Sijoittaminen

Olen halunnut kirjoittaa tämän artikkelin blogin historian alusta asti. Pari viikkoa sitten sinä et olisi vaivautunut lukemaan. Ketään ei kiinnosta silloin, kun kurssit liikkuvat ainoastaan ylös ja vain taivas on rajana. Nyt tilanne on toinen.

Viime viikkoina olet mahdollisesti joutunut stressaamaan terveydestäsi ja lisäksi ihaillut vierestä nettovarallisuutesi sulamista. Olemme tässä tilanteessa yhdessä ja toivon, että löydät artikkelista vertaistukea hetkeen ja samalla uskoa tulevaan.

En halua hoputtaa sinua tai väheksyä tilannetta. Terveys ja turvallisuus menevät aina rahan edelle. Itselläni on mennyt useampi hetki asioiden sulatteluun. Voit palata tähän artikkeliin sitten, kun olet siihen valmis ja kaipaat Covid-19 tilastojen rinnalle muuta lukemista. Toisaalta, jos olet tehnyt velvollisuutesi ja toiminut vastuullisesti, voi vähitellen alkaa tuntua siltä, että pandemian toisella puolella odottaa uusi vanha maailma.

Ensin suunnittelin postaukselle nimeä "Sijoitusopas - kaikki mitä sinun tulee tietää sijoittamisesta". Totuus on kuitenkin se, että en tiedä tarpeeksi, jotta voisin kirjoittaa noin mahtipontisen tekstin. Yksi iso syy artikkelin panttaamiseen on ollut se, että se paljastaa samalla kuinka vähän tiedän sijoittamisesta. Nyt kun olen julksesti idiootti, ei tästä enää tarvitse murehtia.

Sijoittaminen ei ole se talouden osa-alue, jossa koen olevani omimmillani. Yleensä tyydyn siihen, että keskityn yleiseen taloudenhallintaan ja siihen, että jokaisen pitää hoitaa oma taloutensa itselle sopivalla tavalla. Käytännössä olen sivuuttanut kaiken sijoittamiseen liittyvän sillä, että aina voi kaataa talouden ylijäämän passiivisiin indeksirahastoihin.

Artikkelista tuli aika pitkä ja sitä ei kannata väkisin tankata kerralla. Lueskele rauhassa, ajattele ja sisäistä – näin saat artikkelista parhaan mahdollisen hyödyn. Olisin voinut jakaa artikkelin useampaan osaan, mutta toisaalta jos kärsivällisyys ei riitä tämän lukemiseen, se tuskin riittää sijoittamiseen.

Jos olet viime viikkoina pystynyt elämään ilman laskevien pörssikurssien aiheuttamaa stressiä, voit siirtyä suoraan toiseksi viimeiseen otsikkoon. Muussa tapauksessa on aika aloittaa ihan alusta.

Aluksi

Vain hetki sitten elimme aikaa jolloin, taksikuskit ja kaikki muut vastaantulevat tarjosivat sijoitusneuvoja. En väitä, että taksikuskit olisivat muita huonompia sijoittajia. Tarkoitus on korostaa, että sijoittaminen oli jokaisen huulilla. Taloudellinen riippumattomuus näkyi lehtien otsikoissa toistuvasti. Kaikki halusivat jakaa tietoa ja monet myös kysyvät sitä. Kurssit kohosivat, talous kiihtyi ja kaikki näytti hyvältä.

Valitettavan usein vastaavanlainen tilanne on johtanut siihen, että monen näpit palavat. Useat aloittavat sijoittamisen suhdanteen huipulla, sitten seuraa jonkinasteinen romahdus, näpit palavat ja sijoitukset myydään paniikissa. Vaivalla ansaitut rahat katoavat taivaan tuuliin.

Toivottavasti tämä artikkeli auttaa selviämään tulevasta ja onnistut säilyttämään kaikki muumit laaksossasi. Artikkeli tarkoitus on auttaa ymmärtää sijoittamista todella isossa perspektiivissä. En ikinä tule antamaan yhtään sijoitusneuvoa, mutta luonnollisesti paljastan mitä itse teen.

Mitä sinun oikeasti pitää tietää sijoittamisesta?

Yksinkertaisimmillaan sijoittamisesta ei tarvitse tietää oikeastaan juuri mitään. Riittää, että osaa tehdä tilisiirron kustannustehokkaaseen passiiviseen indeksirahastoon. Näin sinusta tulee sijoittaja ja saatat jopa menestyä kohtuullisesti. Valitettavasti tämä on myös juuri se sama päätelmä minkä moni tekee noususuhdanteessa sijoittamisesta. Lopputuloksena on yleensä karvas tappio.

Markus Ossi kirjoitti Tarkanmarkan blogissa aikoinaan yhdestä indeksisijoittajan pahimmasta virheestä eli ostojen ja myyntien ajoittamisesta. Hieman pidemmän tarinan aiheesta on tehnyt JLC. Virhe markkinoiden ajoittamisessa johtuu siitä, että osataan teknisesti sijoittaa, mutta ei ymmärretä sijoittamisesta yhtään mitään. Sama koskee tietysti niin yksittäisiä osakkeita, ETF:iä kuin muitakin rahastoja.

Tässä kohtaa monella aktiivisella sijoittajalla nousevat niskavillat pystyyn, koska taas joku kirjoittaa siitä, että markkinat on mahdoton voittaa. Tunnustan seuraavani salaisena paheenani Twitterissä esimerkiksi Aki Pyysingiä (@AkiPyysing

) ja Mikko Mäkistä (@DaytraderSuomi). Aktiivisempi ote kaupankäyntiin on oikein hyvää viihdettä ja välillä tuottoisaakin. Markkinoiden voittaminen ei siis ole mahdotonta, mutta ainakin tällaiselle lihavalle possulle se on hyvin epätodennäköistä. Artikkelin pointti on kuitenkin aivan muualla, joten kannattaa jatkaa lukemista.

Vaikka sijoittamisesta ei tarvitse välttämättä tietää kovin paljon, niin *sijoittamista pitää ymmärtää.*

Sijoittamisen ymmärtäminen alkaa siitä, että ymmärtää miten talous toimii. Talous ja sen vaiheet vaikuttavat niin yrityksiin kuin ihmisiinkin. Talous taas pyörii rahan ympärillä, mistä johtuu sana rahatalous. Jotta voi ymmärtää miten talous toimii, pitää ymmärtää miten raha toimii, mitä se on ja miten rahaa syntyy.

Raha

Mitä raha on?

Jos tunnet nämä asiat voi tuntua, että lähden selittämään sijoittamista aivan liian kaukaa. Valitettavasti suurin osa ihmisistä ei ymmärrä rahaa eikä näin ollen sijoittamista. Jos ymmärtäisi niin meillä ei olisi niin valtavaa määrä ihmisiä, joilla on maksuhäiriöitä. Tammikuussa Yle uutisoi heitä olevan yli 386 000. Jos tämä olisi kilpailu, meillä menisi erittäin hyvin.

