Tuumaustauko

Pysähdyn liian harvoin. Lailla ravihevosen painan menemään laput silmillä ja tukka putkella. Yhtäkkiä huomaan, että kokonainen vuosi on taas kadonnut. Nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään.

Minne vuosi katosi? Olenko menossa oikeaan suuntaan? Tiedänkö edes minne yritän päästä?

Paljon kysymyksiä, ei vastauksia. Se on tämän tarinan juoni.

Toivottavasti kysymykset auttavat sinua löytämään uuden suunnan tai vahvistamaan nykyisen oikeaksi.

Pidä tuumaustauko jokaisen kysymyksen jälkeen.

1. Jos sinulla ei olisi taloudellisia rajoitteita, mitä tekisit? Entä mitä jättäisit tekemättä?
2. Jos et pelkäisi, mitä tekisit toisin?
3. Jos tietäisit kuolevasi kuukauden kuluttua, mitä tekisit eri tavalla ja miksi?
4. Mitä haluat vielä kokea tässä elämässä? Mitä kohtaan olet utelias?
5. Mistä jäät paitsi, jos jatkat nykyisellä tavallasi?
6. Mihin sellaiseen käytät resursseja, joka ei tuo iloa tai tyytyväisyyttä?
7. Jos miettisit vain itseäsi, mitä tekisit toisin?
8. Pidätkö kiinni jostain sellaisesta, joka ei ole enää totta?
9. Mitä haluat, että läheisesi ajattelevat sinusta?
10. Jos kuolisit nyt, mitä katuisit?

Tuumaustaukojen jälkeen ota 100 pelinappulaa kuvastamaan elämääsi. Miten allokoisit nappulat elämän eri osa-alueille?

Jos katsot kalenteriasi edelliseltä vuodelta, vastaako se sitä jakoa, jonka teit 100 pelinappulan avustuksella?

Vastaus on usein ei. Jos sinulle kävi niin, voi olla aika tehdä muutoksia.

Omalla kohdallani vastaus oli ei. Elämäni ei täysin vastaa sitä, mitä haluaisin sen olevan. Toisaalta harmitus ei ole vielä niin suuri, että se saisi aikaan välittömän muutoksen. Ennakoin, että muutoksen aika ei ole kaukana tulevaisuudessa.

Jos huomasit, että haluaisit tavoitella jotain uutta tai erilaista, kannattaa vielä kerran tarkistaa, että haluat jotain oikeasti haluamisen arvoista. Yleensä ei voi tietää kokeilematta.

Voit myös ottaa toisenlaisen näkökulman. Kuvittele, että menetät kaiken mitä sinulla on. Omaisuus, terveys ja läheiset kaikki menevät.

Tarvitsetko sittenkään suurta muutosta? Ehkä kaikki onkin jo paremmin kuin hyvin.

Lopussa ihmiset katuvat enemmän tekemättömiä kuin tehtyjä asioita. Ja se vasta ottaa aivoon, jos käytti ison osan elämästä murehtien asioita, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.

Mennyttä ei kannata murehtia. Tulevaa ei kannata murehtia. Ei oikeastaan kannata murehtia lainkaan.

Muista myös, että olet erittäin onnekas, jos sinulla on varaa pohtia näitä kysymyksiä.

Epäilen, että tuumaustauot jäivät sinulta pitämättä ja jatkoit lukemista. Niin minä ainakin olisin tehnyt.

Ennemmin tai myöhemmin meistä kumpikin tarvitsee tuumaustauon ja kysymykset ovat silloin täällä valmiina odottamassa.

Tule takaisin sitten, kun olet siihen valmis.

Niin tulen minäkin.

P.S. Sain vihdoin remontoitua blogia parempaan kuntoon. Ensimmäinen muutos on kommentoinnin aukeaminen eli laita näpit sauhuamaan ja kommentoi oikein urakalla, jos on jäänyt jotain sanomatta! Lisäksi pelastin P.Ohatan, joten vanhat artikkelit ovat luettavissa ja taulukoiden yms pitäisi nyt toimia.