2020

On aika tehdä yhteenveto vuodesta ja samalla varautua tulevaan. Jos haluat lukea täysipitkät tarinat, löydät tuoreimmat Mikon arkistosta vanhemmat P.Ohatan blogista.

Tiivistettynä tein ihan liikaa ja lopulta poltin itseni loppuun.

Onneksi vuosi 2020 on nyt ohi. Ensimmäinen ajatukseni oli lakaista koko vuosi maton alle ja unohtaa sinne. Tarkemman pohdinnan jälkeen vuosi tarjosi monta arvokasta oppituntia, jotka on hyvä tallentaa muistiin. Onnistumisia tai juhlan aiheita ei tältä vuodelta jäänyt käteen.

Vuoden tapahtumat

Tammikuussa vuosi alkoi mukavasti loman merkeissä. Nautin viikon auringosta ja kyllä teki poikaa ↗.

Lomailu on yllättävän kivaa, kun muistaa harrastaa itselle mieluisia aktiviteetteja ja jättää "kuuluisi" tai "pitäisi"-alkuiset lauseet vähemmälle. Tämä oli myös ensimmäinen kertani täysihoidossa. Jatkossa se on ainoa ja oikea tapa minulle. Kesää odotellessa.

Helmikuussa totesin olevani monien mielestä idiootti ↗. Maaliskuussa pohdin sijoittamista ↗ ja huhtikuussa haaveilin P.Ohatta app:n valmistumisesta ↗.

Kesäkuussa sovelluksen kanssa tuli lisää haasteita ↗, mutta en luovuttanut. Energiani alkoivat olla todella vähissä ja kärsivällisyys sen mukaista. Pieni vastoinkäyminen aiheutti reaktion, jonka seurauksena työhuoneeni seinään syntyi näppäimistöni mentävä reikä.

Lopulta oli katsottava peiliin ja hyväksyttävä realismi. Pohatta App oli muuttunut taakaksi ja siitä ei koskaan tulisi valmista.

Projekti vei paljon enemmän aikaa ja rahaa kuin ajattelin. Menetetyn ajan kanssa voin vielä elää, mutta menetetyn rahan kanssa en. Ongelma ei suinkaan ole absoluuttisissa euroissa, vaan siinä, miten käytin ne. Tyhmästä päästä kärsii... ja niin edelleen.

Nyt pyydän anteeksi, että mahdollisesti sotkin sinut mukaan tähän konkurssiin. Olen äärettömän pahoillani, jos aiheutin hölmöilylläni sinulle päänvaivaa. Nyt appi on virallisesti kuollut ja kuopattu.

Heinäkuu. Ennen vuotta 2020 kuvittelin, että minulla on rajaton määrä energiaa. Ajattelin, että mitä enemmän energiaa käytän, sitä enemmän saan sitä tilalle. Töiden, koulun ja sovellusprojektin jälkeen yksi tärkeä komponentti jäi kuitenkin yhtälöstä puuttumaan. En muistanut levätä. Samalla pintaan nousivat tekemäni huonot taloudelliset päätökset ↗.

Viimein poltin itseni loppuun elokuussa ja luovutin ↗. Olen yrittänyt rakentaa itselleni sopivaa suhdetta työn, vapaa-ajan ja omien projektien välille. En odottanut eläkkeeseen asti, vaan olen muokannut rytmiäni vähitellen. Valitettavasti mikään ei vain tunnu toimivan.

En ole kymmeneen vuoteen tuntenut kuuluvani juuri minnekään. Olen lähes joka paikassa enemmän tai vähemmän ulkopuolinen. Välillä pystyn hetken pysymään menossa mukana, sen jälkeen siirryn kärpäseksi kattoon.

En juuri nyt usko, että pystyisin sanomaan mitään, mitä et löydä jostain muusta blogista tai kirjasta. Oikeastaan kaikki on sanottu jo aikaisemmin. Jostain syystä jokaisen sukupolven pitää "keksiä" samat aikaisempien sukupolvien esiin tuomat asiat uudelleen.

Tuntui, että olin taistellut tarpeeksi ja enää siihen ei ollut energiaa. Pystyin jo näkemään reunalta alas. Enää piti vain luovuttaa. Luovuttamisen jälkeen ei kukaan enää vaatisi tai odottaisi mitään. Ei edes pahin kriitikkoni — minä itse.

Tarkemmin ajateltuna en muistanut, koska olisin viimeksi kunnolla levännyt. Lomille olen aina kehittänyt jonkun tavoitteellisen projektin. Esimerkiksi golfin peluu on pienissä määrin rentouttavaa, mutta itselläni harrastus lähti välillä aivan lavasta ja tuotti enemmän stressiä kuin työelämä.