Ja on aivan paskapuhetta, jos yritetään väittää, että tämän olisi aiheuttanut jokin muu tekijä kuin ymmärtämättömyys. Nykyistä maksuhäiriöisten tilannetta ei todellakaan ole aiheuttanut korkea verotus, tulojen puute tai viallinen järjestelmä. Vika ei ole laitteessa, vaan sen käyttäjissä*.

Muistitko edes lukea käyttöohjeet?

En yhtään ihmettele nykyistä tilannetta. Kuluttamista ihannoidaan ja raha-asioiden opiskelua ei niinkään. Onneksi virheet on mahdollista korjata. Hyvin todennäköisesti olin itsekin unessa, kun yläasteella tai lukiossa käsiteltiin niinkin tylsää aihetta kuin raha. Voi kunpa joku olisi silloin kertonut, että paljon rahaa tarkoittaa myös paljon viinaa ja naisia.

Ehkä olisin jaksanut keskittyä.

Wikipedia määrittelee rahan näin: Raha on yleinen vaihdon väline, arvon mitta, omaisuuden muoto sekä valuutta. Sen tärkein tehtävä on toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä eli sen voi vaihtaa hyödykkeisiin eli palveluihin ja tavaroihin. Raha on myös yhteiseen sopimukseen perustuva arvon säilyttäjä ja kirjanpidon yksikkö.

Rahan historiaan mahtuu useampikin romahdus ja oravannahkoista tai kultakannasta on siirrytty nykyiseen järjestelmään. Tällä hetkellä *raha on käytännössä valtaosin velkaa*. Tämä johtuu siitä, miten raha syntyy. (Suomen Pankin - Opi taloudesta: Mitä raha on?  tai Inderesin Mistä raha tulee?)

Miten rahaa syntyy?

Raha ei synny niin, että poika raha tapaa tyttö rahan, sitten mehiläiset pörräävät ja lopputuloksena pieni vauva raha. Raha syntyy pääosin pankeissa ja täysin tyhjästä.

Rahaa on kahden tyyppistä:

1. Keskuspankkien painama tai lainaama raha
2. Liikepankkien lainaama raha

(Jos ihan tarkkoja ollaan, niin rahavaranto koostuu neljästä rahatyypistä M0 – M3)

Ihmiset kuvittelevat usein, että kaikki käytössä oleva raha on keskuspankin painamaa. Keskuspankki kyllä painaa rahaa ja lainaa sitä liikepankeille, mutta todellisuudessa vain pieni osuus kaikesta rahasta on peräisin keskuspankista. Vähän lähteestä riippuen kyse on muutamasta prosentista aina kymmeneen prosenttiin asti.

Koska keskuspankit painavat vain marginaalisen osan rahasta tarkoittaa se sitä, että suurin osa rahasta on liikepankkien tuottamaa mielikuvitusrahaa. Käytännössä numeroita pankin tietokoneella ja kaksi vastakkaista kirjanpidon vientiä.

Yksinkertaisimmillaan rahaa syntyy, kun kaltaiseni laiskan pulskea sika haluaa siirtää tulevan kulutuksen nykyhetkeen. Näin käy usein esimerkiksi asunnon ostossa. Asunto on liian kallis maksettavaksi suoraan säästötilini varoilla, joten joudun ottamaan pankilta lainan. Kun otan pankilta lainan, pankki ei suinkaan anna minulle jonkun muun sinne tallettamia rahoja, vaan pieraisee rahat bittiavaruudesta.

*Taikasauvan heilautuksella syntyy sekä velka, että varallisuutta.* Nettovarallisuus pysyy luonnollisesti muuttumattomana.

Pankilta ottamani laina on pankin varallisuutta ja raha minkä pankki taikoo tililleni, on pankin velkaa minulle. Kyllä, luit oikein. Kaikki raha, mikä minulla on pankissa, on pankin velkaa minulle. Kun ostan rahoilla asunnon, jää minulle jäljelle asuntolaina eli velka ja pankille saaminen, jota maksan lyhennysten ja korkojen muodossa kuukausittain takaisin.

Myös keskuspankki raha on velkaa. Keskuspankkien talletusten kanssa normaali ihminen ei ole tekemisissä, mutta setelistön kanssa kyllä. Seteli on käytännössä velkakirja ilman eräpäivää. Hankalan asiasta tekee se, että on melko vaikea sanoa, mihin setelin haltijalla on oikeasti saamaoikeus. Päivän päätteeksi raha on vain luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta.

Rahan määrä (eli velan määrä) on siis riippuvaista siitä, että minkälainen kysyntä ja tarjonta markkinoilla vallitsee. Kun pankki myöntää lainaa, rahan määrä lisääntyy. Kun lainaa maksetaan takaisin, rahan määrä vähenee. Periaatteessa pankit voivat siis sylkeä rahaa markkinoille loputtomasti ja keskuspankit eivät yleensä rajoita ollenkaan sitä, että kuinka paljon rahaa liikepankit voivat heiltä lainata. Käytännössä rajoittavia tekijöitä ovat rahan hinta (korko), viranomaismääräykset ja maksuvalmiuden ylläpitäminen.

Velasta maksetaan aina pankille korkoja eli jokaisen lainan takaisinmaksun myötä rahan määrä vähenee. Korot ovat pankin tekemää voittoa, joka kasvattaa sen nettovarallisuutta, koska korkojen muodostumisen myötä pankin saamiset kasvavat enemmän kuin velat. Periaatteessa tämän pitäisi johtaa siihen, että vähitellen raha loppuu maailmasta.

Suomen pankin Lyhyt johdatus rahaan tarjoaa kolme selitystä sille, miksi näin ei tapahdu:

1. Velkojen määrä kasvaa koko ajan. Uutta velkaa otetaan enemmän kuin vanhaa maksetaan pois eli rahan määrä lisääntyy
2. Pankit toimivat monissa transaktiossa ostajina tai maksajina. Ne esimerkiksi jakavat osinkoa ja maksavat palkkoja
3. Luottotappioiden myötä laina kuoletetaan, mutta rahaa syntyi lisää silloin kun luotto otettiin ja se ei poistu, vaikka velka poistuukin

Pankki ei siis lainaa vain sinne talletettua rahaa, vaan paljon enemmän. Pankit ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, jotka myyvät meille tuotetta, minkä valmistaminen ei maksa heille mitään. Jokainen seteli tarkoittaa, että pankki on velkaa sinulle.

Luottamuksen myötä pankin lupaus maksaa seteliä vastaava velka on muuttunut vaihdon välineeksi. Luottamusta ylläpidetään esimerkiksi vähimmäisvarantojärjestelmällä ja oman pääoman vaatimuksilla eli vakavaraisuudella.

Vähimmäisvarantojärjestelmä

Olisi helppoa ajatella näin, että pankki lainaa aina eteenpäin keskuspankiltaan saamaa rahaa tai sitten sitä rahaa, mikä pankkiin talletetaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Nykyisessä järjestelmässä on olemassa vähimmäisvarantojärjestelmä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisesta pankkiin talletetusta rahasta liikepankin täytyy tallettaa osuus keskuspankkiin. Liikepankki pitää siis pientä osaa sen saamista talletuksista reservinä omalla keskuspankin tilillään.

