Uusi strategia osa 1 - kohti osinkosijoittamista

Talousremonttin jatkoa odotellessa tehdään pieni katsaus omaan talouteeni. Sijoitusstrategiani on muuttunut aikojen saatossa ja vähitellen muovautunut kohti minulle parhaiten sopivaa tyyliä. Ensimmäiset sijoitukseni olen tehtyt “analysoimalla” yhtiöitä kotimaan pörssissä eli menetelmä on ollut hyvin lähellä silmät kiinni tehtävää arvontaa. Siihen mennessä, kun aloitin kirjoittamaan sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvää blogia olin jo löytäntyt passiivisten indeksirahastojen ihana autuuden. Yhdessä blogin vaiheessa tutkin sitä minkälainen olisin asuntosijoittajana ja olen jopa kokeillut sijoittamista virtuaalikiinteistöihin (=nettisivuihin). Osinko-osakkeisiin liittyvät kokeilut aloitin toukokuussa 2015. Koska en tiedä mikä on minulle paras tapa sijoittaa, olen tehnyt vähän kaikkea.

Kokeilemisen huono puoli on se, että epäonnistuessaan kokeilut maksavat rahaa. Toisaalta onnistuessa käy päin vastoin. Oli lopputulos mikä tahansa, niin vaihtokaupassa saan paljon arvokasta tietoa siitä minkälainen olen itse sijoittajana. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi muille.

Epäilyksiä passiivisista indeksirahastoista

Olen ollut passiivisen indeksisijoittamisen suuri fani ja olen sitä yhtä, koska se on niin ihanan yksinkertaista – ei tarvitse kuin kaataa rahaa säkistä rahastoon ja unohtaa sinne ikiajoiksi. Viime aikoina en kuitenkaan enää ole saanut passivisista indeksirahastoista yhtä suurta nautintoa kuin aikaisemmin. Se on tappavan tehokas, mutta myös tappavan tylsä sijoitusmuoto. Valitettavasti tylsyys ei tehokkuudesta huolimatta aina innosta sijoittamaan.

Passiivisiin indeksirahastoihin perustuva eläkekassa nojaa usein neljän prosentin sääntöön (MMM: 4 % rule). Sääntö tarkoittaa sitä, että historiaan perustuen kassan pitäisi kestää vuotuinen 4 % kassanosto ilman, että rahat pääsevat koskaan loppumaan. Haaste on siinä, että vaikka tiedän säännön olevan paras arvaus tulevasta, en voi täysin luottaa siihen. Se tarkoittaa sitä, että romahduksen koittaessa olisin kuitenkin kuset housussa ja saattaisin jopa kokea viiltävää tunnetta rinnassa.

Toinen asia mikä passiivisissa indeksirahastoissa on alkanut ärsyttämään, on se että en suoraan ja helposti näe, että kuinka paljon osinkoa ansaitsen rahasto-osuudellani. Olen keskittänyt omat rahastoni pääasiassa Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin. Rahastoista on olemassa kahta eri arvoista osuutta. Kasvu ja tuotto-osuus, joista kasvuosuus sijoittaa osingot uudelleen ilman veroseuraamuksia ja tuotto-osuus jakaa osingot ulos. Omistan vain kasvuosuuksia eli oma verotukseni siirtyy siihen hetkeen, kun päätän myydä rahastoja. Vaan koska en helposti näe, että kuinka paljon omat osuuteni ovat saaneet osinkoa, niin en myöskään tiedä mikä on se veroetu on. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että kyllä minä varmaan jotain veroetua saan.

Ehkä veroedun voisi selvittää jostain rahaston vuosikatsauksesta ja tehdä jonkinlaisen laskelman, mutta en todellakaan halua nähdä sitä vaivaa. Nyt kasvuosuuksissa näen kyllä, että sen arvo kehittyy ja että yhden osuuden hinta on suurempi kuin tuotto-osuudella. Paljon mielenkiintoisempaa olisi, jos järjestelmän voisi rakentaa niin, että näkisin kuinka paljon saan osuudelleni osinkoa ja kun tuo uudelleen sijoitetaan, niin näkisin kuinka monta uutta osuutta olen saanut sillä rahalla. Vähän hämyisen arvon nousun sijaan näkisin siis konkreettisesti kuinka monta kappaletta jokaista osuutta olen saanut lisää osingon johdosta. En tunne asiaa niin hyvin, että tietäisin mikä on mahdollista ja mikä ei, mutta ainakin itseni täytyy nähdä, jotta voin uskoa.

Kolmas asia on se, että kun kaukomaiden markkinoille sijoitettaessa huomioidaan se, että rahastot ja niiden verovapaus ei ole ihan niin yksinkertaista, niin veroetu jää merkittävästi pienemmäksi. Pitää siis muistaa se, että vaikka sinä et maksa veroja passiviisessa indeksirahastossa ennen myyntejä, saattaa rahasto silti maksaa niitä.

