikkeettoman pääomasijoituksen (xxx €) vastaanottamisesta ja sijoittamisesta vapaan pääoman rahastoon. Sijoituksen tekijä on ainoa osakkeen omistaja xxx. Pääomasijoitus tehdään vapaaehtoisesti, eikä yhtiö anna sijoitusta vastaan osakkeita tai muita oikeuksia. Pääomasijoitukselle ei makseta korkoa tai muuta hyvitystä.

Tämä pätkä on lainattu pääosin internetistä, mutta lisäsin varmuudeksi nimen tuohon, jotta varojen nostaminen ei sitten aikanaan aiheuttaisi ongelmia. Olennaista pöytäkirjamerkinnästä on se, että sijoitus on vastikkeeton, koroton ja sillä ei ole takaisinmaksupäivää. Kannattaa vielä tarkistaa vaatimukset omalta kirjanpitäjältä, niin menee varmasti oikein.

Kun itse perustin sijoitusyhtiön, siirsin sinne varat, jotka kohtuullisilla veroseuraamuksilla oli mahdollista muuttaa käteiseksi.

Jos omat rahat ovat kiinni sijoituksissa, kannattaa tehdä tarkemmat laskelmat, koska siirto yhtiölle tarkoittaa käytännössä henkilökohtaisen verotuksen realisoitumista sekä omaisuuslajista riippuen myös varainsiirtoverojen maksua.

Yhtä ja ainoata oikeata vastausta varojen siirtoon ei ole. Paljon riippuu siitä, mikä on nyt tilanteesi ja minkälainen yhtiö sinulla on tai ei ole tällä hetkellä.

Osakevaihto

Osakevaihto on yritysjärjestely, jossa yhden yrityksen osakkeita vaihdetaan toisen yhtiön osakkeisiin. Tämä aihe nousi yhdessä vaiheessa uutisiin teemalla somevaikuttajat saavat merkittäviä veroetuja yritysjärjestelyillä.

Käytännössä osakevaihdon yhteydessä yhdistettävät osakkeet saa arvostaa ilman veroseurauksia käypään arvoon. Käyvälle arvolle taas ei ole olemassa määrityksiä. Jos käypä arvo on paljon suurempi kuin yhdistettävän yrityksen nettovarallisuus, voi jatkossa maksaa enemmän edullisia osinkoja. Se täytyy muistaa, että varainsiirtovero realisoituu järjestelyssä.

Tulkitsen tämän itse näin: Jos yrityksen nettovarallisuus on irrallisena yhtiönä 100K, saa edullisinta osinkoa maksaa 8K vuodessa (8% nettovarallisuus sääntö). Osakevaihdon yhteydessä arvoon voidaan lisätä esimerkiksi yksi nolla perään, jolloin yrityksen omapääoma kasvaa 100K sijaan 1M, jolloin edullisinta osinkoa voikin maksaa 80K (huomioiden vain tämän järjestelyn vaikutus).

Tämä on sen verran mielenkiintoinen juttu, että pitää laittaa listalle selvitys, että miten voin hyödyntää porsaanreikää täysimääräisesti ja mielelläni otan vinkkejä vastaan.

Sijoitettujen varojen nostaminen yhtiöstä

Jos varat siirtää yritykseen lainana, ei juuri tarvitse miettiä rahojen pois saantia yrityksestä. Yritys maksaa velan takaisin ja sillä selvä. Vapaan pääoman rahaston (SVOP) varojenjako on sitten aavistuksen kinkkisempi juttu.

Pääsääntö sanoo, että varojen jakoa SVOP-rahastosta kohdellaan osinkona, mutta se voidaan myös käsitellä luovutuksena. Osingosta maksat osinkoveron, luovutuksesta et maksa veroa niin kauan kuin luovutus on korkeintaan samansuuruinen kuin tehty SVOP-sijoitus. Luovutus kuulostaa omaan korvaani selkeästi paremmalta vaihtoehdolta.

Mitkä ovat ehdot luovutuksena käsiteltävään varojen jakoon?