Jos vähimmäisvarantovaatimus olisi esimerkiksi 20 %, voisi pankki lainata 80 % eteenpäin asiakkaalle. Jos tuo 80 % talletetaan toiseen pankkiin, toisen pankin pitää taas tallettaa 20 % reserviin keskuspankkiin ja loput rahasta toinen pankki voi lainata eteenpäin omille asiakkailleen.

Alla oleva esimerkki on Wikipediasta lainattuna. Tässä on käytetty 20 % vähimmäisvarantoa (tarkempi selitys kuvan alla):

Kuva WikipediaKuvassa ensimmäinen sarake kuvaa pankkia, toinen pankin saamaa talletusta, kolmas pankin antamaa talletusta ja viimeinen sarake varantoon talletettua rahaa. Ylhäällä ensimmäisessä vihreässä ruudussa pankki A saa 100 yksikköä keskuspankki rahaa. Se lainaa 80 % pankille B ja varantoon menee 20 %. Sama menetelmä jatkuu ja pankit B-K lainaavat rahan jälleen eteenpäin samalla 80 % / 20 % säännöllä. Antolainausta eli uutta rahaa syntyy kuvassa 357,05 yksikköä.

Jos taulukkoa jatketaan eteenpäin eli siihen lisätään rivejä, niin koko homman lopputulos on se, että uutta rahaa (antolainaus yhteensä) syntyy prosessissa 400 yksikköä eli rahakertoimen arvoksi saadaan 5. Alkuperäinen rahan määrä 100 yksikköä viisinkertaistuu eli lopussa rahaa on yhteensä 500 yksikköä. Punaiset ruudut yhteenlaskettuna kuvastavat sitä, että keskuspankkirahan määrä pysyy prosessissa vakiona (100 yksikköä).

Alkuperäinen lainattu raha kasvaa moninkertaiseksi, kun se käy useampia lainauskierroksia läpi. Näin syntyvät rahakerroin ja luotonlaajennus (ns. rahakerroinmalli). Tämä kuulostaa vielä suhteellisen yksinkertaiselta ja ymmärrettävältä. Se, että rahan määrä kasvaa moninkertaiseksi vaikuttaa jotenkin luonnolliselta ja jäähän liikepankille sentään vähimmäisvaranto talteen keskuspankkiin. Todellisuudessa 20 % oli vain tuulesta temmattu esimerkki. Jos asiaa katsotaan hieman tarkemmin, niin voidaan todeta, että esimerkiksi Suomessa vähimmäisvarantovaatimus on yli yön  -lainoille 1 %. Tämä tarkoittaa, että rahan määrän on mahdollista kasvaa 100 kertaiseksi.

Väärin ymmärretty pankkijärjestelmä

Olisi helppo kuvitella, että keskuspankkiraha määrittäisi maailmassa olevan rahan määrän. Näin ei kuitenkaan ole vaan se on yksi satu johon uskotaan. Kaikkialla ei edes ole käytössä vähimmäisvarantojärjestelmää. Kertauksena: keskuspankkien tehokkain keino vaikuttaa rahan määrään on koron muuttaminen ja toinen vaikuttamisen mahdollisuus on rahan painaminen eli elvyttäminen.

Vähimmäisvarantojärjestelmä ja sen myötä koko pankkijärjestelmä on täysin väärin ymmärretty. Alla olevat väärinkäsitykset on poimittu talousdemokratia.fi sivuston julkaisusta Väärinkäsityksiä pankkitoiminnasta. Suurimpia väärinkäsityksiä pankkitoiminnasta julkaisun mukaan ovat:

• Pankit eivät ole rahan välittäjiä, eli ne eivät ota vastaan talletuksia ja lainaa niitä eteenpäin. Todellisuudessa pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja.
• Pankit eivät toimi ns. rahakerroinmallin mukaisesti. Vaikka rahakerroinmalli tunnustaa sen tosiseikan, että pankit luovat rahaa, on rahan luomismekanismi esitetty siinä väärinpäin. Pankit eivät sopeuta lainaustoimintaansa (ja samalla talletusten luomista) olemassa olevien varantojen määrään, vaan hankkivat tarvittavat varannot vasta lainauspäätösten seurauksena. Varannot eivät siis määritä lainaustoimintaa, vaan lainaustoiminta määrittää varantojen määrän.

Saman tyyppisiä vasta-argumentteja nykyiselle järjestelmälle esittävät myös muut, jotka vähintään omasta mielestään ajavat oikeudenmukaisempaa rahajärjestelmää. Itselläni ei ole mitään nykyistä järjestelmää vastaan, mutta yleensä kaiken voi aina tehdä paremmin. En usko voivani muuttaa nykyistä järjestelmää. Haluan kuitenkin ymmärtää sitä paremmin, joten on paras tutustua epäkohtiin. Tärkeintä on se, että osaan toimia nykyisen järjestelmän pelisäännöillä.

Oikein ymmärretty pankkijärjestelmä

Pankit eivät ole syntyneet sattumalta, vaan ne tyydyttävät tarpeen. Ihmiset tai yritykset ottavat ja antavat lainaa pankeista riippumatta. Pankit vain tekevät tästä toiminnasta yksinkertaisempaa. Pankkien tehtävä on toimia velkasuhteiden yhteensovittajana. Pystyäkseen toimiaan tässä roolissa, ne eivät säilytä rahaa, vaan tuhoavat ja luovat sitä.

Suurin osa rahasta syntyy liikepankeissa ja keskuspankkien tehtäväksi jää luottamuksen ylläpitäminen. Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, jotka vastaanottavat liikepankkien talletuksia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Rahapolitiikan tarkoitus on pitää inflaatio (ostovoiman heikentyminen) tasaisena ja välttää deflaatio (hintatason lasku).

Yleisimmät toimet, joilla keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan talouteen ovat ohjauskoron muuttaminen ja kaupankäynti arvopaperimarkkinoilla eli ns. rahan painaminen. Esimerkiksi viime päivinä Fed on pyrkinyt aktiivisesti elvyttämään taloutta ja samoin on toiminut EKP.

Vaikka pankkeja ei olisi olemassa, niin lainan antamista tai sen ottamista tuskin voidaan estää. Ihmiset ja yritykset eivät pärjäisi ilman lainoja, vaan luotolla ostaminen ja myyminen on osa arkea. Tätä edesauttaa esimerkiksi se, että yritystoiminnassa meno ja tulo syntyvät usein eri aikaan. Olisi tietysti mielenkiintoista tietää minkälainen maailma olisi ilman luottoa, mutta se tuskin selviää koskaan.

Aina kun on tarve, syntyy ratkaisu. Tällä hetkellä ratkaisun nimi on pankki ja jos se ei olisi pankki, niin tilalla olisi joku muu vastaava laitos.