Nuoremmalle P.Ohatalle pää kolmantena jalkana juokseminen oli sopiva strategia. Olin fyysisesti loistavassa kunnossa ja palautuminen oli sen johdosta tehokasta. Drivea ja suorituskykyä riitti. Se mikä toimi joskus, ei välttämättä toimi enää.

Vuosi 2020 opetti itselleni kantapään kautta, että kapasiteettini on rajallinen. On fakta, että palautuminen vie enemmän aikaa, kun ihminen vanhenee. Olen tyytyväinen, että löysin rajani. Jatkossa olen varovaisempi, koska en enää ikinä halua omaa jaksamisen rajaani ylittää. Rajan takana ei odota kuin musta kuilu.

Voin kokemuksesta kertoa, että ei ole järin mukavaa matkustaa omassa kehossaan ja huomata elinvoiman sekä ilon vähenevän päivä päivältä. Tai oikeastaan huomasin sen vasta, kun molemmat olivat kadonneet. Uupumuksen voi välttää sillä, että kuuntelee kehon välittämiä viestejä ja toimii niiden mukaisesti. Jos väsyttää, pitää levätä. Sankarin esittäminen on turhaa ja siinä ei voi kuin hävitä. Ihmisen arvoa ei mitata suorituksissa tai työtunneissa.

Ihminen voi rääkätä itseään lähes loputtomasti. Kaikilla ei ole vaihtoehtoa ja joskus rääkkäämisessä on kyse selviytymisestä. Meille rääkkäys on harvemmin selviytymisen ehto. On täysin sallittua pysähtyä ja kysyä itseltään, että missä menee järjettömyyden raja. Kohtuullisella panostuksella pärjää varmasti riittävän hyvin.

En usko, että uuvutin itseni pelkästään tekemisen määrällä, vaan kyse on paljolti myös ajatuksista pääni sisällä. Esimerkiksi tunnollisuus ja suuri määrä tekemätöntä työtä eivät ole hyvä yhdistelmä. Työt eivät lopu tekemällä, joten jatkossa pidän paljon selkeämmät rajat työajan sekä vapaa-ajan välillä. Erityisesti töiden parissa valvotut yöt saavat jäädä taakse.

Masennus on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkästään väsymystä. Ehkä kirjoitan joskus tarkemmin kokemuksestani, mutta vielä toistaiseksi ajatukset ovat liian levällään siihen.

Syyskuussa piilouduin ja yritin palautua. En ole aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, mutta vähensin sitä entisestään. Myös tiettyjä tv-ohjelmia jätin pois. Syy tähän on se, että ne saavat oman oloni tuntumaan surkealta. En voi täysin syyttää mediaa, mutta minusta on tullut apina, joka kaipaa aina välitöntä tyydytystä.

En väitä, että pään pusikkoon laittaminen olisi paras strategia oman olon parantamiseen, mutta se oli ainoa keino, jonka tähän hätään keksin.

Mediassa näkee liian usein vain yhden puolen asioista. Usein raportoidaan vain onnistumiset, mutta epäonnistumiset jäävät piiloon. Usein näytetään kuinka joku ostaa miljoonatalon, mutta ei koskaan sitä, miten rahat on ansaittu. Usein näytetään upeita sijoitussalkkujen tuottolukemia, mutta tappiot ja oppirahojen maksut jäävät vähemmälle huomiolle.

Tällä hetkellä en kaipaa inspiraatiota lopputuloksen muodossa, vaan enemmän motivaatiota pitkäjänteiseen tekemiseen ja kärsivällisyyteen. Lopputulosta ei voi saada ilman työntekoa. Usein huomaan haluavani vain tuloksen, mutta tilanne muuttuu, kun ymmärrän mitä lopputuloksen saavuttaminen vaatii.

Sekä sijoittamisessa että elämässä on kyse maratonista, ei sprintistä.

Lokakuussa olin mielestäni palautunut ja luovuttamisen tilalle tuli hyökkäysmoodi. Otin 100K lisää vipua sijoituksiin asuntoani vastaan ↗. Sitten nostin Nordnetista superluottoa yrityksen sijoituksia vastaan ja vielä pankkilainaa 25K, joilla ostin pitkästä aikaa uuden sijoitusasunnon ↗. Asunnon hinta oli 50,9K ja vuokratuotto 7.23 %.