Jotta varojenjako voidaan käsitellä luovutuksena, on pystyttävä tarjoamaan luotettava selitys luovutuksen edellytysten täyttymiselle:

• varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä
• jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta
• pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle
• pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Itse tulkitsen tämän niin, että oikealla dokumentaatiolla ja ilmoituksilla verottajalle homma sujuu ongelmitta. Jokainen voi tehdä oman tulkintansa jo mainitusta verottajan ohjeesta.

Kannattaa muistaa, että SVOP rahoja on mahdollista myös veivata eli välillä nostaa pois osakeyhtiöstä ja laittaa uutena SVOP-sijoituksena takaisin, jos tuo 10 vuoden aikaraja meinaa tulla vastaan.

Passiivisten sijoitusten kirjanpito

Hoidin kirjanpitoa aikaisemmin vuosia itse, mutta en voi sanoa nauttineeni siitä. Paljon mieluummin käytän kirjanpitoon kuluneen ajan ansaitsemalla enemmän ja ulkoistamalla inhoamani työt. Jos kirjanpito ei kuulu harrastuksiisi, voit hyvin skipata koko osion.

Ajattelin käyttäväni kirjanpitoon noin 10 tuntia vuodessa, mutta todellisuudessa siihen taisi mennä jonkin verran enemmän. Jos maksan kirjanpidosta 1500 € vuosi, tulisi tuntihinnaksi 150 €. Toisille tämä voi kuulostaa kalliilta ja toisille halvalta.

Ennen en nähnyt järkeä ulkoistamisessa, mutta nykyisin ajattelen toisin. En käytä enää euroja tämän valinnan taustalla, vaan laskentakaava pohjautuu v*tutuksen määrään.

• Itse tehtynä: v*tutuksen määrä on rajaton
• Ulkoistettuna: -

Tällä kaavalla valinta on yksiselitteinen.

Oletan, että joku teistä innostuu kuitenkin tekemään kirjanpidon itse, joten käytännön kirjanpito voi myös olla mielenkiintoista luettavaa. Vaihtoehtoisia kirjaustapoja on varmasti, mutta tässä oma tulkintani vuosien takaa.

Sijoitukset passiivisessa yhtiössä kuuluvat omaisuuslajiin nimeltä muu omaisuus. Tämä ei käytännössä vaikuta kirjanpitoon, vaan on vain verotuksen käsite. Tilikarttana itselläni oli Tilittimen vakio osakeyhtiön tilikartta, josta joitain tilejä on nimetty uudelleen.

Varojen siirtäminen SVOP-rahastoon ja sijoituksen tekeminen

• per pankkitili (1910) an sijoitetun vapaan pääoman rahasto (2071)
• per sijoitusrahasto-osuudet (1461, pysyvät vastaavat, sijoitukset) an pankkitili (1910)

Osinkojen ja sijoitusten kulujen kirjaaminen

• per pankkitili (1910) an osinkotuotot (9090, rahoitustuotot)
• per muut kulut rahoitusarvopapereista (9670) an pankkitili (1910)
• muut kulut, jos jotain mikä ei osa hankintahintaa, kuten kaupankäyntikulut

Sijoitusten arvon muutos

• Arvon noustessa en tee kirjauksia, vaan sijoitukset näkyvät taseessa ostohinnoin
• Arvon alentuminen per osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset (9340) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• Arvon alentumisen peruuttaminen per sijoitusrahasto-osuudet (1461) an arvonalentumisen palautukset (9360)
• Verotuksessa huomioidaan vain realisoituneet tappiot

Sijoitusten myynnit ja luovutusvoitot

• tasearvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• voitto: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an muut tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista (9140)

Sijoitusten myynnit ja luovutustappiot

• myyntiarvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
• tappio: per muut rahoituskulut (9690) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)

Kirjanpidossa oli oikeastaan kaksi rasittavaa kohtaa: arvonalentuminen ja luovutustappiot. Arvonalentuminen ei kelpaa verotuksessa vähennykseksi, joten tilit piti muistaa huomioida veroilmoituksessa.