Täydellinen järjestelmä

Väitin artikkelin alkupuolella, että vika ei ole järjestelmässä liittyen maksuhäiriöihin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nykyinen rahajärjestelmä olisi täydellinen. Maailmassa missä raha kulkee pankkien kautta, jotka sen itse "valmistavat" ja joiden motivaatio on myöntää mahdollisimman paljon lainaa, ei oikein voida välttyä siltä, että pankit rikastuvat ja ylivelkaantuminen on suurimpia riskitekijöitä.

Ylivelkaantumista pahentaa se, että pankkien ajautuessa ongelmiin tulee valtio, joka pelastaa ne. Aina näin ei käy (Lehman Brothers). Siitä huolimatta lopulta tavallinen tallaaja maksaa valtion laskun ja samalla pankkien toiminnan aiheuttamat seuraamukset. Yleensä maksaminen tapahtuu veronkorotusten muodossa.

Nyt ja aina tulevaisuudessa on vain ajan kysymys, että milloin nykyinen järjestelmä romahtaa. Tai oikeastaan enemmän kuin romahduksesta, kyse on muutoksesta. Kaikki järjestelmät kehittyvät ja muuttuvat.

Helpoimmalla pääsee, kun ymmärtää muutoksen välttämättömyyden ja tekee parhaansa sopeutuakseen siihen.

Voit rynnätä barrikadeille ja syyttää nykyistä järjestelmää riistosta sekä päättää, että se on aiheuttanut kaiken kurjuuden. Tai sitten voit hyväksyä järjestelmän, ymmärtää minkälaisia tilaisuuksia se sinulle tarjoaa ja tehdä sellaiset ratkaisut, että saat elää elämäsi haluamallasi tavalla järjestelmästä riippumatta. Nykyinen järjestelmä on olemassa, koska se on parempi kuin yksikään aikaisemmista järjestelmistä.

Vaikka nykyinen järjestelmä on kaukana täydellisestä, tarjoaa se kuitenkin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään. Tästä johtuen oma mielenkiintoni ei riittänyt lähteä tutustumaan vaihtoehtoisiin tapoihin järjestää talous, vaan hyväksyin nykyisen järjestelmän epätäydellisenä.

*Raha on velkaa, joka perustuu vain ja ainoastaan luottamukseen.* Raha on vaihdon väline taloudessa.

Talous

Miten talous toimii?

Nyt tiedämme mistä raha syntyy ja mitä se on. Ymmärryksen myötä saamme luvan alkaa käyttämään rahaa. Ja tämä on itseasiassa juuri se mihin talous perustuu – siis kuluttaminen. Talous tarkoittaa kaiken kulutuksen eli transaktioiden summaa.

Ylivoimaisesti paras esitys siitä miten talous toimii, on mielestäni Ray Dalion How The Economic Machine Works. Video kestää noin 30 minuuttia. Itse olen katsonut tuon nyt ehkä kuusi kertaa putkeen ja se on aina vain yhtä kiehtova.

Nykyinen talous perustuu kulutukseen. Kulutusta syntyy, kun sinä tai minä käymme ostoksilla. Tässä transaktiossa annamme rahaa ja saamme vaihdossa tuotteita tai palveluita. Tietyn tyyppiset transaktiot muodostavat erilaisia markkinoita, kuten osakemarkkinat tai erilaisten hyödykkeiden markkinat. Erilaiset markkinat yhteen koottuna muodostavat talouden.

Kun kulutamme enemmän kuin aikaisemmin, syntyy talouskasvua. Kun kulutamme vähemmän, talous supistuu. Käytännössä jokainen euro, jonka käytät, on jonkun toisen tuloa. Jokainen euro, jonka saat, on jonkun toisen menoa. Mitä enemmän tuhlaat, sitä enemmän joku muu ansaitsee. Ei ole merkitystä aiheuttaako kulutuksen velan vai rahan käyttö. Vain kokonaiskulutus ratkaisee. Itseasiassa mehän jo tiedämme, että raha on velkaa.

Ray Dalio erottaa videossa kolme ilmiötä talouden taustalla:

• Tuottavuuden kasvu
• Lyhyen aikavälin velkasykli
• Pitkän aikavälin velkasykli

Tuottavuuden kasvu

Kulutuksen kasvun taustalla on aina tuottavuuden kasvu. Jos ei tuotetta tai palvelua ole, sitä on mahdoton kuluttaa. Tuottavuutta mitataan bruttokansantuotteella ja esimerkiksi Suomessa on BKT ollut kasvussa varsinkin ennen vuotta 2008. Velka toimii tuottavuuden katalyyttinä kiihdyttäen joko nousua tai laskua.

Lyhyen aikavälin velkasykli

Ray Dalion mukaan lyhyt velkasykli kestää 5-8 vuotta. Me tunnemme asian nousu- ja laskusuhdanteina. Siihen mennäänkö lyhyellä aikavälillä ylös vai alas pyrkivät keskuspankit vaikuttamaan muuttamalla ohjauskorkoa. Alempi korko kiihdyttää taloutta, koska velka on halpaa ja useammilla on siihen varaa. Korkeammalla korolla puolestaan pyritään hillitsemään kasvua, jotta se ei ylikuumenisi.

Velka tarkoittaa aina sitä, että siirrämme tulevaa kulutusta nykyhetkeen eli ostamme jotain sellaista mihin meillä ei todellisuudessa ole vielä varaa. Otamme siis lainaa tulevalta itseltämme. Kääntöpuoli velalla ostamisessa on se, että joskus tulevaisuudessa kulutuksesta on tingittävä, koska velka täytyy maksaa takaisin – yleensä korkojen kera.

Koko talouden näkökulmasta velalla ostaminen kiihtyy, kun velkarahaa on helposti saatavilla ja korot matalalla. Halvan velan myötä kulutus nousee ja talous kasvaa. Yhden kulu on seuraavan tulo, joten kasvava kulutus nostaa tuloja. Kasvavat tulot johtavat mahdollisuuteen lainata enemmän ja niin talouskasvu kiihtyy. Toisaalta myöhemmin, kun velkaraha on kallista eli korot ovat korkeammalla, ihmisten ja yritysten velanotto vähenee ja kulutus pienenee. Kulutuksen pieneneminen tarkoittaa, että talous supistuu.

Talouskriisit

Talouskriisejä syntyy jatkuvasti ja vaikka voi tuntua, että nykyinen tilanne ei ole perinteinen talouskriisi, niin itseasiassa oman käsitykseni mukaan jokaisessa talouskriisissä on aina jotain uniikkia. Välillä kyse on ihmisten innovatiivisuudesta ja välillä jostain muusta.

Pointti on se, että aina tulee jotain – ja yhtä usein se tulee yllätyksenä.  