Edellä mainituista syistä johtuen laitoin tämän vuoden alusta automaattiset rahastosijoitukset toistaiseksi tuntemattoman pituiselle tauolle. En todellakaan ole lopettamassa sijoittamista passiivisiin indeksirahastoihin, mutta tuon niiden rinnalle toisen taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien toimivaksi toteaman suosikin eli sijoittamisen kasvaviin osinkoihin. En pysty enkä halua tehdä valintaa, että osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot. Luotan siihen että molempi parempi.

Miksi kasvavat osingot?

Suurin syy miksi haluan täydentää indeksirahastoja on jatkuva ja suhteellisen tasainen kassavirta. Osingot eivät tunnetusti putoa yhtä jyrkästi kuin osakekurssit sitten kun romahdus meidät yllättää. Eivät ainakaan niillä yhtiöillä, jotka ovat profiloituneet kasvattamaan osinkoa vuosi toisensa perään. Koska tiedän, että kurssien romahdus aiheuttaa minussa negatiivisia tunteita, tarvitsen niiden rinnalle jotain tasoittavaa.

Nimimerkki SeligSonni sivisti minua tilinpäätöksen kommenteissa asialla, jonka olin missannut täysin. Nimittäin Selgsonin rahastot saa vaihdettua kasvuosuuksista tuotto-osuuksiin ja päinvastoin ilman veroseuraamuksia. Halutessani saan siis myös nykyiset passiiviset rahastot vaihdettua kassavirtaa tuottaviksi! Toinen asia on sitten se, että kannattaako se. Inhoan ajatusta siitä, että joudun teurastamaan koko lehmän, jos haluan maitoa. Näin tilanne on rahastojen kasvuosuuksissa. Toisaalta tuotto-osuuksien osingoissa verotus saattaa olla korkeampi kuin kasvuosuuksissa. Osingoista veronalaista tuottoa on tällä hetkellä 85 %, mutta kasvuosuuksien verotus riippuu suoraan arvonkehityksestä (Edit. tuotto-osuus ei ole osinkoa eli verotetaan 100 %, kiitos kommentista!). Ikääkin rahastoille ehtii kertyä eli jopa hankintameno-olettaman käyttö voi olla mahdollista. Toistaiseksi pidän kiinni kasvuosuuksista, mutta eläkkeen lähetyessä kaivan laskimen käteen ja mietin uudelleen.

Lisäksi enemmän kuin koko markkinoiden osinkoon, luotan niiden yhtiöiden osinkoihin, jotka ovat profiloituneet kasvattamaan osinkoaan vuosi toisensa jälkeen. Osingon kasvattajien rinnalle tulee mahtumaan myös hajautetumpia ETFiä.

Yksi suuri syy pelkän indeksirahastostrategian täydentämiselle on se, että kasvavat osingot tuovat enemmän mielenkiintoa sijoittamiseen. On erittäin koukuttavaa katsoa osinkojen kilahtelevan tilille kuukausittain tai neljännesvuosittain. Se taas johtaa siihen, että sijoittamisesta tulee mielenkiintoisempaa joka puolestaa toivottavasti vaikuttaa positiivisesti siihen, että kuinka paljon tulen sijoittaneeksi. Yhä kasvava kassavirta yksinkertaisesti innostaa sijoittamaan enemmän.

Viimeinen syy mikä vaikutti omaan päätökseeni on yksilön verosuunnittelun mahdollisuuksien parantuminen. Tämän hetkinen verotus mahdollistaa sen, että luovutustappioita voidaan vähentää osinkotuloista mikä on merkittävä ero aikaisempaan. Epäilen, että kun omaisuutta kertyy ja hajautus pysyy riittävän laajana, niin aina löytyy joku tappiollinen arvopaperi, jonka avulla voin minimoida verotusta.

Muuta huomioitavaa

Strategian tavoitteena ei ole voittaa markkinoita. Sen ainoa tarkoitus on tuoda jatkuvaa kassavirtaa passiivisten indeksirahastojen rinnalle. En sano, että yksittäisten osakkeiden analysointi ja markkinoiden päihittäminen on mahdotonta. Sen verran kuitenkin tiedän, että minä en siihen kykene.

En myöskään halua nähdä merkittävästi enempää vaivaa salkun sisällön valinnassa kuin indeksirahastoissa. Olen varmasti vielä paljon Laiskaakin sijoittajaa laiskempi yksilö. En todellakaan tule avaamaan yhdenkään yhtiön tilinpäätöstä analysoidakseni sen lukuja. Tai itseasiassa en tulee avaamaan yhtään tilinpäätöstä missään tarkoituksessa.

Kysymys kuuluukin, että miten laiskan pulskea possu voisi saavuttaa 80 % tuloksista 20 % vaivalla, kun sijoitetaan kasvavien osinkojen yhtiöihin?

To be continued…