Kaikki perustui kassavirtaan, jonka päälle on mukava rakennella liikkuvia osia. Sijoitukset jakautuvat alastrategioihin:

• 80 % kassavirtaa tuottavat osakesijoitukset & asunnot
• 10 % tulevaisuutta painottavat sijoitukset
• 5 % lotto
• 2 % kultakaivokset
• 3 % treidaus

Strategia poikkeaa merkittävästi aikaisemmasta passiivisen indeksirahaston pitämisestä. Hupia on luvassa reilusti enemmän, tehokkuutta ja tuloksia luultavasti paljon vähemmän. Ajan kanssa on tarkoitus pienentää kassavirtaa tuottavien sijoitusten prosentuaalista osuutta, kun kassavirta alkaa riittää elämiseen. Tähän on kuitenkin piiiiiitkä matka.

Minulla kesti todella pitkään hyväksyä, että en ole lähelläkään taloudellista riippumattomuutta, vaikka kuinka kituuttaisin. Koska kituuttaminen ei enää kiinnosta, oli pakko siirtyä hyökkäysmoodiin.

Haluaminen, toivominen tai epätoivo eivät ole strategioita, mutta yrittäminen antaa jo mahdollisuuden onnistua.

Joulukuussa lopetin vanhassa työpaikassani, mutta löysin myös uuden työpaikan. Siitä lisää loman jälkeen. Ensi vuoden teemani on pysyä perusasioissa. Haluan:

• pärjätä uudessa työssäni
• löytää elämääni enemmän kiitollisuutta / tyytyväisyyttä
• vaihtaa suorittamisen huvin vuoksi tehtäviin asioihin (taas)

Luvassa on siis harvinaisen tylsä vuosi enkä tiedä kuinka paljon siitä löytyy kirjoitettavaa. Arki kuluu mukavasti töissä ja vapaa aika tv:n ääressä.

Mielenmaisema

Tallennan mielenmaisemaani, jotta voin seurata sen muutoksia. Osio sisältää sekalaisia ajatuksia, älynväläyksiä, kertausta, ristiriitaisuuksia, tunteita tai mitä ikinä mieleeni on juolahtanut. Voit halutessasi hypätä suoraan talouttani käsittelevään osuuteen artikkelin lopussa.

Tunteita ja kuolema

• Kiitollisuus auttaa takertumiseen ja vanhassa vellomiseen.
• Huomaan päivä päivältä muuttuvani kyynisemmäksi ja kylmemmäksi.
• En tiedä miksi kamppailen kuoleman kanssa niin paljon. Jokainen meistä kuolee, mutta silti on vaikea muistaa, että aivan kaikki on lainassa.

Oppiminen ja pätevyys

• Tiedon ulkoa opettelu ja ymmärtäminen ovat täysin eri asioita. Hauki on kala.
• Jos tiedät mitä et tiedä, sinä olet pätevä. Jos ymmärrät omat rajasi, pystyt toimimaan oikein.
• Tajusin, että minulla ei ole yhtään osa-aluetta, missä olisin pätevä. En todellakaan tiedä, että mitä en vielä tiedä.
• Passiivinen oppiminen on tekemisen vastakohta. Ehkä kyse on kapasiteettiin liittyvistä haasteista ja en yksinkertaisesti pysty konvertoimaan tietoa ymmärrykseksi.
• Introvertit ovat usein erinomaisia suunnittelussa ja haaveilussa. Olisi mukava ajatella, että joku päivä suunnittelun on pakko muuttua tekemiseksi.

Sijoittaminen

• Olen tyytyväinen, että olen sijoittanut omalla tavallani ja ennen kaikkea välttänyt velkaa.
• Minä uskon yksinkertaiseen sijoittamiseen. Elämäni haluan käyttää siihen, että teen asioita, joista välitän. Pörssikurssien tuijottaminen ei kuulu niihin.
• Sijoittamista pitää ymmärtää, ei vain osata teknisesti sijoittaa.
• Jos nyt alan tekemään, niin mihin vedän rajan. Vedän rajan siihen, että teen kaikkeni välttääkseni ajoittamista ja näkemyksen ottamista.
• Kilpikonnapuolustus oli hyvä ajatus, jos minulla olisi tarpeeksi varallisuutta. En ole vielä niin pitkällä, vaan olen yhä varallisuuden kartuttamisvaiheessa.
• Minulla kesti todella pitkään hyväksyä, että en ole lähelläkään taloudellista riippumattomuutta, vaikka kuinka kituuttaisin. Koska kituuttaminen ei enää kiinnosta, on pakko siirtyä hyökkäysmoodiin.
• Haluaminen, toivominen tai epätoivo eivät ole strategioita, mutta yrittäminen antaa jo mahdollisuuden onnistua.