Pitkän aikavälin velkasykli

Pitkän aikavälin velkasykli toimii 5-10 kertaa pidemmissä aikajaksoissa kuin lyhyt velkasykli. Lyhyessä velkasyklissä nousuja voidaan ainakin yrittää hallita keskuspankeista ohjauskorolla, mutta pitkän aikavälin nousun huipulla korot ovat jo nollassa ja käytettävissä oleva raha ei silti riitä velkojen maksuun. Tässä vaiheessa suunta lähtee isossa kuvassa alaspäin ja seurauksena on lama.

Tilannetta yritetään yleensä korjata taloutta supistavilla toimilla, kuten pienentämällä kulutusta ja vähentämällä velkoja. Lisäksi joudutaan tekemään myös varallisuuden uudelleen jakamista (veron korotuksia) rikkailta vähävaraisemmille.

Ainoa kiihdyttävä toimi tässä vaiheessa on keskuspankkien painama raha (Muistatko mitä FED ja EKP ovat viime aikoina tehneet?). Käytännössä keskuspankit ostavat valtion velkakirjoja ja valtio ostojen myötä raha valuu muualle talouteen.

Kaiken tarkoitus on saada aikaan sopiva tasapaino supistavien ja kiihdyttävien toimien välillä. Onnistuminen tarkoittaa sitä, että tulojen kautta pystytään pienentämään velkaa tai ainakin saamaan velka suhteellisesti hallittavaksi tuloihin nähden. Ray Dalion mukaan onnistunut pitkän aikavälin velkasyklin korjaaminen kestää noin vuosikymmenen ja sitä edeltävä lama kestää yleensä muutaman vuoden. Epäonnistumisen on puolestaan tunnistanut historiassa siitä, että ihmiset ovat lähteneet ruokakauppaa kottikärryt täynnä seteleitä.

Suomessa pitkän aikavälin velka on rahassa mitattuna kasvanut, mutta viime vuosina sen suhdetta BKT:hen on saatu hieman laskettua. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi velkakello niminen sivusto, josta saa nopeasti kuvan Suomen tilanteesta (lisäksi materiaali Tilastokeskuksesta). Näistä voidaan todeta, että ennemmin tai myöhemmin velka on tulossa maksuun, joten tulevaisuus ei näytä niin kovin lupaavalta. Surullista on se, että Suomen tilanne ei ole edes pahimmasta päästä.

Jos Dalion mallin kautta pitäisi tehdä tulkinta, niin pidempi velkasykli alkaa olla Suomessa aika lähellä huippua. Sitä missä huippu oikeasti on ja kuinka pitkälle velan saa venytettyä, ei ennusta tai tiedä kukaan.

Yhteenveto taloudesta

Ray Dalion malli ei varmasti kerro absoluuttista totuutta, mutta sitä voi pitää riittävän hyvänä mallina talouden ymmärtämiseen. Huomio keskittyy velkaan ja velassa kyse on kauhun tasapainosta eli siitä, mikä on suurin mahdollinen hallittava velan määrä yrittäen välttää korttitalon sortumisen.

Kaiken talouden taustalla on tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvun johdosta en ole niin huolissani velasta. Velalle tulee takaisinmaksun aika ja se kyllä kirpaisee, mutta pitkässä juoksussa tuottavuus mahdollistaa kasvun. Ja juuri tuottavuuden kautta päästään vähitellen kohti sijoittamista.

Yritykset

Yritysten rooli taloudessa

Talous on siis kaikkien transaktioiden summa. On olemassa kysyntää, tarjontaa ja laskevaa rajahyötyä. Lopputuloksena raha päätyy ostajalta myyjälle. Mitä enemmän myyt, sitä enemmän sinulle kertyy rahaa. Ihmisen ahneus on rajatonta ja tuon ahneuden ilmentymiä ovat yritykset. En tarkoita tätä pahalla, vaan yritys on ratkaisu ongelmaan samalla tavalla kuin pankki. Yritykset ovat talouden kulmakiviä.

Mitä mahtavammiksi yritykset kasvavat, sitä enemmän niillä on vaikutusvaltaa. Tämä hillitympi versio korruptiosta kulkee nimellä lobbaus ja tarkoittaa tässä tapauksessa käytännössä sitä, että yritykset pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan niiden agendaa suosivalla tavalla.

Yritysten poliittisen agendan taustalla on lähes aina oma etu. On erittäin kätevää muuttaa epäoptimaaliset säännöt (lait) omiin tarpeisiin sopiviksi. Tätäkään en tarkoita pahalla. Minulle tämä on yksi maailman ominaisuus, johon pitää sopeutua.

Karrikoiden yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa sen omistajille lisäarvoa. Jos talouden kulmakivi on yritys ja sen ainoa tehtävä on kerätä mahdollisimman paljon rahaa, ei ole yllätys mihin raha lopulta päätyy. Käytännössä taloudellisessa koneistossa raha ohjautuu yrityksiin ja yrityksistä se valuu omistajille. Tämä on pääosin oikeudenmukaista, koska yritykset tai ihmiset yrityksissä saavat aikaan lisäarvoa eli tuottavuutta.

Tuottavuus riippuu ihmisen innovatiivisuudesta. Teollistuminen on yksi esimerkki siitä ja sen mahdollistajana toimi suurelta osin öljy. Toiset povaavat, että öljyn loputtua tuottavuuden lisääntyminen loppuu. Toiset uskovat siihen, että ihmisten innovatiivisuudella ei ole rajoja.

Toistaiseksi yritysten omistajat ovat niitä jotka rikastuvat, joten nykyisessä järjestelmässä kannattaa liittyä tähän kerhoon. Yksi vaihtoehto on menestyvän yrityksen perustaminen. Toinen ja paljon helpompi tapa liittyä omistajien kerhoon on yksinkertaisesti ostaa pörssistä yrityksen osakkeita.

Sijoittaminen

Sijoittaminen on helpoimmillaan todella yksinkertaista. Ostat osaketta tai rahastoa ja voilà, olet sijoittaja. Sijoittaminen on tosin paljon muutakin kuin pelkkää osakekauppaa.

Yleensä sijoituksen ostamiseen liittyy toive siitä, että saat siitä tuloa ja pääset mukaan voitonjakoon. Esimerkiksi yrityksen voittoihin pääset kiinni joko nousevan arvostuksen tai osingonjaon kautta. Asuntojen voittoihin puolestaan vuokratuoton tai myyntivoiton seurauksena.

Voitoista saat pitää osan ja osan maksat verona valtiolle.

Mitä syvemmälle sijoittamiseen uppoudutaan, sitä monimutkaisemmaksi se käy. Se kuinka monimutkaista sijoittamisesta täytyy tehdä pärjätäkseen, on toinen asia.

Alla on käsitelty muutamia keskeisiä termejä sijoittamiseen liittyen, joihin varmasti törmäät matkallasi.

Omaisuuslajit

Omaisuuslajeja ovat esimerkiksi osakkeet, asunnot, raaka-aineet ja korkotuotteet, kuten valtion tai yritysten velkakirjat. Sijoittamista voi harrastaa todella monella eri tavalla ja omaisuuslajien sisällä löytyy vielä paljon erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pelkästään osakkeisiin liittyy suoria osakesijoituksia, rahastoja, ETF:ä ja erilaisia viputuotteita.