En tehnyt arvonalentumia kirjanpitoon eikä niitä ole tarvinnut vieläkään tehdä olennaisuuden periaatteeseen nojaten, vaikka osa sijoituksista on tappiolla.

Myös KILA on korostanut olennaisuuden periaatetta lausunnossaan 2004/1725 osakkeiden tilinpäätösarvostuksesta. Lausunnon bongasin Tilisanomien mainiosta sijoitusrahastoja käsittelevästä artikkelista.

Lisäksi piti muistaa huomioida veroilmoituksessa todellinen luovutustappio ja että se on vähennyskelpoinen vain luovutusvoitoista. Voitoista ja tappioista pidin simppeliä kirjanpitoa Excelissä samalla tavalla kuin henkilökohtaisista sijoituksista.

Sijoitukseni yhtiössä

Aina silloin tällöin joku kysyy, että minkälaisia papereita salkussani on.

• Arbor Realty Trust
• Bank Of Nova Scotia
• CubeSmart
• Healthcare Realty Trust
• HP
• Ingredion
• iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD (Dist)
• iShares Core FTSE 100 UCITS ETF GBP (Dist)
• iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Dist)
• iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)
• iShares Edge MSCI World Value Factor UCITS ETF
• iShares EM Dividend UCITS ETF USD (Dist)
• iShares MSCI Brazil UCITS ETF USD (Dist)
• iShares MSCI Europe Quality Dividend ESG UCITS ETF EUR (Dist)
• iShares STOXX Europe 600 Insurance UCITS ETF (DE)
• iShares STOXX Global Select Dividend 100 UCITS ETF (DE)
• iShares UK Dividend UCITS ETF GBP (Dist)
• Johnson & Johnson
• KeyCorp
• ManpowerGroup
• Manulife Financial
• Microsoft
• National Retail Properties
• Omega Healthcare Investors
• Pfizer
• Realty Income
• Shopify
• Target
• Unilever
• United Parcel Service
• Unum Group
• Valmet Corporation
• Verizon Communications
• XACT Norden Högutdelande

Olen kokeillut passiivisia indeksirahastoja, sijoitusten ajoittamista, yksittäisten osakkeiden analysointia, päivätreidausta ja arvosijoittamista, mutta kassavirtasijoittaminen on ollut ainoa, minkä parissa jaksan toimia säännöllisesti ja pitkäjänteisesti.

Yksi näkökulma sijoittamiseeni on se, että olen hullu, kun väkisin haluan sijoittaa mahdollisimman epäverotehokkaasti.

Toinen näkökulma on se, että laskusuhdanteessa osingot eivät tipu yhtä rajusti kuin pörssikurssit ja veroja voi optimoida muutenkin kuin sijoitusstrategian kautta (oletan, että luit artikkelin palkkaa vai osinkoa).

Sijoitusyhtiöstä muualla

Jos haluat vertailla erilaisia sijoitusyhtiö strategioita tai lisää yksityiskohtia jostain tietystä teemasta, kannattaa lukea huolella läpi sijoitusyhtio.net sivuston artikkelit tai heidän uusimmat kirjoituksensa Inderesistä.

Saa vinkata muista hyvistä lähteistä.

Lopuksi

Sijoitustoiminnan yhtiöittämisen kautta on mahdollista saada etuja sijoitusstrategiasta riippuen. Oma sijoitustapani on sellainen, jota on kannattavampi harjoittaa yhtiön kautta.

Kun yhtiöni kassavirta ylittää pisteen, jossa verotusta voi järkevästi palkan kautta säätää, siirryn sijoittamaan verotehokkaampiin arvopapereihin.

Kun yhtiöni eli eläkekassani on turvonnut tarpeeksi suureksi, ajatuksissa on nostaa sijoittamani raha ulos ja minimoida sen avulla elämisen kuluja.

Kun minusta aika jättää, jää yhtiöni jälkikasvuni ongelmaksi.