Raha ja säästäminen

• Huomaan kantavani kasvavaa katkeruutta sisälläni enkä ole lainkaan varma tekemistäni valinnoistani rahaan liittyen.
• Kun tuntuu pahalta, maksan velkaa pois. Kun voin paremmin, otan lisää velkaa ja sijoitan agressiivisemmin.
• Olen unohtanut, miten säästetään. Säästän "vahingossa" joka kuukausi, mutta en ole pitkään aikaan säästänyt enää tarkoituksella.
• Ostokseni tapahtuvat mielenjohteesta. Mielihaluilla on tapana hälvetä ajan kuluessa, jos siihen antaa tilaisuuden.

Uupumus ja masennus

• Ennen vuotta 2020 kuvittelin, että minulla on rajaton määrä energiaa. Ajattelin, että mitä enemmän energiaa käytän, sitä enemmän saan sitä tilalle. Viimein poltin itseni loppuun.
• Tarkemmin ajateltuna en edes muista, koska olisin viimeksi kunnolla levännyt. Jos olen pitänyt lomaa töistä, olen aina kehittänyt lomalle jonkun muun tavoitteellisen projektin.
• Nuoremmalle P.Ohatalle pää kolmantena jalkana juokseminen oli sopiva strategia. Se mikä toimi joskus, ei toimi enää.
• Kapasiteettini on rajallinen. On fakta, että palautuminen vie enemmän aikaa, kun ihminen vanhenee.
• En usko, että uuvutin itseni pelkästään tekemisen määrällä, vaan kyse on paljolti myös ajatuksista pääni sisällä. Esimerkiksi tunnollisuus ja suuri määrä tekemätöntä työtä eivät ole hyvä yhdistelmä.
• Masennus on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkästään väsymystä.

Toiminta ja päätökset

• Elän hetkessä ja seuraan tunteitani vailla minkäänlaista aivotoimintaa.
• Olen juuttunut mustavalkoiseen maailmaan, jossa vaihtoehtona ovat vain kyllä ja ei. Voidakseen tehdä parempia päätöksiä, pitää nähdä enemmän vaihtoehtoja.
• Inhoan keskeneräisiä asioita. Tällaiset asiat jäävät usein mieleen hautumaan, vaikka niistä olisi erittäin helppoa päästä eroon.
• Päätöksen tekemisessä auttaa, kun puntaroi seurauksia akselilla päätöksen vaikuttavuus ja päätöksen peruuttamisen mahdollisuus. Jos päätöksen vaikutukset ovat pieniä ja ne on helppo peruuttaa, ei kannata turhaan vaivata päätään kovin pitkään.
• Sekä sijoittamisessa että elämässä on kyse maratonista, ei sprintistä - kummassakaan en ole ajatusta sisäistänyt.

Työ ja suorittaminen

• En ole kertaakaan elämässäni tehnyt asioita vain tekemisen ilosta. Olen aina halunnut oppia, kehittyä ja tulla paremmaksi.
• Joskus olisi hyvä osata olla tekemättä mitään ja antaa aivoille aikaa palautua.
• Moni on ihmetellyt standardejani ja sitä kuinka ankara olen itselleni. Kertaakaan en ole harkinnut tyytyväni vähempään kuin mihin olen kuvitellut pystyväni.
• Suorittaminen loppuu ja raja tulee vastaan, kun koneisto sanoo itsensä irti. Kun suorittaminen loppuu, on mahdollista, että elämä vasta alkaa.

Realismi ja arvot

• Ihmisen päähän mahtuu rajallinen määrä tietoa. Sinä voit valita, että minkälaisella pullamössöllä täytät omasi.
• Uskon, että elämässä pärjäävät parhaiten ahneimmat ja armottomimmat. Hyvänä kakkosena tulevat porsaanreikien hyödyntäjät ja viimeiseksi jäävät lihavat nössöpossut.
• On helppo todeta, että elän täysin arvojeni vastaisesti. Aikani kuluu kaikkialla muualla, paitsi itselleni tärkeiden ihmisten kanssa.
• Jos elää täysin vastoin omia arvojaan, voi olla varma, että siitä joutuu maksamaan.