Strategiat

Eri omaisuuslajeihin sijoittamisen lisäksi erilaisia sijoitusstrategioita on todella paljon. Omaisuuslajeja on mahdollista sekoittaa yhtenäiseen portfolioon ja strategia saattaa muuttua yli ajan tai perustua yli ajan tehtäviin toimenpiteisiin tai puhtaasti ajoittamiseen. Ehkä strategioita on jopa yhtä paljon kuin sijoittajia.

Yksi kaataa rahat indeksiin, toinen valitsee yksittäisiä osakkeita arvoyhtiöistä, kolmas valitsee salkkuunsa kasvuyhtiöitä ja neljäs pelaa oikein tosissaan ja veikkaa mitä muut mahdollisesti tekevät. Hämärän peittoon jää, että missä menee raja sijoittamisen, spekuloinnin ja vedonlyönnin välillä.

Pätevyyteni ei todellakaan riitä kertomaan, mikä olisi sinulle oikea tapa sijoittaa. Kerron myöhemmin artikkelissa mitä itse teen ja miksi, mutta suosittelen, että sinä luet myös muiden kirjoittamia kertomuksia siitä, mitä he tekevät ja miksi. Eikä tilastoistakaan ole haittaa strategian valinnassa.

Markkinat

Sijoittaminen tapahtuu sijoitusmarkkinoilla eli pörsseissä. Kuten todettua markkinat ovat vain ihmisten tai yritysten välisiä transaktioita ja talous koostuu yhteensä kaikista markkinoista. Sijoitusmarkkinat ovat näin osa taloutta. Sijoitusmarkkinat taitavat olla se markkina, missä velan ja syklien vaikutus näkyy kaikkein voimakkaimmin. Varsinkin pörssikurssit menevät tiuhaan ylös tai alas.

Markkinoiden tehokkuus

Markkinoiden tehokkuus tarkoittaa sitä, että siellä olevat tuotteet tai osakkeet on hinnoiteltu juuri oikein. Esimerkiksi tehokkailla osakemarkkinoilla kaikilla olisi käytössä sama tieto ja kukaan ei voisi tehdä parempia kauppoja toiseen verrattuna. Aiheesta väitellään usein, mutta yleisin lopputulos on, että pitkässä juoksussa markkina on tehokas, mutta lyhyellä aikavälillä poikkeuksia mahtuu mukaan. Esimerkiksi Rikas Erakko kirjoitti aiheesta muutamia vuosia sitten.

Markkinoiden epätehokkuus johtuu siitä, että siellä toimivat ovat pääosin ihmisiä. Ihmisillä on tunteet ja tunteet johtavat yli- ja alilyönteihin. Käytännössä tunteet saavat aikaan nousun huuman ja laskun paniikin.

Passiivinen ja aktiivinen sijoittaminen

Passiivinen sijoittaminen viittaa siihen, että roikutaan osakemarkkinoilla mukana tilanteesta riippumatta esimerkiksi omistamalla jotain yleistä osakeindeksiä. Indeksin sisältö määräytyy markkinan mukaan eikä salkun hoitaja tai kukaan muu vaikuta sijoituksiin. Yksinkertaisesti omistetaan indeksiä passiivisesti.

Aktiivinen sijoittaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että sijoitusten ajoittamisen ja sijoituskohteiden valinnan kautta pyritään saamaan parempi tuotto kuin passiivisella roikkumisella. Yleensä taustalla on ajatus osta halvalla, myy kalliilla.

Yksi tapa yrittää tehdä tuottoa on ajoittaa sijoittamista. Ajoittamiseen liittyy käsite markkinoiden tila. Yksi tapa mitata sijoitusmarkkinoiden tilaa on CAPE -mittari, jossa sijoitusmarkkinoiden arvoa yritetään hahmottaa hinnan ja tuottojen suhteella (selite, graafi). Graafin kautta voit vertailla tämän hetken tilannetta historiaan ja vaikka Euroopan tilannetta suhteessa Amerikkaan. Toiset käyttävät arvostusta ajoittamiseen, toisten mielestä se ei sovi siihen lainkaan.

Yksittäisen yhtiön tila eli arvon määritys on sitten jo lähes taidetta. Erilaisissa sijoitusstrategioissa katsotaan eri tunnuslukuja tai tunnuslukujen yhdistelmiä ja pyritään niiden avulla hahmottamaan, mikä on yrityksen arvo. Jos arvo on suurempi kuin mitä hinta on pörssissä, niin seurauksena on usein ostotapahtuma.

Riski

Riskillä viitataan yleensä siihen, että sijoitukset menettävät arvonsa pysyvästi. Osakesijoittamisessa riskillä tarkoitetaan usein myös osakekurssin arvon vaihtelua eli volatiliteettia. Nämä kaksi asiaa on hyvä pitää erillä toisistaan. Lisää riskistä.

Tuotto

Monien omaisuuslajien tuottoja on mahdoton arvioida, koska tuotot (tai tappiot) ovat täysin sijoittajasta riippuvaisia. Osa markkinoiden tuotoista on tiedossa. Alla olevat esimerkit on poimittu Credit Suissen vuosittain julkaisemasta raportista ja tuotot on ilmoitettu aikaväliltä 1900-2018.

• Maailman osakemarkkinat  5 %
• Pitkäaikaiset joukkovelkakirjat 1,9 %
• Lyhytaikaiset joukkovelkakirjat 0,8 %

Sijoitusten hajauttaminen

Hajauttamisella tarkoitetaan sitä, että pitääkö kaikki munat yhdessä korissa vai sirotteleeko niitä laajemmalle. Hajauttamista voi tehdä eri omaisuuslajeihin eli esimerkiksi sijoittaa sekä osakkeisiin että asuntoihin. Hajauttamista voi tehdä myös omaisuuslajin sisällä eli yhden osakkeen sijasta voi ostaa useampaa osaketta. Lisäksi hajauttamista voi tehdä myös ajallisesti eli kertarykäyksen sijasta sijoittamista voi harrastaa ostamalla maltillisemmin, mutta useammin.

Hajauttamisen idea on pyrkiä samaan tuottoon pienemmällä riskillä tai isompaan tuottoon samalla riskillä. Hajauttamisen taustalla vaikuttaa portfolioteoria. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa sitä, että yksi yritys kyykkää todennäköisemmin kuin 10 eri yritystä. Hajauttaminen on vaikuttamista sijoittamisen riskiin ja tuottoon.

Kun tutkit sijoittamista, muista kiinnittää huomioita siihen, kenen kertomusta asiasta luet. Lähes jokaisella on oma lehmä ojassa. Niin myös sinulla.

Kannattaako sinun aloittaa sijoittaminen?

Tämä on myös yksi asia mihin yritän sekaantua mahdollisimman vähän ja toivoisin sinun tekevän omat johtopäätöksesi. Jotta voit tehdä johtopäätöksen, täytyy ymmärtää sijoittamista. Teoriassa vastaus kysymykseen on kyllä, käytännöstä vastaat sinä itse.

Koska vastaus on teoriassa kyllä, niin suosittelen yleensä kokeilemaan.

Oikeasti en tiedä vastausta. En halua elää sen kanssa, että hävisit rahasi kuuntelemalla minua. Toisaalta kun aloittaa pienesti, ei haittaa, vaikka kaikki menisi ja pitkässä juoksussa höydyt todennäköisesti ylittävät haitat. Lisäksi aloittaminen yleensä innostaa tutkimaan lisää.

Jos päädyt siihen, että sijoittaminen on hyvä juttu, seuraavaksi sinun täytyy oppia tuntemaan itsesi. Kun tunnet itsesi, tiedät paremmin minkälainen strategia sopii juuri sinulle. Sinä olet ainoa, joka voi sen tietää ja tehdä päätöksen.

Erilaisia sijoitusstrategioita

Tässä on muutamia esimerkkejä erilaisista sijoitusstrategioista ja niiden avulla voit sukeltaa mustaan aukkoon. Jokaisen sijoitusstrategian tarkoitus on tuottaa voittoa ja usein keskustellaan myös siitä, mikä on paras strategia. Osa maininnoista on kirjoja, mutta varmasti löydät mielenkiintoista luettavaa myös hakukoneiden kautta.

Kokoelma erilaisia strategioita

• Sijoita kuin guru - Karo Hämäläinen, Jukka Oksaharju, Björn Wahlroos (kauppa tai kirjasto)

Sijoittaminen passiivisiin indeksirahastoihin

• Paras sijoitus - Marko Erola (kauppa tai kirjasto)
• Simple Path to Wealth - J L Collins (Amazon) & blogi
• Passiivisista & Aktiivisista rahastoista (Salkunrakentaja, Nordnet)
• Bogleheads (Sivusto)

Asuntosijoittaminen

• Osta, vuokraa, vaurastu - Joonas Orava, Olli Turunen (kauppa tai kirjasto)
• Asuntosijoittaja (blogi)

Osakesijoittaminen

• Miten sijoitan pörssiosakkeisiin - Seppo Saario
• Arvosijoittaminen: The Intelligent Investor - Benjamin Graham
• Arvosijoittaminen: Arvoguru - Jarkko Aho, Karo Hämäläinen, Jukka Oksaharju, Kari Stadigh
• Kasvaviin osinkoihin sijoittaminen: Dividend Growth Investor (blogi)
• Treidaus: Trading for a Living - Alezander Elder
• Treidaus: Mikko Mäkinen (Twitter)

Sekalaisia nimiä sijoittamiseen: Peter Lynch, Joel Greenblatt, Charlie Munger, Warren Buffet, Howard S. Marks, Nassim Nicholas Taleb.

Saa vapaasti täydentää kommenteissa, jos sinulla on sopiva linkki teemoihin liittyen. Materiaalia on niin valtavasti, että omalla tietotaidollani valitseminen on aivan arpapeliä ja tilaakin rajallisesti.

Ei kannata ottaa stressiä, vaikka nyt saattoi iskeä sijoittamisähky. Pieni maistiainen sieltä täältä ja vähitellen tutkimalla sekä kokeilemalla selviää, mikä on sinulle se juttu.

Sijoittaminen käytännössä - mitä minä teen ja miksi

Jos olet yksi niistä harvoista, joka on jaksanut lukea tarinan tänne asti, alat vähitellen hahmottamaan millaisena minä näen sijoittamisen. En tunne syvällisesti erilaisia strategioita, mutta uskoisin ymmärtäväni sijoittamista edes vähän.

Viimeisen kuukauden aikana sijoitussalkkuni arvo on pudonnut noin 70 000 eurolla eli 35 %:lla. Tarkemmat luvut tulevat luonnollisesti kuun vaihteessa. Ei ole erityisen miellyttävä tunne katsoa arvonalentumista vierestä, vaikka kuinka ymmärrän sen olevan tilapäistä.

Miksi en ole tehnyt mitään, vaikka kurssit sukeltavat?

Lyhyt vastaus on se, että minulle riittää keskimääräinen tuotto. On itseasiassa äärimmäisen helppoa olla keskinkertainen sijoittaja. Tai oikeastaan täysin keskiarvossa oleva sijoittaja, jos passiivisten indeksirahastojen hallinnointikustannuksia ei lasketa. Nämä huomioiden tuotto jää hieman alle markkinan keskiarvon. Tähän lopputulokseen ei vaadita aikaa eikä osaamista.

Pidempi vastaus on luettavissa rivien välistä tämän postauksen alkupuolella. Uskon, että ihmiskunnalla riittää innovatiivisuutta öljyn jälkeen eli tuottavuus kasvaa myös tulevaisuudessa. On eri keskustelu kuka työn tekee, mutta sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Kun tuottavuus kasvaa, ohjautuu raha myös jatkossa yrityksiin ja yritysten omistajille. Ainoa looginen johtopäätös näillä parametreilla on se, että kannattaa olla yksi omistajista.

Toinen äärimmäisen tärkeä syy tekemättömyydellä tällaisessa tilanteessa on se, että jos nyt alan tekemään, niin mihin vedän rajan. Olen ihminen ja mielessäni on monta kertaa käynyt, että mitä jos olisin myynyt ensimmäisenä laskupäivänä kaikki sijoitukseni. Tällainen ajatus on täysin turha ja saa aikaan pelkää mielipahaa, mutta silti se väkisin tunkeutuu mieleeni.

Jos olisin toiminut ja myynyt omistukseni, olisi seuraava pohdinta se, että milloin menen takaisin markkinoille ja millä painolla. Jos kuvittelen, että markkinat nousevat huomenna niin silloin pitäisi olla mukana. Toisaalta, jos ylihuomenna on luvassa laskua, niin silloin pitäisi taas olla poissa. Tai ehkä pitäisi tunti tunnilta olla aktiivisesti treidaamassa ja tekemässä rahaan nousuun ja laskuun. Aika nopeasti pieni jossittelu vaihtuisi jatkuvaan ähkimiseen ja pähkimiseen.

Mihin siis vedän rajan?

Vedän rajan siihen, että teen kaikkeni välttääkseni ajoittamista ja näkemyksen ottamista. Pääosin pitäydyn osta ja unohda menetelmässä muutamaa lottokuponkia lukuun ottamatta. Ja ostan aina, kun pystyn.

Sijoitan, koska haluan lisätä vapauttani. Jos joutuisin koko ajan seuraamaan kursseja ja pohtimaan, että mitä teen, toimisin täysin vastoin sitä periaatetta, miksi ylipäänsä sijoitan. En ole valmis uhraamaan elämääni sijoittamiselle, vaan otan sen hyödyn sijoittamisesta, mikä on helposti saatavilla.