Blogi ja itsetunto

• Kuvittelin aina, että minusta tulisi jotain hienoa. Jotain sellaista, mistä voisin kokea ylpeyttä. Nyt parempi lopettaa turhanpäiväinen haaveilu.
• Ennen olin nuori ja tyhmä. Nyt olen vanha ja ihan yhtä tyhmä.
• En juuri nyt usko, että pystyisin sanomaan mitään, mitä et löydä jostain muusta blogista tai kirjasta. Oikeastaan kaikki on sanottu jo aikaisemmin.
• Blogi tuntuu välillä taakalta. Olisin vapaampi, kun kukaan ei tietäisi minusta enkä olisi tilivelvollinen kenellekään.

Taloudellinen tilanteeni

Alla yhteenveto vuodestani talouden näkökulmasta.

Tulot ja menot

Menojen erittelyt:

Säästöön jäi vajaa puolet tuloista, joka ei lyhennetyllä työajalla ole huonosti. Hätäisimmät ovat poislukeneet minut firettäjien kasvavasta joukosta, mutta ehkä tällä tuloksella vielä juuri mahtuu mukaan. Toki säästöprosenttia parempi luku olisi sijoitusprosentti, mutta tein sen verran paljon muutoksia vuonna 2020, että sijoitusprosentin laskeminen olisi vaatinut kohtuuttomasti ponnisteluita.

Selkeästi suurin menoeräni oli liikkuminen. Käytännössä tähän sisältyi seuraava kyseenalainen valintani eli syksyllä ostamani auton korjaus- ja ylläpitokuluja sekä arvonlaskua. Hupia autosta on myös riittänyt, mutta ei ihan käytettyjä euroja vastaavaa määrää. Toisaalta olen tyytyväinen, että uskalsin tehdä tällaisen asian ja sain sen kokea. En usko, että auto jää minulle kovin pitkäksi aikaa, mutta jos vaikka yhden kesän vielä huristelisi. Myös ruokaan, harrastuksiin ja asumiseen kului merkittävästi rahaa.

Omien menojeni lisäksi käytin noin 6K yrityksen rahoja yrittäessäni ponnistaa pohatta.app taloudenhallintapalvelua käyntiin. Valitettavasti lopputulos ei ollut toivottu ja rahat menivät käytännössä kankkulan kaivoon. Tämä lukeutuu myös erittäin kyseenalaisten valintojen joukkoon.

Täsmennyksiä:

• Korjattu laskuvirheitä suhteessa alkuperäisiin artikkeleihin
• Säästöprosentti ja tulot laskettu eläkekassan ulkopuolisista tuloista
• Käteinen ollut välillä sijoitusvarallisuutta ja välillä ei
• Osa luvuista omiani ja osa yritykseni, näin saat parhaan kokonaiskuvan
• Yritys on omani ja siinä ei ole ketään muuta töissä
• Muut tulot: veronpalaukset, lahjat, omaisuuden myynnit, perinnöt
• Menot: oma osuuteni yhteisistä menoista
• Menot: osuuteni vaihdellut vuosittain
• 2013-15: 50%
• 2016-18: 100%
• 2018-21: 50%
• 2022: 100%
• 2023: 95%
• 2024: 80%
• 2025: 65%

Tulot eläkekassasta

Varat & Velat

Sijoitetun omaisuuden määrä kertoo sen, kuinka lähellä olen tavoitteeni saavuttamista. Eläkekassa vuosina auttaa pitämään menoni kurissa.

Täsmennyksiä:

• Sijoitusvarallisuudeksi olen laskenut oman pääomani osuuden sijoituksista.
• Eläkekassa vuosina on laskettu sijoitusvarallisuus / vuotuinen kulutus.

Sijoitusvarallisuuteni kasvoi merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui pääosin velkavivun käyttöönottamisesta ja hyökkäävämpään sijoitusstrategiaan siirtymisestä. Uuden velan olen tulkinnut asuntolainaksi, koska asunto on siinä vakuutena.

Nettovarallisuus sen sijaan nousi hyvin maltillisesti johtuen tekemistäni kyseenalaisista valinnoista. Ensimmäinen kyseenalainen valintani oli siirtyä sijoittamaan yrityksen kautta. Omaisuuden siirtämisestä koitui noin 13K euron veroseuraamukset, mutta uskon tämän pitkällä aikavälillä olevan kannattava ratkaisu.

Lopuksi

Vaikka vuosi ei tässä kohtaa tunnu jymymenestykseltä, saattoi siitä silti jäädä jotain erittäin arvokasta talteen.

Nyt kaipaan vain ihan tavallista elämää.

--

Sarjan edellinen osa « 2019 ja seuraava 2021 ».