Pelimies

Sanoin, että en nyt ole tehnyt mitään, mutta se ei ihan pidä paikkansa. Pari lottokuponkia kyllä ilmestyi salkkuun lisää. Nämä eivät kuitenkaan ole huomisen vetoja vaan vuosikymmenen kestäviä arvauksia. Näin saan marginaalisella rahalla tyydytettyä uhkapelurin sisälläni ilman, että joudun tinkimään siitä, miksi sijoitan.

Kriisi

Kriisi ei koskaan ole oikea hetki tehdä päätöksiä, mutta se on mainio tilaisuus punnita aikaisemmin tehdyt päätökset. Pientä jossittelua lukuun ottamatta olen ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, miten olen asiani järjestänyt.

Sijoitusteni arvo on muuttunut kriisin aikana. Olen odottanut romahdusta jo pidempään ja isolta osalta se ei ole yllätys. Eikä yllätyksenä tule myöskään kurssinousu sitten, kun on sen aika.

Ennen kriisiä

Henkilökohtaiset sijoitukseni ovat pääosin passiivisissa indeksirahastoissa. Olen päättänyt omistaa ne hautaan saakka, jos se vain on mahdollista. Saatan kyllä syödä kuormasta matkalla, mutta se on eri asia kuin panikointi. Koska päätös on tehty jo aikaisemmin, ei nyt tullut todellista tarvetta myydä sijoituksiani.

Pienen osuuden sijoituksistani olen päättänyt pitää yksittäisissä osakkeissa ja niitä kutsun lottokupongeiksi. Nyt oli hyvä paikka tehdä pieni lisäosto tähän kategoriaan. Nimi heijastaa sitä mentalitettia, miten lahjakkaana osakepoimijana itseäni pidän.

Yritykseni sijoitukset ovat tuottoja ulos maksavissa ETF:ssä. Tämän päätöksen takana ovat niin verotuksen optimointi kuin kassavirta, joka mahdollistaa erilaiset sivuprojektit. Tähänkään ei ollut mitään tarvetta tehdä muutosta.

Eniten rauhaa minulle on tuottanut päätös maksaa velkani pois. Aivan tuurilla valinta osui sellaiseen aikaan, kun romahdus ei vielä ollut näköpiirissä. Näkemykseni velasta on, että sitä on vain huonoa ja vielä huonompaa. Sinä voit olla eri mieltä. Jos minulla olisi nyt ollut velkaa, olisi stressikerroin varmasti aivan toista luokkaa.

Yksi merkittävä rauhaa tuova tekijä on ollut se, että arkeni ei ole ainakaan toistaiseksi muuttunut kriisin seurauksena. Olen valinnut ammatin, jossa voin istua koneen ääressä. Normaalisti teen sitä kotona päivästä toiseen. Kriisissä teen sitä kotona päivästä toiseen. Jos elät samalla tavalla, osaat arvostaa tätä twiittiä.

Vielä ei ole näkyvissä tilannetta, jossa työ tai palkansaanti olisivat vaarassa. Osa asiakkaista himmaa, osa näkee tilanteen mahdollisuutena.

Allokaatiovalintani

Oma allokaationi on

• velaton asunto + sijoitukset alla olevan mukaan
• 5 % korkotuotteita/käteistä
• 95 % osakemarkkinoilla

Tämä näyttäisi olevan omaisuuslajiallokaationa minulle sopiva. Uskon yrityksiin kokonaisuutena, joten allokaationi heijastaa uskomuksiani. Eläkkeellä muutan todennäköisesti painotusta osakkeiden ja korkotuotteiden välillä, jotta vältyn osakkeiden myynniltä kriisin koittaessa.

Ei kiitos

Pääseminen tilanteeseen, jossa voin olla tyytyväinen valintoihini ei ole ollut helppoa, halpaa tai kivutonta. Paras esimerkki on pahin taloudellinen virheeni. Nykyisin sanon asunnolle sijoituksina ei kiitos.

Suoraan kultaan en sijoita. Kullan arvon kanssa on kyse aina siitä, että kuka on suurempi hölmö. Kulta ei itsessään tee tai tuota mitään ja raaka-aineena sen käyttö on rajallista. Yksi kultakaivos löytyy lottokupongeistani. Ainoa perustelu sille on, että piti saada jotain erilaista salkkuun.

Käytännössä kaikki muut sijoitusmahdollisuudet, joita ei ole mainittu, kuten vertaislainat kuuluvat minulla ei kiitos -kategoriaan.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Minulta on viimepäivinä kysytty monesti, että mitä nyt pitäisi tehdä? Pitäisikö nyt sijoittaa enemmän? Tai vähemmän?

Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Tee sellainen suunnitelma ja toteutus, jonka kanssa voit elää niin laskevassa kuin nousevassa markkinassa.

Jos pystyt katsomaan tilannetta objektiivisesti ja suunnitelmasi on sinulle sopiva, älä tee yhtään mitään. Jatka niin kuin tähänkin asti. Kriisi oli vain ajan kysymys, mikään ei ole oikeasti muuttunut.

Kurssien muutos on kovin harvoin riittävä perustelu ostamiselle tai myymiselle. Jos teet jotain pelkän kurssimuutoksen perusteella tarkoittaa se, että arvaat. Ehkä olet muita parempi arvaaja, ehkä et.

Mitä minä teen

Lottokuponkien lisäksi tankkaan tasaisella tahdilla maailman osakemarkkinaindeksiä ja lisäksi harkitsen korkotuotteissa olevan varallisuuden siirtoa osakemarkkinan puolelle.

Merkittävää eroa aikaisempaan ei ole, enkä koe tarvetta muutoksille.

Lopuksi

Ymmärrän, että artikkeli on monsteri ja vain harva pääsee sen loppuun asti. Jos pääsit tänne, niin todella toivon, että artikkelin avustuksella ja peilaamalla sitä omiin kokemuksiisi löydät sisäisen rauhan siihen, miten sinä sijoitat.

Jos huomaat artikkelissa virheitä tai puutteita, niin kommenteissa on hyvin tilaa täydennyksille. Kerro, jos jossain kohtaa oikaisin mutkat liian suoriksi tai selitykset jäivät epämääräisiksi. Aihe on monipuolinen ja materiaalia ihan älyttömästi, joten ei ole ihan helppoa saada kaikkea olennaista mahtumaan yhteen postaukseen.

Lopputulosta ei voi mitata vain yhdellä asialla eikä lopputulos aina kerro siitä oliko päätös oikea vai väärä. Sijoittamiseen liittyy paljon muuta kuin raha ja kun mietit sijoittamistasi, ota oma itsesi huomioon.

Minä uskon yksinkertaiseen sijoittamiseen. Elämäni haluan käyttää siihen, että teen asioita, joista välitän. Pörssikurssien tuijottaminen ei kuulu niihin.

Sinun pitää tehdä oma valintasi.

* Jos sinulla on tarina, joka todistaa väitteeni maksuhäiriöistä vääräksi tai joka voisi auttaa muita välttämään saman virheen, kuulen ja julkaisen sen enemmän kuin mielelläni. Älä istu herne nenässä, vaan laita meiliä ja katsotaan mitä keksitään.